Apoli-ohjelman ensimmäiset kartta-pohjaiset kyselyt on julkistettu!

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.3.2018

Uudenkaupungin kaupunki työstää parhaillaan arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa. Projektissa on tavoitteena osallistaa kehitystyöhön laaja-alaisesti niin kaupungin asukkaita, mökkiläisiä kuin esimer-kiksi matkailijoitakin. Erilaiset kyselyt ovat oiva keino saada suurien joukkojen mielipiteitä esille.

Lisätietoja: Sonja Stenman puh. 040 356 2146. Ohjelmasta vastaa Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén puh. 050 074 3087.

Kerro ensin taustatietoja itsestäsi ja lähde sen jälkeen merkit-semään merkityksellisiä paikkoja karttoihin. Katse keskustaan -kysely on ensimmäinen Apoli-hankkeen kysely. Vastausaikaa on kokonaisuudessaan heinäkuun loppuun saakka. Osatuloksia käsitellään ja niistä tiedotetaan kyselyn edetessä. HUOM. Ennen kuin siirtyy vastaamaan Apolin sivustolle kan-nattaa tutustua allaoleviin kysymyksiin ja keskustan karttaan.

Kysymyksiä ei vastaajatietojen ohella ole kuin nuo ylläolevat, mutta ne vaativat vastaajalta kuitenkin pohdiskeluja monestakin syystä. Esim. suosikkipaikkaa tai kaunista houkuttelevaa valittaessa se varmasti vaihtelee vuodenajan, kellonajan ja tarjolla olevien tapahtumien takia. Tätä varten vaihtoehtoja on mahdollisuus merkitä useampia.

Tutustuttuasi kysymyksiin ja valitsemiesi kohteiden sijaintipaikkaan kartalla siirry vastaamaan kyselyyn TÄÄLLÄ...

Vapaa-ajan asukkaille suunnattu kysely löytyy TÄÄLTÄ...

Onnellisuuden kaava etsii paikan henkeä:

Miten Uuteenkaupunkiin luodaan toimiva ja viihtyisä ympäristö elää ja asua?


Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 4.5.2018


Laadittavalla Arkkitehtipoliittisella ohjelmalla etsitään Uudenkaupungin onnellisuuden kaavaa. Aiheen merkeissä torstaina pidetty seminaari kokosi Uuteenkaupunkiin ison joukon arvostettuja eri alojen asiantuntijoita pohtimaan pikkukaupungin tulevaisuutta.


Kahdeksan tunnin tiivis ja vaativa sessio avasi, kuten tarkoituskin oli, kaavapohdiskelun ohella muitakin huikeita tulevaisuuden visioita.


Lähtökohtaisesti asetelma on oikea onnellisuuden kaavan visiointiin onkin lähdettävä mieli avoimena, rohkeasti uutta etsien, tavoitteena luoda suuntaviivat tulevaisuuden Uudellekaupungille.


Eräänä keskeisenä, ajankohtaisena pyrkimyksenä on, kuten kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Héllen seminaari avauspuheenvuorossaan totesi, kaupungin liikekeskustan kehittäminen.


Kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vuoden budjettiin 100 000 euron alkurahoituksen Liikekeskustan kehittäminen -hankkeelle. Liittyen keskusta-alueen kehittämisenä kaupunkilaisten olohuoneena, on tekeillä Alisenkadun kattamiselvitys. Selvitys on virkamiespäätöksellä tilattu 15 000 euron hintaan Innovarch Oy:ltä.


Uusikaupunkilaiset tuntien visiot tulevat myös saamaan osakseen kovaa kritiikkiä, kaikenkattavaa yksimielisyyttä on turha odottaa. Tämäkin on tietysti myös tärkeä osa kaavan valmistelua.


Mieli avoimena tulevaisuuden kaupungin kehittämiselle, mutta jalat maassa ja kukkaron nyörit kireällä, suu säkkiä myöten eläen. Kaikkien visioiden ei suinkaan välttämättä tarvitse toteutua, ainakaan lyhyellä tähtäimellä, mutta sen mahdollisuus on olemassa mikäli tulevat sukupolvet niin haluavat.


Vireillä on merkittävä ja mielenkiintoinen haaste, johon alueen asukkaat toivon mukaan laajasti tutustuvat, ottavat kantaa ja tuovat esille omia näkemyksiään.


Aiheeseen palataan julkisessa keskustelussa vielä lukemattomia kertoja, joten mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä riittää. Vastauksena pelkkä EI KÄY, ei tulevaisuuden visioinnissa kuitenkaan riitä.


Seminaarin antiin jokainen voi tutustua YouTubessa TÄMÄN LINKIN KAUTTA


VAROITUS: koko kahdeksan tunnin seminaariohjelmaa ei kannata yhdeltä istumalta katsoa, ylle merkitty tietää kokemuksesta sen olevan etenkin istumalihaksille puuduttava ”elämys”. Nykytekniikka onneksi mahdollistaa ohjelman osittamisen itselle sopiviin katselupätkiin.


LUE LISÄÄ ARKKITEHTIPOLIITTISESTA OHJELMASTA

Lähtötilanteessa Uudenakaupungin keskusalueen vyöhykkeitä mitoittavat 250 metrin liikekeskusta, joka palvelee kaikkia kolmea kaupunkikudosta. Yhden kilometrin jalankulkukaupungin ydinalue. Alueella on myös joukkoliikennekaupungin kudosta ja kilpailevaa autokaupungin kudosta. Alue on myös pyöräilyvyöhykettä. Oikeassa yläkulmassa näkyvät kaupungin toisen liikekeskuksen markettien ym. vyöhykekentät.

Seminaariosanottajat pantiin välillä pikkukaupunkihengessä ottamaan etäisyyttä toisiinsa.

Idearikas ja innostuneen oloinen osanottajajoukko päätti torstain kirjastotilaisuudessa, että mahdollisesti jo Crusell-viikon alkaessa Uudessakaupungissa demoillaan uusia ideoita keskustan kehittämiseksi.


Syyskuuhun kestävällä kokeiluilla halutaan löytää ratkaisuja viihtyisyyden lisäämiseksi nimenomaan liikekeskustassa. Kohdealueina ovat Rauhanpuisto, kauppatori ja Alinenkatu välillä Koulukatu-Sepänkatu.


Entisen Cafe Wallilan tilat Alisellakadulla ovat käytössä paikkana, jossa toteutetaan työpajatyyppistä kokeilujen kehittelyä. Jo ensi keskiviikkona klo 18 kokoonnutaan kohtaamispisteessä ja suunnitellaan konkreettisia toimia demokokeilujen suhteen. Mukaan projektiin ovat edelleen tervetulleita kaikki halukkaan! 


Demokadun tavoitteena on osallistaa laaja kirjo kaupunkilaisia ja erilaisia sidosryhmiä suunnittelemaan ja testaamaan keskustan kaupunkitilaa. Esimerkiksi kadunpätkä voidaan testissä muokata viihtyisäksi kävelykaduksi sekä torille ja Rauhanpuistoon voidaan koota erilaisia oleskelutiloja ja aktiviteetteja.


Asukkaat ja myös keskustan yrittäjät saavat näin tuntumaa, miten muutos voisi vaikuttaa keskustan elämään. Tavoitteena on synnyttää yhteinen kokemus, aina suunnittelusta lopputuloksen arviointiin saakka. 


Kirjaston tilaisuudessa muodostetuissa pienryhmissä osanottajilta pulppusi esiin jo paljon mielenkiintoisia ideoita. Esitettiin mm. Alisellekadulle levittäytyvää kahvilaa, autot pois ja pöydät tilalle. 


Haluttiin kaikille avoin seinä katutaiteen teolle, suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä voisi edistää esim. leipomusten ym. pikkunaposteltavien avulla. Ihmiset kutsuttaisiin mukaan mm. erisisältöisiin karnevaalityyppisiin esityksiin.


Esteettömyyttä liikenteeseen, graffitiseinä, muraaleja, taidevuokraamo, lemmikkieläimille hoitopaikka, kaupunkilaisten yhteiskuoro, nuorisolle musiikkia, somistusta kaupunkiin, pieniä ulko-olohuoneita, screeni jossa esitetään esim. ulkoilmaelokuvia, taiteiden yö tännekin, kalalle näyttävämpi rooli toritarjonnassa jne. 


Ennätysyritykset ja kilpailut kiinnostavat aina, kaupungissa on sähköpyöriä kymmenkunta käytössä, joten täällä voitaisiin aivan hyvin järjestää vaikkapa sähköpyörien MM-kisat.


Nopealla tempolla koottuja tapahtumia pitäis järjestää myös talvella, torilla, puistoissa, jäällä…


Ideoita on siis runsaasti tarjolla ja jotkut pääsevät jo tänä kesänä demokadulle testiin. Kaupungin asuk-kailta toivotaan edelleen lisää ideoita, joita sitten mahdollisuuksien mukaan sovelletaan jo kokeilussa. Kokeilut antaa osviittaa mitä niistä jatkokehitetään.


Projektin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa käytetään talkoovoimin monia työtapoja ja välineitä mm. työpajoja sekä verkkosovellusta ideoiden kehittelyyn. Kokeilu on vaiheittain etenevä ja muuttuva. Demo-kadussa yhdistyy yhteiskehittäminen, kokeilukulttuuri ja taktiseksi urbanismiksi kutsuttu menetelmä. Takti-nen urbanismi tarkoittaa erilaisia matalan kynnyksen keinoja vaikuttaa rakennettuun ympäristöön väliaikaisilla muutoksilla, joilla taas tähdätään alueiden ja paikkojen pidemmän aikavälin parantamiseen. 




Illaksi autioituneella torilla kirjastotilaisuuden osanottajat tutustuivat yhteen kokeilukohteeseen.

Aiheeseen kirjastotilaisuuden osanottajia johdateltiin kuvien avulla.

Muodostetuissa pienryhmissä osanottajilta pulppusi esiin jo paljon mielenkiintoisia ideoita. Nuorisolle musiikkia, screeni jossa esitetään esim. ulkoilmaelokuvia...

Kaivattiin mm. Alisellekadulle levittäytyvää kahvilaa, autot pois ja pöydät tilalle, avointa seinää katutaiteen teolle...

Graffitiseinä, muraaleja, taidevuokraamo, kaupunkilaisten yhteiskuoto, Kalarantaa muistellen kalalle näyttävämpi rooli toritarjonnassa jne.

Kohdealueina tori, Rauhanpuisto ja osa Alistakatua

Kokeiluilla etsitään keinoja elävöittää Uudenkaupungin liikekeskustaa


Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 15.6.2018

Toimivan ja mielenkiintoisen liikekeskustan kehittämisen odotetaan palvelevan paitsi alueen asukkaita myös keskustan kivijalkaliikkeiden sekä sinne sijoittumista suunnittelevien toimintaedellytysten helpottumista ja kehittymistä. Hyvät puitteet ovat olemassa ja kesäaikaan toiminta on Uudenkaupungin arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa Apolia koostavan Sonja Stenmanin mukaan melko vilkasta, mutta muina vuodenaikoina homma ei vaan toimi, liikekeskustaan on oltava mukava tulla muutoinkin kuin kesällä.


Demokatu Uusikaupunki -projektia hallinnoi Ukipolis Oy, sen toteutuksesta vastaa Uudenkaupungin kaupunki ja hanketta tukee  Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka Leader-rahoituksella. Paikallisina toimijoina ovat kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén ja Sonja Stenman Apolista. Järjestelyissä on lisäksi mukana turkulainen teatteri-ilmaisun ohjaaja ja soveltavaa taidetta tutkiva Seija-Leena Salo, joka aikoo käyttää täällä saatavia kokemuksia tekeillä olevassa korkeakoulutason tutkimuksessaan. 


Vapaa-ajan asukkaille suunnattu kysely löytyy TÄÄLTÄ...

Kenkäkauppa Alina asialla:

Sata sateenvarjoa piristämään

Uudenkaupungin liikekeskustan ilmettä


Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 20.6.2018


Tempauslinja uusikaupunkilaisessa kenkäkauppa Alinassa on taas saanut jatkoa. Alisenkadun ylle ollaan parhaillaan kaupan korttelissa ripustamassa sataa sateenvarjoa. Jutustelumme aikaan niistä oli jo 87 nostettu ylös.


– Varjot eivät mitenkään liity satavuotiaan Suomen 1918 tapahtumiin, eivät myöskään pyrkimyksiin kattaa Alinenkatu, josta on käyty keskustelua. Yrityksenä haluamme värikkäiden varjojen, joita on kahtatoista eri sävyä, avulla vain piristää Uudenkaupungin ilmettä, josta on viime aikoina käyty keskusteluja, sanoo yrittäjä Outi Nurmi.


– Lähiaikoina on tavoitteena järjestää asian tiimoilta iloinen sateenkaarijuhla, Outi vihjaa.


Kenkäkauppa Alinan omistaja Outi Nurmi on kivijalkayrittäjä, jonka valtti on erikoistuminen. Outi perusti persoonallisen omalla konseptilla toimivan kenkäkaupan 2004 eli kohta on tulossa 15 vuotta täyteen. Jopa turistikohteeksi muodostuneeseen kenkäkauppaan saapuu väkeä muualta bussilasteittain etenkin kesäaikaan.


Vuonna 2015 kenkäkauppa Alina valittiin vuoden kenkäkaupaksi ja viime vuonna yritys sai Uudenkaupungin matkailuoppaiden 19. kerran jaetun opaspäivän ruusun osoituksena, että on tehnyt Uuttakaupunkia myönteisellä tavalla tunnetuksi.

Outi Nurmi kertoo saaneensa sateenvarjoidean vierailleessaan Vejlessä. Tämä tanskalainen kaupunki tunnetaan onnistuneesti toteutetusta arkkitehtuuripolitiikkastaan, joka palvelee kaupungin elinvoiman kehittämistä.

Avajaiset 26.7.2018 klo 13-18

Demokatu käytössä U:gissa viikoilla 30-36 liikennejärjestelyt muuttuvat kokeilun ajaksi


Avakka • 24.7.2018

Uuteenkaupunkiin heinäkuun lopulla kokeilumielessä avautuva Demokatu vaikuttaa myös keskusta-alueen liikennejärjestelyihin muutaman viikon ajan.

Sepänkadun ja Koulukadun välinen osuus Alisenkadusta suljetaan läpiajoliikenteeltä ja muutetaan väliaikaisesti kävelykaduksi. (Katso kuva liikeenneohjaussuunnitelmasta alla)

Katuosuuden alkupäässä olevat invapysäköintipaikat kuitenkin säilyvät ja huoltoajo sallitaan. Myös tontilleajo Apteekinkulman kiinteistöihin Alisenkadun puolelta on mahdollista.

Liikennejärjestelyt astuvat voimaan viikolla 30, ja normaalitilaan palataan viimeistään viikolla 36.

Demokadun infopiste avautuu osoitteessa Alinenkatu 24, kun avajaisia vietetään torstaina 26. heinäkuuta klo 13–18.

HUOM! Viikolla 32 tai 33 Demokadulle saadaan jännä Puuha Groupin Pumptrack-rata - 4 PÄIVÄKSI


Mikä on Demokatu?

Demokatu on Eu-rahoitteinen projekti, jonka avulla testataan uudenlaista, osallistavaa tapaa tehdä keskustan kehittämistä. Demokatu on samalla konkreettinen ja monivaiheinen kokeilu. Demokadussa - väliaikaisin ratkaisuin - muutetaan kaupunkikeskustaa. Kokeillaan kävelykatua Alisellekadulle, tuodaan puita ja istutuksia sekä erilaisia aktiviteetteja torille, testataan oleskelumahdollisuuksia ja valaistusratkaisuja Rauhanpuistossa. Kun projektin on ohi, myös testattavat elementit poistuvat katukuvasta. 


Miksi Demokatu?

Väliaikaisilla muutoksilla pyritään herättämään keskustelua ja osallistamaan kuntalaisia. Konkreettisesti nähtävään ja koettavaan tilaan on helpompi ottaa kantaa kuin jopa vuosia jatkuviin kehittämissuunnitelmiin, niin tärkeitä kuin huolellisesti suunnitellut ja koko päätöksentekoprosessin läpikäyneet,  pitkän aikavälin hankkeet ovatkin.  Demokadulla kuntalaiset voivat osallistua ideointiin, testien suunnitteluun ja toteutukseen, sekä testien arviointiin.

Viikolla 32 tai 33 Demokadulle saadaan jännä Puuha Groupin Pumptrack-rata - 4 päiväksi.

Demokatukokeilu saatu päätökseen –     on arviointien ja johtopäätösten teon aika

Avakka • 1.9.2018

Yhtä suuri kiitos kuuluukin myös tällä suurelle vapaaehtoisten joukolle, joka silminnähden nauttien ja hauskaa pitäen oli järjestelyissä mukana.

”Ja on sen huomannut ihan tällainen tavallinen kaupunkilainenkin. Kesä 2018 osoitti mihin me pystytään ja myös, mitkä ovat juuri niitä Uudenkaupungin vahvuuksia. Onnistuneimpia olivat ihmisen kokoiset tapahtumat, ja hetket, jotka syntyivät kohtaamisista ja yhteisöllisyydestä. Tilaisuudet, jotka me tehtiin yhdessä – pakottamatta, kuuhun kurkottamatta ja suuria voittoja tavoittelematta.

Juuri sympaattiset, yhdessä toteutetut tapahtumat ja viihtyisä, omintakeinen kaupunkikulttuuri ovat sitä kaikkein ominta Uuttakaupunkia”, kiteyttää asian Päivi Sappinen ”Täst vinkkelist”-palstalla Uudenkaupungin Sanomissa.

Kokeilu on nyt takana päin ja alkaa sen tulosten arvioinnin ja johtopäätösten teon aika, toivoa sopii myös keskustelujen niistä tapahtuvan avoimuuden hengessä hyvään lopputulokseen pyrkien. Viime kädessä valtuusto aikanaan tekee sitten päätökset mihin suuntaan ja missä hengessä keskustan kehittämistä ”Onnellisuuden kaavan” avulla rohkeasti viedään käytännössä eteenpäin.

Ilmo Suikkanen

Demokatu-kokeilu on saatu päätökseen. Kukapa olisi uskonut, kun sitä kirjastoon ideoimaan kokoontunut ryhmä aloitti, millaisiin mittasuhteisiin kokeilussa päästään ja miten laajaa myönteistä pöhinää sen ympärille kehittyi. Kritiikkiäkin on toki kuultu, mutta vähäisemmässä määrin mitä uusikaupunkilaiset tuntien ennakkoon oli odotettavissa.

Onnellisuuden kaavaa laatiessaan Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu haluaa kokeilevan keskustakehittämisen kautta etsiä reseptin, jolla saada nykyiset asukkaat viihtymään, tulevat asukkaat jäämään ja matkailijat ihastumaan.

Läsnäolollaan tapahtumisssa ja kannanilmaisuillaan uusikaupunkilaisista moni on osoittanut suhtautuvansa myönteisesti kokeilun tavoitteisiin etsiä ja löytää keinoja kaupunkikeskustan kehittämiseksi.

Kaupunkisuunnittelun ohella demokokeilun onnistumisesta lankeaa kiitos tapahtumien promoottorina toimineelle Sonja Stenmanille. Nopealla aikataululla hän voimiaan säästämättä agitoi ja organisoi mitä erilaisempia yhteisöjä ja yksityisiä tahoja yhteistyöhön kokeilun lukuisten tapahtumien järjestelyihin.

Demokatukokeilun viimeiset tapahtumat olivat keskiviikkona ja torstaina järjestetyt leffaillat Rauhanpuistossa.

Kuvassa monisatapäinen yleisö keskittynyt seuraamaan Apulanta-yhtyeen elinkaarielokuvaa ”Teit meistä kauniin”.

Ruokaa ja kansainvälistä fiilistä oli tarjolla juuri ennen illan leffoja. ConFUSION Kitchenin kansainvälisellä pop-up ruokatorilla oli mahdollisuus maistella nigerialaista, meksikolaista, iranilaista ruokaa sekä amerikkalaisia jälkiruokia. Kansainvälisen keittiön toimesta illaksi oli valmistettu kahdeksaa eri ruokalajia, jokaista noin 100 annoksen verran. Kutakin ruokalajia pääsi maistelemaanparilla eurolla.

Tapahtumien järjestelyjen sielu oli Sonja Stenman. Kiirettä riitti, mutta ehtipä Sonja silti välillä musisoida-kin rumpuryhmässä.

Demokatu-projektin arviointi- ja kysely-tutkimus on käynnistetty

Avakka • 3.9.2018


Demokatu -projekti saatiin kokeilujen osalta päätökseen elokuun lopussa. Nyt on arvoinnin aika. Miten kävelykatu vaikutti arkeen, miten tapahtumakokeilut sujuivat ja mitä ajatuksia tilamuutokset herättivät, tiedottaa Sonja Stenman.


Hän utelee myös, miten kesä sujui Demokadun merkeissä? Mitä tunteita kävelykatu herättikään sinussa? Toivoisitko tapahtumakokeiluille jatkoa? Onko kokeilukulttuuri myös yksi vaihtoehto tehdä kehittämistyötä? Vastaa kyselyyn! Varaa aikaa vastaamiseen - ihan parin kysymyksen pohjalle tätä kyselyä ei nyt rakennettu. #demokatu #uusikaupunki


Demokatu -projekti on tullut arviointivaiheeseen. Lokakuussa tullaan järjestämään muutama keskustelu- ja työpajailta. Tällä hetkellä avoimena on verkkopohjainen kyselytutkimus. Kysely on laaja, joten sen vastaamiseen kannattaa varata aikaa. Kyselyssä on mahdollisuus jättää myös ideoita ja jatkokehittelyn aiheita Kaupunkisuunnittelulle, sekä terveisiä päättäjille. 


Uudenkaupungin Demokatu -projektin käytännön kokeilut järjestettiin heinäkuun lopulta elokuun loppulle. Kyselyllä haetaan tietoa, siitä minkälaisia kokemuksia kokeilusta saatiin ja millaisia ajatuksia ne herättivät. 

Demokatuun kuuluivat mm.
– Kävelykatukokeilu / tila- ja tapahtumakokeilut kävelykadulla
– Rauhanpuiston riippukeinut, kangasmaja, valaistuskokeilut sekä tapahtumakokeilut
– Torin istutukset, valokuvapenkit, skeittirata
– Ripustukset - sateenvarjotaivas, merelliset viestiliput sekä Sepänkadun viirit


SIIRRY VASTAAMAAN. Vastausaikaa on 30.9.2018 saakka. Järjestäjät kiittävät vastauksista jo etukäteen!

Kuva Demokatu Uusikaupunki

Uudenkaupungin sivistys- ja hyvinvointikeskuksen suunnitteluun ja tavoitteisiin liittyen vieraili UKK-instituutin johtaja professori Tommi Vasankari tiistaina Uudessakaupungissa Viikaisten auditoriossa aiheenaan ihmisten liikunnan ja liikkumattomuuden tutkimustulokset ja tulevaisuuden näkymät.

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus. Sen tehtävänä on vähentää ihmisten liikkumattomuutta. UKK-instituutin johtajana vuodesta 2007 toiminut professori Tommi Vasankari kertoi, kuinka liikkumattomuus näyttäytyy Suomessa ja mitä vaikutuksia sillä on.

Liikkumisen objektiivinen mittaaminen nykyistä tietotekniikkaa hyväksi käyttäen on merkittävä edistysaskel, joka mahdollistaa liikkumisen luotettavan seuraamisen – yksilöllisyys ja vaikuttavuus mielessä!

Lääkärille tai personal trainerille vakuuttelut, että kyllä on liikuttu hyvin, eivät enää yksin riitä, koska he tietävät dataa katsoessaan jos liikkuminen on jäänyt vähiin, mikä sekin vähentää liikunnan laiminlyöntejä.

Elitapoihin vaikuttaminen on mahdollista, se pitää tehdä kustannusvaikuttavasti. Se helpottuu teknologian avulla, korostuu edelleen lääkärin ja muun terveydenhuollon henkilöstön työssä ja on aivan keskiössä myös diabeteksen ehkäisyssä ja diabeetikon hoidossa.

Liikunnalla on ennalta ehkäiseviä, hoidollisia ja kuntouttavia vaikutuksia. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sepelvaltimotautiin, kohonneeseen verenpaineeseen, aivohalvaukseen, ääreivaltimotautiin jne.

– Samoin myös tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin, aineenvaihduntasairauksiin, eräisiin keuhkosairauksiin ja syöpätauteihin.

– Myös mielenterveyteen, muistisairauksiin, toimintakykyyn ja omatoimisuuteen sekä unihäiriöihin ja kiputiloihin on todettu saatavan positiivisia vaikutuksia.

Entä onko toiminta vaikuttavaa, kysyy Vasankari? Jokainen rakennettu elintapahoito tai polku ei välttämättä ole vaikuttava, saati sitten kustannusvaikuttava.

Voimme mitata vaikuttavuuden periaatteessa helposti.

Jos tavoite on laihtuminen – paino ja kehon koostumuskertoo, liikkumisen lisääntyminen – liikemittari kertoo, unen parantuminen – liikemittarit ym. kertovat, ravitsemus – ravitsemuskyselyt, jatkossa ehkä valuvat.

Kannustanmeitä kaikkia vaikuttavuuden osoittamiseen – pelkkä väite esim. lääkärille ei riitä vaikuttavuuden mittariksi.

Haluan korostaa liikkumattomuuden laskun kasvavan fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon seurauksena ja yhteiskunnalliset kustannukset nousevat.

Kasvava osuus 15-vuotiaista nuorista on laskettu ottavan päivän aikana vain 400 askelta keskimäärin tunnissa. Mikä merkitsee noin 200 metrin rauhallista kävelyä.

– Koululaisten on tapahtunut yläasteikäisten osalta selkeä liikkumisen väheneminen ja tarkasteltaessa tuloksia yksityiskohtaisesti vähemmän liikkuvien osalta he Vasakarin mukaan liikkuvat todella vähän.


Tulevaisuuden liikuntapaikat ovat monikäyttöisiä ja muuntuvia

Vaikka yksilölajeja edelleen harrastetaan tulevaisuudessa joukkuelajeilla tuntuu olevan selvästi enemmän imua.

Tulevaisuuden liikuntapaikkarakentamisessa korostuukin Vasakarin mukaan yksilölajien ohella uudet, pääasiassa joukkuelajit sekä monikäyttöiset ja muuntuvat tilat, käsittäen erilaisia alustoja – eri kokoisia/erimuotoisia. Kiipeily vaatii omat turvallisuusvaatimuksensa esim. lapsille ja ikäihmisille.

Esimerkkinä kustannustehottomasta liikuntapaikasta Vasakari mainitsi lentomäet, joissa muutamat hyppääjät hyppäävät harvoin pidettävissä kilpailuissa ja yleisö liikkuu taputtaesaan suorituksille. – Sanon näin mitenkään aliarvostamatta mäkihyppyä, hieno laji, sanoo Vasankari.

Yksi iso kohderyhmä on ikääntyneet. Heidän kuntoiluympäristönsä pitää kattaa kestävyyttä, lihaskuntoa, liikkuvuutta ja taitoja ylläpitävät ja parantavat ominaisuudet.

Tilan ohella tarvitaan myös ohjausta – erityisesti vähän tai ei ollenkaan liikkuville.

Tärkeätä ikäihmisille on pitää parhaat kaverinsa reisilihakset kunnossa. Se taas onnistuu varsin vaivattomasti, kun muistaa esim. television ääressä istuessaan oikoa kavereitaan säännöllisesti.

Esimerkkejä hyvintoimivista liikuntatiloista Vasankari ei ryhtynyt esittelemään, vaan mainitsi sellaisena Tampereen Kaupun monitoimihalli Sporty World Oy:n, jossa muuntuvuus ja monikäyttöisyys on hänen mukaansa otettu huomioon.


Uudessakaupungissa kuntoiluun soveltuvia tiloja on vähän ja ne maksavat paljon, valitteli eräs kysyjä. Myös uusien tilojen käytön hinnoittelulla onkin suuri merkitys ketkä tiloja pystyvvät käyttämään.

Lyhyempikestoinen ja kevyt liikuntakin on hyvästä

CDC:n suositusten päivityksessä tehtiin Vasakarin mukaan eräitä hyviä tarkennuksia.

Ensinnäkin 10 min aikaraja poistuu – lyhyempi kestoinen ja kevyt liikkuminenkin on hyvästä!

Korvaamalla kevyellä liikumisella paikallaanoloa, voi vähentää kuolemanriskiä, sydänkuolleisuutta ja tyypin 2 diabetes jne.

Henkilö joka ei täytä liikuntasuositusta –hyötyy paikallaanolon vähentämisestä, MVPA:n lisäämisestä ta  näiden yhdistelmästä.

Enää ei riitä, että kirjataan vain nen “ varsinaiset viikon liikuntahetket”, vaan tarvitaan koko paikallaanolon ja liikkumisen spektri.

UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari U:gissa

Suunnitellessanne liikuntatiloja muistakaa monikäyttöisyys, muunneltavuus ja myös vähän liikkuvien mukaan saaminen


Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 10.4.2018

U:gin ekaluokkalaiset eli eput siirrettiin tiistaina Pakkahuoneella varhaiskasva-tuksesta perusopetuksen huomaan

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 28.5.2019

Tänään Pakkahuoneella pidetyssä eputus-tilaisuudessa Uudenkaupungin ekaluokkalaiset siirrettiin varhaiskasvatuksesta perusopetuksen huomaan. Paikalla ekaluokkalaisten ja heidän vanhempiensa lisäksi torin täysi kaupunkilaisia.

Perinteisessä eputuksessa oli tarjolla musiikkia ja leikkejä, sekä riemastuttavia hetkiä, kun tulevat eput saivat päähänsä uudet lippalakit, joista heidät tunnistaa koulutiellä.

Tilaisuus huipentui perinteiseen ilmapallojen päästämiseen taivaalle.

Tuulen mukana pallot häipyivät nopeasti yli keskikaupungin Santtion ja Saarniston suuntaan.

Eputustilaisuudessa oli ekaluokkalaisille ja torin täyteiselle yleisölle tarjolla musiikkia ja leikkejä, sekä riemastuttava hetki, kun tulevat eput saivat päähänsä uudet lippalakit, joista heidät tunnistaa koulutiellä.

Vakka-Suomen lukioista 194 uutta ylioppilasta


Uudenkaupungin, Laitilan, Mynämäen ja Nousiaisten lukiosta valkolakin saivat tänä keväänä 2019.

Uudenkaupungin lukio 52


Andersson Laura, Dahlberg Jenna, Friberg Jesse, Heilä Emilia, Helminen Roope, Hyytiä Liina, Hällfors Kristiina, Korpi Emmi, Koskinen Maisa, Kurkilahti Karoliina, Kurvinen Emmi, Kuusio John, Leiniö Aleksi, Luotonen Henriikka, Luukkala Juho, Maikola Matilda, Maunula Viljami, Muotka Ronja, Mäkitalo Pinja, Nevavuori Joonas, Nieminen Julius, Niskanen Iina, Nuutila Ulla, Pakkanen Emma, Peltoluhta Sami, Penkkala Anton, Perälä Iina, Pirkola Setti, Pursiainen Milja, Raitio Atte, Rantanen Riina, Rantanen Vera, Ranto Joona, Rundgren Maija, Salonen Julia, Savolainen Oona, Siivonen Veera, Silvola Adeliina, Suoniemi Tanja, Suopajärvi Veera, Suvitie Sara, Tapio Rami, Tuominen Suvi, Turkki Heidi, Vaara Nestori, Vesterinen Ville-Markus, Viherä Anni, Viinikkala Roope, Viljanen Veera, Virtanen Helmi-Lotta, Vuorio Jesse, Vähätupa Kasperi.

Novidan opiskelijoista tänä keväänä ammattitutkinnon lisäksi suorittivat ylioppilastutkinnon Venla Torni, Jenna Uusitalo ja Anni Uussaari.

 

Laitilan lukio 29


Aittakari Noora, Antola Aukusti, Antola Erika, Herrala Juuso, Hyytiä Sani, Junnila Pauliina, Jäspi Aarno, Karlund Jasmin, Kuusisto Cristian, Lahtonen Erika, Laine Oskari, Lehti Iida, Maikola Miisa, Mattila Hilla, Mikola Lissu, Mäkilä Daniella, Mäkinen Valentina, Nyholm Nea, Ollila Juho, Palonen Enni, Rantanen Aleksi, Raula Samu, Rinne Henni, Salvi Santeri, Sillanpää Aleksi, Toivola Iiro, Torikka Juuso, Uusitalo Arttu, Zenger Roosa-Maria.


Mynämäen lukio 51


Alopaeus Nea, Arvela Vilma, Hakamäki Tiitu, Helin Santeri, Huhtala Elmiina, Hämölä Helena, Isolauri Frans, Kallunen Matilda, Kapuinen Tuomas, Katila Heidi, Kauppila Verneri, Koivunen Venla, Koski Timi, Laakso Mikaela, Laaksonen Inka, Laine Tino, Lamminen Lassi, Lautanala Saana, Lehtonen Mirja, Leino Lauri, Leinonen Janika, Lenkkeri Saana, Lilja Jenni, Läpikivi Joonas, Markkula Taavi, Marttila Sanni, Mielismäki Otso, Mäkelä Werneri, Mäkilä Tero, Nieminen Antti, Nieminen Roni, Pihlaja Roni, Pyörre Alina, Raimoranta Eerik, Sainio Sara, Salminen Matilda, Salonen Arttu, Sippola Helmi, Suokari Daniel, Suominen Eero-Antti, Suovanen Paula, Suovanen Pinja, Talla Maijastina, Tuomi Lotta, Tuomi Maria, Urponen Pinja, Varjonen Klaus, Veijola Ville, Vira Elias, Yrttimaa Oona.


Nousiaisten lukio 62


Aalto Valtteri, Ahonen Rene, Airikki Sara, Baasousi Yasmin, Cafaro Sarah, Dunderfelt Sini, Haapaniemi Sanna, Haavisto Valtteri, Jokipuu Mikko, Jussila Heidi, Kallio Aava, Keppola Sanni, Kettunen Akseli, Koskinen Arttu, Koskinen Eetu, Kulju Uula, Laakkonen Niko, Laine Fanny, Larumo Olivia, Laurén Sofia, Lehtinen Väinö, Lehtiö Ella, Lehtonen Helmi, Leppänen Hanna, Levanen Aleksi, Lindeman Roni, Lindström Essi, Lintunen Patrik, Löfstedt Oona, Malekshahi Miro, Mansikkamäki Onni, Mikkola Miisa, Mäkelä Linda, Mäkelä Mona, Mäkinen Salla, Nikula Aleksi, Oikarinen Jonni, Oinonen Niklas, Paananen Assi, Palomäki Pauliina, Pappila Alli, Pirinen Eemil, Rantanen Åsa, Rantasalo Iida, Ristolainen Sanni, Saari Kaisa, Saastamoinen Inkeri, Sahlberg Alina, Salminen Jonas, Seppä Reea, Similä Paulus, Suovanen Julius, Syrjämäki Joona, Tamminen Amanda, Teuri Otto, Toivonen Jussi, Tuijula Pauli, Tuominen Oliver, Vanhatalo Viola, Viljanen Veeti, Virtanen Samuel, Waltzer Nico.




Ammattiin valmistuneita länsirannikolla


Novida, Uudenkaupungin toimipiste


Autoalan perustutkinto

Karvonen Petteri, Rantanen Juho, Sorri Juho, Uusitalo Jasper, Vesterinen Janne, Leskinen Jere, Jalonen Nora.


Logistiikan perustutkinto

Aaltonen Juho, Flemming Severi, Heinonen Santeri, Heinonen Tuomas, Hietamaa Eetu, Jalonen Eemeli, Juhala Oskari, Keppola Juho, Kytöviita Samuli, Laivo Valtteri, Lehmusvaara Kalle, Lehtonen Oskari, Salminen Rasmus, Selkälä Joel, Törmänen Jarno, Varjonen Evert, Vaskelainen Roni, Wessman Niko.


Kone- ja metallialan perustutkinto

Hyvärinen Rasmus, Impiö Roni, Luosujärvi Juuso, Mäkiranta Markus, Peltonen Markus, Pikkarainen Timi, Sairanen Miska, Segeroos Joni, Vartio Teemu.


Rakennusalan perustutkinto

Ahlholm Miko, Çaprak Kerem, Falck Robin, Haapanala Juho, Hento Ville, Kallioinen Väinö, Kutila Matti, Kuusisto Teemu, Luotonen Otto, Mäkilä Tatu, Nieminen Arttu, Nikula Martin, Nummela Aleksi, Torni Tommi, Vainikainen Juho, Virtanen Juhana.


Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto

Arvela Riku, Kantola Patrik, Lehtonen Samuli, Vähätalo Joel, Nordman Risto.


Prosessiteollisuuden perustutkinto

Laaksonen Kristian, Niiniviita Anton, Paaer Waltter, Partanen Tony, Pulli Mikko, Salonen Pyry-Sakari.


Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Koskensalo Jenna, Lempinen Saku, Matinlassi Marika, Rantala Lotta, Tikkanen Ninni, Zawko Aleksandra.


Liiketalouden perustutkinto

Arino Panu, Haapanen Arttu, Heino Jasper, Hännikkälä Aukusti, Joska Juuso, Järvinen Janina, Kilpeläinen Tiia, Lahdonperä Jenna, Lehtoniemi Joona, Lind Joni Markus, Maantiehinno Iida, Mustajoki Veera, Niro Sonja, Nurmi Suvi, Oikarinen Jesse, Pilpola Saara, Ranta Emmi-Riia, Saarnivuori Eveliina, Siivonen Taru, Sinisalo Viivi, Toivonen Juuso, Torni Venla, Uussaari Anni, Verha Valtteri, Virtanen Karita, Vornanen Jasmin, Vuorela Sanni.


Liiketalouden perustutkinto

Henttunen Kasperi, Hiltunen Satu, Hintukainen Taija, Keskitalo Katariina, Kinguste Monika, Läpikivi Kirsi, Myllymäki Jaana, Nordin Metti, Taari Anna, Valtonen Taru, Ylismäki Nina.


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Heijari Sofia, Hirvanen Fanny, Hämeenkorpi Pauliina, Kirigo Agnes, Laaksonen Elli-Noora, Leino Katriina, Mannermaa Ronja, Nordling Emilia, Paldanius Ada, Rinnemaa Julianna, Runola Silja, Sourulahti Kavitha, Uusitalo Jenna, Vahvanen Jenna, Viitasalo Netta.


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Hämäläinen Viivi, Lehtonen Jonna, Rautiainen Jaana, Hyytiä Jenna, Telkola Vesa-Matti, Saarinen Sanni, Adigwe Ruth, Hyökyvirta Brigitta, Koivunen Kati, Lainikka Päivi, Lindgren Meri, Sjöberg Janina, Suvinen Niina, Virtanen Milla.


Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Laitila


Hieronnan ammattitutkinto

Lindholm Mari


Jalkojenhoidon ammattitutkinto

Heino Sari, Heino-Ruohola Johanna, Liesegang-Laiho Heidi, Pihlajaniemi Terhi


Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusalan osaamisala, turvallisuusvalvoja

Kantonen Sofia, Salo Laura, Soini Jerry.


Yrittäjän ammattitutkinto, yritystoiminnan kehittämisen osaamisala

Vahanto Kaisa


Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Rauma


Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja

Eklund Väinö, Heinonen Topi, Hirvelä Joonatan, Jaakkola Joonas, Lindqvist Alex, Muuvila Niklas, Nevalainen Janita, Peräntie Sami.


Autoalan perustutkinto, autotekniikan osaamisala, ajoneuvoasentaja

Rasila Jarkko.


Baarimestarin erikoisammattitutkinto

Korpela Anna-Matilda, Ojala Mira.


Hiusalan perustutkinto, parturi-kampaajan osaamisala, parturi-kampaaja

Ahjokivi Lisa, Berglund Annika, Eeva Rosa, Friberg Saara, Heikkilä Armi, Hiltunen Johanna, Jalonen Jutta, Junnila Helmi, Kinisjärvi Noora, Lehtoranta Anni, Murto Eveliina, Raitanen Vilma, Roslund Annica.


Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, asiakaspalvelun osaamisala, tarjoilija

Blomroos Henna, Nordlund Salla, Nurmi Janette Milla, Parjanen Inkeri, Tamminen Aada

Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, ruokapalvelun osaamisala, kokki

Al-Rubaye Husham, Glumoff Anette, Hassel Rebecca, Jokinen Jenna, Kankaala Kiia, Kittilä Anne, Lomppi Julia, Nurminen Juulia, Suhonen Marlo, Suhonen Mikael, Valtonen Susanna, Valtonen Teemu.


Johtamisen erikoisammattitutkinto

Ahokas Johanna, Ahonkivi Riitta, Aksentjev Nina, Isoviita Tarja, Ylinen Sari

Kone- ja metallialan perustutkinto, koneistaja

Nieminen Tino, Raitanen Otto Olavi, Sato-Hunsala Aleksi.


Kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan osaamisala, koneistaja

Junnila Markus, Laukkanen Matias, Uusitalo Rene, Välimäki Niko

Kone- ja metallialan perustutkinto, valmistustekniikan osaamisala, levyseppähitsaaja

Hellman Aleksi, Katila Topias, Kivimäki Joonas, Korhonen Sami, Peltomaa

Ramses-Elmeri, Vuorela Kim.


Liiketoiminnan perustutkinto, asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala, merkonomi

Arponen Eetu, Hakala Jonna, Hakulinen Leena, Hellsten Sara, Kankaristo Emilia, Laiho Jasmin, Lähteenmäki Elias, Mertala Ofelia, Mikola Iida, Tyyskä Nea, Urpolahti Julia.


Liiketoiminnan perustutkinto, talous- ja toimistopalvelujen osaamisala, merkonomi

Aalto Joonas, Aulin Jyri, Janson-Reiljan Gerli, Ketola Iida, Kiiski Robert, Kinnala Julia, Kovio Natalia, Mattila Nea, Oiva Juulia, Piironen Taija, Raitanen Henri, Rantala Jenna, Rantanen Konsta, Rantanen Oskari, Veteläsuo Nuutti, Yläjä Leevi.


Logistiikan perustutkinto, varastonhoitaja

Nurmi Jussi, Sukari Waltteri.


Logistiikan perustutkinto, varastopalvelujen osaamisala, varastonhoitaja

Aalto Oskari, Lehtivuori Kalle, Mustonen Jani, Palmu Iiro.


Lähiesimiestyön ammattitutkinto

Parkkali Anni-Kaisa.


Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen osaamisala, matkailupalvelujen tuottaja

Brusila Tuuli, Hefner Helga, Holmström Teresa, Häkli Netta, Kantola Nelli, Kero Severi, Mäkilä Samuli, Wallenius Milja.


Merenkulkualan ammattitutkinto

Rahja Mikko.


Merenkulkualan perustutkinto, kansi- ja konekorjauksen osaamisala, korjaaja

Jokela Aleksi, Koskinen Aleksi, Koskinen Tuomas, Linna Luukas, Nordlund Joonas, Siivonen Jonni.


Merenkulkualan perustutkinto, kansipäällystön osaamisala, vahtiperämies

Erkkilä Fiia, Haapalainen Arttu, Helenius Elmeri, Virta Emma.


Merenkulkualan perustutkinto, konepäällystön osaamisala, vahtikonemestari

Holmberg Kirill, Pappel Markus.


Merenkulkualan perustutkinto, sähkökäytön osaamisala, laivasähköasentaja

Bragge Juhana, Finnholm Mico, Kaunisto Juho, Vähä-Ettala Teemu.


Myynnin ammattitutkinto

Virtanen Suvi, Yuenyong Sakuna.


Painoviestinnän perustutkinto, ulkoasun toteutuksen osaamisala, painotuotantoassistentti

Elkomaa Nico, Haaparanta Joona, Sario Einari, Tapaninen Niko, Valtonen Jenna.


Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, kotityöpalvelujen osaamisala

Tervo Milla.


Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, toimitilahuollon osaamisala, toimitilahuoltaja

Marttila Eriika, Salo Seija, Tulonen Armi.


Rakennusalan perustutkinto, talonrakennuksen osaamisala, talonrakentaja

Ala-Siuru Topias, Impola Onni, Kiikola Arttu, Niemi Tuomas, Ruohonen

Niko, Salo Rasmus, Teikari Ville, Toivonen Antero, Viljanen Mikael.


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jalkojenhoidon osaamisala, lähihoitaja

Kupiainen Taru.


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala, lähihoitaja

Ahlqvist Anni, Arvio Miraella, Haikonen Petra, Illikainen Anni, Jantunen, Kaisakerttu Ada, Keinonen Jesse, Kiviö Jessica, Leväniemi Emilia, Niemikko Nita, Nieminen Marjukka, Nordlund Nina, Sjövall Magnus, Sundström Mikael, Ylänen Iida.


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, mielenterveys- ja päihdetyön osaamisala, lähihoitaja

Heino Noora, Järvinen Julia, Kero Santeri, Kivioja Riku, Laakso Noora, Nurmi Neea, Santanen Jasmin.


Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala, lähihoitaja

Aaltonen Jenna, Aaltonen, Alanen Elisa, Hakala Helmiida, Juhola Elsa, Kolima Saaga, Metsänvirta Joonatan, Miettinen Reeta-Mari, Mäkelä Nella, Pesonen Jessica, Puputti Tiina, Saarinen Nea, Salo Aino Juulia, Tuomisto Emilia, Ylitalo Tiia.


Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähkö- ja automaatiotekniikan osaamisala, sähköasentaja

Arvola Samu, Bernitz Osmo, Heinonen Jari, Hellström Valtteri, Isotalo Toni, Jehkonen Sami, Kallio Joni-Valtteri, Kataja Santeri, Kivistö Tuomas, Koivisto, Koponen Teemu, Lahti Patrik, Laine Julius, Lehtola Oskari, Leikkainen Janina, Mäkelä Markus, Mäkilä Jami, Roslund Yrjö, Siitonen Samuel, Tyni Jenni, Törmänen Markus, Vikman Tommi, Vuorinen Joonas, Vuoristo Ville, Välimaa Jesse.


Talotekniikan perustutkinto, putkiasennuksen osaamisala, putkiasentaja

Aalto Alexi, Antti Niklas, Elonen Jimi, Jaakkola Teemu, Laaksonen Valtteri, Lainio Miko, Latvaala Lauri, Lehtinen Mikael, Nissinen Eetu, Nordberg Cristian, Paananen Eemil, Pystynen Petteri, Salla Miro, Salminen Verneri, Setälä, Sinkkonen Aleks.


Turvallisuusalan perustutkinto, turvallisuusalan osaamisala, turvallisuusvalvoja

Aaltonen Jonne, Aro Annika, Kluuskeri Jani, Laine Tilda, Lehtinen Juuso, Mäkinen Jessica, Pitkänen Erin, Pärri Maija, Topio Santeri, Vainio Valtteri, Vehanen Erica.

Ylioppilaat ja ammattiin valmistuneet asialla

Opiskelijoiden valmistumisia juhlittiin lauantaina eri puolilla Vakka-Suomea

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 1.6.2019

Uudenkaupungin lukion lakkiaisjuhlan avasi lehtori Anitta Mäkelä, muistellen miten hän itse 42 vuotta sitten istui samassa salissa etupenkissä jännittäen, miten kaikki sujuu toivoen ettei mokaisi.

Itse olin lukion jälkeen olin kymmenen vuotta muualla, mutta palasin sitten takaisin tänne ja nyt olen onnellinen, että tein tuon päätöksen. Moni teistäkin varmaan miettii, että ei ikinä palaa Uuteenkaupunkiin. Lähtekää vaan kohti uusia seikkailuja ja odottakaa innokkaana mitä elämä tuo tullessaan, ehkä osalla teistäkin jossain vaiheessa saattaa olla edessä paluu takaisin kotiseudullenne.


Riemuylioppilaiden eli 50 vuotta sitten valmistuneiden puheen piti emeritusprofessori Rainer Huopalahti.

– Maailmassa tapahtui toki vuonna 1979 muutakin merkittävää, mm. Woodstock ja myös opintotukijärjestelmä astui voimaan, olimme ensimmäinen ikäluokka, joka pääsi nauttimaan sen hedelmistä, toki silloin vain lainan takauksen muodossa.

Huopalahden mielestä opiskeluun panostaminen kuitenkin kannattaa aina, vaikka lainarahalla.

– Paljon on meidän ajastamme kaikki muuttunut. Opiskelu on erilaista, yliopistoissakaan ei enää istuta luennolla tuppisuuna opettajia kuunnellen vaan heitä haastetaan. Työelämä on muuttunut, työpaikan voi nykyään löytyä mistä päin maata tahansa ja hyvin usein myös maailmalta.

Muutokset ovat pääasiassa olleet myönteisiä. uskon, että nykynuoriso hoitelee asiat paremmin kuin minun ikäpolveni, he ovat valveutuneita ja haluavat huolehtia mm. ympäristöstämme paremmin.


Uudenkaupungin lukion lakkiaisjuhlassa painoi päähänsä 52 uutta ylioppilasta,

Uudenkaupungin lukion rehtori, syksyllä Raumalle rehtoriksi siirtyvä Jussi Paavola muisteli aikaansa Viikaisille. Tulin tänneu opettajaksi vuonna 2003, tarkoituksena oli olla vain vuosi, mutta nyt niitä on kertynyt jo 16.

– Minut otettiin täällä erittäin avoimesta ja lämpimästi vastaan, tosin tuon ajan tavan mukaan varsin lyhyen perehdyttämisen jälkeen: Tuossa on luokkasi, rehtorille ei paljon kannata tulla puhumaan, koeta pärjätä.

Viikaisten aikaan liittyy paljon hyviä ja merkityksellisiä hetkiä, jotka jäävät pysyvästi mieleen.

– Vuosien aikana on ollut loistavia työkavereita, mutta tärkeimpänä syynä, miksi näin pitkäksi aikaa jäin opettajaksi, ovat oppilaat. Kanssakäyminen heidän kanssaan ja samalla itsekin kasvaminen on ollut antoisaa. Erityisesti kun tapaa vanhoja oppilaita myöhemmin koulun ulkopuolella arjessa ja ajatusten ja kuulumisten vaihto on ollut mielenkiintoista.

– Mielestäni tietoja tärkeämpi taito on kuitenkin kyky kohdata toinen ihminen, siihen kohtaamisessa kiteytyy moni asia. Kaksi tärkeintä niistä on hillitä itsensä ja levittää ympärilleen hyväntahtoisuutta, arvostaa toisten menestystä ja aidosti iloita siitä.

Uuden ylioppilaan puheen piti Helmi-Lotta Virtanen ja vaihto-opiskelija lukuvuoden olut chileläinen Paulina Chavés Barrientos kiitti Suomeksi kaikkia uusikaupunkilaisia ja oli erittäin tyytyväinen, että uskalsi lähteä vuodeksi tuntemattomaan maahan, jossa ei tuntenut etukäteen ketään.

Juhlaassa esiintyivät Lukion musiikin projektikurssi ja lukiolaisten tanssiryhmä. lauluillaan juhlaväkeä viihdyttivat Fiia Iiskala ja Anni Viherä, esittäen mm. kappaleen Maailman toisella puolen.

Merkittävimmän stipendin eli Lempin ja Niilo Mäkisen rahaston stipendin jakoivat Helmi-Lotta Virtanen, Adeliina Silvola ja Juho Luukkala.

Parhaan urheilijan kiertopalkinnon sai toisen vuosiluokan Kasperi Kaupinsalo.

Uuden ylioppilaan puheen piti Helmi-Lotta Virtanen

Juhannusruusut kukoistavat jo ja kesä on kukkeimmillaan, mutta valitetta-vasti sade kiusaa juhlijoita.