Korkeimmillaan merivesi oli klo 14 yli 90 senttimetriä yli normaalin.

Ruokaohjelmat ovat edelleen kuuminta hottia

Avakka • kuva ja teksti Ilmo Suikkanen • 9.6.2015

TS: Uudenkaupungin soijatehdas myyty ja uudelleenkäynnistetään uuden omistajan toimesta


Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 13.6.2015 Päivitetty 18.6.2015 12:27


Kiinteistöneuvos Jorma Niemisen omistama salolainen perheyritys Finnfoam Oy vahvisti perjantaina Turun Sanomille, että Uudenkaupungin soijatehdas aiotaan käynnistää uudelleen. Finnfoam Oy:n neuvottelut Finnproteinin konkurssipesän kanssa tehtaan ostamisesta ovat edenneet loppusuoralle.

Uudenkaupungin Sanomien torstainumerossa kerrotaan Finnproteinin konkurssipesän on hyväksyneen Finnfoam Oy:n tekemän tarjouksen.

Tehtaan rakennustyöt käynnistyivät vuonna 2011, ja tuotanto soijatehtaalla käynnistettiin lokakuussa 2013. Tehtaalla lakkoiltiin heti tuotannon alettua maaliskuussa ja tästä pyrittiin yritysjohdon toimesta tekemään syy tehtaan vaikeuksiin, tosiasiassa syyt johtuivat pieleen menneistä kustannuslaskelmista ja markkinaodotuksista.  Yhtiö hakeutui yrityssaneeraukseen jo toukokuussa 2014. Kuukautta myöhemmin yhtiö haettiin konkurssiin.

Finnproteinilla on velkoja yhteensä 168 miljoonan euron edestä. Saataviaan odottaa kaikkiaan 97 velkojaa. Suurin osa  60 miljoonaa koituu veronmaksajille Finnveran, työeläkeyhtiö Eteran, Varman sekä Suomen teollisuussijoituksen kautta. Nordea pankin saatavat ovat 43 miljoonaa ja venäläistaustaisen sijoitusyhtiön Reneissance Partners Investment Limitedin saatavat 31 miljoonaa euroa

Finnproteinin tehdas tuotti päätuotteinaan soijarouhetta sekä soijaproteiinikonsentraattia ja -öljyä. Lisäksi tehdas valmisti soijasta lesitiiniä sekä sokeripitoista melassia.

Soijatehtaalla työskenteli suoraan 65 henkilöä, mutta konkurssi kosketti yli sataa muutakin.

Kiinteistöneuvos Jorma Niemisen perheyritys Finnfoam Oy on perustettu vuonna 1982 ja sen liikevaihto on noin 60 miljoonaa euroa. Yritys tekee niin sanottuja kovia muovipohjaisia lämpöeristeitä ja toinen merkittävä tuoteryhmä on märkätilalevyt.

Henkilöstöä Finnfoam Oy:llä on Suomessa noin 90 ja ulkomailla 40 henkeä. Tehtaita on myös Espanjassa ja Liettuassa sekä myyntikonttori Puolassa.

Niemisen yritysryppääseen kuuluu eristyslevytehtaiden lisäksi led-valaisimia valmistava Easy Led Oy sekä Paimiossa sijaitseva hiihtoputki Paippi, konkurssiyritys sekin. Puutarhakoneita ja lumilinkoja maahantuovan Falmek Oy:n omistuksen ohella hän omistaa myös runsaasti kiinteistöjä Salossa ja Turussa.

Toivoa sopii että nyt, velkarasitusten siirtyessä osin muiden maksettavaksi, markkinaodotukset täyttyvät ja tehdas saadaan käynnistettyä nopeasti uudelleen. Herkkä elintarviketeollisuus tarvitsee puhtaan tuotantolaitoksen, jota ei jo yli vuoden jatkuneen seisakin takia tarvitse epäpuhtauksien vuoksi uudelleen alasajaa. Henkilökuntaa tehtaalla tarvitaan 60 ja lisäksi välillisesti sen työllistävä vaikutus on yli satahenkeä.

Toiveet MOT-ohjelman maailman kalleimmaksi rankkaaman soijatehtaan uudesta tulemisesta ovat tällä hetkellä korkealla Uudessakaupungissa. Nordic Soya Oy, aiemmin tunnettu nimellä Suomen Soijanjalostus Oy, osti heinäkuussa tehdyllä kaupalla Uudessakaupungissa sijaitsevan, entisen konkurssiin ajautuneen Finnprotein Oy:n soijanjalostamon. Uutta henkilökuntaa on jo palkattu 40 henkeä ja parisen kymmentä ollaan vielä ottamassa lisää. Henkilökunnankoulutus on käynnissä ja tuotanto alkaa helmikuun alussa.

TS: Sopimus solmittu U:gin soijatehtaan omistajavaihdoksesta

Avakka • 8.7.2015

Salolaisen kiinteistöneuvoksen Jorma Niemisen johtama Suomen Soijanjalostus Oy on solminut ehdollisen sopimuksen Finnprotein Oy:n kanssa soijanjalostusliiketoiminnan ostamisesta konkurssipesältä.

Uuden omistajan tarkoituksena on jatkaa soijanjalostustoimintaa Uudenkaupungin tehtaalla. Tehtaan johto on suurelta osin jo valittu, ja tuotantohenkilökunnan rekrytointi alkaa syksyn aikana.

Jalostustoiminnan aloittaminen on osapuolten mukaan pitkä prosessi. Osapuolet arvioivat, että kestää useita kuukausia ennen kuin tehdas toimittaa jälleen soijatuotteita markkinoille. Tuotannon käynnistymisaikataulu sekä rekrytointien tarkempi ajankohta täsmentyvät elokuun aikana. Tuoreimman arvion mukaan yritys työllistänee noin kuusikymmentä henkeä.

Sopimuksen osapuolet ovat sopineet, ettei kauppahintaa julkisteta. Suomen Soijanjalostus Oy on kotimainen perheyritys, jonka omistaa Niemisen perhe. Yhtiö aikoo sijoittaa jalostustoiminnan käynnistämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen kymmeniä miljoonia euroja, kertoo Turun Sanomat tänään.

Vierasvenesatamissa ollut vilkasta koleasta kesästä huolimatta tai juuri sen takia

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 31.7.2015

Varsinais-Suomen vierasvenesatamissa kesä on ollut vilkas koleasta säästä huolimatta. Turusta ja alueen suurimmasta satamasta Nauvosta kerrotaan, että satamapaikat on paikoin myyty täyteen heinäkuussa, kertoo Yle Turku.

Turussa ja Naantalissa veneilijöiden vaihtuvuus on tosin ollut takavuosia vähäisempää. Veneilijät ovat viihtyneet aiempaa kauemmin satamissa, ja he ovat tutustuneet nähtävyyksiin vesillä liikkumisen sijasta.

Nauvossa venekuntia on ollut parhaimmillaan 170. Turusta ja Paraisilta kerrotaan, että terassimyynti on ollut selvästi aikaisempia vuosia hiljaisempaa.

Jo lähes 40 vuotta purjehdusta harrastanut Matti Lindholm on saapunut Uuteenkaupunkiin vaimonsa kanssa Helsingin suunnilta. 

– Vierasvenesatamissa, joissa olemme käyneet, on ollut sateista huolimatta tänä kesänä ihan yhtä vilkasta kuin muinakin kesinä, sanoo Lindholm.

Kävijöiden paljous sateisena kesänä on yllättänyt Uudenkaupungin vierasvenesataman esimiehen Jannariina Uotilan. Uudenkaupungin vierasvenesatamaan mahtuu Uotilan mukaan yhteensä 80 alusta.

Yhteenvetona voisikin ehkä päätellä, että vierasvenesatamissa olleen vilkasta koleista säistä huolimatta tai niistä johtuen. Kauniit kelit pitävät veneet merellä ja koleat tuuliset kelit tuovat ne vierasvenesatamien suojaan ja palvelujen pariin.

Merellä mennään ja mereltä tullaan uusikaupunkilaisilmiö tämäkin – vierasvenesatama täyttyy ja kaupunkilaisten venepaikat ovat tyhjillään.

Tyypilliseen tapaan heinäkuussa Uudenkaupungin vierasvenesatamassa on tänäkin vuonna aika-ajoin melko täyttä. Meneillään oleva Crusell-viikko tuo myös aina omat veneilijänsä kaupunkiin. Elokuun ensimmäisen viikon jälkeen, kun koulujen alkamisaika lähestyy ja lomat on pidetty, vierailevat veneet vähenevät radikaalisti – keleistä riippumatta.

Päällystystyöt valmistuneet UKI-Laitila välillä – kritiikkiä pyöräilykaistasta Kalanti-Kodjala -tieosuudella Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.9.2015


Uudenkaupungin ja Laitilan välisen tien asfaltointityö on valmis. Vaikka uusi pinnoitus on otettu myönteisesti vastaan hyvin nopeasti on noussut vastahanka suoritettuja kaistamerkintöjen johdosta sillä Uudenkaupungin ja Laitilan väliin jäävällä tieosuudella jossa ei ole pyörätietä. Kyse on noin viiden kilometrin tienpätkästä Kodjalan ja Kalannin välillä.

Kritiikki tuntuu kieltämättä aiheelliselta, kaistamerkinnän jälkeinen pyöräilijöiden käyttämä asfaltointi on joissakin paikoissa jopa alle kolmekymmentä senttiä. Erittäin hankalaksi ja jopa vaaralliseksi asian tekee se, että kaistamerkintä on autoilijoille tarkoitettu nk tärinäviiva. Pyöräilijä joutuu taiteilemaan kolmenkymmenen sentin alueella viivan ja tienreunan välissä. Autoilija huomaa taatusti ajavansa ko viivan päällä ja pyöräilijälle sen tärinä saattaa aiheuttaa jopa asfalttiin suistumisen.

Kaiken kaikkiaan asfaltoitu alue on aikaisempaa leveämpi ja antaisi mahdollisuuden tuolla tiesuudella, josta pyörätie puuttuu, kaventamisen sijasta jopa leventää pyörälijälle varattua tien osuutta. On outoa, että näin ei ole menetelty. Nukahtaneen autoilijan herättämiseen tarkoitetulle kaistojen reunoille tulevalle tärinäviivalle ei näin lyhyellä tieosuudella saisi pyöräilijän turvallisuuden ja ajomukavuuden kustannuksella antaa ylimitoitettua painoarvoa.

Ongelma ratkeaisi mikäli myös kyseiselle viiden kilometrin pätkälle saataisiin erillinen pyörätie. Tieviranomaiset pitävät kuitenkin tätä mahdollisuutta nykyisessä rahoitustilanteessa epätodennäköisenä. Tutkimisen arvoista olisi millaisiksi lopulliset kustannukset muodostuisivat, mikäli asia hoidettaisiin käyttämällä alueella olevia vanhoja tienpohjia. Päällystämällä ne paranisi myös Kylähiiden kyläraittien kunto ja pyörätien osalta esim. kallista Sirppujoen ylitystä ei tarvittaisi.

Joka tapauksessa, ellei erillistä pyörätietä järjesty, nykyinen tilanne olisi syytä korjata leventämällä asfaltoitua pyöräilijälle tarkoitettua aluetta kaistaviivan oikealla puolella. Tämä on myös autoilijoille parempi ratkaisu, koska muutoin pyöräilijät ovat pakotettuja tulemaan autojen ajokaistalle.

Uudenkaupungin ja Laitilan väliä liikennöivät tietävät tieosuuden olevan todella vilkas tiettyinä kellonaikoina. Tapahtuneet kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet maassamme ovat herättäneet huolta kaikissa tiellä liikkujissa. Emme saa katsoa toimettomina hiljaa, mikäli havaitsemme kotiseudullamme turvattomuutta ja riskejä aiheuttavia puutteita liikenneolosuhteissa, varsinkaan kun ei ole kyse suurista investoinneista tilanteen korjaamiseksi.

Asfaltoitu alue on päällystyksen jälkeen aikaisempaa leveämpi ja antaisi mahdollisuuden tuolla tiesuudella, josta pyörätie puuttuu, kaventamisen sijasta jopa leventää pyörälijälle varattua tien osuutta. On outoa, että näin ei ole menetelty. Nukahtaneen autoilijan herättämiseen tarkoitetulle kaistojen reunoille tulevalle tärinäviivalle ei näin lyhyellä tieosuudella saisi pyöräilijän turvallisuuden ja ajomukavuuden kustannuksella antaa ylimitoitettua painoarvoa.

Kuvasta näkyy kaistamerkinnän takaisen tieosuuden olleen huomattavasti leveämpi ennen uutta päällystystä. Huomionarvoista on, että tällä tieosuudella vieressä kulkee myös erillinen pyörätie.

Yritystoimintaan sijoittava valtiollinen Suomen Teollisuussijoitus kärsi viime vuonna histori-ansa suurimman yksittäisen tappion kun se lähti mukaan venäläisten ylijäämäkoneiden ympä-rille rakennettuun soijatehtaaseen. Uuteenkaupunkiin perustettu soijatehdas meni konkurssiin, jossa kärsijöinä on lisäksi muun muassa valtiollinen Finnvera ja suomalaisia eläkeyhtöitä.

MOT avaa eri vaiheet hankkeesta, jota julkistettaessa ei ylisanoja säästelty. Yle on seurannut Uudenkaupungin soijatehtaan taivalta toiveikkaasta alusta alkaen aina konkurssiin asti. Hanketta hehkutettiin työ- ja elinkeinoministeriön alaisen vienninedistäjän suurimpana Suomeen tuomana ulkomaisena investointina.

Juhlapuheiden mukaan Uudessakaupungissa tehtiin teollisuushistoriaa ja pystytettiin Euroopan suurinta soijajalostajaa.Todellisuudessa venäläissijoittaja toi Suomeen vain koneet, jotka jäivät sille käsiin soijahankkeen kaaduttua Moskovan lähellä. Investoinnin pääoma kerättiin Suomesta. Julkisen rahan ja eläkerahan lisäksi mukana oli yksi aidosti yksityinen sijoittaja, Ilpo Kokkila. Kokkilan hallitsema rakennusyhtiö SRV sai tehtaan rakennushank-keen, joka takasi SRV:lle miljoonien arvoisen urakan.

Soijatehdashanke on yksi esimerkki siitä, kuinka valtiolliset toimijat usein epäonnistuvat arvioissaan mikä yritys menestyy ja mikä ei. Soijatehdashanke aiheutti esimerkiksi Teollisuussijoitukselle miljoonatappiot. "Rahat ovat menneet", Teollisuussijoituksen toimitusjohtaja Martin Backman myöntää MOT:ssa. Backmanin mukaan yhtiö on nyttemmin muuttanut sijoitusstrategiaansa.

Valtion pääomasijoittamisen rahoitusta on kuitenkin vuosien ajan jatkuvasti lisätty. Pääomasijoitusten tahti vain kiihtyy Sipilän hallituksen aikana. Pääomasijoittaminen on yksi osa yhteiskunnan satojen miljoonien eurojen vuotuista satsausta yksityisen yritystoiminnan tukemiseksi. Suurin osa rahasta on erilaisia yritystukia. MOT julkaisee päivitetyn version neljän vuoden aikana kootusta yritystukiaineistostaan. Siihen on koottu tukien saajat ja yritystuet, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 4,7 miljardia euroa.

Ohjelmassa haastateltu Etlan yritystukitutkija Heli Koski ja pääomasijoitusyhtiö Interan Tuomas Lang sanovat, että julkiset pääomasijoitukset ovat perusteltuja, jos ne kohdistuvat lupaaviin investointeihin ja jos niihin ei saada yksityistä sijoitusrahaa. Langin mukaan Suomessa ei ole pulaa yksityisestä sijoitusrahasta. Rahoituksen pullonkauloja on lähinnä ns. myöhemmän vaiheen kasvuyrityksissä, jotka tarvitsevat isompia kertasijoituksia.

Maailman kallein soijatehdas – Uuteenkaupunkiin Katso MOT • TV1 ma 5.102015 klo 20:00

Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.10.2015


Valtio meni sijoittajaksi venäläisten ylijäämälaitteiden ympärille rakenettuun soijatehtaaseen     Uuteenkaupunkiin. Veronmaksajille kertyi miljoonavelat, paljastuu ensi maanantain MOT-ohjelmassa, jonka on toimittanut Kirsi Skön.

Tuotanto alulle helmikuussa:

Nordic Soya jatkaa soijan jalostusta Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.11.2015

Nordic Soya Oy, aiemmin tunnettu nimellä Suomen Soijanjalostus Oy, osti heinäkuussa tehdyllä kaupalla Uudessakaupungissa sijaitsevan, entisen Finnprotein Oy:n soijanjalostamon. Nimenvaihdos liittyy yhtiön uuteen kansainväliseen toimintaympäristöön.

Parhaillaan on meneillään jalostamon työntekijöiden rekrytointi. Sadoista kiinnostuneista hakijoista yhtiö on jo solminut työsopimuksen noin 40 henkilön kanssa. Jalostamon henkilöstöpäällikkö Niina Kronstedt sanoo yhtiön palkkaavan vielä parisen kymmentä operaattoria, laboranttia ja logistiikkapuolen työntekijää lisää.

Heidänkin osaltaan on työpaikkahaastattelut ovat jo meneillään ja koko henkilöstömme on kasassa joulukuun alkuun mennessä, vakuuttaa Kronstedt. Koulutus alkaa joulukuun alussa yhteistyössä Novidan kanssa.

Tehtaan tuotannon koejo alkaa koulutuksen jälkeen tammikuussa ja varsinainen tuotanto alkaa helmikuun alussa. Parhaillaan suoritetaan jalostamon kunnon tarkistusta. Kunnostustoimenpiteiden lisäksi tehdään myös pieniä tuotannon sujumiseen tähtääviä muutoksia.

Kun nämä toimenpiteet on saatu valmiiksi alkaa koko jalostamon huolellinen desinfiointi, joka elintarvikkeita tuottavassa laitoksessa mittava ja vaativa prosessi ennen varsinaisen tuotannon aloittamista.

Huomion arvoista on, että Kanadasta tilattu ensimmäinen soijapapulasti puretaan Uudenkaupungin satamassa vuodenvaihteen tienoilla. Ensimmäisen aloitusyrityksen yhteydessä Soijapavut tuotiin laivalla Poriin ja sieltä rekoilla Uuteenkaupunkiin. Satamaan rakennettu soijasäiliö on sekin ilmeisesti saamassa käyttöä

Täydessä kapasiteetissaan tehdas prosessoi vuosittain yli 200.000 tonnia soijapapua, joka tekee siitä EU:n suurimman täyden mittakaavan monivaiheisen soijanjalostamon. Nordic Soya’n päätuotteita ovat soijaproteiinikonsentraatti (SPC) ja soijarouhe (rehulaatu) ja elintarvikelaatuinen soijaöljy.

”Ajanmukainen, käytännössä täysin uusi tuotantolaitos tarjoa Nordic Soya’lle erinomaisen lähtökohdan tarjota laadukkaita tuotteita kysyntää vastaavasti kotimaassa, pohjoisessa Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Aloitamme liiketoiminnan uuteen markkinatilanteeseen sopeutetulla kaupallisella strategialla, joka tuo merkittävää lisäarvoa alueemme avainasiakkaille”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Kim Kronstedt. ”Toinen vahvuus on henkilöstömme kokemuksellaan ja markkinatuntemuksellaan.”

Soijatehdas on siis monien vaikeuksien ja konkurssin jälkeen saamassa uuden mahdollisuuden. Maailman kalleimmmaksi tituleerattu soijatehdas on nyt uuden yrityksen hallinnassa kokeilemassa taas siipiään. Velkarasitteet ovat kevyemmät mutta se ovatko markkinat nyt otolliset selviää aikanaan.

Uudessakaupungissa uusi avaus otetaan myönteisenä vastaan paitsi sen tuomien uusien työpaikkojen takia myös siksi, että kaupunki on panostanut paljon tehtaan vaatimaan infrastruktuuriin. Ja olisihan se järjetöntä, että uusi tuotantolaitos rapistuu Orivolla tyhjän panttina.

RMC kertoo toimintansa perustuvan ensisijaisesti alueella olevan ja vapautuvan työvoiman hyödyntämiseen. Keskeiseksi yhteistyökumppaniksi tulee Uudenkaupungin telakalla toimiva, pieniä erikoisaluksia ja maantielauttoja valmistava Uudenkaupungin Työvene. Rauman alueella toimivat sijoittajat ovat perustaneet Rauma Marine Construction -yhtiön (RMC), jonka on tarkoitus aloittaa Rauman telakalla laivanrakennus ja -korjaus, RMC kertoo tiedotteessaan.

Yhtiö on tehnyt Rauman kaupungin omistaman Rauman Meriteollisuuskiinteistöjen kanssa sopimuksen toimintaansa tarvittavien alueiden ja laitteistojen vuokraamisesta.

Uudenkaupungin ja Rauman telakoiden yhteisenä tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron liikevaihto, jonka kotimaisuusaste on 80-90 prosenttia. Työmääränä se merkitsisi suoraan 800–1000 henkilötyövuotta.

Uudenkaupungin Työvene yhteistyökumppani

Valtio lähti mukaan Rauman telakkaan 18%:n omistuksella Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.12.2015

Raumalaisten telakan pelastusoperaatio sai tänään merkittävää tukea, kun yhtiö ilmoitti valtion ja sijoittajien mukaantulosta, kertoo Taloussanomat. 16.12.15

Suomen STX-telakoiden pelastusoperaation aikaan pari vuotta sitten valtion vetkuttelu ja passiivisuus puhutti. Tänään telakkayhtiö Rauma Marine Constructionsin (RMC) tiedotustilaisuudessa, jossa kerrottiin omistuspohjan laajenemisesta, valtion mukaan tuloa ei enää kainosteltu.

Suomen valtio tulee viime vuonna perustetun telakkayhtiön uudeksi osakkaaksi 18 prosentin omistusosuudella. Sijoitusyhtiö Taaleritehdas nousee telakan suurimmaksi osakkaaksi 21 prosentin siivulla.

– Niin kuin liikeyritykset, miksei valtiokin voisi pyrkiä olemaan jossain alueella maailman paras. Arktisessa merenkulussa, meriteollisuudessa, Suomi voi näyttää olevansa paras, RMC:n toimitusjohtaja Heikki Pöntynen sanoi.

Valtion rahoituksen kanavoivalta Teollisuussijoitukselta ja kotimaisilta sijoittajatahoilta, Taaleritehtaalta ja it-alan sijoitusyhtiö Findalta, uutta rahoitusta tulee kaikkiaan 19 miljoonaa euroa. Sen turvin raumalaistelakan osakepääoma kasvaa 25 miljoonaan euroon.

– Suomi tarvitsee erittäin vahvaa ja sitoutunutta suomalaista omistajuutta meriteollisuuteen. Olemme olleet hyvässä ja pahassa meriteollisuuden siirtomaa vuosia. Se että meillä on kasvollinen ja sitoutunut omistaja, joka haluaa kehittää meriteollisuutta, on tärkeää sen nostamiseksi, Pöntynen sanoi.

Hänen mukaansa telakkateollisuuden nimeä pilataan usein tukitoimilla ja -rahoilla.

– Tässä tapauksessa voin sanoa, että puhutaan täysin markkinaehtoisesta maailmasta.


Tilausneuvottelut käynnissä

Uudella omistajapohjalla yhtiö voi hakea erityisrahoitusyhtiö Finnveran takausta laivatilaukselle. Sellaista ei kovasta yrityksestä huolimatta ole vielä ole saatu Raumalle, mutta telakkaa on työllistänyt muiden muassa yhteistyökumppanin Arctia Shippingin Otso-murtajan muuntotyö arktisiin tehtäviin.

Telakalla on täystyöllisyys ensi vuodeksi. RMC tekee 18 miljoonan euron liikevaihdon ensimmäisenä vuonna ja positiivisen tuloksen. Aiesopimus on Ruotsin merivoimien tiedustelulaivasta, ja telakointeja suunnitteilla ensi vuodeksi.

Luottamusta telakkateollisuuden nousuun pönkitettiin kertomalla, että yhtiö voi jopa harkita pörssiin listautumista jollakin aikavälillä.


Valtion kalustohankintoja

RMC:n muut osakkaat ovat raumalais- ja turkulaisyhtiöt Olderman ja Satu Invest 15 prosentin osuudella molemmat, it-yhtiöihin aiemmin sijoittanut Finda (14) sekä Aboea Venture ja Aksoni vajaan kymmeneksen osuudella. Taaleritehdas sijoittaa telakkayhtiöön sekä omaa että sijoittajien rahaa.

RMC on erikoistunut monitoimimurtajien ja matkustaja-autolauttojen rakentamiseen ja huoltoon. Jäänmurtajat ja merivoimien kalusto ovat pääliiketoimintaa.

Käytännössä Rauma on myös ainoa paikka kansallisesti tärkeiden murtajien ja sotalaivojen rakentamiselle, sillä Meyerin Turun telakka rakentaa risteilijöitä, ja sen tilauskirjat ovat lähivuosina täynnä. Venäläisomisteisella Helsingin telakalla niitä ei myöskään voi rakentaa.

RMC on mukana Patrian kanssa Puolustusvoimien Laivue 2020 -hankkeessa, jossa uudistetaan merivoimien kalustoa.


Työpaikkoja kolmannes takaisin

Rauman kaupunki otti siipiensä alle telakan, tontin ja alueen meriteollisuusyritykset alkaessaan rakentaa uutta telakkayhtiötä STX:n vetäydyttyä laivanrakennuksesta Raumalta kaksi vuotta sitten.

Perustamisensa aikoihin yhtiö ilmoitti, että Uudenkaupungin ja Rauman telakoiden yhteisenä uutena tavoitteena on saavuttaa 200 miljoonan euron liikevaihto, jonka kotimaisuusaste on 80–90 prosenttia.

Työmääränä se merkitsisi suoraan 800–1000 henkilötyövuotta. STX:n lähdön myötä työpaikkoja hävisi kaikkiaan 1 200. Taloussanomien mukaan tällä hetkellä niistä on saatu takaisin noin 400.

Suomen suurin robottikauppa

Valmet Automotive hankki 250 robottia Mersun katumaasturin tuotantoon

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.3.2016

Valmet Automotive on tehnyt sopimuksen teknologiayhtiö ABB:n kanssa yli 250 teollisuusrobotin toimituksesta Mercedes-Benzin GLC-mallin hitsaamoa varten, kertoo Yle Turku.

GLC-katumaasturin valmistus alkaa Uudessakaupungissa alkuvuonna 2017.

Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin robottikauppa. Robotit toimitetaan Valmet Automotivelle tämän vuoden aikana, ja Uudenkaupungin autotehtaan robottien määrä nousee jo yli 500 yksikköön.

ABB toimitti nykyiseen Mercedes-Benzin A-sarjan hitsaamoon noin 200 robottia. GLC-mallin hitsaamon robottimäärä on suurempi, koska autojen rakenteissa ja valmistusmenetelmissä on eroja. Tehdas myös yrittää saada tuotannosta tehokkaampaa. Uuden hitsaamon automaatioaste on yli 90 prosenttia.

– Aikataulu on haasteellinen. Pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena ja A-sarjan hitsaamon myötä olemme saaneet erinomaista oppia suuren ja pitkälle automatisoidun tuotantolinjan suunnittelusta ja rakentamisesta, joten nyt meillä on osaamista toteuttaa aiempaa suurempi ja vaativampi hitsaamo entistä nopeammin, toteaa Valmet Automotiven GLC-projektin johtaja Jyrki Nurmi.

– Valmet Automotive on erinomainen esimerkki yrityksestä, jossa korkea teknologia- ja suunnitteluosaaminen sekä moderni teollisuusrobotiikka takaavat globaalin kilpailukyvyn. Olemme erittäin tyytyväisiä Valmet Automotiven luottamuksesta tuotteisiimme, kertoo ABB:n robottiliiketoiminnan johtaja Janne Leinonen.

Uuden hitsaamon keskeisiä kehityskohteita ovat käytettävyys, ohjelmoinnin nopeus, vähäinen varaosatarve, toimintojen joustavuus sekä korkea tuottavuus lyhyillä läpimenoajoilla.

Tuore Tekniikka&talous-lehti kertoo autotehtaan uudessa robottihitsaamossa puurtavan 316 uutta robottia ja niiden kokonaismäärä on autotehtaalla noussut 600:aan. Kyseessä on Suomen suurin robottihitsaamo.  Kuva autotehtaan kuvapankki

Mercedes Benz GLC 250 D4 Matic katumaasturin valmistus autotehtaalla alkaa 2017. Kuva: MAURITZ ANTIN

Valmet Automotive jatkaa A-sarjan tekoa vuonna 2017                                                  LUE...

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.4.2016

”Olemme tyytyväisiä sopimuksen jatkoon vuodelle 2017. Yhdessä GLC-valmistussopimuksen kanssa se on uusi osoitus luottamuksesta ja asiakastyytyväisyydestä, jonka Daimler AG ja Valmet Automotive ovat saavuttaneet monivuotisella yhteistyöllä”, kertoo Kauppalehdessä Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.

Ensi vuoden alussa Uudessakaupungissa käynnistyy myös Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin sarjatuotanto.

Saksalaisjätti luottaa Suomen ainoaan autotehtaaseen – Tuulilasin minidokkari paljastaa miten Suomi-Mercedes valmistuu!  Tuulilasi • Ilmo Suikkanen • 22.4.2016                                                   KATSO...


A-sarjan suuren kysynnän vuoksi Valmet Automotive jatkaa mallin sopimusvalmistusta ja tarjoaa Mercedes-Benzille lisävalmistuskapasiteettia. A-sarjan tuotanto käynnistyi Valmet Automotivella elokuussa 2013, ja Suomessa on valmistettu yli 100.000 A-sarjan autoa.

Autotehtaan uudessa robottihitsaamossa puurtaa 316 uutta robottia ja niiden kokonaismäärä on tehtaalla noussut 600:aan. Kyseessä on Suomen suurin robottihitsaamo.

Kokoonpano suoritetaan yhä pääosin käsin. Erilaisten testausrutiinien ansiosta taataan, että Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaiden autot lähtevät laadultaan 110-prosenttisina myyntiin, vakuuttaa autotehtaan tuotantoa videolla esittelevä autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtailla kehitetään kokoajan omia menetelmiä kokoonpanon ja laadun parantamiseksi, mm. autojen maskin ja ovien kiinnitykseen on kehitelty omat työkalut.

Autocarin tietojen mukaan Mercedes-Benzin kaavailemista uusista sähköautoista kaksi olisi sedaneita ja kaksi katumaastureita.

Mercedes Benz uutisoi lanseeraavansa neljä täyssähköautomallia v. 2020 mennessä

Onko katumaasturi, jonka tuotanto alkaa U:gissa, tulevaisuudessa täyssähköautomalli?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.5.2016

Saksassa päätettiin viime viikolla myöntää uuden sähköauton hankkijalle peräti 4000 euroa avustusta. Avustuspaketin taustalla oli myös Saksan autoteollisuus. Tähtikeulan ilmoitus uusista sähköautoista tulee pian Saksan sähköautopäätöksen jälkeen. Autocarin tietojen mukaan uusista sähköautoista kaksi olisi sedaneita ja kaksi katumaastureita.

Mercedeksen sähköautoihin käyttämä pohjarakenne MEA (Modular Electric Architecture) perustuu nykyisin C-sarjan ja GLC:n alla olevaan MRA-rakenteeseen. MEA mahdollistaa takavedon ja nelivedon hyödyntämisen sekä kolmen sähkömoottorin käyttämisen.

Mielenkiintoiseksi uutisen tekee se, että katumaasturi, jonka tuotantoa viritellään Uudenkaupungin autotehtaalla, omaa pohjarakenteen joka on muunnettavissa täyssähköautoksi.

Oma johtopäätökseni on, että olisi pikemminkin outoa, ellei tämä GLC:n vaihtoehto (kuva alla) olisi mukana sähköautomallien suunnittelussa, koska tiedämme autotehtaalla olevan kokemusta sähköauton tuotannossa sekä oman sähköautomallin kehittelyssä. – Toivoa siis on, että tulevaisuudessa yleistyvä sähköauto pääsisi täälläkin taas tuotantoasteelle.

Valmet Automotive suhtautuu myös vakavasti katumaasturi-hankkeeseen ja investoi siihen. Valmistautuminen Mercedes-Benz GLC-katumaasturin tuotannon aloituksen kerrotaan Talouselämä-lehdessä etenevän suunnitelmien mukaisesti. Tehdasalueen lisärakennuksille on jo suoritettu käyttöönottotarkastus.

"GLC-tuotannon rakentaminen on merkittävästi A-sarjaa suurempi haaste. Tehtaan laajennusvaiheen valmistu-minen osoittaa, että olemme aikataulussa, ja voimme edetä projektin kriittisimmässä osassa, GLC-hitsaamon rakentamisessa, suunnitelmien mukaan", kertoo Valmet Automotiven GLC-projektin johtaja Jyrki Nurmi.

Mersujen uudet sähköautot asetetaan suoraksi kilpailijoiksi Teslan sähköautomalleille. Audin täyssähköauto on tulossa jo 2018, joten Mercedes haluaa vastata kasvavaan kilpailuun sähköautomarkkinoilla.

Tuulilasi lehti kertoo, että Autocarin uutisen mukaan sähköversiot jakavat useita peruselementtejä polttomoottorisien sisarmallien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi tuulilasin ja katon kovat kiinnityspisteet.

Isojen suunnittelu- ja komponenttikustannuksien takia sähköautot tulevat pääosin perustumaan rinnakkaisiin polttomoottorimalleihin. Alle 50 000 auton vuosimyynnillä oman sähköautorakenteen kehittäminen ei ole Mercedeksen mukaan vielä tällä hetkellä kannattavaa

Kymppi Service Oy Laitilasta pääsi kovimpien kasvuyritysten tusinaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.6.2016

Suomen sata nopeinta kasvuyritystä on kasvanut kolmessa vuodessa miljardiluokkaan.

Kauppalehti selvitti viime vuoden nopeimmat kasvuyritykset. Tämän yritysjoukon liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä reilut 160 miljoonaa euroa. Kolme vuotta myöhemmin sadan nopeimman kasvajan yhteenlaskettu liikevaihto oli jo lähes 3,1 miljardia euroa.

Koko joukon annualisoitu eli tasaiseksi vuosikasvuksi muutettu kolmen vuoden kasvu on 165,5 prosenttia.

Yhteensä yritykset loivat liikevaihtoa hiukan enemmän kuin pörssiyhtiö Metso, joka Talouselämän mukaan oli viime vuonna Suomen 23. suurin yritys.

Listalta löytyy vain yksi komeetta. Mobiilipeliyhtiö Supercell on onnistunut yhä ylläpitämään kovia kasvuprosentteja . Nyt se löytyy nopeimpien kasvajien listalta sijalta 20 liki 200 prosentin annualisoidulla kasvulla. Lisäksi sen 2,1 miljardin euron liikevaihto on suomalaisten kasvuyritysten joukossa aivan omaa luokkaansa. Vakka-Suomesta laitilalainen Kymppi Service Oy sijoittui komeasti sijalle 12.

Kymppi Service Oy on vuonna 2011 perustettu henkilöstövuokrausyritys, jonka pääpaikka on Laitilassa. yrityksen toiminta on kuitenkin valtakunnallista.

Kymppi Service Oy:n omistajat ovat toimineet pitkään teollisuuden parissa ja näin nähneet henkilöstövuokrauksen hyvät ja huonot puolet. Tästä syntyi ajatus tuoda vahvemmin esiin hyvät asiat ja korjata huonot. Yritys näki tässä selvän markkinaraon. Se ei halunnut tarjota tavanomaista, vaan haluaa olla paras alallaan, niin työnantajan, kuin työntekijänkin mielestä. Tavoite on tehdä yhdessä Kympin arvoista työtä.

Perusajatuksenaan ilmoittaa halun tuoda uutta näkemystä alaan. Tuoda yhteen työntekijän ja työnantajan tarpeet ja toiveet mahdollisimman hyvin. Hyvää yhteistyötä pidetään kaiken perustana.

Kymppi Service Oy:n toimitusjohtajan Jyrki Vuoriahon toimipaikka sijaitsee Uudenkaupungin linja-autoaseman rakennuksessa sijaitsevassa toimipisteessä . Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2015 4,2 miljoonaa euroa ja annualisoitu kasvu kolmessa vuodessa 243 prosenttia.

 

Valmet Automotiven yhteistyö HUB logisticsin kanssa päättyy Uudenkaupungin autotehtaalla. Autotehtaan sisäisen logistiikan palvelut siirtyvät HUB logisticsilta Valmet Automotivelle joulukuun alkuun mennessä.

Jatkossa autotehtaan sisäisestä logistiikasta vastaa Valmet Automotive itse.

Liikkeenluovutuksen jälkeen Valmet Automotive vastaa komponenttitoimitusten purkamisesta ja varastoinnista sekä osien toimituksista tuotantolinjoille. Valmet Automotive ottaa myös käyttöönsä aiemman HUB logisticsin logistiikkakeskuksen, joka sijaitsee autotehtaan yhteydessä.

Autotehtaan sisäisen logistiikan järjestely koskee noin 250 HUB logisticsin Uudenkaupungin autotehtaalla työskentelevää henkilöä. He siirtyvät Valmet Automotiven palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Autotehtaan toiminta kasvaa merkittävästi Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotannon myötä. Jatkossa suunnitellaan myös tuotantokapasiteetin nostoa.

Autonvalmistuksessa on vahva markkinatilanne ja Uudenkaupungin autotehtaan Mercedes-Benzin GLC-projekti etenee aikataulussaan. Yhtiön mukaan järjestelyn johdosta autotehtaan vajaatyöllisyys helpottaa huomattavasti, ja lisäksi henkilöstöä rekrytoidaan tämän ja ensi vuoden aikana.

Valmet Automotiven yhteistyö HUB logisticsin kanssa päättyy Uudenkaupungin autotehtaalla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.6.2016   

     

Autotehtaan sisäisen logistiikan järjestely koskee noin 250 HUB logisticsin Uudenkaupungin autotehtaalla työsken-televää henkilöä, jotka siirtyvät Valmet Automotiven palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Valmet Automotive ottaa myös käyttöönsä aiemman HUB logisticsin logistiikkakeskuksen, joka sijaitsee autotehtaan yhteydessä.

Sataman uuden hyväksytyn asemakaavan toteutus alulle

Laajennus toi VPK.n paviljongille merinäköalan – toistaiseksi


Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 28.7.2016


Sataman laajennustyöt ovat käynnistyneet. Uusi asemakaava on vahvistettu ja saanut lainvoiman. Myös valitusajat ovat umpeutuneet. Asemakaavan muutos on ollut vireillä kaksi vuotta ja kaupunginvaltuusto käsitteli ja hyväksyi asemakaavan muutoksen huhtikuun alussa.


Ensimmäinen silmiinpistävä havainto monelle veneilevälle kaupunkilaiselle oli se, että VPK:n suojeltu paviljonki alkoi näkyä merelle. Vastaavasti taas paviljonki sai ikkunoihinsa merinäköalan.


Olotila lienee kuitenkin tilapäinen, sillä satamajohtaja Esa Soinin kertoo U:gin Sanomissa, että nyt kun puusto on kaadettu seuraavassa vaiheessa alue louhitaan. Uusi asemakaava mahdollistaa sataman laajennuksen ja rakennuslupia satama-alueelle on haettu jo useampia.


Odotettavissa onkin, että merinäkymät paviljongilta vaihtuvat näkymiin satamahallien seinistä. Vielä kuitenkin on mahdollista nauttia paviljongin uusista merinäköaloista esim. keskiviikkona 3.8. klo 14 alkavissa eläkeläisjärjestojen yhteisissä kuntotansseissa.


Satama-alueen kaavaan tehdään myös uusi katusuunnitelma. Siinä Hepokarintietä levennetään, satamaportti siirtyy lähemmäs rautatietä Varbergintien kohdalle. Liikenteen sujuvoittamiseksi alueelle tehdään Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin mukaan kiertoliittymä ja rekoille oma odotuskaista.


Suukarin liikenteen kannalta merkittävin muutos on ohjata pääliikenne alueelle nykyiseltä Kalasatamaan menevältä Satamantieltä Makasiininkadun kohdalta rautatien yli suoraan Suukariin.


Suunnitelma kilpailutetaan syksyn aikana.

Satama-alueen laajennus VPK:n palviljongin kentälle alkoi puuston kaadolla, seuraavassa vaiheessa alue louhitaan.

Ensimmäinen silmiinpistävä havainto monelle veneilevälle kaupunkilaiselle oli se, että VPK:n suojeltu paviljonki alkoi näkyä merelle...

... vastaavasti taas paviljonki sai ikkunoihinsa merinäköalan, mutta vain väliaikaisesti, sillä rakennuslupia satama-alueen laajennukselle on haettu jo useampia.

Satama-alueen uusi asemakaava. Sen yhteydessä tehdään myös uusi katusuunnitelma. Siinä Hepokarintietä levennetään, satamaportti siirtyy lähemmäs rautatietä Varbergintien kohdalle. Liikenteen sujuvoittamiseksi alueelle tehdään kiertoliittymä ja rekoille oma odotuskaista. Suukarin liikenteen kannalta merkittävin muutos on ohjata pääliikenne alueelle nykyiseltä Kalasatamaan menevältä Satamantieltä Makasiininkadun kohdalta rautatien yli suoraan Suukariin.

Uudenkaupungin Vapaaehtoinen Palokunta VPK juhlisti toritapahtumalla 150-vuotistaivaltaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.8.2016

Uudessakaupungissa juhlittiin lauantaina VPK-toiminnan 150-vuotista taivalta. Kunnioitettava saavutus kaupungin eräältä kaupungin pitkäikäisimmältä yhdistykseltä. Juhlan kunniaksi Uudenkaupungin VPK piti avoimien ovien päivää torilla. Pääjuhlaa vietettiin iltapäivällä VPK:n paviljongilla

Toritilaisuutta edelsi paloasemalta lähtenyt paloautokulkue torille. Moottorimarssin keulassa kulki Laitilan VPK:n komea avomalli museopaloauto Chevrolet vuosimallia 1931. Torilla yleisön toivotti tervetulleeksi Uudenkaupungin VPK:n päällikkö Sakari Kluuskeri, yleisölle esiteltiin vanhaa sammutuskalustoa, Kalannin VPK:n naiset tarjosivat toriyleisölle kahvit ja lapsia ajelutettiin paloautoilla. Tapahtumassa esiintyivät Uudenkaupungin VPK:n Nuorisopuhallinyhtye ONE sekä taikuri Marko Poskiparta.

Naapurikaupungin Laitilan vanhaa palokalustoa edusti torilla Laitilan VPK:n avomalli museopaloauto Chevrolet 1931. Se komeili myös toritilaisuutta edeltäneen paloautokulkueen keulassa. Auto on aikaisemmin ollut kuorma-auto, josta se muutettiin Laitilan VPK:n paloautoksi 1945. Tiettävästi auto on ollut mukana sammutustehtävissä viimeksi v. 1965.

Uudenkaupungin VPK juhlisti yhdistyksen toiminnan 150-vuotistaivalta mm. tuomalla paloautot torille, kuvassa oikealla oleva museopaloauto on Ford F 600 vm. 1962. Se on ollut alusta alkaen nykypäivään asti VPK:n omistuksessa sekä palokunnan aktiivisessa sammutuskäytössä vuodesta 1962 vuoteen 1991. Esittelykäytössä autoa käytetään yhä tarvittaessa VPK:n tilaisuuksissa kuten lauantain toritapahtumassa.

VPK:n juhlamarssikuvasta 1940-luvulta, jossa ollaan ylittämässä Pietolanlahden siltaa, vanhat kaupunkilaiset ehkä löytävät vielä tuttujakin.

Uudenkaupungin VPK 50-vuotisjuhlakuvassa 1915, taustalla VPK:n paviljonki. Kaupunginvaltuusto lahjoitti 1886 sataman läheltä kivikkomäen juhlakentäksi. Paviljonki rakennettiin 1888-89 ja vihittiin käyttöön 30 kesäkuuta 1889. Ensimmäinen laajennus tehtiin 1905 ja toinen 1946 (U:gin historia IV sivu 182).

Vanha moottoriruisku ”New Centauri” saapui laivalla Yh-dysvalloista Helsinkiin myöhään syksyllä 1907. Uuteen-kaupunkiin ruisku saatiin vasta seuraavana keväänä jäiden lähdettyä. Uusi moottoriruisku sai pian miehistön keskuudessa sujuvammin puheessa käytettävän ja kotoiselta kuulostavan nimen ”Kenttäaura”. Nimen se sai siitä, kun moottorin tärinä aiheutti ruiskun kaivautumisen mutapohjaiseen rantaveteen. Nykyisin Kenttäaura on nähtävillä Uudenkaupungin paloaseman tiloissa.

Soittokunnan junnujen oma bändi Nuorisopuhallinyhtye ONE kapellimestari Kari Leinon johdolla esiintyi torila. Moni Ilahtui havaitessaan nuorison vahvan esiinmarssi kunniakkaan, v. 1880 perustetun, VPK:n soittokunnan toimintaan.

VPK:n talo sijaitsee Yliselläkadulla torin kulmassa (Ylinenkatu 26). VPK:n talo toimi alunperin Uudenkaupungin paloasemana kunnes nykyinen pelastuslaitos rakennettiin Liljalaaksonkadulle.

VPK:n kenttä ja paviljonki sijaitsevat sataman välittömässä läheisyydessä (Satamatie 7) nk. Kainpirtin alueella. Palokunnan kenttä on tiettävästi lahjoitettu VPK:lle kaupungin taholta kesäisten juhlien järjestämistä varten 60-luvun alkupuolella. Paviljonki on nykyään suojeltu rakennus, joka on ilmeisesti ainoa laatuaan Suomessa.

Kenttäosa supistuu sataman laajennuksen alle, mutta paviljonkia käytetään edelleen tanssien ja muiden kesätapahtumien järjestämiseen. Paviljonki on myös vuokrattavissa yksityiskäyttöön. Se sopii erinomaisesti esimerkiksi häiden pitopaikaksi.

LUE lisää VPK:n alkuaikojen historiasta. Vanhat kuvat VPK:n soittokunnan 125-vuotisjuhlajulkaisusta v.2005.

Museolaiva Suomen Joutsen siirrettiin eilen 19.9 2016 Turun Aurajoesta Naantaliin korjaustelakalle määräaikaishuoltoon. Fregatti Suomen Joutsen, Rakennettu St. Nazairessa, Ranskassa 1902.; Entiset nimet Laënnec 1902-1922, Oldenburg 1922-1930.

Vuonna 1930 fregatti Oldenburg joutui merihätään matkalla Floridan Fernandinasta Malmöön. Laiva sai 55 asteen kallistuman fosfaattilastin siirryttyä välikannella hirmumyrskyssä. Suurin ponnistuksin miehistön onnistui vakauttaa laiva lastia siirtämällä ja pelastaa Oldenburg. Perille Malmöön tultiin 2950 tonnin fosfaattilastissa 14.3.1930.

Suomen valtio osti aluksen miljoonalla Suomen markalla elokuussa 1930. Laiva hinattiin Bremenistä Helsinkiin, jonne fregatti saapui 23.9.1930. Se telakoitiin Uudessakaupungissa ja otettiin käyttöön laivaston koululaivana. Alus ristittiin Suomen Joutseneksi 1.11.1931. Sieltä fregatti hinattiin mm. Barön salmen kautta Helsinkiin lopullista varustelua varten.

Suomen Joutsen hinattiin telakalle Naantaliin

Aavakka • Ilmo Suikkanen • 19.9.2016                                 KATSO yle...

Fregatti Oldenburg kunnostettiin 1930 Uudessa-kaupungissa ja otettiin käyttöön laivaston koulu-laiva Suomen Joutsenena. Kaikissa aluksen mas-toissa purjeita reivaa kuvassa useita merimiehiä.

Kuva: Aarne Pietinen.

Sataman vanha toimistorakennus odottaa purkua ja satamatoimistopalvelut on siirretty syvemmällä satamassa sijaitsevaan rakennukseen osoitteessa Hepokarin tie 2.

Sataman laajennukseen liittyvät louhinta- ja maansiirtotyöt ovat edenneet jo VPK:n paviljongin uuteen kenttärajaukseen asti

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 12.10.2016

VPK:n paviljongin meren puoleinen alue on jo louhittu ja aita rakennettu palviljongin kentän nykyisin piha-aluerajauksen mukaisesti.

Pavijongin kentältä katsottuna Työveneen telakka-alueen suunnassa sijaitseva kalliomäki on myös rei’itetty räjäyttämistä varten.

Uudenkaupungin Yrittjät tutustuivat keskiviikkona autotehtaaseen. – Valmet Automotiven autotehdas rankataan tällä hetkellä Suomen viennin osalta merkittävimmäksi yritykseksi maassamme, sanoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki avatessaan tehdasesittelyn.

– Olemme maailman autoteollisuuden suurin sopimusvalmistaja ja kolmanneksi suurin avoautojen kattovalmistuksessa.

– Tehdas on kokonaan suomalaisomistuksessa. Sijoitusyhtiö Pontos omistaa puolet ja toisen puolen valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus Oy.

– Tehtaan vuotuinen liikevaihto, joka ei sisällä auton osia, on 400 miljoonaa euroa.

– A-sarjan Mercedes-Benzin valmistus jatkuu ensi vuoden ja Mersun GLC katumaastoria aletaan tehdä ensi vuoden alussa.

Lisäksi Valmet Automotive on Lamborghinin alihankkija. Sen Aventador Roadsterin kattojärjestelmä on täällä suunniteltu ja valmistetaan Uudenkaupungin autotehtaalla. Nämä ovat vahvoja osoituksia Valmet Automotiven laadusta ja arvostuksesta kansainvälisessä autoteollisuudessa, sanoo Autotehtaan viestintäjohtaja Mikael Mäki.


Junakierros robottihitsaamossa ja kokoonpanossa

Tämän jälkeen olikin ohjelmassa vuorossa tutustumiskierros tehtaaseen. Esittelyjunalla matka taittui jouhevasti, mutta antoi kuitenkin melko ylimalkaisen kuvan itse tuotantoprosessista.

Vahvan näytön sai kuitenkin robottien esiinmarssista etenkin hitsauspuolella. Isot laajaliikkeiset robotit hoitivat hitsaukset lähes totaalisesti yksin, ihmisiä niillä linjoilla ei juurikaan näkynyt.

Tuore Tekniikka&talous-lehti kertoo autotehtaan uudessa robottihitsaamossa puurtavan 316 uutta robottia ja niiden kokonaismäärä on tehtaalla noussut 600:aan. Kyseessä on Suomen suurin robottihitsaamo.

Kokoonpanolinjat sen sijaan vaativat väkeä lähes entiseen tapaan, juuri meneillään ollut kahvitauko vei tällä kertaa mahdollisuuden nähdä miten ihminen on kokoonpanossa läsnä.

Kaikenkaikkiaan syntyi maallikollekin vaikutelma hyvin suunnitellusta ja organisoidusta tuotannosta, jossa huippulaatuinen menopeli syntyy, kun jokainen hallitsee oman hommansa.

Autotehdastahan arvostetaan maailmalla nimenomaan osaamisesta ja ketteryydestä sopeutua markkinoiden vaatimuksiin teknologian kehitys ja rahaliikennekin mukaan lukien.

Siinä missä esim. ennen markkinoita hallinnut, mutta vanhaan jämähtänyt amerikkalainen autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa ja tyhjentää kaupunkeja siellä, niin täällä Uudessakaupungissa kamppaillaan – ainakin toistaiseksi – positiivisten kasvuongelmien kanssa.

Sinisilmaisyyteen ei täälläkään ole silti syytä tuudittautua, kokemukset nopean kasvun vuosista 1960- ja 1980-luvuilla sekä suuresta tuotannon romahduksesta 1990-luvulla, jolloin Uusikaupunki kohtasi yhden Suomen historian syvimmän aluetyöttömyyden. Pahimmillaan täällä oli 3200 työtöntä ja 33,7 % työttömyys. Nuo ajat ovat täällä vielä tuoreessa muistissa. Silloin kaupungin yksipuolinen elinkeinorakenne vielä pahensi ja pidensi romahduksen vaikutuksia.

Uuden väen rekrytointi alkanut lupaavasti

Tehdaskierroksen jälkeen virisi vilkas keskustelu mitä kaikkea autotehtaan tuotannon laajeneminen merkitsee autotehtaalle, alueen yrittäjille, kaupungille sekä sen asukkaille.

Autotehtaan edustajina kysymyksiin vastailivat viestintäpäällikkö Mikael Mäki, henkilöstöjohtaja Tomi Salo ja tukitoimintojen johtaja Risto Hukkanen.

Siitä mitä autotehtaalla on mietitty yli tuhannen uuden työntekijän rekrytoimiseksi tehtaalle töihin kertoi tehtaan henkilöstöpäällikkö Tomi Salo.

Sitä millä pystymme polkaisemaan käyntiin prosessin, joka tuo yli 1000 ihmistä tänne autotehtaalle töihin olemme pohtineet paljoni, keskustelleet asiasta mm. eri ministeriöiden kanssa.

– Selvää on myös, etteivät kaikki uudet työntekijät ole valmiit ainakaan heti muuttamaan Uuteenkaupunkiin.

Keskiansiotaso autotehtaan työntekijöillä on 30000-35000 euroa vuodessa. Ensi vuonna tehdas siirtyy kolmivuorotyöhön.

Rekrytoidessamme uutta väkeä töihin myymme paitsi autotehdastamme myös Uuttakaupunkia, mitä kaikkea täällä on tarjolla työhön sekä myös vapaa-aikaan liittyen.

Ensimmäiseen erään haemme 250 työntekijää ja tähän mennessä jo saatu 1500 hakemusta eri puolilta Suomea, joten kiinnostusta on.

Tomi Salon mukaan tänne muuttavissa tulee olemaan paljon perheitä ja osaamista myös muilta aloilta siinä samalla, mm. tätä osaamista on muilla paikallsilla yrityksillä mahdollista nyt hyödyntää.

Väliaikaisasuntoja kuukauden toimitusajalla

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi kaupungin elinkeinoelämän vilkastuvan merkittävällä tavalla autotehtaan tuotannon laajenemisesta mm. melko pienellä liikevaihdolla pyörinyt satama saa uutta voimaa, jatkuvuutta ja katetta investoinneille.

Samoin Uudenkaupungin radan sähköistäminen on nyt vakavasti esillä ja silloin puhutaan 20 miljoonan euron investointiprojektista. Tämän myötä saattaisi tavaraliikenteen lisäksi myöhemmin mahdollistua myös henkilöjunaliikenne Turun ja U:gin välillä, sanoo Vainio.

Lisäksi tieyhteyksien parantaminen sisämaan suuntaan kantatiellä 43 on nousemassa ajankohtaiseksi ja tietysti kasitien rakentaminen sekin jatkuu.

Asuntotilanteeseen haetaan nyt nopeaa apua väliaikaisasunnoista, sanoo Vainio. Nopeus on Vainion mukaan sitä luokkaa, että kun maansiirtotyöt on tehty, niin noin kuukaudessa asunnot ovat uusien asukkaiden käytettävissä 260 euron kuukausivuokraa vastaan per henkilö kahden hengen asunnossa.

Kaupungin asuntopolitiikassa Vainio näki tärkeäksi saada väkeä lisää lähelle ydinkeskustaa, jossa palvelutkin ovat.

Ministeriöihin on oltu yhteydessä ja apua on luvassa, mutta se puoli on vasta kartoitusvaiheessa eikä tarkempia suunnitelmia ole tehty.

Myöteinen julkisuus on tuonut paljon kyselyjä etenkin väliaikaisasuntoja rakentavilta mutta myös vakituisia asuntoja rakentavilta yrityksiltä. Vastauksena kysymykseen hän totesi mittavalla väestön siirrolla seutukuntaan toivottavasti olevan vaikutusta myös sairaalan asemaan täällä.

Palvelusihteeri Teija Isotupa toivoi myös tyhjillään olevien puutaloasuntojen tuloa mukaan julkisille asuntomarkkinoille. Sieltä löytyy ennenkaikkea monipuolisuutta asuntojen tarjontaan. Tätä piilotarjonnan saamista esiin painotti myös kaupunginjohtaja Vainio, todeten väen lisääntymisen vaikuttavan kaupungin palveluyrityksiin välittömästi mm. remontointien osalta.

Maahanmuuttajien kaupunkiin tuloa Vainio piti positiivisena elementtinä ja piristysruiskeena. Ovet auki-politiikkaan noudattavat kaupungit ovat pärjänneet hyvin maailmalla se on valtava mahdollisuus nyt myös Uudellekaupungille. Maahanmuuttoon liittyy kiistatta myös riskejä, joten tänne muuttavien kotouttamiseen tulee panostaa vahvasti eri keinoin.


Mainittakoon, että tässä yhteydessä Ukipoliksen toimitusjohtaja Raimo Rantanen informoi 4.2.2017 pidettävästä yritysten esittäytymistilaisuudesta, jossa eri yritysten keskinäisuhteista ja tarjonnasta on tilaisuus keskustella.


Työhönotettujen keskimääräin ikä n. 30 vuotta – 50-vuotiailla naisilla kysyntää

Viestintäpäällikkö Mikael Mäki avasi vähän autotehtaan tiedottamisstrategiaa todeten sen periaatteiden olevan toisaalta tarkkoja, mutta myös jähmeitä ja tulevan tietyllä viiveellä. Tiedottamisemme noudattaa tiettyä linjaa ja yrityssalaisuuksiin liittyvät tiedot pyrimme visusti pitämään ominamme.

Emme voi kertoa myöskään kuinka pitkiä sopimuksia teemme ja luonnollisesti tulevat työntekijät haluavat jatkosta varmuutta ja kyselevät, entäs sen jälkeen. Tänne tullaankin usein ensin yksin ja katsotaan mikä on homman nimi ennenkuin muutetaan koko perhe.

Aikajanan pituutta kyselleelle Novoplastikin Johannes Heiskaselle Mäki totesi vastaukseksi autotehtaan 50 vuotta jatkuneen yrityshistorian nousuineen ja laskuineen, samalla korostaen firman näkymien olevan tällä hetkellä hyvät. Tilanne on sama nyt kuin Mersun A-sarjan aloittamisen aikaan. Uuden mallin menestys markkinoilla vasta viestii sen elinkaaren pituudesta.

Kunnioitettaviin saavutuksiin Uudenkaupungin autotehdas onkin yltänyt paitsi osaamisellaan myös sopeutuvaisuudellaan ja ketteryydellään vastata ajan haastesiin ja sitä kautta päästä toimittamaan markkinoilta nousukiidossa olevia autotuotannon aloja.

Työhönotettavien ikäryhmistä Tomi Salo mainitsee ikähaarukan laajuudeksi 18-60-vuotiaat, parhaana kohteena ehkä hieman yllättäen noin 50-vuotiaat naiset, mutta pääsääntöisesti työhön otettavien keskimääräinen ikä on 30 vuoden kieppeillä. Rekrytointialueenamme on koko maa ja äärimmäisessä hädässä haemme väeä, jopa ulkomaita myöten, sanoo Salo.

Myös maahanmuuttajat ovat potentiaalinen ryhmä. Konkreettisia toimiakin tämän suhteen on jo käynnistynyt, autotehdas on myös mukana heidän kotouttamiskoulutuksessaan. Mukana on liki kymmenen kansallisuutta.

– Siivosen Kukkapirtin Tanja Runola pitikin tarpeellisena informaatiota tänne muuttavien ikärakenteesta ja ammatillisesta kokemuksesta, jotta alueen muut yritykset voivat ottaa heidän puolisonsa huomioon lisätessään omaa työvoimaansa.

Positiivista pöhinää tarjolla kaikille

Autotehtaan rekrytointia täällä hoitavan Opteamin johtaja Elina Koskela kertoi puhkuvansa intoa päästessään käsiksi tähän positiiviseen pöhinään, joka alueella nyt on vallalla. Teolliset työpaikat työllistävät kaikilla aloilla myös muita, etenkin tänne muuttavien lapsiperheiden vaikutus on merkittävä.

Nyt syntyy kysyntää meille kaikille, kaupoille ja muille palveluilla. Ihmiset pitäisi saada nyt vain myös muuttamaan kaupunkiimme ja pysymään täällä.

Erityisesti yrittäjien kannattaakin nyt Opteamin Elina Koske-lan mukaan miettiä, miten parhaiten voimme uudessa tilan-teessa palvella ja sitä kautta hyötyä myös itse yrityksenä.

Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja ja HR-asiantuntija Tomi Salo.

Myllymäellä olevista tuulimyllytyypeistä vanhin, kontti- eli varvasmylly jota kutsutaan myös jalka-myllyksi, on korjaushankkeen ensimäisenä viimeistä silausta vaille valmis.

Uudenkaupungin yrittäjien ja Valmet automotiven edustajien tapaamisessa autotehtaalla keskusteltiin positiivisessa hengessä positiivisista ongelmista.

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 8.12.2016 • Päivitetty 9.12.2016

Yrittäjät tutustuivat autotehtaaseen ja

keskustelivat yhteistyöstä tehtaan

aloittaman yli tuhannen uuden työn-

tekijän rekrytoinnin yhteydessä

Tuulilasin minidokkari näyttää miten Suomi-Mersu valmistuu!  KATSO...

Uudenkaupungin Valmet Automotiven suuren rekrytointikampanjan ensimmäinen osa päättyi sunnuntaina. Autotehtaan avoimia työpaikkoja haki ennätysmäärä ihmisiä. Kaikkiaan kuukauden aikana jätettiin lähes 2 600 hakemusta. Työtä on tällä hetkellä tarjolla 250 autonrakentajalle, kertoo yle uutiset.

Eilen päättynyt rekrytointikampanja oli ensimmäinen, jolla Valmet Automotive hakee kaikkiaan yli 1 000 tuotantohenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Rekrytointikampanjat GLC-mallin valmistukseen jatkuvat vuoden 2017 aikana.

Palkkaamalla työväkeä lähialueelta tilapäisasuntojen tarve vähenee

Näyttääkin selvältä, että tarvittava kokonaismäärä työntekijöitä on tarjolla. Asuntojen osalta tilanne on epävarmempi. Palkkaamalla työväkeä Uudestakaupungista ja sen lähikunnista tilapäisasuntojen tarve vähenee. Lokakuun tilastojen mukaan esim. alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on täällä yhä kymmenen prosentin luokkaa. Myös tyhjillään olevien puutaloasuntojen mukaan tulo julkisille asuntomarkkinoille, helpottaisi tilannetta.

Hakijat ovat iältään 18–55 vuotta, ja heistä noin neljäsosa on naisia. Koko Suomen kattanut kampanjointi näkyi hakijoiden määrässä ja heidän kotipaikoissaan. Alueellisesti eniten hakemuksia tuli suunnilta Vaasa-Oulu, Tampere-Jyväskylä, Itä-Suomi sekä Länsirannikko.

Uudenkaupungin autotehtaan 250 avointa työ-paikkaa haki 2 600 ihmistä – yli 1000 hengen kokonaistarpeeseen pystyttänee vastaamaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.12.2016

Kokoonpanossa, joka suoritetaan yhä pääosin käsin, ihmistyövoiman tarve onsuurin.

Uudessakaupungissa etsitään vapaita vuokrahuoneistoja   

Avakka • 29.12.2016                         

Alueen myönteinen työpaikkakehitys on saanut Uudenkaupungin kaupungin käynnistämään vapaiden vuokra-asuntojen etsintään keskittyvän Alueen työpaikkakehityksestä hyvään kierteeseen -hankkeen, kertoo Vakka-Suomen Sanomat.


Hankekoordinaattorina toimiva Sonja Stenman on vakuuttunut siitä, että kaupungista löytyi vapaita neliöitä riittävästi uusien työntekijöiden vastaanottoon.


– Kaupungin väkiluku on vuosien saatossa laskenut, mutta asunnot eivät ole mihinkään hävinneet. Meillä on kapasiteettia uusien työntekijöiden ja heidän perheidensä vastaanottoon. Nyt tarvitaan talkoohenkeä, sitä yhdistävää me-henkeä.


Ilman yksityisen sektorin apua urakasta tuskin selvitään, arvelee Stenman. Kaupunki rakennuttaa ensihätään keväällä pieniä 1-2 hengen moduuliasuntoja. Jos uusia työntekijöitä alkaa kaupunkiin muuttaa jo ennen sitä, olisi ainakin tilapäisiä majoitustiloja löydyttävä, ettei työpaikan saanti kariudu asunto-ongelmaan.


Kotisivujen mukaan kaupungilla on yhteensä 831 vuokra-asuntoa Pietolassa, Janhualla, Ketunkalliossa, Viikaistenkadulla, Sorvakossa, Hakametsässä, Salmella ja Lokalahdella.


Kolmen huoneen ja keittiön asuntoja on vapaana Pietolassa, Janhualla, Ketunkalliossa ja Lokalahdella yhteensä seitsemän kappaletta. Lisäksi Janhualla on vapaana yksi kaksio.


Tiedotustilaisuus Crusellissa 9.1. klo 17.30


Vapaiden vuokra-asuntojen löytämiseksi järjestetään maanantaina 9.1. kello 17.30–19 kulttuurikeskus Crusellissa tiedotustilaisuus asuntonsa vuokraamista suunnitteleville. Tilaisuudessa Kuntaliiton johtava lakimies Tuula Sario kertoo yleisistä vuokraamiseen liittyvistä asioista vuokranantajan kannalta.


Verosihteeri Liisa Talvio kertoo asunnon vuokraamiseen liittyvistä veroasioista. Lisäksi paikalle on kutsuttu vuokra-asuntojen ja kiinteistöjen välittäjiä. Tilaisuus on tarkoitettu etupäässä asuntonsa, loma-asuntonsa tai esimerkiksi perikunnan kiinteistön vuokraamista suunnitteleville. Myös asuntonsa jo vuokraaville tilaisuudessa on saatavilla lisätietoja.

Vielä on hämärän peitossa mitä mahdollisuuksia tulevaan asuntopulaan kätkeytyy Uudenkaupungin kattojen alle.

Voimainsa tunnossa uhkuva Valmet Automotive palkkaa ensi vuodenloppuun mennessä 1500 uutta työntekijää Uudenkaupungin tehtaalleen.

Mercedes Benzin GLC-katumaasturin tuotanto nostaa tehtaan väkimäärän kaikkiaan peräti kolmeen tuhanteen.

Uudellakaupungilla on kaikki mahdollisuudet vakuuttaa saksalainen johtotähti kyvykkyydestään - myös jatkoa ajatellen, kirjoittaa Harri Repo talous&tekniikka-lehdessä

Paikkakunnalla on perinteitä, osaavaa työvoimaa ja tilaa laajentaa autotuotantoa. Seuraava kunnianhimoinen askel Valmet Automotivelle voisikin olla Mersun tulevaisuuden robottiautotuotannon saaminen Uuteenkaupunkiin.

Katumaasturit elävät aikansa ja niiden tuotanto loppuu joskus. Robottiautoista Uusikaupunki voisi saada tyynyn, joka vaimentaa iskua kun muiden autojen valmistus loppuu.

Teslan Gigafactoryn saaminen edes jonnekin päin Suomea auttaisi myös Valmet Automotivea. Sähköautojen akkujen valmistaminen loisi osaltaan Suomesta oivaa maabrändiä modernina autonvalmistusmaana.

Nykymenestyksen tuoma hyvänolon tunne saattaa sokaista Valmet Automotivea. Elämää ja liiketoimintaa pitäisi kuitenkin ajatella 10-15 vuoden päähänkin.

Valmet Automotiven kannattaisi rohkeasti pitää Uuttakaupunkia esillä Daimlerin kanssa asioidessaan. 

Valmet Automotive voisi lobata itselleen Mersun robottiautot LUE...

Avakka • 8.2.2017                                   

Odotetusti uusi Mersu GLC katumaasturi ”Made in Uusikaupunki” oli keulassa odottamassa kansaa TUU MESSIIN -messuilla lauantaina. Aika näyttää mihin tämä diesel-katumaasturi kantaa. Sähköautoversio, joka GLC:n alustaan sekin on rakennettavissa, edustaisi jo tulevaisuuden autotyyppiä. Tällä hetkellä autotehtaan keskeinen tarve on lisätä henkilöstöä tulevan tuotannon vaatimalle tasolle. Kuva&teksti: Ilmo Suikkanen

150 asuntoa – puukerrostaloja ja erillis-taloja Sisco- yhtiöiltä Uuteenkaupunkiin

Avakka • 16.2.17

Varsinais- Suomessa hyvät uutiset ovat siivittäneet mm. autoteollisuutta ja sinne odotetaan syntyvän arviolta noin 15 000 uutta teollisuuden työpaikkaa lähivuosina.

Uusien asuntojen tarve on kova ja Sisco yhtiöt on mukana ratkaisemassa orastavaa asuntopulaa. Tällä hetkellä Sisco yhtiöillä on varattuna tontteja uudistuotannolle noin 150 asunnon rakentamista varten.

” Yhtiönä pystymme toteuttamaan laadukkaita asuntoja Uudenkaupungin tarpeeseen kohtuuhinnalla ja varsin nopealla aikataululla. Tällä pystymme helpottamaan tarvetta uusille asunnoille Varsinais-Suomeen muuttaville työntekijöille ja heidän perheilleen” kertoo Lauri Halminen, Sisco Oyj:n toimistusjohtaja.

Aikaisemmin Sisco yhtiöt on toiminut pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa, mutta laajentaa nyt toimintaansa laajemmalle alueelle.

” Uuden Vantaalla sijaitsevan massiivipuumoduuli- ja elementtitehtaan kapasiteetti antaa meille huomattavasti paremmat resurssit toteuttaa Uuteenkaupunkiin massiivipuisia kerrostaloja ja erillistaloja. Ei asuntopula saa olla esteenä työpaikan saamiselle.” toteaa Halminen.

Asuntojen rakentaminen alkaa vuoden 2017 aikana.

Lauri Halminen, Sisco Oyj:n toimistusjohtaja, kertoo yrityksellään olevan hyvät resurssit toimittaa Uuteenkau-punkiin massiivipuisia kerrostaloja ja erillistaloja.

Muun muassa tätä Autonrakentajantien tonttia valmistellaan moduuliasuntojen pohjaksi Uudessakaupungissa. IS

Äänekoskelta palapelitaloja autotehtaan työntekijäasunnoiksi Uuteenkaupunkiin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.2.2017

Äänekosken sellutehtaan rakentajilta vapautuvat palapelitalot on tarkoitus tuoda uuteen sijoituspaikkaansa Uuteenkaupunkiin viimeistään toukokuussa.

- Alkuun tähän tulee majoitustilaa 300 ihmiselle. Kaupunki on kuitenkin varautunut moduulien määrän lisääntymiseenkin niin, että maksimissaan alueelle voidaan majoittaa 500 ihmistä, kertoo Länsi-Suomessa Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari Ylen uutisissa.

Alkuun alueelle ttulee majoitustilaa 300 ihmiselle. Väliaikaiset moduulitalot helpottavat asuntopulaa ennen kesää. Moduulit katoavat Mältintien tontilta ja Raumantien kulmauksesta muutaman vuoden päästä, kun uusille tulijoille on tarjolla riittävästi uusia pysyviä asuntoja, sanoo Uudenkaupungin kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari.

Kiertue pani merkille: Uutta työtä on Varsinais-Suomeen löytynyt

Vakka-Suomen Sanomat • 1.3.2017


Työmarkkinoiden jousto, kannustinloukku, liikenneyhteydet, aluepolitiikka, koulutuksen hajautus. Muun muassa näistä asioista keskusteltiin valtiovarainministeriön Uutta työtä Suomeen -kiertueen ensimmäisessä maakunta-paneelissa Uudessakaupungissa tiistaina, uutisoi Vakka-Suomen Sanomat.


Paneeliin osallistui valtiovarainministeri Petteri Orpon lisäksi talous- ja työmarkkina-alan kärkinimiä, kuten SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto Penttilä.


Paikallista näkemystä keskusteluun toivat Kaupunginjohtaja Atso Vainio sekä Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo ja pääluottamusmies Mauri Partanen.


Mikael Pentikäinen nimesi työllisyyden kasvun pääongelmaksi työmarkkinoiden joustamattomuuden. Työikäisestä väestöstä on hänen mukaansa 900 000 ihmistä työelämän ulkopuolella, mikä on paitsi kansantaloudellinen niin myös inhimillinen tragedia.


Mauri Partanen totesi jousto-termin olevan suosittu hokema ja ihmetteli, että mistä nyt vielä pitäisi joustaa. Pentikäisen mukaan joustoja tarvitaan kaikkialle.


Jarkko Eloranta muistutti, että Suomen työajat ovat Euroopan joustavimmat. Hänen mukaansa yhteistä maaperää ei työnantajien työntekijöiden löydy siinä asiassa että kaikilla olisi samat oikeudet ja samat velvollisuudet.


Teknillisen tiedekunnan eli diplomi-insinöörikoulutuksen saamista Turkuun vaadittiin useissa puheenvuoroissa. Tähän vaatimukseen on tuonut vauhtia autotehtaan ja Myerin telakan hyvät tilauskannat.


Ainoastaan Risto Penttilä muistutti tiedemaailmassa useaan otteeseen toistetusta väitteestä, että maamme korkeakoulurakenne on liian pirstaloitunut: korkeakoulujen sijoittelussa ei ratkaisevana tekijänä ole ollut tiedepolitiikka vaan aluepolitiikka.


Penttilä esittikin, että diplomi-insinöörikoulutusta ryhdyttäisiin järjestämään yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.


Uudenkaupungin tuleva elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen piti hyvänä lakisuunnitelmaa, joka pakottaisi peruskoulun käyneet suorittamaan toisen asteen tutkinnon. Ministeri Orpo ei usko, että kannettu oppilas pysyisi luokassa, mutta toisen asteen reformiin hän panee paljon toivoa.


Koulutukseen liittyen pahoitteli Atso Vainio sitä, että Uudessakaupungissa ei enää ole ammattikorkeakoulua, jolloin nuoret joutuvat lähtemään opintojensa perässä muille paikkakunnille. Uudenkaupungin väkiluku on yhtä vuotta lukuun ottamatta laskenut koko 2000-luvun, ja Vainion mukaan yli 35-vuotiaat harvoin enää vaihtavat kotikuntaa.


Vainio puuttui myös harjoitettuun kaupunkipolitiikkaan ja kysyi, miten laajasti asuttuna Suomi halutaan pitää. Hän tunnisti ennusteet, joiden mukaan pääkaupunkiseutu on lähitulevaisuudessa kasvamassa 0,5 miljoonalla asukkaalla, mutta muistutti samalla 50 seutukaupungista.


– Halutaanko niiden elinvoima turvat vai keskittää toimintoja suurempiin kaupunkeihin, kysyi Vainio.


Liikenneyhteyksien ja liikkumisen edellytysten parantamistarpeeseen puututtiin useissa puheenvuoroissa. Helsingin ja Turun välinen tunnin junayhteys palvelisi koko Länsi-Suomea ja olisi myös askel henkilöliikenteen palauttamiseen Uudenkaupungin radalla.


Työmatkapendelöinti edellyttää kunnossa olevaa tieverkkoa, sillä Varsinais-Suomen volyymeilla henkilöauto on vielä pitkään se ykköskulkuneuvo.


Tomi Salon mukaan autotehtaan tuotannon äkillinen kasvu vaikuttaa koko alueeseen, yrityksiin, kuntiin, liikenteeseen, ja nyt olisi koko paketti saatava kuntoon.


Asuntorakentamiseen liittyen Salo paheksui sitä, että mediassa on jo etukäteen päätetty, että asuntopulan ensihätään rakennettavissa moduuliasunnoissa ei kukaan pysty asumaan.


Autotehtaan näyttelyhallissa pidettyyn tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä.

Mercedes-Benz laajentaa edelleen Uudessakaupungissa valmistettavien autojen kirjoa.

Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa myös Mercedes-AMG:tä. Uutinen paljastettiin äsken Valmet Automotiven tehtaalla, kertoo Iltasanomat.


Uudessakaupungissa valmistukseen tuleva malli on GLC AMG 43 4Matic. Sen hinta Suomessa on tällä hetkellä verollisena ilman lisävarusteita 97 020 euroa ja kyseessä on samalla koko GLC-mallisarjan kallein versio.


Mercedeksen mallistossa on myös hybridi malli GLC 350 e, joka on varustettu 2,0-litraisella 211-hevosvoimaisella bensakoneella ja vaihteistokotelon sisälle sijoitetulla sähkömoottorilla. Tätä mallia ja muitakaan hybridejä ei Uudenkaupungin autotehtaalla vielä valmisteta, vaikka mahdollisuuksia niiden suhteen on väläytelty.


Valmet Automotive valmistaa jo ennestään Mercedes-Benzin GLC-mallin ns. hieman tavallisempia versioita Uudenkaupungin autotehtaalla.


Niin sanottuja aitoja AMG-malleja ei ole aikaisemmin valmistettu Suomessa.


Moottorit Uudessakaupungissa rakennettaviin autoihin tulevat AMG:n tehtaalta Saksan Affalterbachista, jossa ne kootaan käsin. Moottorista vastaa aina yksi mekaanikko, joka nimi löytyy perinteisesti myös moottoriin kiinnitetystä laatasta.


Vuonna 1967 perustettu AMG on saksalaisen Mercedes-Benzin moottoriurheiluun ja tehokkaisiin automalleihin sekä niiden eriasteiseen muokkaamiseen ja virittämiseen erikoistunut tytäryhtiö.

U:gissa aletaan valmistaa myös GLC-sarjan kalleinta Mercedes-AMG:tä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 15.3.2017

Uusin autotehtaalla tuotantoon tuleva malli on koko GLC-mallisarjan kallein versio GLC AMG 43 4Matic.

Valmet Automotiven rekrytointi-kampanja tuotti 2370 hakemusta

– 2/3 perinteisen työssäkäyntialueen  ulkopuolelta


Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.3.2017             

Valmet Automotive sai tammi-maaliskuun rekrytointikampanjansa aikana 2370 hakemusta. Avoimia autonrakentajan tehtäviä oli tarjolla 500. Hakemusmäärä vastaa odotuksia, lisäksi osa paikoista täytettiin edellisen rekrytointikampanjan hakijoilla, sanoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Uudenkaupungin autotehtaalla henkilöstön määrää lisätään nopeaan tahtiin Mercedes-Benz GLC ‑katumaasturin tuotantoon. Uusia autonrakentajia on rekrytoitu viime vuoden loppupuolelta alkaen. Tällä hetkellä autotehtaalla työskentelee jo yli 2000 henkilöä.

– Saavutimme sunnuntaina päättyneen kampanjamme tavoitteet useilla rekrytointia tukevilla toimenpiteillä. Erityisen merkittävässä roolissa olivat näkyvyys verkossa sekä sosiaalisessa mediassa, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo.

Muita rekrytointia tukevia toimenpiteitä ovat muun muassa opiskelijoiden trainee-ohjelma, osallistuminen maahanmuuttajien kotouttamista edistävään SIB-ohjelmaan sekä rekrytointitapahtumiin osallistuminen ja niiden järjestäminen.

Valmet Automotiven autonrakentajille kohdennetut rekrytoinnit ovat valtakunnallisia, ja viimeisimmissä kampanjoissa noin 2/3 hakijoista tulee autotehtaan perinteisen työssäkäyntialueen ulkopuolelta.

Valmet Automotive käynnistää vielä yhden autonrakentajarekrytoinnin, ja lisäksi Valmet Automotive rekrytoi tämän vuoden aikana yli 100 toimihenkilöä.


Valmet Automotive tuottaa autoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja, avoautojen kattojärjestelmiä sekä konsulttipalveluja. Tehtaan erikoisalaa ovat korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Yrityksen palveluksessa on yli 3500 osaajaa Suomessa, Saksassa ja Puolassa.

Valmet Automotive ja Mercedes-Benz tiedottavat:

U:gin autotehdas alkaa valmistaa Daimler AG:n Mercedes-Benzin uutta mallia – luvassa tuhat uutta työpaikkaa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.3.2017

Valmet Automotive ja Daimler AG kertoivat tänään, että ne laajentavat yhteistyötään. Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupolven kompaktiluokan mallin valmistus. Mallia ei ole julkistettu, mutta se on A- tai B-sarjan seuraaja. Tuotanto käynnistyy vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla.

– Yhteistyömme Valmet Automotiven kanssa on onnistunut äärimmäisen hyvin. Siksi on luonnollista, että jatkamme tätä yhteistyötä myös seuraavan sukupolven kompaktiluokan autoissa, kertoo Mercedes-Benzin henkilöautopuolen ostotoimesta ja toimittajalaadusta vastaava johtaja Klaus Zehender.

Autitehdas tarvitsee siis taas tuhat uutta työntekijää, joka nostaa työntekijämäärän tehtaalla 3700. Uudenkaupungin autotehtaalla on nyt 2 300 työntekijää. Lähiaikoina työt aloittaa 300. Julkistus käynistää jälleen keraan uuden rekryrointikampanjan. Tänään alkavassa haussa etsitään autonrakentajia hitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäisen logistiikan tehtäviin.

– Uuden automallin valmistussopimus nostaa Valmet Automotiven ja Daimlerin yhteistyön aivan uudelle tasolle, ja samalla se vakiinnuttaa Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon useiksi vuosiksi, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sanoo tiedotteessa.

Valmet Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävän projektin välittömästi. Projekti keskittyy A-sarjan hitsaamoon tehtäviin muutoksiin, mutta muutostarpeita on myös maalaamossa ja kokoonpanossa. Mercedes-Benzin A-sarjan valmistus jatkuu Suomessa vuoden loppupuolelle.

Daimler kertoo tiedotteessaan kompaktiautojen päätuotantopaikka olevan Saksassa, jonka lisäksi tuotantoa on Unkarissa ja Kiinassa.

Tekniikan Maailma kirjoitti viime viikolla, että Mercedes-Benz GLC-katumaasturin valmistuksen alettua Uudenkaupungin autotehtaalla tehdään tänä vuonna tuotantoennätys.

Mercedeksen A-sarjan rinnalla koottava GLC-sarjatuotanto on vaatinut suuria investointeja ja henkilöstörekrytointeja. Uusia autonrakentajia on palkattu jo satoja ja lisää tarvitaan.

Uudessakaupungissa valmistetaan kolmea diesel- ja kolmea bensiinimoottorista GLC-mallia. Niiden lisäksi tehdään 350 e 4Matic -hybridiä ja AMG 43 4Matic -tehoversiota.

Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan myös Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupol-ven kompaktiluokan mallin valmistus. Mallia ei ole julkistettu, mutta se on A- (kuva) tai B-sarjan seuraaja.

KUVA: Valmet Automotive

Automotive esittelee akkujärjestelmän sarja-tuotantoversiota meneillään olevassa Helsingin Advanced Engineering -tapahtumassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.3.2017

Valmet Automotive esittelee parhaillaan Helsingin Messukeskuksessa meneillään Advanced Engineering 2017 -tapahtumassa uutuutena täyssähköiseen pyöräkuormaajaan kehittämänsä litium-akkujärjestelmän sarjatuotantoversiota. Advanced Engineering on edistyksellisen teollisen teknologian eri puolilla Eurooppaan järjestettävä ammattitapahtumasarja.

Facebook-sivustollaan Automotive kertoo uuden litium-akun suorituskyvyn olevan kevyessä käytössä 30 prosenttia lyijyakkua parempi ja raskaassa käytössä toiminta-aika on noin kolme kertaa pidempi, vaikka se on kolmanneksen kevyempi. Akun etuna on nopea, jopa puolessa tunnissa, tapahtuva latautuminen . 

Hybridien ja myös täyssähköautojen valmistus onnistuu Suomessakin, sillä sähköautojen teko on Valmet Automotivelle tuttua.

Yrityksen toimitusjohtaja llpo Korhonen kertoi helmikuun Kauppalehdessä, että yritys kaavailee lisäksi sähkö- ja hybridiautojen akkujen kokoonpanotehdasta Uuteenkaupunkiin, ja mahdollisesti myös muualle Eurooppaan.

Tuekseen Valmet Automotive on saanut tässä uuden osaomistajan, CATL:n, ja torstaina Valmet Automotive osti lisää osaamista Semconin Saksan suunnitteluyksiköstä. CATL on Kiinan johtava akkuvalmistaja. Kiinailaisen akkualan yrityksen mukana olo tekeekin varsin todennäköiseksi mahdollisuuden, että Uudessakaupungissa aloitetaab lähitulevaisuudessa myös akkutuotanto.

"Olemme edelläkävijä sähköautojen suunnittelussa ja valmistuksessa, ja olemme konsultoineet useita auto- ja muiden teollisuudenalojen yrityksiä heidän pyrkimyksissään kohti korkeampaa laatua, parempaa tehokkuutta ja suurempaa asiakastyytyväisyyttä.” todetaan tehtaan tiedotteessa. Samaan aikaan toisaalla Valmet Automotive on Helsingin Messukeskuksessa Advanced Engineering -tapahtumassa mukana osastolla 4d27 esittelemässä ensi kertaa julkisuudessa Avant Tecnon pyöräkuormaajan uuden litium-akun sarjatuotantoversion!

Mielenkiintoiseksi täyssähköiseen pyöräkuor-maajaan kehitetyn litium-akkujärjestelmän tekee sen keveys, tehokkuus, nopea ladattavuus ja sarjatuotantovalmius.

3 esimerkkejä: Tällaisella marginaalilla asuntolainaa myönnetään nyt

Taloussanomat • 2.10.2017                                                                                  LUE...


Asuntomarkkinat alkavat käydä kuumina Vakka-Suomessa. Suomen Rahatieto kysyi pankeilta, millä marginaalilla asuntolainaa saavat pääkaupunkiseudulla ja Tampereella kolmekymppinen pariskunta, 30-vuotias sinkku ja viisi-kymppinen pariskunta, kertoo Taloussanomat

Varsinais-Suomen vaihemaakunta-kaavaehdotus nähtäville

Avakka • 20.11.2017

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 15.12.2017–26.1.2018 väliseksi ajaksi. Kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annetaan vastineet, tehdään mahdolliset tarkistukset ja viedään vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”.

Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (MV:n aloituspäätös 10.6.2013) keskitytään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin.

U:gin Alko avaa uusissa tiloissa itsenäisyyspäivän aattona 5.12.        

Avakka 21.11.2017    

Uuden konseptin mukainen Alko-lähimyymälä avataan itsenäisyyspäivän aattona 5.12.  K-supermarketin Itäpoijun tiloissa.

Uudenkaupungin Alkon muuton vuoksi vanha myymälä on kiinni maanantain 4.12.

Lähin Alko palvelee tuona päivänä Laitilassa.

Uuteenkaupunkiin saadaan muuton myötä uuden konseptin lähimyymälä, joka mahdollistaa entistäkin paremmat puitteet tehdä ostoksia.

Uuden konseptin mukaisesti sisustettavan myymälän mitoitus pysyy lähes entisenlaisena.

Uusikaupungin Alko kuuluu myös verkkokaupan noutopisteisiin.

Ennen muuttoa ei ole mitään vanhan varaston alennusmyyntiä, vakuutetaan liikkeessä.

Uudenkaupungin posti muuttaa 18. tammikuuta K-Marketin yhteyteen

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 5.1.2018 • Päivitetty 8.1.2018

Uudenkaupungin posti 23500 muuttaa 18. tammikuuta K-Market Eteläpoijuun Koulukadulle. Muutto liittyy Postin palvelupisteverkoston uudistamiseen, jossa osa Postin omista myymälöistä siirretään kumppaniyritysten palvelupisteisiin.

Avauspäivänä postipalveluja saa kello 10 alkaen. Posti palvelee K-Marketissa viikon jokaisena päivänä: ma-pe 8–21, la 8–21 ja su 9–21.

Postin oma myymälä Rauhankadulla tarjoaa postipalvelut normaalisti 17. tammikuuta kello 16 asti.

Alueen asiakkaille tiedotetaan muutosta kotiin lähetettävällä kirjeellä.

Uudessakaupungissa palvelee myös Postin pakettiautomaatti K-Supermarket Itäpoijussa, osoitteessa Ketunkalliontie 1.

Posti on tiedottanut muutosta alueen asukkaita 4.1.2018 joka kotiin jaetulla kirjeellä

Torin laitaan entisen Sokos-Marketin tiloihin avataan lähiaikoina K-Market Eteläpoiju. Samoihin, parhail-laan remontoitaviin, tiloihin siirtyy myös posti 18. tammikuuta 2018. Posti palvelee K-Marketissa viikon jokaisena päivänä: ma-pe 8–21, la 8–21 ja su 9–21. Sisään käynti postiin tulee K-Marketin pääovesta oikealla olevasta ovesta. Kuvassa oikealla näkyy jo avattu Silmäasema, jonka viereen siirtyy myös Linja-autoaseman liiketiloista Mari-Helena ja viereen avataan lisäksi uusi Subway-ravintola. Alakerran tilojen remontointi on vielä kesken ja sinne on suunniteltu tiloja erilaisille pikkuputiikeille.

Sairaanhoitopiiri myi Uudessakaupungissa kiinteistön Tiitiäiselle ja metsää Salinille

Avakka • 19.12.2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi tiistaina yhden peltoalan ja  rakennuskiinteistön sekä kahden metsäkokonaisuuden kaupat saatujen tarjousten perusteella. Kiinteistö ja toinen metsäaloista sijaitsevat Uudessakaupungissa.

Entinen lääkärien rivitaloasunto osoitteesta Terveystie 2 yli 6 000 neliömetrin tontilla myydään Sateenkaari Koto ry:lle tai heidän määräämälleen perustettavalle yhtiölle 200 000 eurolla.

Vakka-Suomen sairaalan alueella sijaitseva rakennus on ollut Sateenkaari Koto ry:n vuokraama vuodesta 2009 alkaen. Tiloissa toimii yksityinen päiväkoti Tiitiäinen.

Lisäksi hallitus myydä Haukharjan kylästä, Tammilehdon kiinteistöstä erotettavan 13,5 hehtaarin metsäalan Vesa Salinille tai hänen omistamalleen yhtiölle 77 100 eurolla.


 

Ensimmäinen Myllymäen kunnostettavista tuulimyllyistä alkaa olla maalausta vaille valmis Se on siellä olevista tuulimyllytyypeistä vanhin kontti- eli varvasmylly, jota kutsutaan myös jalkamyllyksi.

Remontti aloitettiin tammikuun ensimmäisellä viikolla kaupungin viime vuoden syksynä saaman 100000 euron lahjoituksen turvin. Rahalla on tarkoitus korjata kaikki Myllymäen neljä myllyä joko kokonaan tai niin pitkälle, kuin rahat riittävät. Tavoitteena on saada ainakin kaikkien myllyjen katot vedenkestäviksi.

Konttimyllyn vesikatteessa on ollut päällekkäin lautaa, huopaa ja lautaa. Katto ei ole päässyt hengittämään ja siksi se nyt on korjattu uritetuilla laudoilla kaksinkertaiseksi. Kattoja ei tervata enää, vaan niiden annetaan kelottua ajan myötä.


Syksyllä kaupungin saaman 100000 euron lahjoitusrahan turvin korjataan Myllymäen neljä myllyä joko kokonaan tai niin pitkälle, kuin varat riittävät. Rahoilla on ainakin saatava huonkuntoisten myllyjen katot uudelleen vedenkestäviksi.


Kunnostushankkeen suunnittelusta vastaa Uudenkaupungin kaupungin hanke- ja rakennussuunnittelija, arkkitehti Virpi Tervonen. Korjausprojektin pääurakoitsija on Jari-Pekka Lehtonen.


Myllyille ei ole aiemmin tehty korjauskartoitusta. Tällä kertaa myllyjen korjaukseen liittyvät vaiheet kirjataan tarkoin ylös, josta huolehtii korjausyrittäjä Veikko Virkkunen. Tervosen mukaan korjauskartoitus on välttämätön, koska myllyt ovat varsinkin siipi- ja kattorakenteiden osalta hajoamispisteessä.

Myllymäen tuulimyllyistä ensimmäisenä kontti- eli varvasmylly on kunnostettu viimeistä silausta vaille valmiiksi

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 8.3.2018

YK:n tuoreen listan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa

Iltasanomat tutki: Vakka-Suomen onnellisimmat kunnat Pyhäranta,

Masku ja Nousiainen


Avakka  • Ilmo Suikkanen • 26.3.2018                                                                                                                                             


YK:n tuoreen listan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Kaikkiaan vertailussa oli mukana 156 maata. Listaa laatii YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkosto SDSN (Sustainable Development Solutions Network). Listaa laadittaessa otettiin tänä vuonna huomioon myös maahanmuuttajien onnellisuuskokemuksia 117 maasta.


Näihin tutkimuksiin täytyy tietysti suhtautua varauksella ja pieni pilke silmäkulmassa. Sanotaanhan, että ollaan onnellisia, kun ei paremmasta tiedetä. Luoto, ja monet muut Suomen kärkeen sijoittuneet kunnat tietävät, että positiivinen julkisuuskuva ei auta, positiivinen julkisuuskuva ei juuri auta, jos väki ei viihdy paikkakunnalla. Kaikissa kunnissa oltiin iloisia tuloksista, mutta tiedostettiin voitonhuuman vaarat, todetaan Iltasanomien tutkimuksen arvioinnissa.


Vakka-Suomen kunnista parhaiten sijoittui Pyhäranta joka oli peräti 8. Maskun sijoitus oli 12. ja mitaleille pääsi täällä myös Nousiainen sijoitus 23. Näistä eteen lista jatkui, joskin kaukana kärkipään perässä, Mynämäki, Uusikaupunki, Taivassalo, Laitila, Vehmaa ja täkäläisistä viimeisenä vähän yllättäen Kustavi.

Yleisesti kartalta arvioiden Vakka-Suomen onnellisuusaste oli melko alhainen.   LUE LISÄÄ...

Iloinen Pop Up -tapahtuma valloitti torin sekä keskustan putiikit ja kadut!

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 31.3.2018                                                                           KATSO KUVAT...

Kaunis sää houkutteli liikkeelle paljon väkeä Uudenkaupungin torille liikkeisiin viettämään lankalauantaita

Noita Akuliina alias Kerttu Aaltonen tanssi ja huitaisi luudallaan tapahtuman avatuksia, Raimo Nummela puheli yksikseen, trubaduuri Sauli Soini, lauloi, muskarilaiset musisoivat Päivi Kurkilahden johdolla, Remeon Viivi Sydänlammi johdatti kierrättämällä puhtaampaan tulevaisuuteen ja mämmiä syötiin kilpaa!

Uudenkaupungin leikkipuistoja ehostetaan

Vannaksenpuiston leikkikentän uusittu välineistö on käytössä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 18.5.2018


Leikkipaikkoja kunnostetaan Uudessakaupugissa eri puolilla kaupunkia. Vannaksenpuiston välileistö on uusittu lähes kokonaan. Leikkikenttä on käytössä ja työt ovat viimeistelyä varten valmiina. Leikkipaikkan kunnostuksen urakoi Tarvasjoen Kiinteistöhuolto Oy.


Pienempiä parannuksia on luvassa Lumikontien ja Hakametsässä leikkikentillä, jotka tehdään kaupungin omana työnä. Lisäksi on Pietolan leikkipaikan uusiminen suunnitteluvaiheessa ja sekin saatetaan saada toteutetuksi vielä tämän kesän aikana. Torin ”keskusleikkikentän” uusittu kalusto on ollut kovassa käytössä jo kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksista lähtien.


Vannaksenpuiston vanhoista välineistä keinuteline jätettiin paikoilleen, mutta ehostettuna. Myös vanha, ailmeisesti alusta asti puistossa ollut karuselli jää paikalleen. Muut laitteet on uusittu kokonaan ja  mielenkiintoisia uusiakin vempaimia on terjolla

.

Laitteisto on ryhmitelty siten, että kiipeily- ja muut isompien lasten käyttöön tarkoitetut välineet ovat keskellä ja pienimmille tarkoitetut kentän reuna-alueilla.

Kaunis sää ja uusittu välineistö on houkutellut väkeä Vannaksenpuiston leikkikentälle.

Kiipeily- ja muut isompien lasten käyttöön tarkoitetut välineet on sijoitettu leikkikentän keskell ja pienim-mille tarkoitetut kentän reuna-alueille. Myös junalla ajo onnistuu pitkän tauon jälkeen taas leikkikentällä.

Avoimien ovien päivä Vakka-Suomen sairaalassa sai väen liikkeelle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.5.2018


Vakka-Suomen sairaalassa olivat ovet keskiviikkona avoinna kello 12:sta neljään iltapäivällä ja kävijöitä riitti koko päiväksi. Esittely alkoi jo ulkona ambulanssiauton ja siihen liittyvän toiminnan esittelyll. Eri poliklinikoilla oli lääkäreitä ja hoitajia ja kertomassa oman alansa toiminnasta. Esittely päättyi sairaalan pohjakerroksessa kahvitarjoiluun.


Yhteenvetona on todettava tutustumiskierroksen avartaneen käsitystä sairaalan monipuolisista palveluista, luoden myös kävijöille kokonaiskäsityksen eri toimintojen sijoittumisesta ja laajaan sairaalakompleksiin.


Tosin leikkaustoiminnan päättymisen myötä tiloissa on alkamassa remontti, kun käytöstä poistuvien leikkaussalien tilalle remontoidaan uutta tilaa ja mm. pitkään tilan puutteesta kärsinyt dialyysiosasto saa lisätilaa, kun sen viereinen gastroenterologian poliklinikka siirtyy leikkaussaliin kunnostettuihin tiloihin.


Myös kohta ajankohtaisiksi tulevat terveyskeskuksen uudet ratkaisut tulevat jonkin verran vaikuttamaan sairaalapuoleen. Sen mahdollinen lopullinen sijoittuminen läheiseen A-sairaalaan edellyttää tunnelin rakentamista sinne, välimatka on kuitenkin lyhyt.


Uusi tt-tutkimuslaite eli tietokonekerroskuvaus esittelyssä

Pitkään sairaalan toivelistalla ollut tt-tutkimuslaite otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Uuden laitteen hankintakustannukset olivat puolen miljoonan euron luokkaa ja myös sen huolto ja ylläpito maksavat, mutta niin ovat myös sen hyödyntämismahdollisuudet monipuoliset ja käyttö sairauksien tutkimiseen laajaa, sanoo laitetta esitellyt röntgenhoitaja Susanna Säynäslahti.


Laitteella kuvaus on paljon nopeampa, kuvantaminen kestää vain muutaman minuutin. Näin altistumisaika röntgensäteille lyhenee ja pienenee. Aivan joka kohteesta ei saada niin hyvänlaatuistra kuvaa kuin magneettikuvauksella, mutta ei sitä tarvitakkaan, koska kuvankäsittelyllä kuvattava kohde tulee hyvin esiin,


Vakka-Suomen sairaalan palvelut monipuolistuivat hankinnan myötä todella paljon. Kyseinen tietokonetomografia on tuonut tänne kokonaan uuden potilasryhmän. Alueen asukkaita voidaan palvella entistä paremmin mm. huonokuntoisille, muistisairaille ja iäkkäille potilaille on huomattava helpotus päästä tt-kuvaukseen omaan lähisairaalaan, ei tarvitse välttämättä lähteä lainkaan Turkuun. Tuopa uusi laite kuvantamispotilaita Vakka-Suomeen lähikuntia kauempaakin, mm juuri Turusta.


Potilasryhmiä ovat myös esimerkiksi syöpä-, keuhko-, ja korvapotilaat. Monilla heistä hoitava lääkäri käy täällä sairaalan poliklinikalla. Potilaita tulee myös vuodeosastoilta ja päivystyksestä.

Sairaanhoitopiirin sairaaloiden kiinteitä kuvantamispalveluita täydentää magneettirekka, joka vierailee kussakin lähisairaalassa viikoittain. Rekka oli paikalla myös avoimien ovien päivänä.

Facebookissa sairaalan toimintoihin voi tutustua myös viedoklippien välityksellä  KATSO...

Vakka-Suomen sairaalan viime vuoden lopulla hankittua tt-tutkimuslaitetta esitteli avoimien ovien päivänä röntgenhoitaja Susanna Säynäslahti.

Tietokonetomografia (tt tai ct) eli tietokonekerroskuvaus on tutkimus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta.

Munamarkkinayleisö täytti Laitilan viime viikonvaihteessa. Melkoinen vaikuttaja yleisömenestykseen oli varmasti söpö pikkuinen pyöreähkö persoona Tanhupallo karvamatoineen. Oman ohjelmansa lisäksi Tanhupallo suoritti Munamarkkinoiden virallisen avauksen yhdessä järjestelytoimikunnan vetäjän Jukka Alkion kanssa.


Laitilan kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, mainiten mm. myyntipaikkoja myydyn markkinoille liki kaksi ja puolisataa.  Laitilan viron ystävyyskaupungin Võrun tervehdyksen toi pormestari Anti Alaskin.


Perinteiseen tapaan Laitilan Munamarkkinoilla julkistettiin myös Vuoden kukko 2018. Tiukan äänestyksen voitto meni Petri Rekolalle 116 äänellä. Yhden äänen päähän hänestä jäi Jari Seikola 115 äänellä. Kolmanneksi tuli Laitilan kirkkoherra Petri Laitinen 95 äänellä.


– Hän on kädentaitaja, Kukko-viirin tekijä, rallimies ja SM-suutelija. Vuoden 2018 Kukko on idearikas, positiivinen ja työteliäs yrittäjä. Hän on voittanut lajinsa Suomen mestaruuden vuonna 1998. Eräs äänestäjä luonnehti häntä hauskasti ”kukomp ko kukka muu”, luettelo kukon paljastaja Ilkka Simola.

Petri Rekola äänestettiin Laitilan Muna-markkinoilla Vuoden Kukoksi  Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 18.6.2018    

Torilla hikoili helteisessä säässä munamarkkinoiden 45-vuotisen historian toiseksi suurin väkijoukko.

Myyntipaikkoja oli Munamarkkinoilla lunastettu liki kaksi ja puolisataa.

Tanhupallo oli Karvamadon kanssa aina haaveillut pääsevänsä Laitilan Munamrkkinoille.

Kalastustapahtuma koko perheelle lauantaina U:gin Ruokolanjärvellä       

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 23.8.2018

Uudenkaupungin kaupunki järjestää yhteistyössä Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön kanssa kalastustapahtuman Ruokolanjärven kalastuspuisto Ruokolaxissa lauantaina 25.8. klo 10-14.

Tässä koko perheelle suunnatussa tapahtumassa pääsee tutustumaan kalastukseen ja sen eri muotoihin. Kalastusvälineitä on järjestetty paikalle, mutta omillakin välineillä voi ja toki kannattaakin tulla kalastamaan. Päivän aikana on mahdollista kokeilla ongintaa, heittokalastusta sekä vetouistelua soutuveneestä. Tapahtumassa järjestetään myös kaksi tarkkuusheittokilpailua virvelillä. Ensimmäinen kisa alkaa klo 11 ja jälkimmäinen klo 13 – parhaat heittäjät tietysti palkitaan.  Halutessasi voit testata tietouttasi Ruokolanjärven ympäri tehdyllä ”Kalapolulla”, jossa on 10 erilaista, kala- ja kalastusaiheista tietovisakysymystä. Myös tietovisaan osallistuville on luvassa mukavia palkintoja. Jaossa on myös muuta tietoa Uudenkaupungin kalastusmahdollisuuksista sekä kalastusharrastuksesta yleisesti.

Makuvakka Osuuskunta myy tapahtumassa loihtimiaan kalaisia herkkuja. Tarjolla on mm.  saaristolaisleipää kuoreenmädillä, kalasalaattia sekä Ämpärporin hättästä! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa tutustumaan kalastuksen saloihin, testaamaan kalastustietouttasi  sekä viihtymään luonnonkauniille Ruokolanjärvelle.

Uudenkaupungin kaupunginlahden ranta-alueet ovat viime vuosina osaltaan kokeneet huomattavan kasvojen kohotuksen ja nyt ollaan lähipäivinä aloittamassa Sorvakon sillan ja Pakkahuoneen välisen rantaosuuden  kunnostustöitä. Kaupunginhallitus antoi maanantain 24.9. kokouksessaan luvan hankkeen aloittamiselle.

Kunnostustyön tulee suorittamaan Destia Oy, jonka urakkatarjous oli 988 200 euroa. Kustannuksista 500 000 euroa katetaan Vannaksen säätiöltä saadulla huomattavalla lahjoituksella, loput kaupungin budjetista.

Rantalaiturin reunaa kunnostetaan välillä Rauhankatu Pohjoistullikatu ja pinnoite uusitaan koko välillä sillalta Pakkahuoneelle.

Suunnitelmissa on esitetty kuvainnollisesti vanha rantaviiva ja kolme laiturialuetta. Laiturialueet kuvaavat Uudenkaupungin kansainvälisyyttä ja sitä, miten kaupungista on aina lähdetty ja tultu mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin. Laiturialueille rakennetaan myös tarinapollarit, joissa kuvataan Uudenkaupungin historiaa. Kunnostettava alue on ollut aikanaan Uudenkaupungin satama, jonka merkitys kaupungin kehitykselle ja jopa perustamiselle on ollut merkittävä.

Laiturialue on poissa yleisestä käytöstä tämän talven ja rakennustyöt tulevat valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Työt alkavat lokakuussa.

Rannan taka-alalle rakennettavalla tukimuurilla on tarkoitus muistuttaa vanhasta rantaviivasta.

Näkymä uudesta laiturialueesta Sorvakon sillasta Pakkahuoneelle päin.













Laiturialueille rakennettavien tarinapollarien avulla voi tutustua kaupungin historiaan.

Kaupungilahden kunnostustyöt alkavat pohjoisrannalla Sorvakon sillasta länteen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.9.2018                                                                                                         

Oikealla näkymä ranta-alueesta Pakkahuoneelta Sorvakonsillalle päin kesällä iltatorien aikaan. Vasemmalla havainnekuva miltä ranta-alue ensi kesänä näyttää.

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (tummempi sininen linjaus) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi myös henkilöliikenteen päätepiste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen. Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään. Ja kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.

Rataosuuden sähköitys on hyvä asia, mutta kannattaako norsua päästää lasikauppaan asti?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.5.2017

Tieto Turku-Uusikaupunki -rataosuuden sähköistämisestä on otettu Uudessakaupungissa vastaan laajasti hyvin myönteisenä toimenpiteenä. Etenkin Yaran tehtailla tietoa sähköistyksen saamasta rahoituksesta pidetään positiivisena yllätyksenä.

Sitähän se kieltämättä olisikin, mikäli sähköistämisen käytännön toteutus hoidetaan oikein. Vanhan radan osalta ongelmaksi nimittäin saattaa osoittautua rataosuus kaupunginlahden rannan osalta.

On puhuttu sähköistämisen tuovan mukanaan radan aitaamisen taajaman alueella. Teräsverkkoaita olisikin paitsi esteettinen haitta myös kulkua kaupunginlahden rantaan rajoittava este.


Ennen kuin päätöksiä tehdään onkin mietittävä mahtuuko sähköistetty rata turva-alueineen ilman massiivisia kustannuksia ja alueen viihtyisyyden kannalta korvaamattomia menetyksiä ylipäätään kulkemaan kaupunginlahden rantaa, vai onko se ohjattava kokonaan toista reittiä Yaran ja sataman suuntaan.


Kartalta katsoen sille toiselle reitille on vain yksi vaihtoehto, kiskoliikenteen siirto Käätyjärven pohjoispuolitse Laivarakentajan tien vierustaa pitkin satamien suuntaan. Pullonkauloja näyttää senkin reitin varrelle kertyneen jo aika monta.


Liikenneviraston sähkörataohjeet kannattaa lukea


Liikennevirasto on laatinut sähköratalaitteiston haltijana sähkörataohjeet (SRO) turvallista työskentely varten sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Nämä uudet sähkörataohjeet Liikennevirasto on hyväksynyt käyttöön otettavaksi 1.6.2016.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräykset.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”

Mainittakoon ajolangan nimelliskorkeudeksi on ohjeistuksessa ilmoitettu 6,15 m.

Nykyinen asema ensivaiheessa päätepisteenä

Saattaa siis hyvinkin käydä niin, että sähköistystä ei, ilman massiivia kustannuksia ja kohtuutonta haittaa kaupungin omalle liikenteelle ja ranta-alueen viihtyisyydelle, voida ulottaa kuin nykyiselle asema-alueelle asti. Siitä eteenpäin Yaran ja sataman liikenne pitäisi entiseen tapaan hoitaa diesel-kalustolla.

(Jälki käteen: – Yara onkin jo ilmoittanut, ettei se ota sähköistettyä rataa tehdasalueelleen asti, mikä viestittää Yaran myös lukeneen sähköistyksen myötä tulevat rajoitukset.)

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (katso kartta yllä) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi silloin myös henkilöliikenteen päätepiste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen.


Toisessa vaiheessa uusi rataosuus Halolan suunnasta autotehtaan ja Laivanrakentajan tien alueella


Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa Halolan suunnasta kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (kartassa vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään.


Aika vasta näyttää kuinka pitkään autotehtaan nousubuumi tällä kertaa jatkuu, mutta kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa, alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun myös Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.


Kaupunginlahden rantaosuuden sähköistäminen ei vaikuta järkevältä tilanahtaudesta, ranta-alueen käytön hanka-loitumisesta ja miljööhaitoista johtuen. – Norsua ei kannata päästää lasikauppaan, niin kuin on tapana sanoa. Ainakin radan sähköistämissuunnitelmat on syytä tehdä perusteellisesti harkiten ja käydä ajoissa niistä ennen päätösten tekoa avoin kansalaiskeskustelu.

Kaupungilahden pohjoisrannan kunnostustyöt Sorvakon sillasta länteen etenevät aikataulussa

Avakka • teksti ja kuvat • Ilmo Suikkanen • 14.11.2018

 

Kaupunginlahden ranta-alueiden kasvojen kohotus etenee Sorvakon sillan ja Pakkahuoneen välisellä rantaosuudella. Kunnostustyön urakoinut Destia Oy, nostaa rannan kivipaadet ylös numeroi ne ja vahvistaa merenpuoleisen reunan, jonka jälkeen kivipaadet asennetaan samaan paikkaan mistä ne on otettukin.

Pinnoite uusitaan koko välillä sillalta Pakkahuoneelle. Destia Oy:n urakka on hinnaltaan 988 200 euroa. Kustannuksista 500 000 euroa katetaan Vannaksen säätiöltä saadulla lahjoituksella, loput kaupungin budjetista.

Kunnostettava alue on ollut aikanaan Uudenkaupungin satama, jonka merkitys kaupungin kehitykselle ja jopa perustamiselle on ollut merkittävä.

Suunnitelmissa on esitetty kuvainnollisesti vanha rantaviiva ja kolme laiturialuetta. Laiturialueet kuvaavat Uudenkaupungin kansainvälisyyttä ja sitä, miten kaupungista on aina lähdetty ja tultu mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin. Laiturialueille rakennetaan myös tarinapollarit, joissa kuvataan Uudenkaupungin historiaa.

Laiturialue on poissa yleisestä käytöstä tämän talven ja rakennustyöt tulevat valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Rantaosuuden kunnostustyön urakoinut Destia Oy nostaa rannan kivipaadet ylös ja vahvistaa merenpuoleisen reunan.

Merenpuoleisen reunan numeroidut kivipaadet asennetaan etureunan vahvistuksen jälkeen samaan paikkaan mistä ne on otettukin. – Graniitin sinertävästä sävystä päätelle kivi on louhittu Haiduksen saaresta

Kaupunginlahden rantoja Kalarannan kohdalta kunnos-tettiin myös 1930-luvulla.

Kuvamuseon kokoelmista

Kuvaaja Frans Karrakoski.