Kuhmoisten, Mynämäen, Padasjoen, Parikkalan ja Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 12–18 prosenttia vuosina 2007–2011. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen (HINKU) osallistuvat kunnat osoittavat päästöjen vähentämisen olevan mahdollista ja kannattavaa. Tavoitteena on 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennys vuoteen 2030 mennessä.

Suomen ympäristökeskus 20.3.2013                            LUE...

HINKU-U:gilla Someron jälkeen edelleen suurimmat CO2-päästöt Varsinais-Suomessa

Uudenkaupungin päästötilanne viikolla 11 osoittaa CO2-päästöjen osalta 5 %:n kasvua. Ja koko maan mitassa päästöt asukasta kohti ovat keskimäärin 191 kg, päästölukujen ollessa Uudessa-kaupungissa 240 kg. Alentamiseen on siis todellinen tarve. Turun seudulla asukaskohtaiset päästöt ovat kaikki pienempiä kuin meillä: Turku 192 kg, Naantali 176 kg, Raisio 197 kg, Laitila 220 kg, Mynämäki 191 kg, Masku 155 kg. Yksi huonompikin toki läänistä vielä löytyy. Päästöseurannassa Somero lukema on 253 kg/asukas.  CO2-raportti viikko 11/2013                        LUE...

HINKU-kunnat vähensivät ilmastopäästöjä 12–18 % vuosina 2007–2011

Uudenkaupungin päästöt silti yli maan keskitason

HINKU-kuntien kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2007 ja 2011

Vielä jätteenkuljetusautot kärräävät jätettä kaatopaiklle entiseen tapaan. Myyntisopimuksen jälkeen yritystoiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kuitenkin ensi alkuun L&T:n Turun kierrätyslaitokselle käsiteltäväksi, mikä parantaa Uudenkaupungin kierrätysastetta ja CO2 –tasetta entisestään. Kaupalla ei ole vaikutuksia alueen asukkaiden jätehuoltopalveluihin tai jätteen keräysjärjestelmiin, sillä kaupunki vastaa edelleen jätehuollon järjestämisestä ja viranomaistehtävistä sekä huolehtii kierrätyskeskuksen toiminnasta.

Lassila & Tikanojan toimialajohtaja Ville Rantala vakuuttaa, että yhtiössä pidetään Sybimaria yhtenä tärkeimpänä yhteistyökumppanina. Rakenteilla olevan Sybimarin suljetun kierron -konseptilla toimivat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos on ilmoittanut yhtiön voimalan halun hyödyntää läheisen kaatopaikan kaasuja.

Torstaina kaatopaikan vakiasukkailla ei vielä ollut tietoa onko tulossa ehkä häätö, loppuvatko elintarvikkeet vai pitääkö ”talo tapansa” ja kaikki jatkuu entiseen tapaan.

Yli 1,5 miljoonan euron 10 vuoden kaatopaikkasopimus allekirjoitettiin torstaina

Lassila&Tikanoja kehittää Uudenkaupungin kaatopaikasta uudenaikaista materiaalinkäsittelykeskusta Avakka Ilmo Suikkanen 11.10.2012 11:45

Lassila & Tikanoja ja Uudenkaupungin kaupunki ovat tänään allekirjoittaneet sopimuksen kaupungin kaatopaikkatoimintojen siirtymisestä L&T:n omistukseen. Yhtiö kehittää kaatopaikasta uudenaikaista materiaalinkäsittelykeskusta tavoitteenaan se, että mahdollisimman suuri osa jätemateriaaleista pystytään jatkossa kierrättämään ja ohjaamaan hyötykäyttöön, todetaan yhtiön tiedotteessa.

Kaupungin näkökulmasta on luontevampaa keskittyä sisältökysymyksiin ja edistää alueen yritysten elinkeinotoimintaa ja ympäristöpäämääriä, kuin olla mukana varsinaisessa operatiivisissa kaatopaikkatoiminnoissa, toteaa kaupunginjohtaja Atso Vainio. Hän pitää kauppaa järkevänä ratkaisuna, koska Lassila & Tikanojalla on kaupunkia enemmän tietoa ja taitoa hoitaa paikkaa. Kaupungille kaatopaikan ylläpitäminen olisi jatkossa aiheuttanut lisäkustannuksia, koska pakollisia investointejakin olisi ollut edessä, myös asiantuntemusta vaativat jätelait ja -määräykset tiukentuvat koko ajan.

L&T muuttaa Uudenkaupungin kaatopaikan uudenaikaiseksi materiaalinkäsittelykeskukseksi, jossa jäte lajitellaan ja prosessoidaan entistä tarkemmin, jotta vain pieni osa päätyisi kaatopaikalle loppusijoitettavaksi.

Tulevaisuudessa jätettä ei enää haudata kaatopaikalle, vaan se pyritään maksimaalisesti palauttamaan uudelleenhyödynnettäväksi. Tavoitteenamme on korvata neitseellisiä raaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita jätteistä tuotetuilla uusioraaka-aineilla, sanoo toimialajohtaja Ville Rantala L&T:ltä. Hän pitää kaatopaikanostoa yhtiön ”pioneerihankkeena”. Tällaista kauppaa ei ole koskaan aikaisemmin tehty tässä mittakaavassa. Mahdollisimman paljon jätteistä pyritään kierrättämään tai ohjaamaan hyötykäyttöön ja kaatopaikalle ”hautautuva” jäte pyritään minimoimaan.

Ville Rantala pitää Sybimaria yhtenä tärkeimpänä yhteistyökumppanina. Rakenteilla olevan Sybimarin suljetun kierron -konseptilla toimivat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos on ilmoittanut yhtiön voimalan halun hyödyntää läheisen kaatopaikan kaasuja.

Yritystoiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan ensi alkuun L&T:n Turun kierrätyslaitokselle käsiteltäväksi, mikä parantaa Uudenkaupungin kierrätysastetta ja CO2 –tasetta entisestään.

Kaupalla ei ole vaikutuksia alueen asukkaiden jätehuoltopalveluihin tai jätteen keräysjärjestelmiin, sillä kaupunki vastaa edelleen jätehuollon järjestämisestä ja viranomaistehtävistä sekä huolehtii kierrätyskeskuksen toiminnasta.

                                Avakka Kuvat ja teksti Ilmo Suikkanen11.10.2012 11:45     

Nereus Uudestakaupungista ja Green Carpet Turusta Ympäristöteko-voittajiksi

Yrittäjä 9.10.12                        LUE...

Uusi materiaali voi tehdä lämpösähköisestä energiasta käytännöllistä   Tekniikka&talous  26.9.12                      LUE...

Netti ei todellakaan ole vihreä – 90 prosenttia palvelinkeskusten sähköstä on hukkakulutusta  Tekniikka&talous  24.9.12    LUE...

HINKU-haaste: Tutkijat vaativat kuluttajaelektroniikalle maailmanlaajuista metallinkierrätystä  Tekniikka&talous  24.9.12  LUE...            

Suomi on edelleenkin tuulivoiman tuotannossa kehitysmaa. Euroopassa kärkimaita ovat Tanska ja Espanja. Tilanteen parantamiseksi Taaleritehdas on osaltaan rakentamassa lisää tuulivoimakapasiteettia Suomeen. Tavoitteenamme on rakentaa noin 120 MW uutta tuulivoimatuotantokapasiteettia. Tämän lisäksi Taaleritehtaalla on tavoitteena rakentaa valtakunnallinen biokaasulaitosten verkosto, kertoo seminaarissa Taaleritehtaan energia-asiantuntija Olli Hagqvist. EU velvoittaa Suomea lisäämään uusituvan energiantuotantoa 38 %:iin sähkön loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä (vuonna 2008 osuus oli 28,5 %) Tuulivoiman osuus tässä tavoitteessa 6 TWh (2500 MW).

Vakka-Suomessa on vireillä kaksi tuulipuistoa Muntila ja Elkkyinen joihin molempiin on alkuun tavoitteena rakentaa 4+4 tuuliturbiinia. Niiden energiatuotoksi on laskettu 60000-70000 MWh, mikä vastaa 18 000 – 22 000  kerrostaloasunnon sähköntarvetta.

Onko Sybimarin U:gissa kehittämä päästötön lähiruoka Suomen uusi sampo?
Ajankohtainen kakkonen 18.9.12  KATSO...http://areena.yle.fi/tv/1635800shapeimage_15_link_0

Energiatehokkuutta ja materiaalisäästöja Ruukki Metals Oy:ssä

Tilaisuudessa ojennettiin kuukauden HINKU-teko -todistus Riitta ja Kimmo Routin (kuvassa oikealla) pyörittämälle broileri-kasvattamolle. Vuosituotanto kasvattamossa on 30 000 broileria ja niiden lisäksi Routit viljelevät 30 hehtaarin vehnätilaa. Yritys on siirtynyt fossiilisesta lämmön-tuotannosta kauko-lämpöön ja saanut CO2 päästöt alenemaan 88%. Kunniakirjan ojensivat kuvassa vasemmlla olevat HINKU-hankkeen projektipäällikkö Reijo Laine ja Suomen ympäristökeskuksen HINKU-vastaava tutkija professori Jyri Seppälä.

Sybimarin suljetun kierron -konseptissa toimivat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos

Tämä paljon valtakunnallistakin huomiota saanut hanke on palkittuu mm. Vuoden ympäristöteko -palkinnolla. Mielenkiintoisena pidetään rakenteilla olevan laitoksemme kokonaan maalla toimivasta yhdestä Suomen suurimmista kalankasvattamoista. Sen yhteyteen tulee myös uusi biovoimalaitos. Todettakoon, että Sybimar on jo muutaman vuoden ajan valmistanut biodieseliä kalan perkuujätteistä. Hapotettuja raaka-aineita tuodaan laitokselle monista kohteista ympäri maan.

Rami Salmisen mukaan kasvattamo tulee energiatuotannoltaan olemaan lähes omavarainen. Biokaasulaitoksen raaka-ainetta täytyisi kuitenkin tuoda jonkin verran myös tehtaan ulkopuolelta. Sähköä ja lämpöä kasvattamon ei tarvitsisi ulkopuolelta ostaa. Kalanperkuujätteiden ja muun biohajoavan massan lisäksi voimala hyödyntää läheisen kaatopaikan kaasuja.


Kasvihuone ja kalanviljelylaitos on sijoitettu päällekkäin, jolloin siitä on saatu hyvin energiatehokas. Suljetun kierron kasvihuone on osa vedenpuhdistusjärjestelmää. Kalankasvattamon ravinnepitoinen vesi johdetaan kasvihuoneen kasteluun. Mädännysjäännöskin hyödynnetään luomukelpoisena maanparannusaineena.


Laitteistoillamme on ollut myös ulkomaista kysyntää. Mm. biodieselin valmistuslaitos toimii Vietnamissa. Olemme myös valmistaneet koulujen opetustarkoitukseen pieniä biodiesellaitteistoja ja toivomme tietysti sieltä kasvavan aikanaan uusia bionenergia-alan osaajia, toteaa Salminen.

Sybimar Oy:n Suljetun kierron kon-septista kertoi seminaarissa yrityk-sen toimitusjohtaja Rami Salminen. Rakennusvaiheessa olevaan sulje-tun kierron kokonaisuuteen kuuluu-vat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuuli-voimala ja biodieselin tuotantolaitos. Siinä hyödynnetään elintarviketuo-tantoa ja sen sivuvirtoja

Emme saa pysähtyä tähän – HINKU on mahtava hanke, jonka jatko on turvattava

Tiiviiksi tietopaketiksi räätälöity HINKU-seminaari päättyi Uudenkaupungin uunituoreen kaupunginjohtaja Atso Vainion lyhyeen puheenvuoroon. – HINKU-hanke on tuonut koko toimintansa ajan tuonut kaupungille arvokasta näkyvyyttä ja parantanut kilpailukykyämme. Emme saa pysähtyä tähän, korosti Vainio. Käsitellessämme kaupungin ensi vuoden budjettia HINKU-hanke on huomioitava siinä sen periaatteiden edellyttämällä tavalla.

Mittaukset paljastavat laitteiden toimivuuden

Energiatehokkuuden hallinta taas kuuluu BaseN Oy:n toimenkuvaan, vakuutti yrityksen myyntijohtaja Jukka Paananen. Me operoimme mittauksillamme: – ympäristömittaus, sähkö, kaukolämpö, ulkolämpötilat ja ainespitoisuudet kertovat käyttäjille miten hankitut laitteet toimivat. Me ilmoitamme mikä on pielessä. Käyttäjän on sen jälkeen helppo vaatia laitetoimittajalta parempaa. Kuluja mittauksesta esim. omakotitaloa kohti kertyy n. 150 euroa vuodessa – toimituksen laajuudesta tietysti riippuen.

Samasta aiheesta jatkoi Savumax Oy:n Nikolas Salomaa, kertoen hybridilämmityksen olevan eko-loginen kokonaisuus. Savukaasuja, ilmanvaihtoa, aurinkoa, maalämpöä ja maakylmää hyväksikäyttäen pääsemme 80% säästöön lämmityskuluissa.

Lämmityshybridit yleistyvät

Maalämpöjärjestelmä ja aurinkoenergia ovat tosi hyviä yhdessä, kertoi kokemuksistaan Jussi Korpijärvi (oik.) Uudenkaupungin LVI-Palvelu Oy:stä. Mukaan on tulossa paikallisena lisänä Warma-uunien vesikiertoiset takat. Silloin voidaankin puhua todellisesta lämmityshybridistä. Korpijärven mukaan myös rivitaloja on tullut mukaan maalämmönkäyttäjiksi.

Taaleritehtaan pääomarahasto vie tuulienergian tuotantoa suuntaan jossa omistajat käyttävät itse ja myyvät ylimääräisen

Uudenkaupungin kaupungin CO2-päästöt pienentyneet  8102 tonnia ja rahallista säästöä tullut 400 000 euroa 2007 tasosta laskien

Uudenkaupungin kaupungin kiinteistöissä tehdään HINKU-sitoumukseen kuuluvia säästötoimia kaiken aikaa ja myös uusia kohteita tulee mukaan koko ajan, kertoo kaupungin kiinteistöpäällikkö Rami Arola. Energiatehokkuuden parantaminen ja säästötoimenpiteet ovat alentaneet CO2-päästöjä vuoden 2007 tasosta 8102 tonnia ja rahallista säästöä on tullut 400 000 euroa, vaikka kulut ja hintataso on tuona aikana noussut. Esimerkkinä ympäristöystävällisistä valinnoista Arola mainitsi Haapaniemen liikuntahallin lämmityksen muuttamisen maalämmöllä toimivaksi.

Autotehtaan energian-säästömahdollisuudet ovat hyvät

Valmet Automotiven kiinteistöpäälikkö Kari Vainio esitteli seminaarissa autotehtaan aikaansaannoksia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Autotehdas on sitoutunut 9 %:n säästöön v. 2016 mennessä. Emoyhtiö Metson osalta säästötavoite on 15 %. Säästämismahdollisuutemme ovat hyvät. Mm. pistemaalauslinjan ja välimaalilinjan savukaasulämmön talteenotto säästää luontoa ja alentaa kuluja. Lisäksi tavoitteena on huolto-kustannusten pienentäminen ja energian käytön tehostaminen.

Nelivuotisen olemassaolonsa aikana HINKU-projektissa on löydetty ihan oikeita päästövähennystoimenpiteiden taustalla olevia menestystekijöitä. Uudessakaupungissa tällaisia ovat muun muassa kunnan johdon sitoutuminen ja ymmärrys siitä, että päästöjen vähentäminen on kunnan taloudelle ja elinkeinoelämälle mahdollisuus, ei rasite. Tavoitteena on ulottaa päästöjen hillintätoimet on kaikille sektoreille ja kunnan päätöksentekoon. Yrityksille halutaan antaa välineitä energiatehokkuuden edistämiseksi ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskemiseksi. Sekä yritykset että kansalaiset tarvitsevat konkreettista tietoa heille sopivista energiaratkaisuista..

– Varsin pienin resurssein pystytään kunnissa vauhdittamaan ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä, jos asia on motivoituneen ihmisen käsissä ja hänelle löytyy johdon tuki, sanoo HINKU-hankkeen projektipäällikkö Reijo Laine.

Energiatehokkuuden lissämisestä ja materiaalisäästöistä uusikaupunkilaisessa Ruukki Metals Oy.ssä, kertoi yrityksen suunnittelupäällikkö Virpi Liimatta. Ruukin Uudenkaupungin tehtaalla laserhitsataan Ruukin omasta erikoisteräksestä osia pääasiassa kuljetusvälineteollisuuteen. Suurin osa tuotteista menee vientiin. Henkilöstön vahvuus on kolmessa vuorossa noin 20. Uudenkaupungin yksikön toimiala on nk Lujat teräkset, kulutusta kestävät teräkset ja teräksen osvalmistus. Esimerkkinä kehityksestä ympäristöystävällisempään ja tehokkaampaan suuntaan Liimatta mainitsi Ruukin valmistaman kevytkonttimallin. Se säästää elinkaarensa aikana 60 000 litraa polttoainetta. Teräs on maailma kierrätetyin materiaali ja Ruukki pärjää ilmastomuutosta torjuvassa kilvassa hyvin. Meillä syntyy euroooppalaisiin alan yrityksiin 300 000 yksikköä vähemmän hiilidioksiidipäästöjä.

HINKU-hankkeen yhteydessä laaditun katselmusraportin pohjalta olemme toteuttaneet teknologialtaan vanhentuneen ja osin rikkoutuneen kaukolämpölaitteiston korjaamisen ja automaation uusimisen sekä ilmastoinnin säätöjen modernisoinnin. Lisäksi korjattiin hallin vuotokohdat ulkoilmaan ja uusittiin valaisimien kaikki lamput vähän energiaa kuluttaviin, luettelee Liimatta.

Näillä toimenpiteillä olemme pässeet talvikuukausina jopa 50 prosentin säästöihin lämmitysenergiakustannuksissa ja koko vuoden osalta lähes samaan. Lämmitysperiaatteellisena toimenpiteen meillä ei enää esimerkiksi kesäaikaan lämmitetä muuta kuin käyttövettä ja talvella ei hallin huippuimureita pyöritetä täysillä. Energiatehokkuus on parantunut 40 % ja materiaalisäästöt ovat 25 prosentin luokkaa. Liimatan mukaan myös yhteydenpito verkon kautta tapahtuvin virtuaalipalaverein säästää matkustuskulujen lisäksi merkittävästi työaikaa ja parantaa sitä kautta työ- ja kustannustehokkuutta.

Soijatehtaan yhteyteen rakenteilla oleva CHP-voimalaitos on Vakka-Suomen Voiman suurin voimalahanke

Vakka-Suomen Voiman toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen esitteli tilaisuudessa yrityksensä energiamuotoja ja niidentuotantotapoja sekä myös soijatehtaan läheisyyteen rakenteilla olevan CHP-voimalaitoksen ja suunnitteilla olevat tuulivoimalahankkeet.

Kaukolämpötuotannossa käytetään nykyään yksi kolmasosa Yaran tehtaiden ylijäämälämpöä (50 GWh) ja loput lämmöstä tuoteaan raskaalla polttoöljyllä (90 GWh), sanoo Lahtinen.

– Kuten tiedetään ensinmainittu hukkalämpö on hiilidioksiidipäästöjen kannalta ihanteellinen lämmöntuotantotapa, kun taas polttoöljy sitä ei ole.

Rakenteilla oleva CHP-laitos on Vakka-Suomen Voima Oy:n tytäryhtiö VS-Energiapalvelu Oy:n yksikkö. Se sai viime elokuussa poikkeusluvan emoyhtiön suunnittelemalle energian tuotantolaitokselle, joka tuottaa prosessihöyryä Finnprotein Oy:n soijanjalostamolle, Uudenkaupungin kaukolämpöverkkoon ja läheiselle Valmetin autotehtaalle. Energialaitoksen ensimmäinen vaihe on 35 megawatin öljykattilalaitos, jonka tuottaa prosessihöyryä viereiselle tontille rakennettavan soijatehtaalle jo sen ensimmäisen vaiheen käynnistyessä.

Toinen vaihe on biovoimalaitos, sähköä ja lämpöä tuottava (CHP-) voimalaitos, joka valmistuu soijanjalostamon kakkosvaiheen valmistumiseen mennessä. Voimalaitos varustetaan polttokattilalla, jossa energian raaka-aineena voidaan hyödyntää 150 km:n säteellä saatavia biopolttoaineita, pääasiassa metsähaketta, mutta myös poltettavissa olevaa yhdyskuntajätettä. Apupolttoaineena laitos käyttää turvetta.

Rakennusvaiheessa laitos työllistää suoraan ja välillisesti 760 henkilöä. Valmistumisen jälkeen laitos tarjoaa suoraan työpaikan 15 henkilölle ja välillisesti 10:lle.

Tuulivoiman osalta Lahtinen sanoo Uuteenkaupunkiin olevan kehitteillä 6 MW edestä tuulivoimaloita, joiden tuotanto tulee olemaan 16 000 MWh:n luokkaa. Nykyiset voimalat tulevat olemaan tehokkaampia kuin Propel-voiman käyttämät. Tehon nousu ilmenee etenkin heikommissa tuuliolosuhteissa tapahtuvana tuotannon nousuna.

HINKU-kuntia on maassamme seitsemän ja kaikki ne ovat sitoutuneet neljään keskeiseen pyrkimykseen, jatkaa Laine.

  1. 1)Energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästöön.

  2. 2)Uusiutuvien energialähteiden kautta tapahtuvan energiatuotannon kehittämiseen.

  3. 3)Materiaalitehokkuuden parantamiseen kierrätystä ja materiaalikustannusten alentamista lisäämällä sekä  uusiutuvien luonnonmateriaaleja suosimalla.

  4. 4)Päästöjen vähentämiseen energiatehokkailla tuotteilla.

Projektipäällikkö Laine esitteli samalla Kuukauden HINKU-teko palkinnon tällä kertaa voittaneen Riitta ja Kimmo Routin broileri-kasvattamon. Vuosituotanto tilalla on 150 000 broileria ja niiden lisäksi Routit viljelevät tilan 30 hehtaarin vehnäalaa. Tila on siirtynyt fossiilisesta lämmöntuotannosta kaukolämpöön ja saanut CO2 päästöt alenemaan 88%. Samalla tilan lämmityskulut pienenivät huomattavasti vuositasolla. CO2 päästöt olivat öljylämmityksellä 241 tonnia ja nyt bioenergialla 29 tonnia.

HINKU-seminaarin avannut, Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski, sanoo Hinkun menneen aikoinaan U:gissa läpi helposti koska yrittäjät olivat alusta pitäen hyvin mukana. Hankkeen imago-hyöty on ollut kaupungille suuri, mutta nyt ymmärretään HINKUSTA olevan myös todellista taloudellista hyötyä. Hanke on myös kaupungin yksi tapa tukea yrityksiä. Kaupungin osalta hankkeeseen on yritysten tueksi nivottu kaupunginjohtaja, kaupungin-arkkitehti ja koulupuolelta Novida.

Uusikaupunki on pysynyt Suomen mitassa hankkeessa mukana olleista kunnista kärjessä, mikä on Kosken mukaan äärimmäisen tärkeää. Totuuden nimissä on silti todettava Ruotsin olevan meitä silti 10 vuotta edellä, korostaa Koski.

HINKU-hanke torjuu ilmastonmuutosta, säästää yrityksille ja yhteiskunnalle selvää rahaa sekä lisää Uudenkaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä yrityksien sijoittumisen näkökulmasta Avakka, Ilmo Suikkanen, 17.9.2012

Arviointiohjelma Pyhärantaan ja Laitilaan suunnitellusta Kakonjärven alueen tuulivoimapuistosta valmistunut  

V-S ELY-keskus 24.7.12                                                                            

Kiinnostus tuulivoimasta on kasvamassa. Hangon saaren kaksi tuulivoimalaa ovat vihdoinkin saamassa seuraa Vakka-Suomessa.

Vaihemaakuntakaavaluonnos tuulivoimasta toukokuussa nähtäville kuntiin

Avakka Ilmo Suikkanen 24.4.2012 9.45

Varsinais-Suomen liiton Maakuntahallitus totesi kokouksessaan 23.4.2012, että

Tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos ja -selostus on viimeistelty liiton virastossa 26.3.2012 kokouksen jälkeen. Maakuntahallitus hyväksyi tuulivoiman osoittavan vaihemaakuntakaavaluonnoksen ja asettaa luonnoksen nähtäville alueen kuntiin ja liiton virastoon 7.5. – 15.6.2012 sekä pyytää lausunnot eri viranomaisilta. Luonnosvaiheessa saatavan palautteen perusteella tullaan valmistelemaan maakuntakaavaehdotus, joka on tarkoitus alkuperäisen tavoitteen mukaan nähtävillä olon jälkeen hyväksyä maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2013. Tuulivoimapuistoja kaavaluonnoksessa löytyy Varsinais-Suomesta yhteensä 24 kpl ja pienempiä kohteita 17 kpl.


Kaavaluonnoksessa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Varsinais-Suomessa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Tarkoitus on osoittaa vähintään kymmenen voimalan muodostamien tuulipuistojen kohteet, jotka kunnat voivat huomioida aluesuunnittelussaan. Vakka-Suomessa tällaisia lueita löytyi Pyhärannan Santtiosta, Laitilan Suontakalta ja Soukaisista, Mynämäen Tarvaisilta sekä Uudestakauungista Velluan-Kiimkallion alueelta.

Lisäksi kaavassa osoitetaan pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, jotka sijaitsevat esimerkiksi jo valmiiksi rakennetussa ympäristössä kuten teollisuusalueilla. Tällaisia kohteita mainitaan seuraavilta alueilta:

Laitila: keskustan pohjoisosissa sijaitseva teollisuusalue on osin Untamala-Kodjalan maisema-alueella. Alueen yrityksillä on ollut kiinnostusta tuulivoimatuotantoa kohtaan. Tuulivoimatuotantoa voi rajata alueella maisemavaikutukset, asutuksen läheisyys sekä tuulivoimaloiden mahdollisesti tarvitsemat suojavyöhykkeet.


Mynämäki: Varppeenkallion alue sijaitsee Mynämäen keskustasta noin 5-6 kilometriä itään. Alueella on paikkatietorajauksissa muutamia pieniä tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvia aluerajauksia. Kunta on neuvotellut alueesta tuulivoimatoimijoiden kanssa.


Uusikaupunki: Uudenkaupungin alueella pienempimuotoiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on Yaran tehtaan rantapenkka ja autotehtaan koeradan alue. Yaran penkalla on tällä hetkellä tuulivoimaloita ja alue voi mahdollisesti laajentua muutamilla tuulivoimaloilla. Autotehtaan koeradan itäpuolella, Soijatehtaan lähimaastossa voisi olla soveltuvia paikkoja tuulivoimaloille riittävän etäällä asutuksesta.


Uusikaupunki: Sairisisten lounaispuolella sijaitsee paikkatietorajauksissa esiin tullut tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuva alue. Alueelle voisi olla mahdollista sijoittaa useita voimaloita. Alueen läpi kulkee Fingridin 110 kV:n linja. Alueen kiinteistönomistajat ovat olleet yhteydessä tuulivoimatoimijoihin.


Pyhäranta: Yliskallion alueelle on suunnitteilla noin 20 voimalan muodostama tuulipuisto. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen päätöksen mukaan hankkeen tulee laatia YVA-selvitys. Alueella on paikkatietorajauksissa kaksi tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvaa aluetta, alueita ei ole selvitetty tarkemmin tässä selvityksessä, koska alueet ovat kohtuullisen pieniä ja repaleisia.

U:ki tekee oman tuulivoimakaavan

Vakka-S:n Sanomat 19.4.12                                LUE...

Uudessakaupungissa tehtiin aloite tuuli- ja aurinko-energiasta elokuussa 1990


Alkuvuodesta vanhoja papereitani selatessani osui käteeni eräs vanha Uudenkaupungin ympäristölautakunnassa elokuun 9. päivänä 1990 tekemäni aloite. Esitin siinä perusselvityksen laatimisesta tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönoton edellytyksistä alueella. Virikkeen aloitteelle sain Tanskalle kuuluvalla Borholmin samana kesänä vietetyn viikon aikana. Tuolloin pidettiin saarella yhteispohjoismainen rauhanleiri ja sen aikana oli tilaisuus tutustua saareen monien retkien muodossa. Lukumäärää en muista, mutta tuulivoimaloita oli jo tuolloin paljon Bornholmissa. Suomessa tuulivoiman käyttö oli siihen aikaan lapsenkengissä ja valitettavasti tilanne ei ole tuosta ajasta paljoa parantunut. Tarastia siteeraten: ”Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa”


Kolmen kohdan aloitteessa korostin myös kaupungin mukaan lähdön tärkeyttä valtion ym. tahojen järjestämiin kyseisten energiamuotojen  kokeilu- ja kehittämisprojekteihin. Esitin siinä myös kartoitettavaksi yhteistyö-mahdollisuudet tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen osalta paikallisten yritysten kanssa. Paikkavaihtoehtojakin mainitsin mm. silloisen Kemiran Hangon saaressa sijaitsevan tehdasalueen ja autotehtaan alueen. Viime mainitus 8 hehtaarin peltikatolta löytyisi runsaasti bpinta-alaa esim. aurinkoenergiatuotannolle.


Kuten tiedämme Hangon saaressa pyörii tällä hetkellä kaksi tuulivoimalaa. Kiitos aloitetta tehokkaasti ajaneen kaupungin silloisen ympäristönsuojelu-päällikkö Lassi Liipon, Kemiran johdon ja paikallisten sähköyhtiöiden asia eteni suotuisten tuulien ajamana. Tämäkin hanke eteni hitaasti, mutta silti aivan toisenlaisissa tunnelmissa kuin vuonna 1996 Vakka-Suomen Luonnonystävien toimesta tekemämme aloite Selkämeren kansallispuistosta, joka hyvän myötäisen jälkeen joutui pahaan vastatuuleen, mikä sekään ei kuitenkaan estänyt puiston toteutumista.


Paikallisten sähköyhtiöiden toimesta perustettiin tuulivoimayhtiö PROPEL VOIMA Oy, jonka toiminnan painopisteenä on tuottaa osakkaille tuulivoimalla tuotettua sähköä. Lisäksi yhtiö harjoittaa tuulivoimaan liittyvää tutkimusta ja tuotekehittelyä. Yhtiö rakensi Uudenkaupungin Hangonsaareen lokakuussa 1999 kaksi tuulivoimalaa ovat siitä asti jauhaneet täälläkin vihreää sähköä rannikon tuulista. – Allemerkityn taloudessa Propel Voiman sähköä on käytetty alusta alkaen. Alkuaikoina myllyissä ilmenneet lastentaudit tulipaloineen ovat taakse jäänyttä elämää ja käyttäjän näkökulmasta on syytä tyytyväisyyteen.

Propel Voima Oy:n perustivat vuonna 1999 viisi sähköyhtiötä. Osakkaina olivat Vakka-Suomen Voima Oy, Rauman Energia Oy, Etelä-Savon Energia Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. (Fuusioiden yhteydessä omistussuhteet lienevät tuosta ajasta muuttuneet.)

Aloitteen esiinnostamista tällä kirjoituksella pidän itse tärkeänä ennenkaikkea siitä syystä, että Lauri Tarasti pitää selvityksessään tärkeänä tuulivoimaloiden toteuttamista rakennetussa ympäristössä. ”Tuulivoimaa voitaisiin rakentaa kaavapoikkeusluvalla kaavoitetulle ja rakennetulle teollisuus-, satama- ja kaivosalueelle. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä maanteihin ja rautateihin supistettaisiin”, korostetaan selvityksessä.

Ilokseni huomaan oman aloitteeni ehdotuksien olevan edelleen ajankohtaisia tuulivoimarakentamisen tulevaisuutta silmällä pitäen, paitsi Uudessakaupungissa myös koko maan mitassa. Näin edeten paikkalupien ja myös rahoituksen järjestäminen helpottuu. Molemmat ovat nimittäin muodostuneet pullonkauloiksi etenkin tuulienergian kehittämiselle maassamme.

Ilmo Suikkanen

Tarastin Tuulivoimaa edistämään -selvitys avaa tuulivoiman ongelmat

Suomi on tuulivoima-rakentamisen kehitysmaa

Avakka 13.4.2012 9.45


– Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa. Tilanteen muuttamiseksi tuulivoiman edistäminen tulee siirtää poliittiselle tasolle, koska asiantuntijatasolla kukin viranomainen keskittyy vain omaan alaansa eikä tuulivoimalle saasteettomana energiana anneta sille kuuluvaa painoarvoa, toteaa ministeri Lauri Tarasti, joka luovutti Tuulivoimaa edistämään -selvityksensä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle eduskunnassa 13.4.2012 järjestetyssä seminaarissa.

 

– Tuulivoimarakentamisen kannattavuus on turvattu syöttötariffin tultua voimaan viime vuonna, mutta jäljelle ovat jääneet hallinnolliset esteet. Rakentamisen viranomaisprosessi on pitkä ja monipolvinen. Tuskin mikään muu rakentaminen tulee yhtä perusteellisesti selvitetyksi kuin tuulivoimarakentaminen, kuvaa Tarasti nykytilaa.

 

– Osa rakentamisen esteistä on välttämättömiä ja rakentaminen tulee olla huolellisesti suunniteltua. Merkittävä osa esteistä ei kuitenkaan nykymuodossa ole perusteltuja. Tähän johtopäätökseen päästään jo vertaamalla Suomen tilannetta (130 rakennettua tuulivoimalaa) tiheämmin asuttuihin naapurimaihin: Ruotsissa voimaloita on 1 655, Saksassa 21 607 ja Suomea pinta-alaltaan kahdeksan kertaa pienemmässä Tanskassa 5 500, jossa ne tuottavat maan käyttämästä sähköstä 24 prosenttia.

 

Tarasti esittää selvityksessään 16 eri viranomaisen toimialoille kohdistuvaa toimenpidettä, joilla tuulivoimarakentamista voidaan vauhdittaa hallinnollisia esteitä purkamalla. Näistä keskeisimpiä ovat:

 

Kaavoitus. Tuulivoimalta vaadittava YVA-menettely yhdistettäisiin tuulivoimayleiskaavaan. Tuulivoiman rakentamista yleiskaavan perusteella selkeytettäisiin suhteessa maakuntakaavaa koskevaan sääntelyyn. Rannikon ja merialueiden tuulivoimarakentamisen edellyttämät muutokset puolustusvoimien tutkajärjestelmään selvitettäisiin ja luotaisiin kompensaatiojärjestelmä, jossa tuulivoiman rakentajat osallistuvat vaadittavien muutosten rahoittamiseen. Lentoestelupien periaatteiden vahvistaminen siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriölle, joka pyrkii helpottamaan tuulivoiman rakentamista lentokenttien lähellä.

 

Tuulivoiman hyväksyttävyys. Kunnan saamaa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista lisättäisiin.  Suomen tuulivoimayhdistystä ja Energiateollisuutta kannustetaan antamaan suositus tuulivoimarakentajille käyttöoikeuskorvauksen maksamisesta kaikille noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta sijaitsevien maiden omistajille.

 

Rakennuslupa.  Rakennuslupaan lisättäisiin mahdollisuus antaa tarpeellisia määräyksiä tuulivoimalan melun rajoittamisesta esimerkiksi parhaimpana kesälomakautena juhannusaatosta elokuun 10. päivään saakka sekä tuulivoimaloiden jäänestosta ja lintu- ja lepakkokarkoittimista törmäysriskin pienentämiseksi. Näiden muutosten tarkoituksena on mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen osalle niistä hankkeista, joilta se nyt ilman käytönaikaisen toiminnan sääntelymahdollisuutta estyy.

 

Tuulivoimalat rakennetussa ympäristössä. Tuulivoimaa voitaisiin rakentaa kaavapoikkeusluvalla kaavoitetulle ja rakennetulle teollisuus-, satama- ja kaivosalueelle. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä maanteihin ja rautateihin supistettaisiin. Olemassa oleva taustamelu otettaisiin aina huomioon tuulivoimalan äänen häiritsevyyttä arvioitaessa.

 

Muut ehdotukset. Jatkovalitus tuulivoimalan ympäristöluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen sallittaisiin vain valitusluvalla. Asetetaan tuulivoiman edistämisen seurantaryhmä.