Asuntojen neliöhinnat Raumalla kolmanneksen kalliimpia kuin Uudessakaupungissa ja Laitilassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.10.2014

Tilastokeskuksen asuntohintatilaston mukaan Kaartinkaupunginosassa osakeneliö maksoi viime vuonna keskimäärin 6680 euroa. Läheisessä Kaivopuistossa ja Katajanokalla päästiin miltei samaan, eivätkä Eira ja Kruununhaka jää kauas kärkikolmikosta (kts. taulukko). Kaksio Suomen kalleimmilla alueilla maksaa  keskimäärin päälle 300 000 euroa, ilmenee Yle Uutisten perjantaina julkistetuissa laskelmissa.

Suomen edullisimmat osakeneliöt saa Kemistä, Takajärven ja Haukkarin lähiöistä. Keskimääräinen neliöhinta jäi 645 euroon viime vuonna toteutuneissa kaupoissa. Kaksio vaihtoi omistajaa muutamalla kymppitonnilla. Lähes yhtä edullisesti sai asunto-osakkeen määrätyiltä postinumeroalueilta myös Lieksasta, Tohmajärveltä, Varkaudesta ja Imatralta.

Avakka vertaili hintatasoa ja -kehitys Laitilan, Rauman ja Uudenkaupungin välillä.

Uudessakaupungissa osakeneliöstä sai viime vuonna pulittaa keskimäärin 1080 euroa ja Laitilassa hieman vähemmän 1065 euroa. Raumalla sen sijaan osakeneliö maksoi samaan aikaan 1567 euroa. Rauman Olkiluotobuumin alkaessa hiipua on samalla hiipumassa myös huoneistojen kauppa. Uudessakaupungissa taas asuntokaupat ovat tuplaantuneet vuoden 2010 tasosta.

Rivi/paritalojen hintakehitys on näköjään Uudessakaupungissa asunnon omistajan vinkkelistä ollut suotuisampaa kuin kerrostaloissa. 1987 asunnon neliöhinta oli 591 €/neliömetri ja vuonna 2013 se oli noussut 1300 euroon/neliö.


90-luvun lama romahdutti asuntojen hintatason

90-luvun lama näkyy asuntojen hinnoissa selväsi. Kerrostalojen neliöhinta putosi pohjalukemiin 1997 ja rivi/paritalojen jo paria vuotta aikaisemmin. Kerrostaloasunnon osakeneliö maksoi 1997 vain 518 euroa. Rivi/paritalojen neliöhinta oli 1995 vielä alempi 514 euroa. Todettakoon, että keskiansiotaso on noussut suhteessa enemmän kuin asuntojen hinnat.


Heil Olkiluoto – meil Mersu

Olkiluodon lähestyvästä? :) valmistumisesta johtuen sijoittajat eivät enää ole kiinnostuneet Rauman asuntomarkkinoista ja yrittävät päästä eroon huoneistoistaan, mikä mitä ilmeisemmin johtaa siellä osakeneliöhinnan kääntymiseen laskuun.

Mersubuumia elävää Uuttakaupunkia taas odottanee lähivuosina osakeneliöhinnan ja yleensä asuntohintojen nousu. Kysyntä kasvaa, kun asunnontarvitsijat ja sijoittavat rynnivät samoille markkinoille ja sen nyt arvaa kuka kuorii kermat, rahalla saa ja hevosella pääsee.

Parhaiten pärjäävät ne, jotka haistavat tuulen suunnanmuutokset etuajassa ja vaihtavat maisemaa – huonoiten taas ne, joilta menee työpaikka alta ja liian kalliilla ostettu asunto ei mene kaupaksi kuin pilkkahintaan. – No tätähän ei vielä kannata surra, koska vastahan täällä ollaan pääsemässä vauhtiin.

UUSIKAUPUNKI kerrostalo

Vuosi           Keskihinta €/m2    Asuntokauppoja     Keskipalkka

LAITILA kerrostalo

Vuosi           Keskihinta €/m2    Asuntokauppoja     Keskipalkka

RAUMA kerrostalo

Vuosi           Keskihinta €/m2    Asuntokauppoja     Keskipalkka

UUSIKAUPUNKI rivi/paritalo

Vuosi           Keskihinta €/m2    Asuntokauppoja     Keskipalkka

LAITILA rivi/paritalo

Vuosi           Keskihinta €/m2    Asuntokauppoja     Keskipalkka

RAUMA rivi/paritalo

Vuosi           Keskihinta €/m2    Asuntokauppoja     Keskipalkka

Vakkasuomalaisille Itsenäisyys-päivänä myönnetyt kunniamerkit


Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki

Ahtiainen Pentti Ilmari, kuntoutuksen ylilääkäri, Uusikaupunki; Jussila Matti Ilmari, päätoimittaja, Uusikaupunki.


Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki

Parsama Marja-Terttu, ympäristöneuvos, Laitila; Suominen Jarmo Erik Jalmari, hallituksen puheenjohtaja, Naantali.


Suomen Leijonan ritarimerkki

Eskola-Buri Eija-Riitta, päätoimittaja, Laitila.


Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

Lindström Kai Lars Erik, konttorinjohtaja, Laitila.


Suomen Leijonan ansioristi:

Hietaniemi Antti Jaakko, Service Delivery Manager, Askainen; Laaksola Kimmo Olavi, pääluottamusmies, Masku; Lundelin Terttu Irma Kyllikki, yrittäjä, Uusikaupunki; Noko Seppo Juhani, käyttöinsinööri, Naantali; Tommila Timo, toiminnansuunnittelija, Naantali; Wallin Alpo Olavi, myymäläpäällikkö, Laitila.


Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein:

Elo Tapio Martti, varastoesimies, Nousiainen; Haukka Mika Ilmari, yrittäjä, Vehmaa; Helve Hanna Henrika Wilhelmina, osastosihteeri, Naantali; Hyttilä Outi Kristiina, rikosylikonstaapeli, Mynämäki; Kaila Timo Kalervo, luokanopettaja, Vehmaa; Lamminen Aarre Uolevi, veroasiantuntija, Uusikaupunki; Lehtonen Päivi Helena, päiväkodin johtaja, Kustavi; Leino Iiro Sven Erik, rehtori, Mynämäki;

Mikkola Tuomo Päiviö, myyntimies, Mynämäki; Mäki-Turja-Grönroos Riitta Katriina, luottamushenkilö, Masku; Nieminen Harri, Project Manager, Masku; Palomäki Antero Henry Juhani, hitsaaja, Naantali; Saarinen Mervi Anneli, osastonhoitaja, Masku; Salo Martti Jaakko Kalevi, huoltopäällikkö, Naantali; Veijalainen Jari Juhani, rikosylikonstaapeli, Merimasku; Äijälä Markku Eero Juhani, vastaava tarkastaja, Nousiainen.


Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali:

Aitamäki Harri Kristian, vanhempi konstaapeli, Nousiainen; Hagman Lea Maritta, asiantuntija, Uusikaupunki; Jokela Eric Olavi, palomiesoperaattori, Naantali; Lamppi Sirke Sinikka, Accounting Assistant, Uusikaupunki; Lehtonen Esko Juhani, luottamushenkilö, Mynämäki; Leinonen Risto Aulis, varaosamyyjä, Nousiainen; Lukala Leena Kaarina, vanhempi rikoskonstaapeli, Pyhäranta; Palmroos Antti Valtteri, vanhempi konstaapeli, Taivassalo; Palmu Heli Kristiina, toimistosihteeri, Masku;

Pohjantähti Kari Antero, marketpäällikkö, Taivassalo; Rosten Esa Tapio, vanhempi konstaapeli, Livonsaari; Tamminen Ari Kalevi, elintarviketyöntekijä, Mynämäki; Tölkki Pasi Kalevi, vartija, Nousiainen;

Ulkuniemi Paavo Juhani, sähkömestari, Naantali; Uusitalo Tuija Hannele, toimistosihteeri, Vehmaa.


Suomen Valkoisen Ruusun mitali:

Koivuniemi Pia-Elina, laitoshuoltaja, Kustavi; Laaksonen Pentti Veijo, koneasentaja, Askainen; Lamppi Jari Tapani, varastomies, Uusikaupunki; Lehti Pirjo Kaarina, vahtimestari, Merimasku;

Leonsaari Erja Hannele Kristiina, lastenhoitaja, Kustavi; Salmenperä, Eija Kyllikki, laitoshuoltaja, Taivassalo; Valtonen, Olli Leo, palomies, Naantali; Virta, Maija-Liisa, edustustilanhoitaja, Masku.

Hammaslääkäripäivystys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 1.1.2015 alkaen

Uudenkaupungin kaupungin sosiaali- ja terveys-keskuksen yhteistoiminta-alue (Uusikaupunki, Vehmaa, Pyhäranta, Taivassalo ja Kustavi) on mukana laajenevassa alueellisessa hammaslääkäripäivystyksessä 1.1.2015 alkaen.

Hammaslääkäripäivystys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella

Terveyskeskukset huolehtivat oman alueensa asukkaiden hammashoidon päivystyspalvelujen järjestämisestä arkisin klo 8.00–16.00. Muina aikoina päivystys tapahtuu T-sairaalan yhteispäivystyksessä, osoitteessa Savitehtaankatu 1, Turku.

Päivystykseen hakeudutaan tekemällä ajanvaraus puhelimella samana päivänä arkisin klo 15.30–18.00 ja lauantaisin, sunnuntaisin sekä arkipyhinä klo 9.00–11.00. Ajanvarauspuhelin 02 3131 564. Muina aikoina virka-ajan ulkopuolella saa äkillisiin vaivoihin neuvontaa ja hoitoonohjausta T-sairaalan päivystyksen puhelinneuvonnasta 02 313 8800.

T-sairaalan hammaslääkäripäivystys on tarkoitettu välttämätöntä kiireellistä hampaiden ja suun hoitoa tarvitseville. Hoitoon ottamisen kriteereitä ovat mm. voimakkaat hampaiston ja suun alueen särkytilat, äkilliset turvotukset ja tulehdukset sekä hampaiston, suun limakalvojen ja leukojen vammat ja tapaturmat.

Myös hammas- ja suusairauksiin liittyvät yleisoireet (esim. kuumeilu) ja hammashoitotoimenpiteiden jälkeiset komplikaatiot (esim. verenvuoto) ovat selkeitä aiheita päivystysvastaanotolle hakeutumiselle.

Potilaat, jotka eivät täytä päivystyshoidon kriteerejä, ohjataan hoitoon muualle. Esimerkiksi tavanomainen hampaan tai paikan lohkeaminen ei edellytä päivystyksenä toteutettavaa hoitoa.

Hammaslääkäripäivystyksen puhelinnumero 02 3131 564

Yhteispäivystyksen neuvontapuhelin 02 313 8800

Osoite: Savitehtaankatu 1, Turku www.vsshp.fi/fi/hammaspaivystys


Lisätietoja:

Suuhygienisti Merja Rautio, 050 366 3724, hammaslääkäripäiv. vastuuhoitaja

Vastuualuejohtaja Risto-Pekka Happonen, 050 412 1477 Suu- ja leukasairauksien klinikka, Tyks

Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi kaupunginhallituksessa tänään:

Ikäystävällinen Uusikaupunki 2015-2016

Avakka • Ilmo Suikkanen • 2015                                                                                                                    TUTUSTU SUUNNITELMAAN...

Uusi vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan tarkasti ohjeistetun suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kunnan on siis laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Samalla suunnitelmassa pitää olla iäkkäiden tarvitseman palvelujärjestelmän kehittämisajatukset. Painopisteiksi laki nostaa kotona asumisen ja omaishoidontuen. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee viedä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Vanhuspalvelut ovat erittäin tärkeä palvelukokonaisuus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Myös talouden kannalta eettinen, toimiva palvelurakenne on keskeinen onnistumisen edellytys. Sekä eettisesti että taloudellisesti on tärkeää, että palvelut kohdennetaan oikein ja ikääntynyt saa palvelunsa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kuten muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ehkäisevät, hyvinvointia edistävät palvelut ovat keskeisiä.

Uudenkaupungin palvelurakenteen keskeinen ongelma on laitospainotteisuus ympärivuorokautisessa hoivassa. Suunnitelma on laadittu niin, että laitoshoidon vähentäminen mahdollistetaan järjestämällä hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä palveluita niin, että ne ovat nykyistä enemmän kaikkien saavutettavissa ja myös kotihoitoa kehittämällä entistä kuntouttavammaksi. Vanhusten asumisen monimuotoisuuden lisäämistä on suunnitelmassa myös mietitty. Laitoshoitopainotteisuuden vähentäminen ei käy käden käänteessä vaan kaikkia edellä kuvattuja palvelukokonaisuuksia on kehitettävä samanaikaisesti ja niihin on myös resursoitava, esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisättävä. Teknologian hyödyntäminen ja liikkuvat palvelut ovat myös tärkeitä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Erittäin tärkeä onnistumisen edellytys on kotihoito ja sen laadukkuus erityisesti kuntoutuksessa.


Ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajat


Vanhusneuvosto

Uudenkaupungin ikäihmisten neuvosto on perustettu vuonna 2001 ja nimi on muutet-tu vuoden 2014 alusta lukien Uudenkaupungin vanhusneuvostoksi. Neuvosto on ase-tettu ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistami-seksi.

Vanhusneuvoston tehtävänä on järjestää vanhustenviikon ja ulkoiluystävätoiminnan koordinointi. Vanhusneuvosto järjestää vuosittain ”Eläkeläisparlamentin”, joka toimii ikääntyvän väestön yhteistyö- ja neuvottelutilaisuutena. Vanhusneuvostosta ja sen taustajärjestöjen edustajista koostuva ”Ikäraati” kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ke-hittämään ja tukemaan neuvoston toimintaa.


Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöissä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminta on vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä ja lisää sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta an-taa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi.

Uudessakaupungissa toimii useita eri eläkeläisjärjestöjä ja -kerhoja, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa, liikuntaryhmiä ja tuottavat toiminnallaan vertaistukea ja osalli-suuden kokemuksia. Vanhusneuvoston organisoimaa, eläkeläisjärjestöjen vapaaeh-toistyötä on ulkoiluystävä -toiminta, jossa on mukana noin 80 vapaaehtoista toimijaa. Ulkoiluystäväkoulutusta järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin ammatti- ja ai-kuisopisto Novidan kanssa.


Seurakunta

Uudenkaupungin seurakunnan toimintaa ikääntyneiden parissa ohjaa kirkkolaki sekä kirkon vanhustyön strategia. Uudenkaupungin seurakunnan vanhuspalveluista vastaa pääsääntöisesti diakoniatyö, jonka asiakaskäynneistä kolmasosa on yli 74-vuotiaille. Asiakaskäynnit ovat koti- ja laitoskäyntejä tai käyntejä toimistolla. Seurakunta järjes-tää ikääntyneille suunnattua toimintaa Kalannissa, Lokalahdella, Pyhämaassa sekä keskustassa monissa eri toimipisteissä. Syntymäpäiväkäynti tehdään 90 vuotta täyt-tävien ikäihmisten luokse.


Sivistyspalvelut

Uudessakaupungissa koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa sivistyspalvelu-keskuksen toimintaa.

Vakka-Suomen kansalaisopiston Uudenkaupungin osastolla on merkittävä rooli Uu-denkaupungin ikäihmisten koulutus- ja harrastustoiminnan järjestämisessä, sekä ikäihmisille suunnatun toiminnan kautta että kaikille avointen kansalaisopiston kurssi-en muodossa. Vuonna 2013 Uudenkaupungin osaston opiskelijoista n. 42 % oli yli 61-vuotiaita.

Uudenkaupungin opetustarjonnasta ikääntyneille on suunnattu mm. eläkeläisten naisten ja miesten liikuntaryhmät, eläkeläisten atk-kurssit, päiväsaikaan kokoontuvia kieltenryhmiä, käden taitojen ryhmiä, kuvataiteiden ryhmiä, kirjoittajapiiri "Muistot tal-teen kirjoittamalla", Runokamari, Ikäihmisten yliopisto sekä eri kuntakeskuksissa ko-koontuvat perinnepiirit, joiden osallistujat ovat pääosin eläkeikäisiä. Näiden päiväsai-kaan kokoontuvien ja eläkeläisille suunnattujen ryhmien lisäksi eläkeläiset osallistu-vat erittäin runsaslukuisasti myös opiston muuhun kurssitoimintaan.

Uudenkaupungin liikuntatoimen järjestämiä eläkeläisille suunnattuja vesi-, kunto-jumppa-, mppa-, kuntotanssi- ja kuntosaliryhmiä kokoontuu viikottain eri puolilla Uuttakau-punkia. Eläkeläiset ovat ahkeria uimahallin käyttäjiä, vuonna 2013 asiakkaista 25 % oli eläkeläisiä. Joka kevät järjestetään eläkeläisten kevätretki liikuntaryhmiin aktiivi-sesti osallistuville.

Nuoriso- ja liikuntapalvelut järjestävät ikäihmisille suunnattuja kertaluoteisia tapahtu-mia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sauvakävelykurssi, Ikäihmisten terveyspäivä ja kuntotestauspäivä. Liikuntatoimen liikuntaneuvolassa annetaan liikunta- ja ravitse-musneuvontaa kaiken ikäisille uusikaupunkilaisille.

Ulkoliikuntamahdollisuuksia tulee lisäämään Ikäihmisten liikuntapuisto, jonka raken-nustyöt on aloitettu vuoden 2014 loppupuolella. Liikuntapuisto on Lions Club Uusi-kaupunki / Männäinen ja kaupungin yhteishanke. 4


Asuminen ja ympäristö

Uudenkaupungin alueiden käytön suunnittelussa ja kaupungin omistamien kiinteistö-jen kunnossapidossa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Palvelut pyritään pitämään lähellä. Katutilojen, sisäänkäyn-tien ja rakennusten sisätilojen esteettömyys ja turvallisuus on tärkeää. Puistojen, ka-tujen ja rakennusten hyvä ja kaunis valaistus edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ikääntyvien ja iäkkäiden kotona asumista tuetaan antamalla ohjausta ja neuvontaa asuntojen muutostöissä. Asuntojen muutostöissä tehdään lisäksi yhteistyötä vam-mais-, vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa.

Vanhusneuvoston aloitteesta on Uuteenkaupunkiin perustettu sosiaalilautakunnan päätöksellä 19.11.2014 § 90 moniammatillinen työryhmä viemään senioritalohanketta eteenpäin.


Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut


Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot

Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia pal-veluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oi-kea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut.

Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjau-tuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus.

Uudenkaupungin vanhustenpalvelut koostuvat kotona asumista tukevista palveluista ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Palvelujen tuottamisessa tärkein resurssi on iäk-käiden hoivasta ja huolenpidosta vastaava ammattitaitoinen henkilökunta. Vuonna 2014 vanhustyön palveluksessa oli 156,22 työntekijää. Oman palvelutuotannon lisäk-si palveluja järjestetään yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä ostopalveluina ja palveluseteleillä. Liitteessä 4 on kuvattu vanhustenpalvelujen palvelurakenne tau-lukkona vuoden 2013 tilipäätöstietojen mukaan.

Systemaattista laatutyöskentelyä SHQS-laatuohjelman avulla on toteutettu vuodesta 2008, jolloin terveyspalvelut ja vanhustenpalvelut hankkivat SHQS-laadunarvioin-tikriteeristön. Vuonna 2011 saatu laaduntunnustus on uudistettu 15.12.2014.


Kotona asumista tukevat palvelut

Kotona asumista tukeviin palveluihin kuuluvat vanhuspalvelulain 12§ mukaiset hyvin-vointia edistävät palvelut. Uudessakaupungissa näitä palveluja tarjoavat vanhusneu-vola Kompassi ja Sakunkulman päiväkeskus. Muita kotona asumista tukevia palvelu- ja ovat omaishoito, vanhustyön fysioterapeutin palvelut, kotihoito ja tukipalvelut sekä tavallinen palveluasuminen ja perhehoito. Tukipalveluista kaikille 65 vuotta täyttäneil-le tarkoitettu kutsutaksi lisää uusikaupunkilaisten ikääntyneiden mahdollisuuksia itse-näiseen suoriutumiseen ja palveluiden käyttöön asuinpaikasta riippumatta.


Ympärivuorokautinen hoivaja hoito

Ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaishoitoa järjestetään Uudessakaupungissa te-hostettuna palveluasumisena ja laitoshoitona vanhainkodeissa ja hoivaosastoilla. Te-hostettua palveluasumista on oman toiminnan lisäksi järjestetty ostopalveluna ja 1.9.2014 uudistetulla tehostetun palveluasumisen palvelusetelillä. Laitoshoitoa järjes-tetään omana toimintana vanhainkodeissa ja hoivaosastolla ja lisäksi ostopalveluna (sisäinen).


Yhteistyö terveydenhuollon kanssa

Vanhustyö tekee yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa eri muodoissa. Kotihoidon asiakkaiden hoitoon on varattu yhden kokopäiväisen lääkärin työaika. Kyseinen lää-käri erikoistuu geriatriaan ja kehittää opiskeluunsa liittyen kotihoidon potilaiden vuosi-kontrollijärjestelmää. Geriatrian ylilääkäri vastaa muistiprosessista ja muistityöstä myös käytännössä. Sekä potilaiden diagnosoinnissa, että seurannassa tehdään yh-teistyötä vanhustyön kanssa. Geriatrinen konsultointi on arkipäivää. SAS-toiminta (selvitä-arvioi-sijoita) on moniammatillista toimintaa, jossa tehdään päätöksiä iäkkäi-den asiakkaiden sijoituksista ja omaishoidontuen myöntämisestä.

Suunterveydenhuolto tekee yhteistyötä ympärivuorokautisenhoidon yksiköiden kans-sa suuhygienistin vuositarkastuskäyntien muodossa. Vanhusneuvolassa kiinnitetään 70 vuotiaiden terveystarkastuksien yhteydessä huomiota suunterveyteen ja ohjataan tarvittaessa hammashoitolan palvelujen piiriin.


Palveluiden järjestämissuunnitelmavuoteen 2017 painottaa muistisairaiden hoitoon liittyviä haasteita

Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku vähenee vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä 713:llä asukkaalla ja samanaikaisesti 75- 84 vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu

Ikääntyneelle väestölle suunnattavien palveluiden palvelurakennetta suunniteltaessa on erityisesti huomioitava muistisairauksien palveluille asettamat haasteet. Dementia on ikääntyneillä henkilöillä tärkein yksittäinen tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heikkene-miseen, avun tarpeeseen ja laitoshoitoon 65–75 vuotiaista keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa esiintyy 4,2 %:lla ikäryhmästä, 75–84 -vuotiaista 10,7 %:lla ja 85 vuotta täyttäneistä 35 %:lla

Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ovat valtakunnalliset tavoitteet, joita kunnan on tavoitteita asettaessaan tarkasteltava suhteessa asukkaiden tarpeisiin (Laatusuositus 2013, 39). Uudessakaupungissa omaishoidon tukea saavien osuus on huomattavasti alle suosituksen ja ympärivuorokautinen hoito painottuu liikaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon

Laatusuosituksen mukaisia ikääntyneen väestön hyvinvointia kuvaavia seurantaindikaattoreita ovat mm. yksin asuminen, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi sekä sairaalahoitoon joutuminen vammojen ja myrkytysten vuoksi (Liite 2, taulukko 4). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin koko maassa, mutta samaa tasoa kuin Varsinais-Suomessa yleensä.

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa pienempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Psykoosin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena.

Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Uudessakaupungissa ollaan näiden suhteen hieman alle koko maan ja Varsinais-Suomen lukujen.

Viherväylät Uudenkaupungin keskusta-alueelta luontoon ovat huvenneet huimaa vauhtia. Niin kutsujen senioritalojen rakentamis-suunnitelmat Sairaalakadun eteläpuolelle uhkaavat taas vähentää niitä yhdellä, mikäli kaavaehdotus hyväksytään esitetyssä muodossa.

Senioritalotyyppistä rakentamista on suunnitteilla kaupunkiin useammallekin taholle, joten onkin syytä pohtia missä määrin niitä tarvitaan ja onko vanhusten eriyttäminen omiksi laitosmaisiksi reservaateikseen massamitassa sittenkään heidän itsensä ja koko yhteisön kannalta viisasta, vaikka siinä omat synergiaetunsa onkin?

Sairaalakadun varrella sijaitsee suosittu Sorvakko-Koti (kuva alla), jonka itäpuolelle mahtuisi sopivasti toinen vastaavan kokoinen. Kannattaisikin pohtia eikö se olisi nykytilanteessa riittävä laajennus ja tukisi myös sopivasti Sorvakko-Kodin palvelutason toimivuutta? Näin menetellen viherväylä kuntopoluille ja luontoon ei katkeaisi.

Myös tyhjä tontti Vakka-Suomen kadun päässä soveltuu yhteyk-siensä puolesta hyvin asuintalolle, jossa vanhusten palvelut on tasokkaasti huomioitu ja lähiyhteydet kaikkiin palveluihin hyvät .

Asiaa tulisi pohtia vakavasti myös siltä kannalta, etteivät vanhukset välttämättä valitse omaa asuin-aluettaan sen mukaan, että siellä on paljon muitakin vanhuksia, vaan haluavat elää mahdollisimman pitkään normaalia elämää, ikärakenteeltaan tasakoosteisessa ympäristössä.

Senioriasuntoja ja hoivatiloja kaavailla Sorvakon Sairaalakadun eteläpuolelle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.2.2015

Sorvakon Sairaalakadun eteläpuoleisesta alueesta on keskusteltu useiden eri tahojen kanssa. Hankkeet eivät ole kuitenkaan edenneet. Kaarinan Yrityspalvelut Oy on ottanut yhteyttä kaupunkiin ja esittänyt alueen varaamista heille suunnittelua ja asemakaavan muuttamista varten. Tarkoituksena yrityksellä on rakentaa seniori/ palveluasumista ja hoivatiloja alueelle.

Kaarinan Yrityspalvelut Oy on osa turkulaista kiinteistöja rakennusalalla toimivaa PriimaYhtiöt nimistä yritysryhmää, johon kuuluvien yritysten toimialueisiin kuuluu mm. sekä senioriasumisen että sosiaalija terveys-sektorin kiinteistökokonaisuuksien toteutukset.

Yrityksen tavoitteena on toteuttaa kohteeseen seniorija palveluasumiseen mahdollistavaa rakentamista kaavan lainvoimaisuuden ja yhteistyö-kumppanien varmistumisen jälkeen arviolta vuosina 2016 2018.

Varauksen varmistumisen jälkeen Yrityspalvelut laadituttaa arkkitehti-suunnitelmat kohteen toteuttamisesta kaavoituksen pohjaksi.

Tontin vuokraus ja lunastusehdot neuvotellaan kaavan saatua lainvoiman.

Tällä hetkellä alue on Uudenkaupungin asemakaavassa VU1 aluetta eli urheiluja virkistyspalvelualuetta. Alueelle saa rakentaa yleisurheilukentän, katsomotiloja sekä huoltotiloja urheilualueen kunnossapitoa, urheilijoita ja yleisöä varten.

Rakennukset eivät vaikeuttaisi urheilukentän käyttöä. Ainoastaan puru-radan Sairaalakadulle työntyvää lenkkiä jouduttaisiin muuttamaan. Alue soveltuu hyvin senioriasumiseen. Myös terveyskeskus, vanhainkoti ja sairaala ovat kävelyetäisyydellä samoin kuin keskustan palvelut.

Asia esitellään kaupunginhallituksen kokouksessa 23.2.2015.

Päätösehdotuksessaan esittelijä ehdottaa, että Kaupunginhallitus päättää, että asemakaavaa muutetaan Sairaalakadun eteläpuolella Sorvakon alueella ja alue varataan Kaarinan Yrityspalvelut Oy:lle suunnittelua varten.

KOMMENTTI: – Sairaalakadun eteläpuoliselle alueelle, Sorvakko-Kodin itäpuolelle on mahdollista rakentaa vanhusten palvelutalo ilman, että tarvitsee katkaista yhteyttä leijonapuistosta kuntopoluille ja luontoon ja muitakin vaihtoehtoja kannattanee pohtia huolella, tarve ja mieltymykset huomioiden.

Ikäystävällinen Uusikaupunki – mitä se on?

Reservaatteja vai ikärakenteeltaan tasa-koosteisia ympäristöjä vanhuksille?

Ikäystävällinen Uusikaupunki -suunnitelmassa lähtötilanteeksi on otettu a) että kaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki, b) tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku vähenee vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä 713:llä asukkaalla, c) 75- 84 vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Lähtökohtaisesti lukujen valossa tilanne lieneekin lähellä tätä, tosin väkiluvun lasku on taittumassa ja kohentuukin muutaman mitä todennäköisimmin muutaman vuoden. Tällä on tietty vaikutus vanhusväestön prosentuaaliseen osuuteen, mutta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä vanhusväestön lukumääräiseen kasvuun joka, kuten ylläolevasta diagrammista ilmenee, kasvaa voimakkaasti seuraavalla vuosikymmenellä ja merkitsee samalla keski-iän kasvaessa mm. muistisairaiden määrän tuntuvaa lisäystä. – Pikaluvulla arvioituna ”Ikäystävällinen Uusikaupunki 2015–2016”-suunnitelma on hyvä katsaus Kaupungin vanhusväestön tilaan ja tuleviin haasteisiin.

UUDENKAUPUNGIN PALVELUTARPEIDEN KEHITYS

2012 = 100

Hoivakodit ovat lisääntyneet ja siirtyneet suurelta osin isojen valta-kunnallisten ketjujen omistukseen.

Vakka-Suomen kadun eteläpäässäkin on tilaa rakentamiselle.

Sorvakko-Kodin itäpuolelle mahtuu vastaanvanlainen rakennus ilman, että viherväylä leijonapuistosta kuntopoluille ja luontoon katkeaa

Sairaalakadun eteläpuoliselle alueelle, Sorvakko-Kodin itäpuolelle on mahdollista rakentaa vanhusten palvelutalo ilman, että tarvitsee katkaista yhteyttä leijonapuistosta kuntopoluille ja luontoon.

Levysepänkadun ja Laivarakentajantien välimaastoon 6-8-kerroksisia pistetaloja

Saadakseen autotehtaan uudet työntekijät mahdollisimman laajasti asukkaikseen, pitäisi Uudestakaupunkiin kehittää pikaisesti toimivia asumisvaihtoehtoja. Pääpaino on alkuun saada riittävästi tarjontaa vuokra-asuntomarkkinoille. Etsikkoajan ei saa antaa valua hiekkaan. – Kokonaisten vuokrataloalueiden rakentamiseen ei ole tarvetta ryhtyä, vaan tuottaa yksittäisiä hyvätasoisia yksittäisiä taloja tarve-harkintaa käyttäen. Alueena soveliaimmalta vaikuttaisi Mältintiestä itään, Levysepäkadun ja Laivanrakentajantien tien välimaasto (kuva).  Alueelle soveltuvat parhaiten 6-8 -kerroksiset pistetalot (kuva oik.). Korkeammatkaan talot eivät metsäisessä maastossa pilaisi maisemaa. – Palvelujen tavoitettavuus alueelta on hyvä sekä työssä käyville että eläkeläisille.

Susanna Palm, kolumni: Vanhuksista on tullut ongelmajätettä Rannikkoseutu • 20.2.2015  LUE...

Vanhuksista on tullut ongelmajätettä. Ongelmajätelaitoksia, siis hoivakoteja, rakennetaan yksityiselle sektorille kovaa vauhtia ympäri Suomen, kun kunnat säästöohjelmiensa varjossa skippaavat vanhukset kaatopaikalle.

Tärkeintä on näyttää tilastoissa ja taulukoissa hyvältä, laadulla ei niin väliä. Kaupungille siis. En väitä, että hoivakotien laatu olisi välttämättä huonoa. Väitän, että kun päätöksiä ei tehdä sydämellä vaan laskimella, niin rahat painaa sydäntä enemmän valinnoissa.

Pula vuokra-asunnoista pullonkaula uusien asukkaiden muutolle Uuteenkaupunkiin Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.4.2015


Uudellakaupungilla on viime aikoina ollut puitavana kinkkisiä kaavallisia ratkaisuja:

– Tuulivoimapelottelijat saivat yliotteen kaupunginhallituksesta ja tuulivoimakaavasta on tulossa tuulivoimattomuuskaava, mikäli valtuusto ei kykene löytämään parempaa myös tuulivoimarakentamiselle mahdollisuuksia antavaa linjausta. Ympäristölautakunnassa vielä etsittiin kelvollista linjausta kaavaan, mutta kaupunginhallitus nosti kädet pystyyn.

– Senioritalosuunnitelmat ovat kaavan osalta jäissä odottamassa Turun hallinto-oikeuden ratkaisua kaupunginhallituksen päätösten laillisuudesta tai laittomuudesta.

– Kuten jo pitkään on ollut nähtävissä vuokra-asuntopula tulee estämään hyvän työtilanteen antamat mahdollisuudet uusien asukkaiden sijoittumiseen Uudessakaupungissa. Lähikunnista ehkä Laitila on osannut parhaiten ennakoida tilanteen ja myös toimia sen edellyttämällä tavalla.

Kaavoitus on väkisinkin hidasta oikoteiden käyttö siinä harvoin onnistuu. Taustaselvitysten, suunnitelmaluonnosten, kaava-ehdotusten ja niistä tehtyjen päätösten jälkeen ja niiden aikanakin on nähtävilläoloja, pyydettyjen lausuntojen huomioimista, muistutus- ja valitusaikoja ja niiden pohjalta tehtyjä muutoksia ja muutoksien hyväksymiseen liittyviä uusia kuulemisia jne ennen kuin lopullisia päätöksiä päästään tekemään.

Mainituista kolmesta osa-alueesta tuulivoimakaava ja senioritalosuunnitelmat etenevät nyt omaa vauhtiaan ja niistä kummastakaan ei ole apua eikä haittaa myös kaavaa edellyttävän kolmannen pullonkaulan eli kaupungin huonon vuokra-asuntotilanteen ratkaisemiseksi.

Senioritalot eivät yksin ole ratkaisu vuokra-asuntopulaan, koska niihin muuttavat jättäisivät jälkeensä lähes pelkästään lisää myytäviä suuria omistusasuntoja lähiöissä ja maaseudulla. Päätös pitkäaikaiseen sitoutumiseen omistusasuntoon ei synny hetkessä ja tästä johtuen tarvittaisiinkin nyt  kohtuuhintaista ja riittävää vuokra-asuntokantaa.

Vuosituhannen vaihteen tienoilla tapahtuneessa vuokra-asuntojen muuttamisessa omistusasunnoiksi mentiin täällä liian pitkälle. Johtoajatuksena pidettiin tuolloin sitouttaa asukkaat näin paremmin kaupunkiin. Tosiasia kuitenkin on, että nopeat tilannemuutokset työmarkkinoilla edellyttävät vuokra-asuntojen olemassaoloa.

Myös tilanne asumiskulttuurin suhteen on muuttunut. Kerrostalojen suosio on kasvussa ja neliömääriä on monissa taloissa kasvatettu asuntoja yhdistämällä. Monet eivät myöskään enää pidä järkevänä varallisuutensa sitouttamista asuntoon.

Etenkin työnsä takia liikkuvampaa elämää viettämään joutuvien osalta omistusasunto on usein se huonompi ratkaisu, Surkeimmat esimerkit löytyvät periferiaan ajautuneilla seuduilla joilla omakotitalosta, jonka piti olla vanhuudenturva, onkin muodostunut raskaaksi riippaksi. Palvelut ovat kaikonneet kauas ja talon myyntiarvo on romahtanut. (– Näin on käynyt, vaikka tuulivoimaloita ei näy mailla eikä halmeilla :)

Paikaksi kerrostalorakentamiselle on valikoitunut Mältinkallion alueen pohjoispuoli, johon on tarkoitus sijoittaa neljä kerrostaloa. Mikäli lähistöllä oleva Ketunkallion alueella Mältintien varrella, Laivanrakentajan tien pohjoispuolella sijaitseva paikka olisi valittu, se ehkä olisi jo lähes rakennusvaiheessa. Mutta mitäs siitä enää, Mältinkallion tuleva rakentaja, Lake Oy, on tehnyt taloista jo nähtävillä olevat alustavat luonnokset.

Parhaimmillaan ja nopeimmillaan näihin taloihin voi päästä asumaan vuoden 2017 alusta, kertoo Uudenkaupungin Sanomat. Vuokra-asuntoa tälläkin hetkellä jonottavalle 135 asunnonhakijalle runsaan puolentoista vuoden jonotusaika on liian pitkä. Ellei esim. kaupungin omia tyhjillään olevia kiinteistöjä kyetä nopeasti remontoimaan asumiskäyttöön, asunnontarvitsijat sijoittuvat lähikuntiin tai asuvat Raumalla tai Turussa maksaen tässä tilanteessa tietysti myös veronsa asuinkuntaansa.

Uudellakaupungilla on monia tyhjillään olevia arvokkaita kiinteistöjä, jotka ovat käyttämättöminä uhkaavat rapistua korjaukelvottomaan kuntoon. On laskettu perusparannettuja uusia asuntoja saatavan näihin noin 2000 euron neliöhinnalla. Laskennallista säästöä kokonaan uuden rakentamiseen saataiisiin pyöreästi 1000 euroa neliöltä. Vanhat myynnissä nyt olevat rakennukset saataisiin asunnoiksi muutettuna lähelle nykypäivän tasoa niin asuttavuuden kuin energiatehokkuuden osalta.

Uusi kerrostaloalue Mältinkallion, sijaitsee keskeisellä paikalla liikekeskustan läheisyydessä Uudessakaupungissa.

Seitsemän U:gin kaupungin vuokra-asuntoa nyt vuokrattavana Ukis • 5.5.2015    LUE...

Uudenkaupungin asuntopulaan helpotusta: keskustan tuntumaan lisää kerrostaloja Yle Turku • 5.5.2015                                                                                                                                               LUE...

Autotehdas palkkasi viime vuoden aikana satoja uusia työntekijöitä. Vuokra-asuntomarkkinoilla on tällä hetkellä tarjolla lähinnä eioota.

Mältinkallion kaavamuutos lähivirkistys-alueesta kerrostaloalueeksi nähtäville

Avakka • Ilmo Suikkanen • 27.8.2015


Uudenkaupungin kaupunki on solminut Lakea Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen Mältinkallion alueen rakentamisesta sekä asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavamuutoksen käynnistämisestä yhteistyösopimuksen hyväksymisen yhteydessä 01.09.2014.

Lakea Oy on palkannut arkkitehtitoimiston laatimaan yleissuunnitelman Mältinkallion alueesta. Yleissuunnitelman pohjalta on laadittu asemakaavamuutos. Asemakaavalla muutetaan lähivirkistysaluetta sekä korttelia 37 (K-11). Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 37 (AK-14) sekä katu-, liikenne- ja lähivirkistysaluetta.

Maanantain kokouksessaan Kaupunginhallitus päätti kuulla osallisia osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla sekä asettaa kaavaluonnoksen nähtäville. Päätösehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa yksimielisesti.

Vuokrakerrostaloja ja omaksilunastettavia asuntoja

Kerrostaloasunnot on pyritty sijoittamaan lähelle kaupungin keskustan palveluja. Tarkoitus on, että osa taloista olisi vuokrakerrostaloja ja osa Lakean mallin mukaisia omaksilunastettavia asuntoja.
Koska kaavamuutosalue sijaitsee hieman kauempana aivan ydinkeskustan suojeltavista kortteleista, se ei suoranaisesti vaikuta kaupunkikuvaan, mutta tuo lisää kaivattua mahdollisuutta laadukkaseen kerrostaloasumiseen kaupungin pohjoispuolisen liikekeskuksen tuntumassa. Asuinkerrostalot sijoittuvat alueelle siten, että kerroskorkeudet vaihtelevat ja rakennusten kerroskorkeudet pienenevät etelään päin.

Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu hiidenkirnu säilyy lähivirkistysalueena

Alueella on olemassa olevat asemakaavat vahvistettu 31.12.1985 ja 08.09.2003. Asemakaavassa kortteli VIII-37 tontti 1 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-11) sekä muu alue lähivirkistysalueeksi (VL), jolla sijaitsee luonnonsuojelulain mukainen luonnonsuojelukohde hiidenkirnu (katso kuva kaavaluonnoksesta). Asemakaavassa rakennusoikeus korttelissa 37 on merkitty tonttitehokkuusluvulla e=0,6 ja kerrosluku II.

Asemakaavan muutoksella muodostetaan kortteli 37, jolle mahdollistetaan neljän kerrostalon rakentaminen. Entinen liike- ja toimistorakennusten tontti muuttuu huoltoaseman korttelialueen tontiksi. Tarkoitus on, että asemakaavamuutoksen yhteydessä laaditaan myös tonttijako. Kaavassa mahdollistaan neljän maksimissaan kahdeksan kerroksisen kerrostalon rakentaminen Ketunkalliontien suuntaisesti sekä autokatosten/tallien rakentaminen yksikerroksisena tontin pohjoisrajaan kiinni. Julkisivut pitää elävöittää kävely-ympäristöön sopivalla tavalla. Osa LPA-alueesta voidaan käyttää myös tonttien piha-alueena.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 2,7 ha, josta kerrostaloalueen pinta-alaksi muodostuu 1,3 ha, liikennealueeksi n. 1,0 ha ja lähivirkistysalueeksi 0,4 ha. Koko kaava-alueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 11000 k-m2. Asuinkerrostalojen korttelialueen rakennusoikeus on 9600 k-m2 ja autopaikkojen korttelialueelle, jolle mahdollistetaan autotallien rakentaminen, on 1400 k-m2. Alueen eteläosaan on jätetty kapeahko virkistysalue.

Luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu, pahasti umpeen-kasvanut hiidenkirnu säilyy kaavan lähivirkistysalueella.

Kasvu suurinta Vehmaalla, korkein keskitulo Maskussa ja pienin Kustavissa

Yle: Tutustu kuinka tulotaso Vakka-Suomessa on kehittynyt v. 2005-2013

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.10.2015

Suomalaisen mediaanitulo kasvoi vuosina 2005–2013 noin 30 prosenttia. Vakka-Suomessa suurinta mediaanitulon kasvu oli Vehmaalla, jossa kasvua 56 prosenttia, toiseksi suurinta kasvu Taivassalossa 44 % ja seuraavana Laitila 41 %. Pienin kasvuprosentti oli täällä Maskussa ja Uudessakaupungissa 27 %. Katso vertailutaulukot alla.

Koko maassa suurinta kasvu oli Kangasalalla peräti 70 %.

Korkein keskimääräinen mediaanitulo oli Maskussa 29 763 euroa, seuraavana Nousiainen 27 201 ja kolmantena Pyhäranta 23 873 euroa.

Pienimmät mediaanitulot olivat Kustavissa 20 890 euroa ja Taivassalossa 21 382 euroa/vuosi. Koko maassa pienintä kasvu oli Kaskisissa vuosina 2005-2013 vain 21 prosenttia.

Koko maan vuotuiset mediaanitulot olivat noin 24 000 euroa.

Eri alueiden välillä on kuitenkin rajuja eroja tulojen kasvussa. Ylen tulokoneesta voit katsoa, miten ihmisten ansiot ovat kehittyneet omassa naapurustossasi - tai vaikkapa syntymäseudullasi.

K-Market-ketjun vakkasuomalaisista myymälöistä yksi selvittettävien listalla ja kaksi määrätty myytäviksi

Avakka • ilmo Suikkanen • 3.1.2017

Kesko on aloittanut kahdet yt-neuvottelut. Se selvittää, voivatko 53 Siwaa ja Valintataloa jatkaa kannattavasti osana K-Market-ketjua.

Toisissa yt-neuvotteluissa puolestaan on kyse siitä, että Kuluttaja- ja kilpailuvirasto hyväksyi kaupan, jolla Ruokakesko osti Siwat ja Valintatalot Suomen lähikaupalta. Ehtona oli, että Kesko myy kilpailijoilleen 60 kauppaa. Nyt Kesko selvittää näiden kauppojen asemaa, jos niitä ei saada myytyä.

Kesko ei ole kertonut arviota mahdollisesti irtisanottavien ihmisten määrästä. Yhteensä neuvottelut koskevat 114 kauppaa ja 570 ihmistä.

Vakka-Suomen alueella Uudessakaupungissa Siwa Uusikaupunki on selvitettävien listalla. Sen kohtalo ratkeaa alkuvuodesta. Myytäviksi on määrätty Laitilassa Valintatalo Laitila ja Mynämäellä Valintataloa Mynämäki.

Pienmyymälät eivät toki Uudenkaupungin lähiöistä ole kokonaan häviämässä, sillä uusiakin ollaan rakentamassa. Santtion venesataman risteyksen maastoon nousee tämän vuoden aikana palvelukorttelin yhteyteen uusi K-Market, pinta-alaltaan 650 neliötä.

Mainittakoon, että Uudessakaupungissa Mattistentien Siwa Pietolassa lopetettiin vastíkään 10 joulukuuta 2016 liian pienen liikevaihdon takia. Saman kohtalon kokee Vehmaan Siwa, jonka ovet sulkeutuvat nyt tammikuussa.

Vakka-Suomen Osuusliike Vaso avasi myymälän Pietolan Mattistentielle Uuteenkaupunkiin vuonna jo 1970. Sivu-liike muuttui vuonna 1979 Tarmolaksi ja vuonna 1984 Siwaksi, kertoo Matti Jalava Uudenkaupungin Sanomissa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson:

Hallitus suosii hyväosaisia ja kurjistaa työtätekevien ja vähävaraisten elinehtoja

Avakka • ilmo Suikkanen • 28.1.2017

Vasemmistoliitto oli ainoa puolue, joka äänesti hallituksen kilpailukykysopimusta Kiky vastaan. Koko ajatus, että kilpailukyvyn paraneminen olisi palkoista ja työajan pidentämisestä kiinni oli väärä lähtökohta. Muutaman minuutin työaikalisä päivässä ei tuo lisäarvoa, vaan ratkaisu lisää valtiontalouden alijäämää. Erityisesti julkinen sektori kärsii. Tapahtunut osoitti, että hallitus ajaa häikäilemättä yritysten etuja.

Koulutus- tutkimus, työpaikkakehitys, liikenneväylät olisivat tärkeitä kehittämiskohteita, nyt sen sijaan leiktataan sieltä mihin pitäisi panostaa. Ja sama meno jatkuu, tällä hetkellä Orpo kiristää1-2 miljardin lisäleikkauksilla, ellei tule paikallisia sopimuksia. Työntekijäpuoli tietää paikallisia sopimuksia tehdyn aina, mutta nyt niiden tavoitteena on pelkästään työehtojen kiristäminen ja heikentäminen.

Hallitus yrittää taas vyöryttää vastuun omista leikkauspäätöksistään muille. Jos ay-liike ei suostu hallituksen sanelemaan linjaan paikallisesta sopimisesta, hallitus syyttää sitä omista leikkauksistaan, Andersson sanoo.

Keskussairaalat eivät selviydy aluesairaaloiden alasajosta

Toisena isona teemana Li Andersson nosti esiin sote-uudistuksen. Sotea tarvitaan, se on käynyt monessa yhteydessä ilmi, nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä ei ole tasapuolinen ja sen integraation saumattomat hoitoketjut eivät toimi, sanoo Andersson.

Kauppaa asian soten ympärillä on hallituksessa käyty. Kepu saa maakuntahallinnon ja kokoomus valinnan vapauden. Maakuntahallintopohja sopiii Vasemmistoliitolle edellyttäen kuitenkin, että luodaan aidosti toimiva demokraattinen hallinto. Valinnan vapauden osalta emme ole samoilla linjoilla, kansalle tärkeiden julkisten palvelujen vahvistaminen ei siltä osin tule onnistumaan.

Maakuntahallintoon on tulossa palvelulaitos, jonka alaisuuteen tungetaan vielä palveluyhtiö. Palvelaitoksenkaan toiminta ei ole julkista, siinä käytetään asiakasseteleitä. Ne joilla on vara maksaa saavat tässä mallissa valinnan vapautta ja näin toteutuu eriarvoistava vaikutus.

Maakuntahallitus voi käyttää ostopalveluita eli isot terveykonsernit tulevat nappaamaan ison kakun terveydenhuollon rahoituksesta, tämä tekee Anderssonin mukaan epätodennäköiseksi sen, että julkiset palvelut hallituksen mallissa vahvistuisivat. Kun maakunnan saavat vähemmän rahaa ne joko tulevat heikentämään palveluja tai nostamaan palvelumaksuja. Hyvätuloisille on tarjolla helpotuksia valinnanvapauksineen.

Säästöjä tuskin tulee Ruotsissakin kustannukset nousivat kokeiluprojekteissa. Andersson totesikin Jan Vapaavuorta siteeraten: Kapitalisti on aina lainsäätäjää ovelampi ja nopeampi.

Aluesairaaloiden alasajo tapahtuunyt sitä vauhtia, että ykstyiset tulevat hoitamaan alasajojen seurauksena syntyneet aukot. Suhtaudun kriittisesti keskussairaaloiden mahdollisuuksiin purkaa syntyneet jonot ja mistä Tyksissä löytyy tilaa toimenpiteille (– Taksissa leikataan maakunnasta tulevat, kuului yleisökommentti.) Mikään ei tällöin estäisi yksityisiä tahoja tulemaan peliin mukaan ja keinottelemaan ruuhkautuneilla sektoritöillä.

Tehdään kuntavaaleista väliluottamuslause hallituspolitiikasta

Lähestyvät kuntavaalit ovat tärkeät, sillä vaikka sote-uudistus vie päätösvaltaa kunnilta, on niillä yhä tärkeä rooli monella lähellä ihmistä olevalla sektorilla. – Tehdään kuntavaaleista myös sote-vaalit eräänlainen väliluottamusäänestys hallituksen politiikalle.

Tavoitteenamme on, että hallitus vetää suunnitelmansa pois valinnanvapauden osalta, Andersson sanoi.

Hallituksen kynsissä varhaiskasvatuksen ja yleensä koulutuksen rahoitus on kokenut kovia. Säästöt ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.

Vastavetona säästövimmapolitiikalle vasemmistoliitto vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä kaikissa kunnissa.

– Ja ryhmäkoot pitää säilyttää järkevän kokoisina, jotta varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin, Andersson sanoi.

Hän kertoi olevansa huolissaan sekä koulujen että oppilaiden keskinäisten tasa-arvoerojen kasvusta.

– Vasemmistolaisesta vinkkelistä erityisen huolestuttavaa on, että perhetausta vaikuttaa entistä enemmän oppimistuloksiin.

Jotta politiikan suunnanmuutos olisi mahdollinen, tarvitaan vasemmiston voitto ensin kuntavaaleissa.

– Nämä kuntavaalit tulevat olemaan äärimmäisen mielenkiintoiset, sillä niiden tulos on myös väliluottamusäänestys hallituksen politiikalle, Li Andersson korostaa.

– Onneksi oppositio on historiallisen hyvä. Oppositio ei ole vain eduskuntaryhmä, vaan se koostuu kaikista meistä, hän huomautti.

Alustuksen pohjalta virinneessä keskustelussa nousivat yleisökysymyksinä mm. kilpailukykysopimuksen työajan pidentämiseen ja ansiotasoon liittyvät heikennykset sekä yksinyrittäjien tulo- ja eläketurvan epäkohdat. Sote-uudistuksessa erityisesti Vakka-Suomen aluesairaalan alasajoon liittyvät huolenaiheet ärsyttivät kysyjiä samoin kuin valtionyhtiöden yhtiöittämissuunnitelmat.



Turmiollinen hallituspolitiikka kilpailukykysopimuksineen ja sote-uudistuksineen sekä lähestyvät kuntavaakuntavaalit nousivat keskeisesti esille Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin Uudenkaupungin vierailun aikana.

– Työllisyyttä ei hoideta työaikaa pidentämällä, vaan päinvastoin sitä lyhetämällä.

– Aluesairaalan alasajon haitalliset seuraukset lankeavat potilaiden kontolle.

Li Andersson kuunteli ja vastaili alustuksensa pohjalta virinneisiin lukuisiin yleisökysymyksiin.


– Kaikilla pienemmillä paikkakunnilla asiakkaita ei välttämättä ole pienellekään kaupalle riittävästi. Osassa nyt suljettavista kaupoista olisi ollut myös liian suuri investointitarve suhteessa odotettavissa olevaan myyntiin, sanoo Keskon varatoimitusjohtaja Jorma Rauhala tiedotteessa.

Kokonaisuudessa käytiin yhtä aikaa kaksia yt-neuvotteluita, joista toisissa Kesko neuvottelee edelleen liiketilojen myymisestä uusille omistajille. Kesko sai viime vuonna ostaa Siwat ja Valintatalot kilpailuviranomaisten luvalla, jos se myy 60 liikettä kilpailijoille.

Pidämme hyvin todennäköisenä, että pääsemme sopimukseen useista myyntikohteena olevista kaupoista.

JORMA RAUHALA

Näiden Siwojen ja Valintatalojen 212 työntekijää irtisanotaan, jos heidät työllistävä Siwa tai Valintatalo ei mene kaupaksi.

– Pidämme hyvin todennäköisenä, että pääsemme sopimukseen useista myyntikohteena olevista kaupoista, jolloin kaupat sekä niissä työskentelevä henkilökunta siirtyvät liikkeenluovutuksella uudelle omistajalle, rauhoittelee Rauhala.

Sanamuodossa on huomattavaa, että usko koskee lukuisia liiketiloja, mutta ei kaikkia tai esimerkiksi valtaosaa.

Myyntineuvotteluita on jo hyvän aikaa johtanut riippumaton asiantuntija. Hän on tullut mukaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston aloitteesta, jottei Kesko asettaisi kaupan ehtoja mahdollisille ostajille kohtuuttoman korkeiksi.

Kovin verkkaisesti asia näyttäisi edenneen. Toistaiseksi Kesko on kertonut julkisuuteen yhdestä kauppaamastaan Siwasta. Itsenäiset M-kauppiaat ostivat Salon Perniön Siwan tammikuussa. Aiemmin esimerkiksi Lidl ilmaisi haluttomuuttaan pikkukauppoihin Ilta-Sanomille

(siirryt toiseen palveluun)

.

Kesko sulkee neljä ruokakauppaansa Varsinais-Suomessa joukossa myös Uudenkaupungin Siwa


Kesko ilmoitti torstaina sulkevansa kevään ja kesän aikana Varsinais-Suomessyhteensä neljä ruokakauppaaa. Suljettavien kauppojen 16 työntekijää irtisanotaan.

Keskon aluejohtaja Olli Setänen ei osaa vielä kertoa tarkempia ajankohtia kauppojen sulkemiselle. Sulkemisaikatauluihin vaikuttavat ennen kaikkea liiketilojen vuokrasopimukset, joissa irtisanomisaika voi vaihdella Setäsen arvion mukaan kuukaudesta puoleen vuoteen.

– Osassa kauppoja voi olla, että toiminta lopetetaan jo ennen kuin vuokrasopimus päättyy, jos sitä on vielä pitkästi jäljellä, Setänen kertoo.

– Kaikissa suljettavissa kaupoissa on ollut pieni myynti, ja sitä kautta ne ovat olleet taloudellisesti vaikeita hoitaa kannattavasti, Setänen toteaa.

Koko Suomessa yt-neuvottelut johtavat 51 kaupan sulkemiseen. 206 kauppatyöntekijän työsuhde päättyy Keskon yt-neuvotteluissa. Lisäksi 212 muuta työntekijää irtisanotaan, ellei Kesko löydä ostajaa myymälöille. Keskon yt-neuvottelut loppuivat alkuviikosta. Siwat ja Valintatalot omisti vielä viime vuonna Suomen Lähikauppa.



Irtisanottaville pyritään Setäsen mukaan tarjoamaan mahdollisuuksien mukaan muita töitä konsernin sisältä. Työllistymiseen vaikuttaa kuitenkin myös työntekijöiden liikkuvuus.

– Lounais-Suomessa kaupankäynti on piristynyt, kuten muukin talouselämä. Vähittäiskaupassa on tällä hetkellä hyvinkin työpaikkoja tarjolla, hän arvioi.

Kaikista Mältinkallion puu-kerrostaloista vuokrataloja

Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.2.2018

As Oy Uudenkaupungin Fregatti, As Oy Uudenkaupungin Korvetti, As Oy Uudenkaupungin Kutteri ja As Oy Uudenkaupungin Kuunari ovat pyytäneet Uudenkaupungin kaupungilta lausuntoa kerrostalo-kohteiden toteuttamiseksi lyhytaikaisella korkotukilainalla (laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta 574/2016).

Rakennussuunnitelmien mukaan alueella tulee neljä puukerrostaloa. kahdeksankerroksisissa  taloissa on 200 pientä, yhden ja kahden huoneen asuntoa.


Alun perin puolet Mältinkallion taloista oli tarkoitus myydä osakehuoneistoina, mutta ennakkomarkki-nointi ei tuottanut odotettua tulosta ja taloista tuleekin nyt vuokrataloja. Muutoksen vuoksi on jo tehtyihin tontinvuokrasopimuksiin tehtävä lain vaatimat muutokset.


Autotehtaan työvoimatarpeen jatkuvasti kasvaessa, kunnollisten vuokrahuoneistojen tarve kaupungissa on jo pitkään ollut polttava. Moduulirakenteen ansiosta puukerrostalojen pystytys ei kauaa kestä, kerrosta kohden on laskettu kuluvan vain viikko. Perustusten teko sen sijaan vaatii aikaa saman verran kuin betonitalossakin.


Alueella on voimassa 07.03.2016 hyväksytty asemakaava. Alueen kunnallistekniikka on rakentunut vv. 2016-2017, joten alueen toteuttaminen on mahdollista aloittaa välittömästi. Asemakaavan mukaiset tontit on vuokrattu hakijoille 20.6.2017 allekirjoitetuilla vuokrasopimuksilla.

Koska kohteet oli alun perin tarkoitus toteuttaa myyntikohteina, tulee vuokrasopimuksia täydentää lisäämällä niihin lain 574/2016 edellyttämät muutokset kaupungin lunastusvelvollisuudesta vuokra-ajan päättyessä.

Hakija on toteuttamassa alueelle neljää kerrostaloa. Kohteeseen on suunniteltu yhteensä 196 asuntoa, joiden kunkin pinta-ala on 2612 k-m2. Asunnot ovat pääasiassa yksiöitä ja kaksioita.

Alue sijaitsee keskeisellä paikalla, alle kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta, koulukeskus, liikuntapalvelut ja lähimmät kaupat sijaitsevat puolen kilometrin säteellä. Kaupungin olemassa oleva kerrostalokanta on suhteellisen vanhaa, koska viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vähäistä.

Kaupungissa on vireillä muutamia kerrostalohankkeita, mutta vuokra-asuntojen tarjonta on edelleen vähäistä. Uudenkaupungin kaupungin hyvä työllisyystilanne tulee edelleen lisäämään kohtuuhintaisten, pienten vuokra-asuntojen kysyntää.

Päätösesityksessä ehdotetaan, että kaupunginhallitus päättää antaa edellä esitetyn lausuntonaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vuokrasopimuksiin lisätään lain vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (574/2016) edellyttämät muutokset.

Renta Storen ylläpitämää majoituskylää ei ole ollut toistaiseksi suunnitelmissa laajentaa, mutta kentälle ilmestyneet materiaali-paketit puolestaan viestivät jotakin olevan tapahtumassa. Ilmeisesti kevään korvilla, autotehtaan palka-tessa tuhat uutta työnteki-jää, tämä ”lähiö” alkaa taas laajeta. Kämpät ovat pieniä, mutta toisaalta työpaikan läheisyyttä arvostetaan ja myös rauhallisuutta.

Kaupungissa on tällä hetkellä vireillä lukuisia asuntohankkeita mm. entisiin Uudenkaupungin psykiat-risen sairaalan vasemmalla olevaan keltaiseen D-sairaalarakennukseen saneerataan 25-26 vuokra-asuntoa ja rakennuksessa oleva juhlasali kunnostetaan tapahtuma- ja juhlatiloiksi. Oikealla olevaan vihreään B-sairaalarakennukseen kunnostetaan puolestaan 24-25 omistusasuntoa. kooltaan 25-70 neliömetriä. Hankkeiden puuhamies Timo Kaitainen kertoo, että myös Janhualla tapahtuu.                     – Teemme sinne 25 laadukasta pienomakotitaloa, suurimmat niistä ovat 80 neliötä ja pienimmät 50 m2. Viimeistään loppuvuodesta nämäkin asunnot ovat muuttokunnossa.

Uusien suunnitelmien mukaan Mältinkallion alueella tulevat neljä puukerrostaloa ovat kaikki vuokrataloja.

Y-Säätiö rakennuttaa ARA-vuokra-asuntoja U:gin Ketunkalliolle

Avakka • Ilmo Suikkanen 26.2.2018

Uusilla asunnoilla ratkotaan vuokra-asuntopulaa, jonka autoteollisuuden piristyminen on kaupungissa aiheuttanut. Kodit valmistuvat jo ensi vuonna.

Y-Säätiö-konserni on solminut KVR-urakkasopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin vuokra-asuntokohde on samalla ensimmäinen tulos Y-Säätiö-konsernin ja ammattiliittojen yhteistyöstä.

Aiesopimus yhteisistä rakennuttamishankkeista solmittiin viime keväänä. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää kasvukeskuksissa.

”Autoteollisuuden piristyminen on aiheuttanut Uudenkaupungin seudulle voimakkaasti kasvaneen vuokra-asuntojen kysynnän. Näillä vuokra-kodeilla vastaamme tähän tarpeeseen ja tuemme alueen yritysten mahdollisuutta työllistää osaavia tekijöitä myös muualta”, sanoo Y-Säätiön sivustolla rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.


Vuokra-asunnot valmistuvat Ketunkallion luonnonvaraiseen maastoon kesällä 2019

Uudenkaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen käynnistyy kesäkuussa 2018. Ne valmistuvat alustavan arvion mukaan kesällä 2019. Asuntoihin voi hakea M2-Kotien kautta.

Kohde sijaitsee Uudenkaupungin Ketunkallion alueella osoitteessa Lukkosepänkatu 1, hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Viisikerroksiseen taloon rakentuu 31 erikokoista ARA-vuokra-asuntoa. Tontti sijaitsee luonnonvaraisella kalliolla, jota pihasuunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon.

Rakentamisesta vastaa KVR-urakoitsija VRP Länsi-Suomi Oy, suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Ahlström Oy/Sami-Matti Pesonen.

Hankkeen sijoittajina Y-Säätiön lisäksi ovat Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.

Y-Säätiön ja ammattiliittojen tavoitteena on rakennuttaa lyhyellä kymmenen vuoden korkotukimallilla merkittävä määrä asuntoja pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin lähivuosien aikana.

Viisikerroksiseen taloon rakentuu 31 erikokoista ARA-vuokra-asuntoa. Tontti sijaitsee luonnonvaraisessa maastossa Ketunkalliolla, jota pihasuunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon.

 

Kuinka Israel sai pommin

Rauhan puolesta-lehti   Hannu Reima Joulukuu.2012   LUE...

Estellen

Mika Jämiä

Kansalais-tottelematon kippari  LUE...

Rauhan puolesta -lehti 6/2012         

Rauhanpuolustajat    LUE...

Yhdistysten Some–sunnuntai  tarjosi mahtavan opintoretken digitaaliseen viestintään Uudessakaupungissa

Avakka • 26.9.2016

Some on maksuton viestintäkanava, mutta väite some tavoittaa kaikki ei pidä paikkaansa. Laajan yleisön tavoittavaan viestintään esim. facebook ei yksin riitä, kannattaa aina käyttää myös myös muita kanavia. Päivittyvät kotisivut sisältävät peruskamaa, josta on jatkaa viestintää muille foorumeille. Kotisivujen päivitykset ovat olemassa olon ilmaus, ellei sitä tehdä kävijät kaikkoavat, sanoo Sonja Stenman.


Ei kuitenkaan voi olla yhden kortin varassa. Yksi tapa on olla aktiivinen ja käydä klikkailemassa ja kommentoimassa sosiaalisen median eri sektoreilla.

Monestakin syystä yhdistyksissä tiedottamista ei kannata jättää yhden henkilön vastuulle. Iso pesti kannattaa jakaa pienempiin osiin, ei niin, että sovitaan joku tekee, mutta kukaan ei tee, vaan konkreettinen työnjako, jossa jokainen tietää oman roolinsa.


Koulutus tullee tarpeeseen sillä OECD:n tutkimuksen mukaan miljoonalla suomalaisella aikuisella on puutteelliset tietotekniikkataidot. Lähes joka kolmas 16-65-vuotiaista ei pärjää kunnolla uuden teknologian kanssa. Yksin Facebookin päivittäminen tai uutisten lukeminen kännykästä eivät riitä työelämän ja arjen digitaidoiksi nopeasti muuttuvassa maailmassa.



Tilaisuuden järjestelyjä


Uudenkaupungin kaupunki

Alueen työpaikkakehityksestä hyvän kierteeseen - hanke

Leader Ravakka maaseuturahaston tuella