Kustavin teemakokonaisuus oli näyttävästi esillä Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla viime viikonvaihteessa. Se kiinnitti huomiota ennen muuta avaralla merellisyydellä, tarinoilla, tuoksuilla ja runsaalla joukolla tähtiesiintyjiä.

Turun Kirjamessut saavutti tänä vuonna 25 vuoden merkkipaalun. ”Upea saavutus ajassa, jossa kulttuurin elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä koetellaan jatkuvasti monin erilaisin haastein. Jokainen messuesiintyjä, näytteilleasettaja ja ohjelman tuottaja vuosien varrelta voi omalta osaltaan olla ylpeä siitä, että on ollut mukana rakentamassa erästä koko Suomen rakastetuimmista kirjallisuustapahtumista” sanoo Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio.

Tuskinpa on Suomenmaassa sen eksoottisempaa teemayhdistelmää kuin Saamenmaa & Kustavi koettu missään muussa kulttuuritapahtumassa kuin Turun Kirjamessuilla nyt. Saamenmaan ja Kustavin messutiimien välillä kukoisti luova ja kekseliäs yhteistyö. Omissa äärevissä olosuhteissaaan elävät saaristolaiset ja saamelaiset, vaikuttavat Jenni Haukiota mukaillen  selvästi sukulaissieluilta!

Kustavi-teema käynnistyi messujen avajaisissa näyttävästi cirque du soleil´stakin tunnetun sirkustaiteilijapariskunnan Pauliina Räsäsen ja Slava Volkovin akrobatia-esityksellä. Lisäksi viikonlopun ohjelmassa oli mm. merikirjallisuusseminaari, tunnettujen kesäasukkaiden puheenvuoroja, teatteria, kustavilaisten koululaisten esityksiä, upeaa klassista musiikkia Suomen huippumuusikoiden voimin ja paljon muuta odottamatonta ja mielen-kiintoista.

Yksi Kustavin messuohjelman mielenkiintoisimmista persoonista on Volter Kilpi -kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja ja kirjamaailman supertähti Juha Hurme. Kustavin kultturelleista kesäasukkaista messuilla olivat mukana mm. kirjailija Leena Krohn, elokuvaohjaaja Kanerva Cederström, ministerit Pertti Salolainen ja Ilkka Kanerva, kuvataiteilija Inari Krohn sekä kirjailija Pertti Lassila. Kustavin vuosistaan oli kertomassa myös kaikkien tuntema kirjailija ja poliitikko Jörn Donner.

Kustavin teemakuntakokonaisuus toteutettiin Kustavin kunnan ja Kustavin kirjallisuusyhdistyksen yhteistyönä. Kokonaisuudessa ovat mukana myös mm. Kustavin Kivimaan koulu, Selkämeren kansallispuisto, Vakka-Suomen kansalais-opiston Kustavin osasto, Volter Kilven Seura, Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys ry, Susiluodon merivartioasema, Turun filharmoninen orkesteri, Key Ensemble, Teatteri TuulenHuutajat, Nälkäteatteri ry ja ArtTeatro, luettelee toimin-nanjohtaja ja projektipäällikkö Salla Laiho Kustavin kirjallisuusyhdistys ry:stä.

Kustavi näyttävästi esillä Turun Kirjamessujen laajassa tarjonnassa

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 5.10.2015

Kustavin kirjallisuusyhdistys järjesti messuilla Alastalon salissa -lukumaratonin, jonka tavoitteena oli lukea klassikko-teos kannesta kanteen messukävijöiden voimin.Tähän ei kyllä päästä, mutta ollaan vakavissaan menossa Helsingin Kirjamessuille jatkamaan siitä mihin jäädään, sanoo kustavilainen matkaopas Birgitta Partanen. Lukuvuorossa Liisa Jyrkämö messukeskuksen B-hallin Bella Cafessa.

Kustavin kirjallisuusyhdis-tyksen toiminnanjohtaja Salla Laiholla riitti perjan-taina vipinää

Kustavin avarailmeiseen osastoon oli loihdittu kunnalle tyypillistä ulkomeritunnelmaa.

Kustavin kirjallisuusyhdityksen ja kunnanvaltuuston pu-heenjohtaja Jarmo Mäntynen ja kunnanjohtaja Veijo Katara ”henkilökuntansa” kanssa hehkuttivat tyytyväisyyt-tään, kaikki oli ajoissa kunnossa ja saatiin esille se mitä haluttiin ja mihin resurssit riittivät.

Kirjallisuutta oli pöydille löydetty runsaasti, tarjolla oli kustavilaisten ja kunnan kesäasukaskirjailijoiden sekä myös kirjallisuusyhdistyksen omia julkaisuja. Pöydän taka-na esittelijöinä vasemmassa kuvassa Timo Sarvilinna, joka kertoi toisaalla messu yleisölle myös eksoottisesta Huvila Sarvilinnasta.

Kustavissa sijaitsee kaksi merkittävää Selkämeren kansallispuistoon kuuluvaa kohdetta Katanpään linna-kesaari ja Isokarin majakkasaari. Kansallispuiston koh-teita esitteli Anssi Riihiaho (oik.) puiston kohteista otta-miensa 360° kuvien välityksellä. Samassa pisteessä oli myös saaristokirjoja ja Uudenkaupungin merihistorialli-sen yhdistyksen julkaisuja.

Tuskinpa on Suomenmaassa sen eksoottisempaa teemayhdistelmää kuin Saamenmaa & Kustavi koettu missään muussa kulttuuritapahtumassa kuin Turun Kirjamessuilla nyt. Saamenmaan ja Kustavin messutiimien välillä kukoisti luova ja kekseliäs yhteistyö. Omissa äärevissä olosuhteissaaan elävät saaristolaiset ja saamelaiset, vaikuttavat Jenni Haukiota mukaillen selvästi sukulaissieluilta!

Outi Länsman valittiin Turun kirjamessuilla kaikkien aikojen ensimmäiseksi Vuoden saamelaiseksi.


Outi Länsman edustaa uutta ja edistyk-sellistä suhtautumista saamelaisuuteen vaalien silti perinteitä. Hän on ennakko-luuloton ja pitää katseensa suunnattuna kohti tulevaisuutta ja tuo saamelaisuutta esille positiivisessa hengessä, perustelee City-Sámit ry:n puheenjohtaja Pentti Pieski (vas.) valintaa. Vuoden saame-laisen valitsi kahdeksan saamelaisjärjes-tön asettama raati. Oikealla jakotilaisuutta läsnäolollaan kunnioittanut ”Rouva Presidentti”, Turun Kirjamessujen ohjelmapäällikkö Jenni Haukio.

Kuva: Pirita Näkkäläjärvi / Ylu                                  LUE...

Mielenkiintoisia aiheita esillä Merihistoriallisen yhdistyksen kirjamessu-seminaarissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 5.10.2015

Turun Kirjamessuilla pidetyssä Uudenkaupungin Merihistoriallisen yhdistyksen merikirjallisuusseminaa-rissa julkistettiin uusikaupunkilaisen kirjailijan Kaarina Liukkosen uusin juuri painosta tullut Kustavi-aiheinen teos Kustavin Itätalossa. Kirja on kuvaus tämän kuuluisan talonpoikaiskartanon mielenkiintoisista vaiheista ja siihen liittyvistä tarinoista.

Emeritus professori Sakari Hinneri puolesta esittele Kustavilaista paikannimistöä teoksensa Uudenkaupungin seudun vanhat paikannimet pohjalta. Kirja ilmestyi Uudenkaupungin Merihistoriallisen yhdistyksen kustantamana v. 2012.

Luotsiveneistä ja luotsien omista veneistä kertoi seminaarissa Isokarin majakkasaaressa elämäntyönsä luotsina suorittanut merikapteeni Asko Louhivuori. Käyden läpi sitä valtavaa kehitysprosessia jonka luotsaustoiminta on viime vuosikymmeninä kokenut mm. venekaluston osalta.

Toinen seminaarissa esitelty tuore teos oli merikap-teeni Mikko Laitisen runokirja Mistä tuuleni tulet. Kirjailija työskentelee suomalaisilla jäänmurtajilla perämiehenä. Paitsi runoja teos sisältää myös mahtavia valokuvia arktisilta merialueilta.

Merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Jussilan aiheena oli vakkasuomalaisen aikoinaan laajan ja merkittävän puuastiatuotannon historia. Kertoen näiden sen ajan High tech -tuotteiden tekotavoista ja taidokkaiden puutuotteiden viennistä talonpikien omilla aluksilla koko Itämeren alueelle.

Jussila mainitsi myös, että tuon ajan perustuotteesta puuvakasta on ensi kesäksi tekeillä kirja, joka perustuu Pentti ja Anne Siivosen omistaman Mattilan talonpoikaismuseon laajoihin kokoelmiin.

Uudessakaupungissa järjestetään pääsiäislauantaina 26.3.

Pop Up -tapahtuma

Yritykset ja yksityiset järjestävät eri puolilla kaupunkia erilaisia tempauksia, katumyyntiä ym. Myös museo on mukana tapahtumassa.

Wahlbergin museotalo on avoinna klo 12-15 ja museoon on tällöin vapaa sisäänpääsy. Museon huoneisiin on luotu pääsiäistunnelmaa, tarjolla on suklaamunia ja museopuodissa on pääsiäisaiheisia koristeita ja muita uutuustuotteita. Lisäksi museon tiloissa järjestetään kirppis, jossa on myynnissä mm. vaatteita, lastentarvikkeita, kirjoja yms.


Wahlbergin museotalo,

Ylinenkatu 11, Uusikaupunki

Maanmainiot  ja odotetut musiikkimiehet  nähdään satutunnilla  to 31.3.2016 klo 9.30 Uudenkaupungin kirjastossa. 


Tällä kertaa pääsemme tutustumaan  kansanmusiikin ihmeelliseen  maailmaan, josta  tohtori Fiktio esittää kiperiä kysymyksiä ja filosofoi. Virtuoosi Maestro Markus loihtii soittimistaan faktat ja musisoi iloisen välittömällä tyylillään.


Esitys on tarkoitettu kaikille lapsille ja sen kesto on n. 40 min.


Kuvat: Jari Nieminen

Maestro Markus (Markus Rantanen) ja tohtori Fiktio Fakta (Marko Laihinen).

Tohtori Fiktio filosofoi

Maestro Markus musisoi Avakka • 22.3.2016

Vuonna 2002 perustettu raisiolainen Viihdekuoro Kulkuris on harjoittanut kuorolautoimintaa yli kymmenen vuoden ajan Raisiossa. Raision lisäksi kuoro on esiintynyt niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lisäksi kuoro on tehnyt ansiokasta yhteistyötä paikallisten koulujen ja yhdistysten kanssa.

Viihdekuoro Kulkurit on saanut Raision kaupungin vuoden 2014 kulttuuripalkinnon. Kulttuuripalkinnon myöntää kaupungin vapaa-aikalautakunta. Palkinto on tunnustustyyppinen. 

Ensi suuntaina 17.04.2016 klo 14.00 tarjoutuu vakkasuomalaisille tilaisuus kuunnella palkittua kuoroa Uudessakaupungissa Ystävyystalolla Orivontie 10 Lipun hinta on 10 euroa. 

Viihdekuoro Kulkurit kuoro konsertoi ensi sunnuntaina Ystävyystalolla Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 12.4.2016

”Tyttöjen talojen ilotytöt, tai ”apusisaret”, kuten täällä sanottiin, olivat osa miesten huvikulttuuria: bordelleissa vietettiin aikaa, syötiin, juotiin, pelattiin, kuunneltiin musiikkia ja tapeltiin.”
Uudenkaupungin Wahlbergin museotalon keskiviikkona avattu kesän 2016 näyttely kertoo Herrain huvituksista. Näyttely esittelee, mitä asioita miehet harrastivat vapaa-aikanaan 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Uudessakaupungissa, kertoo museoamanuenssi Jonna Junkkila näyttelen avajaisissa.
Uudessakaupungissa oli 1800-luvun loppupuolella ilotalot ainakin Sepänkadulla ja Orivolla ja lisäksi kaupungissa toimi useita yksityisyrittäjiä, sanoo Junkkila.
Vapaa-aikaansa erilaisten harrastusten ja paheidenkin parissa kodin ulkopuolella viettivät tuolloin nimenomaan miehet, sillä ajalle tyypillisesti naisten paikka oli kotona. Murrekirjailija Erkki Saarwa muisteli, kuinka harvoin naisporukoita nähtiin esimerkiksi ravintola Vallilassa: ”Herra siäl parhast pääst kävevä, mutt kyll frouvasväeyhristyski kerra vuaress ainakin siäll kokkonus”.
Näyttely esittelee sekä varakkaiden herrojen, kuten kauppiaiden, laivanvarustajien ja merikapteenien, että tavallisten työmiesten vapaa-ajan viettoa. Varakkaiden herrojen huvituksista on luonnollisesti enemmän kerrottavaa, koska heillä oli enemmän vapaa-aikaa ja rahaa toteuttaa harrastuksiaan.
Vaikka näyttely esittelee miesten paheita, eli tupakan, alkoholin ja maksullisten naisten käyttöä, pelkästään hurvitteluun harrastukset eivät silloinkaan jääneet. Näyttely kertoo miesten muodista sekä urheilu-, musiikki-, metsästys- ja kalastusharrastuksista. Se esittelee myös  Lisäksi näyttely kertoo 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ravintola- ja muusta seuraelämästä Uudessakaupungissa.
Kiinnostuneena kuunnelleen yleisön vanhimmissa näyttely kirvoitti keskustelua omista nuoruuden muistoista erityisesti ravintolaelämään liittyen.
NÄYTTELY ON AVOINNA MUSEOSSA:
11.5.-10.6. TI-PE 12-15
13.6.-28.8. MA-PE klo 10-17 ja LA-SU klo 12-15
30.8..-28.10.  TI-PE klo 12-15
Aikuiset 4€ (Museokortti käy maksuvälineenä)
Yleisöopastukset sisäänpääsymaksun hinnalla kesätorstaisin klo 14
Herrasväen käytöskoulu lapsille 24.6.-5.8. keskiviikkoisin klo 11 (4€/hlö)
Hankkimalla museokortin voit surffailla sillä yli 200 maamme museossa
Tulemalla Wahlbergin museotaloon ja ostamalla sieltä hintaan museokortin hintaan 59 e avautuavat ovet yli 200 museoon maassamme. Aina kun on liikkeellä Uudessakaupungissa tai missä tahansa Suomessa, voi saman kortin kanssa poiketa myös kortin piirissä olevissa museoissa, kertoo korrttia näyttelyn avajaisissa esitellyt Uudenkaupungin museojohtaja Mari Jalava. Kortti on ensimmäisestä käyttökerrasta 12 kk voimassa. Lisätietoa museokortti.fi
Kun ostat kortin itsellesi, saat heti asiakasnumeron, joka toimii välittömästi pääsylippuna. Asiakasnumero toimitetaan sinulle sähköpostitse ja tekstiviestitse, kerrotaan sivustolla.
Museokortin vihjaistaan olevan myös loistava lahjaidea. Anna vuoden mittainen kulttuurimatka lahjaksi joko täysin digitaalisesti tai kirjekuoressa postitettuna. Jos valitset kirjekuoressa postitettavan version, asiakasnumero saapuu kirjeen mukana 1—2 viikossa. Kirjeen tarkka jakelupäivämäärä riippuu Postista.
Kuluvana vuonna kortilla tehdään varovaisen arvion mukaan 600 000 museokäyntiä. Tähän mennessä jokainen kävijä on käyttänyt korttiaan keskimäärin kymmenen kertaa.
Museokortin käynnit vastaavat viidennestä kaikista maksavien asiakkaiden museovierailuista.
Ensimmäisen vuoden aikana kortin tuottoja on tuloutettu museoille 2,2 miljoonaa euroa.
– Julkinen rahoitus ei ole vuosiin kasvanut, joten kaikki se, mitä pystytään muulla lailla keräämään rahaa, on museoille merkityksellistä. Pääsymaksutuloilla on suurempi merkitys museoille kuin menneinä vuosina, sanoo Mari Jalava.

Museokortilla sisäänpääsy yli 200 museoon

”Herrain huvituksia” tarjolla Uudenkaupungin museossa

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 14.5.2016

Vakka-Suomen Keräilijöiden puheenjohtaja Pekka Suominen kyseli museon ryhmäalennuksista. – Meillä ryhmäalennusten raja 10 henkilöä, silloin maksu putoaa 2,5 €/henkilö, kun se normaalisti on neljä euroa, kertoo museonjohtaja Mari Jalava

Herrain huvituksiin on kautta aikain kuulunut myös met-sästys. Kuvassa näyttelyssä ollut nahasta taidokkaasti tehty metsästyslaukku saalis-koukkuineen ja kauriin sorkkilla kirjailtuna.

Tytöt halusivat ”elää herroiksi” kokeilemalla miltä tun-tuvat ja näyttävät tuuheat viikset oman nenän alla.

Tässä roll upissa kerrotaan yksityiskohtaisesti nk ”apusisarten” palveluksista herrojen huvina.

Museoammanuenssi Jonna Junkkila johdatteli näyttelyn avajaisyleisön illan aiheeseen miesten vapaa-ajan harrastuksiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Uudessakaupungissa.

Arvid Liljelundin lahtoitustaulu esillä museossa

Museonjohtaja Mari Jalava, esitteli avajaisyleisölle myös Uudenkaupungin museon testamenttilahjoi-tuksena saamat 1860-1890-luvuilla Uudessakau-pungissa vaikuttaneen kauppias Gustaf Södermanin perheen esineistöä. Lahjoituksen merkittävin esine on uusikaupunkilaissyntyisen taiteilija Arvid Liljelundin maalaama, Södermanin lapsia esittävä muotokuva. Muotokuvan lapset esittävät Amanda ja Gustaf Södermanin kolmea vanhinta lasta, Gustafia, Juliaa ja Helenaa. Lapset on kuvattu juhla-asuissaan ja maalauksessa on näkyvissä myös koristeellinen kirjoituspöytä, jonka museo myös sai kokoelmiinsa.

Museokortin suosio on jatkuvassa kasvussa, se on arveltu tällä vauhdilla löytyvän vuoden loppuun mennessä jo 100 000 suomalaisen taskusta. Sitä myös käytetään ahkerammin kuin kukaan uskalsi toivoa. Museoille kortti on tuonut lisää lipputuloja. Ne ovat arvossaan, kun julkinen raha on tiukassa.

Palkintoraati perusteli Uudenkaupungin museo valintaa Vuoden erikoispalkinnon saajaksi seuraavasti:

”Museolta edellytetään hyvää saavutettavuutta. Perinteisesti tämä on tulkittu siten, että museon tulisi sijaita paikassa, jonne on helppo tulla julkisen liikenteen välineillä. Tällä hetkellä saavutettavuus on kuitenkin ennen kaikkea sitä, miten museo toimii verkossa ja seiniensä ulkopuolella.

Tällä saralla ennakkoluulottomia avauksia on tehnyt Uudenkaupungin museo, joka on ottanut päätehtäväkseen luoda kaupunkilaisten – yritysten ja asukkaiden – välille yhteenkuuluvuutta. Tässä tehtävässä keskeisenä keinona on valokuva-arkiston käytön ja toimintakonseptin rohkea uusiminen, joka on tuottanut näkyvää tulosta.”


Palkinnot julkistettiin ja jaettiin Museoliiton järjestämillä museopäivillä, jotka tänä vuonna järjestettiin Inarissa. Uudenkaupungin museolta ei ollut edustajaa palkintojenjakotilaisuudessa.

Palkintolautakunnan puheenjohtaja Anne Sjöström luovuttaa Vuoden erikoispalkinto -kunniakirjan meille maanantaina 30.5. Wahlbergin museotalossa klo 11.00, sanoo Mari Jalava.


Vuoden museo -palkinnot jaettiin kolmatta kertaa. Palkinnot ojensi voittajille viime vuoden voittajan Serlachius-museo Göstan kehittämispäällikkö Päivi Viherkoski Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestetyssä Museogaalassa. Vuoden museo -palkinto on kuvanveistäjä Pekka Kauhasen Esko-veistos.


"Ålands sjöfartsmuseum on erinomainen esimerkki siitä, miten yhteistyö, tehokas verkostoituminen ja vahva tutkimuksellinen pohja tuottavat kiinnostavia ja erinomaisesti esille pantuja näyttelyitä, kävijäluvun huiman kasvun sekä vahvan jalansijan omassa yhteisössä", palkintoraati perusteli valintaansa.

Vuoden museo -kiertopalkintoa tavoitteli 17 museota. Vuoden museo -finaaliin selvisi viisi museota: Aboa Vetus & Ars Nova, Didrichsenin taidemuseo, HAM Helsingin taidemuseo, Postimuseo ja Ålands sjöfartsmuseum.

Vuoden museo -kiertopalkinto myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Palkinnon jakavat Suomen museoliitto ja ICOM - Suomen komitea.

Museojulkaisukilpailun finalisteja olivat EMMA - Espoon modernin taiteen museo, Gallen-Kallela Museo, Kouvolan kaupunginmuseo, Museokeskus Vapriikki ja Serlachius-museo Gustaf. Kilpailuun ilmoitettiin kaikkiaan 23 teosta.


Vuoden museojulkaisuksi valittiin Rurik Wasastjernan: Kolme tehdasta, yksi kunta – Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö 1850–1959.

“Kouvolan kaupunginmuseon kustantama vuoden 2016 museojulkaisu on sekä sisällöltään että taitoltaan korkeaa tasoa, mutta erityisesti kirjan kuvatoimitus sekä kuvituksen linjakkuus ja korkea taso nostavat sen poikkeuksellisen hyväksi museojulkaisuksi. Kirja toimii sekä luku- että hakuteoksena. Kirjan erityinen ansio on, että tiedon jakamisen lisäksi se toimii erinomaisena rakennushistorian dokumentaationa sekä auttaa Kuusankosken kulttuuriympäristön säilyttämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa.”


Museopalkintoraadin jäseniä ovat Anne Sjöström, Merja Heiskanen, Kimmo Levä, Liisa Lindgren, Päivi Salonen, Kaisa Viljanen ja Ditte Winqvist. Sihteerinä toimii Eeva-Liisa Taivassalo Suomen museoliitosta.

Museogaala on osa Inarissa järjestettävien Valtakunnallisten museopäivien ohjelmaa. Suomen museoliitto on vuonna 1923 perustettu museoiden keskusjärjestö.

Museoliiton vuoden erikoispalkinto Uudenkaupungin museolle sen valokuva-arkistotoiminnasta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 27.5.2016

Suomen museoliitto myönsi torstaina järjestyksessään kolmannen Vuoden museo 2016 -palkinnon Ahvenanmaan merenkulkumuseolle. Vuoden museojulkaisupalkinnon sai Kouvolan kaupunginmuseon julkaisu. Lisäksi jaettiin vuoden erikoispalkinto, joka tänä vuonna suureksi yllätykseksemme myönnettiin Uudenkaupungin museolle ennakkoluulottoman valokuva-arkistotoimintamme johdosta, kertoo palkitun museon johtaja Mari Jalava.

 

Ahvenanmaan merenkulkumuseo Vuoden museoksi

Palkitun Uudenkaupungin museon johtaja Mari Jalava.

Tul toril -teematorit piristävät Uudenkaupungin kesää

Avakka • 30.6.2016

Suositut Tul toril -teematorit valloittavat jälleen Uudenkaupungin torin kesälauantaisin. Uudenkaupungin kaupunki toteuttaa tänä kesänä 12 teematorin sarjan. Toritapahtumien yhteistyökumppaneina on lukuisa määrä yhdistyksiä, seurakunta, VPK ja useita järjestöjä ja seuroja.

Torille ovat tervetulleita kaikki  - myymään, esittelemään, vaihtamaan, katselemaan,  juttelemaan, viihtymään! Uudenkaupungin Yrittäjät tarjoaa punaisia torikojuja eli putkuja vuokralle kohtuuhintaan. Kojuvaraukset hoitaa torivalvoja Terttu Lundelin, puh. 050 523 2759.

Kesän 2016 toriteemat:

9.7. Senioritori, 16.7. Lastentori, 23.7. Crusell -tori, 30.7. Tanssitori, 6.8. Ympäristötori, 13.8. Sisustustori, 20.8. VPK-tori, 27.8. Pelitori ja 3.9. Lähetystori.

Lisätietoja: Tul toril –koordinaattori Vilma Ali-Laurila Uudenkaupungin kaupunki/elinkeinopalvelut 044 700 5719

kohde@uusikaupunki.fi

Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavaan on saatu elokuun ajaksi palkitun valokuvaajan Meeri Koutaniemen ja Plan Suomen valokuvanäyttely Kaukana kotoa. Meeri Koutaniemi matkusti vuonna 2013 Nigeriin Tabareybareyn pakolaisleirille, jossa hän kuvasi viittä kotoaan paennutta malilaistyttöä ja heidän elämäänsä leirillä.

Näyttelyn esite ja kuvaesimerkki ovat oheisissa liitteissä.

 

Tällä kiertävällä näyttelyllä ei ole varsinaista avajaistilaisuutta, mutta siihen voi tulla tutustumaan heti maanantaina 1. elokuuta kirjaston avauduttua. Näyttely on esillä koko elokuun ajan kirjaston aukioloaikoina ma-pe klo 10-19 ja la klo 10-14.

Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely ”Kaukana kotoa” Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa elokuun ajan

Avakka • 29.7.2016

Vakka-Suomen Taideyhdistyk-sen Vuosinäyttelyn avajaiset pidettiin tiistaina Crusellissa.

Yhdistyksen uunituore puheen-johtaja Jorma Perhe toteaa  olevansa tyytyväinen näyttelyn antiin. Esillä teoksia liki kolmelta kymmeneltä taiteen harrastajalta ja ammattilaiselta yhteensä 68 kappaletta.

Monipuoliseen ja näyttävään näyttelyyn voi Crusellissa tutustua lokakuun loppuun asti arkisin ti-pe 11-17 ja sunnuntaisin 12-16. Näyttelyyn on vapaa sisäänpääsy, sanoo Perhe.

Pentti Selin, Ei vettä rantaa rakkaampaa, valokuva.

Kantaaottava teos luonnonkauniista Palokarin saaresta Kuusiston ja Tevaluodon välimaastossa Uudenkaupun-gin saaristossa. Taulusta tekee kantaaottavan sen kehyksen, joihin Pentti on kerännyt rannoilta löytämiään muoviesineitä. Niiden hakeminen ei tuottanut vaikeuksia, sanoo tekijä ja iin kuin tiedämme, että vaikka suuret roskat ajan myötä hajoaisivatkin pienemmiksi, ei niiden täydelliseen ja turvalliseen hajoittamiseen kykeneviä eliöitä meristä löydy.

Vakka-Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä esillä liki kolmenkymmenen taiteen harrastajan ja ammattilaisen töitä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.10.2016

Näyttelyn esitteli arkkitehti Marko Kivistö (kesk.).

Vakka-Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Perhe.

Maikki Mannevaara, Vasikkamaa, öljy , 2016.

Kuvasatoa näyttelyn töistä, joista suuri osa on myös myynnissä:

Jari Nordman, Pilvenpiirtäjä, etsaus/akvatinta, 2015.

Riitta Myllymäki, Kotilo rannalla, öljy, 2009.

Hannele Salmela, yhdessä, akryyli, muste, 2016.

Aimo Kalenius, ilta, akryyli, 2014.

Leena Pylkkö, ”Olin tiskaamassa kun radiosta alkoi Lady in Red”, savi, 2015.

Raimo Nummela, Ensilumi, valokuva, 2014.

Raimo Aarras, Metronaukko, öljy, 1954.

Johan Elfving, Kuningaskalastaja, valokuva, 2016

Kuvaajan tänä syksynä Sundholman kartanon merenpuoleisen pikkutuvan rannassa kuvaama harvinainen kuningaskalastaja.

Höyryveturi Ukko-Pekan vetämä juna tekee minimatkoja Hangon saareen ja takaisin

Lauantain joulujunat ovat kaikki loppuunmyytyjä!

Liki 1000 vierailijaa tulossa Uuteenkaupunkiin!    LUE...

Avakka 1.12.016

Runsaasti tapahtumia kaikenikäisille koko päivän ajan

 

Lauantai  3.12. on Uudessakaupungissa vallan harvinainen päivä, kun kaikkiaan kolme vanhaa henkilöjunaa saapuu kaupungin keskustaan Kalarannan seisakkeelle vaunut täynnä matkustajia.  Eikä vastaanottokaan ole ihan tavallinen: klo 10.30 ja klo 16 tulijoita vastassa ovat Tiernapojat perinteisine toivotuksineen.  Pysäkillä on myös infopiste ja glögimyyntiä, sanoo palvelusihteeri Teija Isotupa Uudenkaupungin elinkeino- ja kulttuuripalveluista

 

Junassa matkustajat saavat tapahtumaliitteen, jossa kerrotaan, mitä kaikkea kaupungissa voi tehdä vierailun aikana. Ja kuten liitteessä olevasta kartasta näkee, lähes kaikki on vain pienen kävelymatkan päässä Kalarannasta! Kauimpana sijaitsevaan joulutunnelmaiseen Taidetalo Pilvilinnaan pääsee pikkubussilla pientä maksua vastaan. Uudenkaupungin matkailuoppaat ovat opastamassa vierailijoita keskustan alueella koko päivän ajan.

 

Torin ympäristöön nousee monia eriaiheisia pop up -pisteitä ja useimmat kivijalkaliikkeet ovat auki normaalia pitempään, monet aina viimeisen junan lähtöön asti.  Samoin museoihin ja näyttelyihin on sisäänpääsy illansuuhun asti. Poikkeuksellisesti Bonk-museokin on avoinna tänä lauantaina.  Pikkuväelle on poniratsastusta ja karvakavereitten tapaamista, ja vähän isommille iltapäiväinen  Pokemon Go -miitti. Ja kaikille on erilaisia kisoja ja tapahtumia pitkin toria.

 

Ravintoloista ja kahviloista kannattaa kysyä lämmintä Kuumotusta, ja erityistä Joulujuna-menu´ta.

 

Vielä yksi erityinen ohjelmanumero: Aamupäivällä klo 11.15 höyryveturi Ukko-Pekan vetämä juna tekee puolen tunnin maksullisen minimatkan Hangonsaareen ja takaisin - tämä etenkin kaupungin asukkaita ajatellen!

 

Kaupungin keskusta alkaa hiljentyä vasta viimeisen junan lähdettyä klo 18.30 - ja viimeisilläkin vierailijoilla toivottavasti kotiin viemisinä mukavat muistot jouluisesta Uudestakaupungista!

Waelschaertin luistinliikunta-koneisto

Waelschaertin luistin-liikuntakoneistoon kuuluu kaksi yhdessä toimivaa vivustoa, ennätysvivusto ja työntö-vivusto. Koneiston kehitti belgialainen insinööri Egide Walschaerts vuonna 1844.

KATSO...


  1. 1kulissikaari

  2. 2vastakampi

  3. 3työntötanko

  4. 4ennätystanko

  5. 5niveltuki

  6. 6luistikaappi

  7. 7työsylinteri

  8. 8tehonsäätötanko


Käytetty höyry poistuu tässä mallissa luisti-kaapin keskeltä onton männän alapuolella olevasta reiästä.

Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden henkilöliikenteen vahvin höyryveturi


Avakka • Lähde Wikipedia • IS • 3.12.2016


Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1) eli tuttavallisem-min Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan kone-pajoilla vuosina 19371957. Veturin pyörästöjärjestys on 4-6-2 ja suurin sallittu nopeus 110 km/h.

Höyryvetureita voi jakaa ryhmiin niiden käyttötarkoituksen tai teknisen rakenteen mukaan.

Erilaisissa käyttötarkoituksissa käytettiin vaihtovetureita, paikallisliikennevetureita ja kaukoliikenne- eli linjavetureita, joita ovat henkilöjunaveturit ja tavarajunaveturit. Edelleen kapearaiteisilla rataosuuksilla käytettävät kapearaideveturit erotellaan omaksi ryhmäkseen.

Vaihtovetureita käytetään junien järjeste-lyyn ratapihoilla. Niillä on suuri vetovoima, mutta nopeus voi olla pieni. Samoin vesi- ja polttoainevarastot ovat pienet. Vaihto-veturit ovat yleensä pieniä tankkivetureita, joissa on pienet vetopyörät ja telejä ja liikkuvia akseleita vain tarpeen vaatiessa.

Paikallisliikennevetureilla hoidettiin suurien asutuskeskuksien paikallisliikennettä. Niiden piti olla yhtä nopeita molempiin suuntiin. Paikallisliikennevetureissa on pienet vesi- ja polttoainevarastot, yleensä suuret vetopyörät ja johtotelit etu- ja takapäässä.

Linjavetureissa tulee olla suuri polttoaine- ja vesivarasto. Tämän vuoksi niissä on aina tenderi. Veturin koon vuoksi ja toisaalta riittävän hyvin kulkuominai-suuksien saavuttamiseksi niissä on aina etupään johtoteli, joka on nopeammissa henkilöjunavetureissa kaksiakselinen ja tavarajunavetureissa yksiakselinen.

Henkilöjunavetureissa on suuret vetopyörät, mutta tavarajunavetureissa tarvitaan suurempaa vetokykyä ja nopeus voi olla pienempi, joten vetopyörät ovat pienemmät. Suuremman vetokyvyn vuoksi tavarajunavetureissa on enemmän kytkettyjä vetopyöriä. Tavarajunaveturit ovat yleensä kahdeksankytkyisiä ja henkilöjunaveturit kuusikytkyisiä.

Pikajunaveturit olivat nopeita ja suurin polttoaine- ja vesivarastoin varustettuja vetureita. Sekajunaveturit taas olivat keskinopeita vetureita, joita käytettiin sekajunien kuljetukseen.

Kattilan ja höyrykoneen mukaan veturit ryhmitettiin tulistinkaksoiskone-vetureihin, märkähöyrykaksoiskone-vetureihin ja märkähöyryyhdyskone-vetureihin. Suurin osa vetureista oli jo 1940 tulistin-kaksoiskonevetureita. Märkähöyry-kaksoiskonevetureita olivat Suomessa tällöin enää vanhemmat tenderillä varustetut tavarajunaveturit Sk 1 ja Sk 2. Lisäksi märkähöyry-yhdyskonevetureita olivat Sk 3, Sk 6, Tk 2, Hr 2 ja Hr 3.

Ukko-Pekka oli Valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi

Joulujunatapahtuma Uudessakaupungissa sai suuren suosion sekä matkalaisten että kaupunkilaisten keskuudessa        

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 3.12.2016  

Uudenkaupungin yrittäjien yhdessä Haapamäen Museoveturi-yhdistyksen kanssa järjestämä lauantainen junatapahtuma sai suuren suosion sekä matkalaisten että kaupunkilaisten keskuudessa. Täpötäydet Joulujunat toivat yli 1000 ihmistä Turusta Uuteenkaupunkiin. Myös höyryvetureiden aatelia edustava Ukko-Pekka osallistui kuljetuksiin.

Molempien junien, mutta eritoten Ukko-Pekan tuloa Kalarantaan oli saapunut seuraamaan sankka joukko uusikaupunkilaisia. Olipa joukossa myös niitä, jotka muistivat höyryveturiaikaa 50-luvulta jolloin matkustajajunatkin liikkuivat niiden vetämänä. Sittemmin lättähatut valtasivat kokonaan Turun ja Uudenkaupungin välisen matkustajaliikenteen ja Dieselveturit rahtijuljetukset.

Vastaanottoseremonioissa esiintyivät paikalliset Tiernapojat.

Näin toimii höyryveturi

Junassa esiintynyt Heikki Vättö töräytteli trumpetillaan tuttuja säveliä. KATSO...


Yleisö ei väsynyt odottamaan vaikka Ukko-Pekka oli myöhässä, kuten junien tapa on...

Kameroiden räpseessä veturinkuljettaja ja lämmittäjä vastailivat auliisti heille esitettyihin kysymyksiin.                                          KATSO...

Paikalliset Tiernapojat toivottivat junamatkailijat tervetulleiksi KATSO...

Massiivinen Ukko-Pekka oli aikoinaan valtion rautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi.

Ravintolavaunussa oli tunnelmaa.

Kirjaston varausmaksut poistuvat vuoden alussa, kun uusi kirjastolaki astuu voimaan

Avakka • 30.12.2016


Presidentti on allekirjoittanut uuden kirjastolain ja laki astuu voimaan 1.1.2017. Uuden lain näkyvin muutos Vaski-kirjastoille on varausmaksun poistuminen. 1 euron varausmaksun sijaan noutamattomasta varauksesta peritään 2 euron maksu. Maksujen muutos ei koske ennen 1.1.2017 muodostuneita maksuja, kertoo Uudenkaupungin Kirjastotoimenjohtaja Tiina Viik.

Aineistovaraukset voi tehdä Vaskin verkkokirjastossa. Sen kautta sinulla Vaski-kirjaston asiakkaana on käytettävissäsi 18 kunnan 52 kirjaston ja 7 kirjastoauton  yhteiset kokoelmat. Vaski-kirjastojen kokoelmissa on noin 2 miljoonaa kirjaa, yli 100 000 musiikkiäänitettä, yli 40 000 dvd- ja blu-ray-levyä sekä valtaisa määrä nuotteja ja lehtiä. Sähköisessä kokoelmassa on e-kirjoja, e-lehtiä, tietokantoja ja musiikkia.

Vaski-kirjastoillaon yhteinen verkkokirjasto, kirjastokortti, varausjono, käyttösäännöt ja kuljetuspalvelu. Kirjastokortillasi voit lainata kaikista Vaski-kirjastoista ja palauttaa kirjasi mihin tahansa Vaski-kirjastoon.
 

Taiteilija Raimo Aarras on vaikuttanut vahvasti nykykuvataiteen rooliin Uudessakaupungissa

Avakka • 13.1.2017

– On kunnia olla avaamassa kuvataiteilija Raimo Aarraksen taidenäyttelyä ”Uudenkaupungin kunniaksi”. Tämän kuvataidenäyttelyn teema ja otsikko on Uudenkaupungin – eli 400-vuotis-juhlaansa juhlivan kaupunkimme - kunniaksi. Mutta samalla tämä näyttely on mitä suurim-massa määrin itse kuvataiteilija Raimo Aarrak-sen kunniaksi, sanoo Uudenkaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen ava-tessaan taiteilija Raimo Aarraksen laajan näyttelyn Kulttuurikeskus Crusellin Liljelund-salissa

Raimo Aarraksen teokset ovat erinomaisen oivaltavia. Ne antavat mahdollisuuden tulkintaan. Usein realistista taidetta, mutta teoksista löytyy myös yllättävää epätodellista tunnelmaa.

Monet Aaraksen teokset ovat ilmaisultaan surrealistisia, taianomaisia ja unenomaisia. Ja osa teoksista on jälleen realismia, johon on saatettu kätkeä jotain yllättävää.

Meille ihmisille taide on terapiaa, sanoo Parviainen. Taide voi olla terapiaa myös yhteiskunnallemme ja  lähiyhteisöllemme – myös kaupungillemme.

Eri alueilla – vaikkapa eri kaupungeilla – ovat erilaiset kulttuuri-identiteetit. Henkisen ja aineellisen kulttuuriperinteen vaaliminen on osa alueemme – siis myös kaupunkimme – identiteettiä. Uudessakaupungissa onkin vaalittu alueemme kulttuuriperinnettä varsin hyvin.

Uudenkaupungin historiaan ovat kuuluneet useat kuvataiteen mestarit. Kuvataiteilija Raimo Aarras kuuluu nyky-Uudenkaupungin ja meidän aikamme suuriin kuvataiteen vaikuttajiin.

Taiteilija Raimo Aarras on vaikuttanut vahvasti kuvataiteen rooliin Uudessakaupungissa. Aarras on kaupunkimme Strong Grand Old Man. Hän on toiminut kaupungissamme kuvataiteiden lehtorina ja täällä asuessaan hän on ollut mm. läänintaiteilija ja nimenomaan hän on ollut erittäin tuottelias kuvataitelija kaupungissamme.

Aaraksen teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä koti- ja ulkomailla. Aarraksen runsas tuotanto, kantaaottavuus ja kerronnallinen kuvaustapa ovat erittäin tunnettuja meillä ja muualla.

Raimo Aarras onkin edustanut kaupunkiamme erinomaisesti myös kansainvälisesti. Itse asiassa taiteilija itse kokeekin olevansa hyvin eurooppalainen – mutta toki myös uusikaupunkilainen. Nyt nähtävillä olevissa teoksissakin saamme elää mm. Uuttakaupunkia, Italiaa, renessanssia, luontoa jne.

Hyvä taide puhuttelee.

Hyvä taide herättää tunteita.

Hyvä taide muistuttaa menneestä,

se elää tässä hetkessä ja

se katsoo tulevaan.

Hyvä taide myös pysäyttää.

Taide onnistuu tehtävässään,

kun se herättää vuoropuhelua

ja tunteita, kun se saa

kokijansa ajattelemaan.

Tätä kaikkea on täällä Raino Aaraksen näyttelyssä, korosti Inkeri Parviainen ja toivotti näyttelylle mitä parhainta menestystä!.

– Näin Uudenkaupungin juhliessa 400-vuotista historiaansa vuonna 2017, on ilo ja kunnia olla avaamassa kuvataiteen osalta juhlavuotta juuri kuvataiteilija Raimo Aarraksen näyttelyllä.




Näyttely on avoinna TI-PE 10-17 ja SU 12-16

(lisäksi talossa järjestettävien tilaisuuksien aikana).

Kulttuurikeskus Cruselli, Kullervontie 11A, Uusikaupunki

Uudenkaupungin kulttuurikeskus Crusellin Liljelund-hallin juhlavuoden näyttelytarjonta avattiin torstaina uusikaupunkilaisen kuvataiteilija Raimo Aarraksen Uudenkaupungin kunniaksi -näyttelyllä.

”Viesti on tärkein,” tästä taiteilija Raimo Aarras on aina muistuttanut oman taiteilijan työnsä lähtökohtia arvioidessaan, sanoo taiteilijan elämäntyötä näyttelyn avajaisissa esitellyt emeritus päätoimittaja Erkki Sirkiä. Tämän ajatuksen Raimo Aarras sanoo lainanneensa uusplatonikko Plotinokselta kuvatessaan taiteensa perusajatusta.

Kulttuurikeskus Crusellin näyttelyyn Raimo Aarras on valinnut nelisenkymmentä maalausta. Merkille pantavaa on, että useat uusikaupunkilaisaiheiset niistä maalattu vasta viime vuonna, ikävuodet eivät ole saaneet hänen sisäistä paloaan maalata hiipumaan.

Raimo Aarras (s.1931), on uusikaupunkilaisen taiteen ”grand old man”, joka on ehtinyt yli 60-vuotisen taiteilijan taipaleensa aikana tuottaa peräti 2400 teosta. Aarras on suorittanut kuvaamataidon opettajan pätevyyden, opiskellut taidehistoriaa Helsingin yliopistossa ja perehtynyt syventäviin taideopintoihin Pariisissa 1961.     

Turkulainen, Laitilassa 1879 syntynyt Edwin Lydén (k. 1956), taidemaalari, opettaja ja taidekriitikko, joka vaikutti vahvasti Turun modernistisen koulukunnan syntymiseen, antoi vaikutteita myös Aarraksen alkutuotantoon. Tuotteliaan visionäärin ura sai jo varhain surrealistisen sävynsä taiteilijan opiskellessa vuosina 1952-53 Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jossa hän imi vaikutteita mm. surrealisti Otto Mäkilän opetuksesta.                

Raimo Aarras on pitänyt kymmeniä näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla. Niistä tärkeimpinä hän pitää 50-vuotisnäyttelyään Turussa ja Raumalla v. 1981 ja 60-vuotisnäyttelyään Uudessakaupungissa v.1991.

Taiteilija Aarraksen teoksia löytyy lukuisista nimekkäistä taidekokoelmista, joista Erkki Sirkiä mainitsee mm. Wäinö Aaltosen museon, Rauman, Porin ja Lönnströmin taidemuseot ja Suomen Valtion kokoelmat.

Turun ja Porin läänintaiteilijana Raimo Raimo Aarras toimi vuosina 1977-1983. Hän on turkulaisen taiteilijaryhmän Arte:n perustajajäsen ja kuuluu sen lisäksi useisiin eri taiteilijaseuroihin. Vuonna 1997 hänelle myönnettiin Aurora-mitali.

Aktiivinen ja valveutunut kulttuuripersoona Aarras on taidetuotannon lisäksi nuoruudessaan voittanut liidokkikilpailuja itse rakentamillaan liidokeilla ja  toiminut myös ammattimuusikkona, soittiminaan kitara ja sello.

”Viesti on tärkein,” kuvaa taidemaalari Raimo Aarras taiteensa perusajatusta

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 13.1.2017

Merkille pantavaa on, että avatussa näyttelyssä tuotteliaan ja valveutuneen kulttuuripersoonan Raimo Aarrak-sen (vas.) useat uusikaupunkilaisaiheiset teokset on maalattu vasta viime vuonna. Ikävuodet eivät ole saaneet hiipumaan hänen intohimoaan maalata, sanoo taiteilijan elämäntyötä avajaisyleisölle esitellyt Erkki Sirkiä (oik.).

Taide onnistuu tehtävässään, kun se herättää vuoropuhelua ja tunteita, kun se saa kokijansa ajattelemaan. Tätä kaikkea on täällä Raimo Aar-raksen näyttelyssä, sanoo opetus- ja kulttuu-ritoimenjohtaja Inkeri Parviainen avatessaan näyttelyn Kulttuurikeskus Crusellissa.

Kuvan maalaus on taiteilijan itsensä mieliteoksia. Sillä ei ole todellisuuspohjaa, vaan kuvien, valojen ja varjojen leikki on syntynyt tutkielmana omassa ateljeessa.

Turkulainen, Laitilassa 1879 syntynyt Edwin Lydén (k. 1956), taidemaalari, opettaja ja taidekriitikko, antoi vaikutteita Aarraksen alkutuotantoon.

Maalauksessa pitkään Taidetalo Ars Aarraksena pal-velleesta Nallikarin kiinteistöstä entisessä asussaan

Surrealistinen maalaus 1970-luvulta Sirppujoki-maisemasta Kalannissa.

Aarraksen näyttelyssä on esillä paljon uunituoreita uusikaupunkilaisaiheita.

Raimo Aarraksen näyttely Crusellissa on avoinna vielä tämän viikon perjantaihin 24.2. klo 17 saakka

Perinteiset IC-ajot pidettiin viikonvaihteessa ensimmäistä kertaa Uudessakaupungissa


Avakka • 11.6.2018


Järjestyksessään 22. IC-ajot, pidettiin viikonvaihteessa ensimmäistä kertaa Uudessakaupungissa. Issikka väki kokoontui Vohdensaaren koululla ja paikalle kertyi kaikkiaan 8 kpl eri-ikäisiä "Izhevskin ihmeitä". Lisäksi paikalle tuli kaksi MZ-kevaria, yksi Pannonia, yksi K-750 sekä joitakin kpl:ta vähän tuntemattomampia mp-merkkejä kuten Honda, BMW, Yamaha, Moto-Guzzi..


Museorekisterissä olevia Issikoita oli joukossa 4 kpl. IC-malleja oli edustettuna IC-350, Planeta, Jupiter-3, Planeta Sport, Jupiter-5 ja Planeta-5.


Kaikkein kaukaisin IC:llä ajelija tuli tapahtumaan Siilinjärveltä asti n. 500 km:n päästä, ja vieläpä tapahtuman kaikkein vanhimmalla IC:llä!


Tapahtuman "isä" on alunperin Seppo "Lepe" Haapalainen Kajaanista joka järjesti v. 1996 ensimmäisen IC-rallin kun tulijoita erilliseen IC-tapahtumaan oli jossain itäpyörärallissa tarpeeksi lupautunut. Useimmiten tapahtuma on ollut em. seikasta johtuen paljonkin pohjoisempana mutta nyt ensimmäistä kertaa näin lounaisessa kolkassa Suomea.


Osallistujia oli kaikkiaan 14. Kaikki olivat tyytyväisiä järjestelyihin ja paikkaan Vohdensaarella ja jopa sellaista uumoiltiin että vuotuinen MZ-ajajien rallikin voitaisiin v. 2019 järjestää täällä mikäli ajatus menee MZ-porukassa läpi, MZ-"miitti” on tulevana viikonloppunana Nurmijärven Röykässä, jonne Lepekin on menossa ideaa esittämään.


Vapaamuotoisen yhdessäolon ohella tapahtuman osanottajilla oli mahdollisuus tutustua Uudenkaupungin Automuseoon. Tapahtuman paikallisista järjestelyistä vastasi Mika Nurminen Uudestakaupungista.


Talkoolaisina Vohdensaarella hääri kiitettävän ahkerasti myös veljet Mauri ja Markku sekä Kai Heino, kaikki joko nykyisiä IC-kuskeja tai sellaisia pyöriä joskus aiemmin omistaneena. Kuvat Mika Nurminen


Kuvassa oikealta neljä museorekisteröityä IC-mallia 70-luvulta Jupiter-3K(K=sivuvaunulla), Jupiter-3, 2 kpl Planeta Sport vm. 1975.

Etumaisena Planeta-5 vm. 1991 ja sen takana 50-luvun IC-350.

Edessä 60-luvulta K-750, johon on itse tuunattu jarrullinen perävaunu.

Vasemmalla Jupiter-3K(K=sivuvaunulla), Jupiter-3, 2 kpl Planeta Sport vm. 1975,

Edessä Jupiter-5 vm. 1990.

Edessä unkarilainen Pannonia TL 250 60-luvulta, taaempana vasemmalla Planeta-5 vm. 1991.

Edessä IC-350 50-luvulta, sen takana 70-luvulta itä-saksalainen MZ TS125 ja sen takana (custom-Yamahan jälkeen) puolestaan museorekisteröity Planeta-2 60-luvulta.