Valokuvanäyttely "Venäjän kahdet kasvot" Uudenkaupungin kirjastossa toukokuussa

Avakka • 25.4.2015

Laitilassa vaikuttaneiden kuvaajien Olli Pärkön ja David Sarmaksen Venäjän kahdet kasvot -valokuvanäyttely on esillä Uudenkaupungin kirjastossa koko toukokuun ajan. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina.

"Emme väitä, että tämä näyttely olisi mitenkään absoluuttinen totuus Venäjästä. Venäjä on niin iso maa, että menisi vuosia löytää se totuus oikeasta Venäjästä. Näyttelyn teoksia voisi pikemminkin verrata siihen, kun astutaan ensimmäisen kerran vieraasta ovesta sisään. Ei vielä tiedetä talon tapoja, eikä todellakaan uskalleta olla kuin kotona." (Näyttelyn esittely Suomi-Venäjä Seuran sivustolla)

David Sarmas:

"Olen aloittanut valokuvaamisen joskus 90-luvun puolivälissä. Ricoh oli ensimmäinen järjestelmäkamerani. Kuvattiin Ilfordin mustavalkofilmille. Filmit sekä kuvat kehitettiin itse, ja oppirahoja maksettiin viimeistään siinä, kun monen tunnin kehitysprosessin jälkeen todettiin, että kaikki kuvat ovat joko yli- tai alivalottuneita.

90-luvulla oma kuvaamiseni lähinnä oli vain mielenkiintoinen harrastus, enkä silloin miettinyt valokuvaamista sen vakavemmin. Ja välillä oli aikoja jolloin en kuvannut vuosiin.

Pikkurillin olin antanut aiemmin, mutta koko käsi valokuvaamiselle meni viimeistään 2005 kun aloin opiskelemaan visuaalista viestintää. Tuolloin opiskeltiin kuvaa, ja sen sisältöä. Saatettiin viettää opiskelukavereiden kanssa tunteja taidemuseossa, pohtien teosten sisältöä ja sanomaa.

Tähän päivään mennessä kamera on vienyt minua monenlaisiin paikkoihin, Islannin jäätiköiltä Pietarin maanalaisen kautta aina Espanjan maaseudulle. Olen kuvannut niin iloa, kuin suruakin. Ja mielestäni kuvaamisessa tärkeintä juuri onkin löytää se kohteen oikea tunne.

Pidän itseäni dokumentaarisena kuvaajana. Ihmiset ovat valokuvaamisessa aina suuri haaste. Siinä missä suomalainen karttaa kameraa, niin taas espanjalaiset suorastaan tunkevat päästä valokuvaan."

Olli Pärkö

"Olen harrastanut valokuvausta lähes koko ikäni. Ensimmäinen muistikuvani on kun olin alle kymmenvuotias ja teimme lapsuudenkaverin Roopen kanssa mustavalkoisia kuvia heidän vintillä jonkun itse tekemällä suurennuskoneella. Kuvista tuli muistaakseni ”ihan hyviä”. Sen jälkeen harrastus on ollut välillä aktiivista ja välillä vähemmän aktiivista.

Nyt kun olen eläkkeellä kuvittelin kerkiäväni kuvaamaan enemmän, mutta niistä tuli ”harhakuvia”.

Mieluimmin kuvaan luonnonilmiöitä sekä ”vanhoja asioita”. Eli aiheita, missä kuvaustilanteessa ei ole mikään silmitön kiire. Joskus innostun jostain erikoisesta valosta, ilmiöstä yms.

Kuvani ovat lähinnä dokumentaarisia.

Olen mukana Laitilan kuvaajissa ja Rauman kameraseurassa.

Kuviani on ollut eri seurojen yhteisnäyttelyissä Laitilassa, Vehmaalla, Raumalla sekä Uudessakaupungissa.

Oma ensimmäinen näyttelyni oli heinäkuussa 2005 Laitilan kirjastossa. Aiheena oli minun suosikkikuvauspaikkani Kauppilan umpipiha Koukkelan kylässä. Tämän näyttelyn kuvia on kuvattu Venäjän matkoilla, Karjalan kannaksella, Laatokan ympäristössä tai Vienan Karjalassa 2000-luvulla.

Pääasiassa olen ollut mukana niin sanotuilla ” kotiseutumatkoilla” joilla evakkoon joutuneet käyvät muistelemassa kotipaikkojaan. Mukana on viime aikoina ollut vanhempien mukana yllättävän paljon nuoria ihmisiä tutustumassa ”juuriinsa”.

Kuvia olisi ollut vaikka kuinka, mutta nyt ei nyt ollut mahdollisuutta enempään. Katsotaan josko tulevaisuus tuo jotain tullessaan."

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti maanantaina

Neljän hengen delegaatio Uudestakaupungista Novgorodiin ja vastavuoroisesti sieltä tänne

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.5.2015

Novgorodista on tullut uusi vierailukutsun Uudellekaupungille. Novgorodilaiset kutsuvat vieraaksen neljän hengen uusikaupunkilaisen delegaation. Uudenkaupungin kaupunginhallitus päättää delegaation lähettämisestä maanantain kokouksessaan. Aikaisemmin saadun vierailukutsun kaupunginhallitus hylkäsi 13.4.2015 pitämässään kokouksessa äänestyksen jälkeen.

Asiasta nousseen hälyn johdosta kaupunginhallitus taas päätti yksimielisesti maanantain kokouksessaan 11.5, uuden kutsun saatuaan, lähettää Novgorodiin ystävyyskaupunkiyhteistyön 50-vuotisjuhlallisuuksiin nelihenkisen delegaation 13. – 14.6.2015. Uuttakaupunkia edustavat Novgorodissa kaupunginhallituksen jäsen Jaana Vasama, kaupunginvaltuutettu Heikki Wala, kaupunginjohtaja Atso Vainio ja opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen.

Vastavuoroisesti Uudenkaupungin kaupunki järjestää Novgorodin ja Uudenkaupungin ystävyyskaupunkiyhteistyön 50-vuotisjuhlallisuudet Crusell-viikon aikana 29.-31.7.2015. Uudenkaupungin kaupungin edustajat toimittavat kutsun tilaisuuteen Novgorodin kaupungille kesäkuun ystävyyskaupunkimatkallaan. Myös tämä kutsu osoitetaan neljän hengen delegaatiolle.

Ohikiitävä hetki.

Nykyvenäjä on vastakohtien maa ja se näkyy, vaikkapa hääauton valinnassa.

Avakka • 13.5.2015   

Museokortti on suomalaisten museoiden yhteinen pääsylippu, jolla voi vierailla järjestelmään liittyneissä museoissa niin monta kertaa kuin haluaa 54 euron vuosimaksulla.

Nyt ei enää tarvitse miettiä, mitä hankkisit äitienpäivälahjaksi tai valmistujaislahjaksi. Oiva lahja sille, jolla on jo kaikkea. Tai mikset muistaisi yrityksesi asiakkaita tai työntekijöitä taatusti hyvinvointia tuottavalla kortilla?

Museokortilla pääsee vierailemaan kaikkiin näihin museoihin - vaikka joka päivä yhden kalenterivuoden aikana. Kortin hinta on 54€ ja sitä myydään myös Uudenkaupungin museon Wahlbergin museotalossa.     

Piia Leppänen ja Jari Luotonen vihitään Pyhämaalla. Parin suuressa rakkaus-tarinassa on kaadettu ennakkoluuloja ja toimittu vastoin yleisiä odotuksia.

Kun Pyhämaan kirkossa vihitään 33-vuotias kalastaja ja kalankasvattaja Jari Luotonen sekä samanikäinen kotiäiti Piia Leppänen, täyttyy Piian hartain haave. Suhteen virallistaminen lujittaa koko perheen, johon kuuluvat Piian edellisistä suhteista syntyneet Aada, Iida ja Säde.

Jari ja Piia olivat etsineet jonkin aikaa kumppania tositarkoituksella. Kumpikin oli sen vuoksi kirjautunut verkossa kontaktipalveluun, jossa heitä kevättalvella 2011 onnisti. Tuolloin Piia näki komean miehen kuvan ja lähetti hänelle viestin.

Ensimmäisten viestien jälkeen pari siirtyi keskustelemaan Facebookiin ja pian vaihdettiin jo puhelinnumeroita. Eikä siinä kaikki. Piia rohkaistui muutaman päivän kuluttua ehdottamaan tapaamista. Kun treffit sopivat vielä tuolloin vanhempiensa luona asuneelle Jarille, Piia saapui Ypäjältä Pyhämaalle.

Komistus oli niin paljon kolmannella kuukaudella raskaana olleen Piian mieleen, että hän jäi niiltä seisovilta viikoksi Pyhämaalle, jossa aika kului kuin siivillä. Jari vei tulevan nuorikkonsa kalastamaan ja esitteli paikkakunnan nähtävyydet sekä kalahautomon, jonka pyörittämisestä Jari vastaa.

Piia palasi kotiinsa, mutta ei saanut kalamiestä mielestään. Parin viikon kuluttua hän palasi Pyhämaalle. Sen jälkeen Jari matkusti Ypäjälle tutustumaan Piian kahteen lapseen Aadaan ja Iidaan.

Kun Jari oli käynyt muutaman kerran Ypäjällä Piian ja lasten luona ja Piia Pyhämaalla, alkoi ajatus yhteen muuttamisesta vahvistua. Jarin työ oli Pyhämaalla, joten yhteistuumin päädyttiin Piian ja lasten muuttamiseen sinne. Koska Pyhämaalla ei ollut vapaita asuntoja, muutti raskaana ollut Piia lapsineen Jarin ja hänen vanhempiensa luokse. Sitten syntyi Piian kolmas tyttö, joka sai nimen Säde.

Mutta yhteisasuminen Jarin vanhempien luona kolmen lapsen kanssa kävi mahdottomaksi. Piia muutti lasten kanssa ensin pieneen rivitaloyksiöön ja hetken kuluttua errostalokolmioon Hirvikoskelle. Lopulta Piia ja Jari löysivät yhteisen asunnon Pyhämaalta entisen pankin tiloista, jossa he häiden aikaan asuvat.

Ennen kuin pari ehti muuttaa nykyiseen tilapäisasuntoonsa Pyhämaalle, oli kosinnan aika. Koska Jari ei tehnyt elettäkään kosimiseksi, päätti Piia ottaa ohjat. "Siinä oltiin suihkussa ja sitten sanoin Jarille, että mennäänkö naimisiin", muistelee Piia.

Kaksi päivää kosinnan jälkeen Piia aloitti kaason kanssa häiden järjestelyt.

Jakson musiikit: 1. Topi Sorsakoski: Olet kaikki 2. Dave Lindholm: Pieni ja hento ote 3. J. Karjalainen: Sankarit 4. Anki Bosse & Robert: Kalastajan blues 5. J.Karjalainen: Merenneitoni ja minä 6. Agents ja Ville Valo: Paratiisi 7. Esa Pulliainen: Sinun omasi 8. Kai Hyttinen: Flirtaten 9. Twin Peaks tv-sarja: Freshly Squeezed 10. Anneli Mattila: Sataa 11. Twin Peaks tv-sarja: Twin Peaks Theme 12. Anna Puu: Kun olet minun 13. Enya: Orinoco Flow 14. Enya: Watermark 15. Tuomari Nurmio: Lemmenloruja

Tuotanto: Filmaattiset Oy.

Kalamies ja kotiäiti

Pyhämaalaiset Satuhäät

Yle Areena • 18.5.2015                    KATSO...

Hannele Salmelan "Paperipussinäyttely".

Galleria Kirjavassa kesäkuussa

Avakka • 27.5.2015

Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa kesäkuussa on esillä Hannele Salmelan "Paperipussinäyttely".

Näyttely avataan maanantaina 01.06. klo 13.

Ideani tähän paperipussijuttuun sain Hesarin kirjoituksesta "Pussit pois", joskus keväällä, kertoo Salmela. Olin jo aloittanut pussien maalailun tammikuussa, mutta päätös näyttelyn pitämiseen tuli mainitsemani lehtijutun jälkeen. Pussien erilaiset tarinat kertovat elämästämme. Minulla on kahdenlaisia pusseja, jotka olen gessonut eli pohjusmaalilla pohjustanut, peittänyt tekstit, värit.

Näyttelyyn voi tutustua kesäkuun ajan kirjaston aukioloaikoina ma-pe klo 10-19 ja la klo 10-14. (Juhannusaattona ja -päivänä kirjasto on suljettu).

Piritta Venho ja Rami Rafael tangomarkkinoiden finaaliin Seinäjoelle  9-11.7

Avakka • 13.6.2015 • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen

Tangomarkkinat laulukilpailun Finaalin karsinta eteni jännittävänä kamppailuna lauantai-iltana 13.6. Tampereen Mediapoliksella. Nettiäänestyksen ääniharava Vakkasuomalaisille tuttu laitilalaisraumalainen Piritta Venho meni kirkkaasti finaaliin naisten puolella ja samoin myös laitilalainen Rami Rafael. Nousiaislainen Jere Vilkkinen sen sijaan karsiutui jatkosta samoin kuin täkäläisten Luttisten serrkupoika Visa Luttinen.

Kuningatarfinaali to 9.7.2015 klo 21

Seinäjoki Areena, Yle TV1, Radio Suomi, Yle Areena (katsottavissa myös ulkomailla)

Kuningasfinaali la 11.7.2015 klo 21

Seinäjoki Areena, Yle TV1, Radio Suomi, Yle Areena (katsottavissa myös ulkomailla)

Tangolaulukilpailun

Finaalin valitut laulajat:

Naiset:

Piritta Venho

Erika Vikman

Virpi Piippo

Nina Åkerman

Tiina Pitkänen

Susanna Heikki

Miehet:

Markku Ketola

Juha Hautaluoma

Rami Rafael

Benjamin Enroth

Kalle Jussila

Aki Samuli

Seinäjoen tanngokuningatarkilpailun 2014 yleisöäänestyksen voittaja Piritta Venho kisaa voitosta myös tänä kesänä. Kuvassa Piritta ja tanssiyhtye Karuselli Pakkahuoneella viime kesänä.

Rami Rafael vedonlyönnin kakkosena

L-S 16.6.2015            LUE...

Teatteriryhmä Lentävä Lokin ohjelmistovalinnoista on mielestäni aina tihkunut inhimillinen ja lämmin kansanomaisuus. Tämän vuotisen kesäteatterikappaleen ”Pieni raha” sisältöön en ennen esitystä ollut juurikaan perehtynyt. Luottamukseni Sirkku Peltolan kirjoittamiin näytelmiin on kuitenkin vahva ja siltä pohjalta oletin, saavani vastinetta katsomiselleni.

Heti alkuun esityksen toinen ohjaaja Raija Nokkala kertoi, että esityksen pääroolin esittäjä ei pääsekkään tulemaan. Voin kuvitella tämän tiedon olleen pienoinen shokki ensi-iltaan valmistautuvalle Lentävän Lokin väelle, vaikka tietysti varautuminen tällaisiin tapauksiin jo ennakkoon kuuluu tettereiden rutiineihin ja näytelmän esityksiähän on jo toki ollut Nokkaloiden Taidetalo Pilvilinnassa.

Odotettavissa oli, että esityksestä muodostuu tässä tilanteessa eräänlainen selviytymis-tarinan, jossa itse esityksen sisältö jää toisijaiseksi. Heti alkuun on todettava, ettei näin käynyt, ainakaan itse en pannut merkille juuri mitään mikä olisi johtunut roolimuutoksista.

Esityksen alkurepliikkien jälkeen vaikutti siltä, että luvassa on normaalia humoristista kesäteatterihömppää, maaseudulla äitinsä kanssa asuvan yksinkertaisen aikamiespojan Jasonin toilauksista kaupunkireissuillaan, vieläpä toistelujen kautta vähän hidastempoi-sempaa sellaista. Sirkku Peltola kuitenkin kuitenkin yllätti taas ja oli rakentanut näytel-mänsä toisin, komedia muuttui väliajan jälkeen riipaisevaksi tragediaksi. Sukellettiin syvälle synkkiin syövereihin – vaikka maanläheisellä lämmöllä tosin sinnekin.

Tarinan keskeiset tapahtumat nivoutuvat maaseudulla asuvan yksinkertaisen Jasonin ja kaupungissa onneaan etsivien, syrjäytyneiden ja pikkurikosten polulle hairahtuneiden nuorten Vanessan ja Mikin kohtaamisen dramaattisiin seurauksiin. Juonen kulkuun kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa kesän esityksissä, joten ei siitä sen enempää.

Kun yksinäisyys ja turvattomuus painaa päälle tarvitsemme toisiamme itse kunkin pikku-viheliäisyyksistä huolimatta. Tarina tuokin esiin toisaalta turvaverkkojemme tärkeyden, mutta myös niiden heiveröisyyden. Niitä syntyy hankalissakin oloissa, mutta ne ovat hauraita, eikä niissä useinkaan ole onnellista loppua, vaan ne murtuvat vääjäämättä.

Toisaalta taas vaivalla, suurella lämmöllä ja rakkaudelle rakennettujen turvaverkkojem-me joutuessa uhanalaisiksi tappelemme niistä kynsin hampain, jopa niin, että se saattaa ”pienen rahan” takia johtaa sitä suinkaan haluamatta kauheuksiinkin. Nykymenostakin saamme joka päivä viitteitä, miten asemansa ollessa uhattuna kokevat ihmiset kilpailijoiksi toiset usein itseämme vielä huonommassa asemassa elävät.

Näytelmän sekava loppu ensin vähän ihmetytti. Merkittävien teemojen ja motiivien osalta se jätti hämmennyksen valtaan. Tarkemmin ajatellen kuitenkin myös tilanne elävässä elämässä jatkuu enemmän tai vähemmän sekavana ja uusia näytelmän esiinnostamia sekavuuksia ja hallitsemattomuuksia syntyy ja kehittyy koko ajan.

Roolisuoritukset olivat harrastajateatterilta kauttaaltaan jopa loistavia. Pentti Nokkalan Jason loihti esiin kaikessa yksinkertaisuudessaan elämästä selviämiseen pyrkivän, omaa onneaan etsivän hauskan, herkän ja kärsivänsurullisen hahmon, joka pyrkii opettelemaan elämän ulkoa. Tunnuslukujen ja salasanojen maailmassa näitä piirteitä löytää helposti paitsi kanssaihmisistään myös itsestään. – Se millainen on pääroolissa jatkossa esiintyvän Miikka Puukin Jason jäi tällä kertaa näkemättä.

Tutun Leena Uusikartanon rooli aikamiespojastaan Jasonista loppuun asti huolehtivana äitinä oli vakuuttavaa työtä. Samoin myös näyttelijänä uusi tuttavuus Tiina Viik naapu-rissa asuvana kärttyisänä yksinäisenä leskenä. Naisten sanailu oli nasevuudessaan ja viheliäisyydessään heidän elämänsisältöään hyvin paljastavaa.

Suvi Sammalisto on näyttelijänä kehittynyt koko ajan. Vanessan roolissa Suvi oli vakuuttavimmillaan ehkä tämän huppelissaoloa esittäessään. Henrik Ilmanen loihti Mikistä uskottavan ristiriitaisen hahmon pikkurikollisuuksilla tilannetta hyväksi käyttäen elämäänsä rakentavana tyyppinä. Vanessa, Jasonilta saamine punaisine lapasineen, taas on toista maata, pohjimmiltaan lämminhenkinen ja myötäelävä, jonka vain seura on tehnyt kaltaisekseen.

Myös pienemmissä osissa esiintyneet Elias Ylä-Vannesluoma ja Kristian Ilmanen olivat rooleissaan hyviä.

Teatteriryhmä Lentävän Loki tämän vuotinen esitys kannattaa käydä katsomassa, lippuun käytetty ”pieni raha” ei tässä tapauksessa mene turhanpäiväisyyteen.

Ilmo Suikkanen

Pieni raha

Kesän esitysajat Lentävän Lokin kesäteatterissa

Suukarintie 2,

23500 Uusikaupunki

ke 24.6. klo 19

ke 1.7. klo 19

ke 8.7. klo 19

pe 10.7. klo 19

ti 14.7. klo 19

ke 15.7. klo 19

ti 21.7. klo 19

ke 22.7. klo 19

ke 29.7. klo 19

pe 31.7. klo 19

Rooleissa:

Miika Puukki

Leena Uusikartano

Tiina Viik

Henrik Ilmanen

Suvi Sammalisto

Elias Ylä-Vannesluoma

Pentti Nokkala

Käsikirjoitus:

Sirkku Peltola

Ohjaus:

Raija ja Pentti Nokkala

Puvustus:

Mervi Lamminen

Lavastus:

Pentti Nokkala ja työryhmä

Ääni- ja valoajot, valosuunnittelu:

Tapio Nurmi

Äänisuunnittelu, käsiohjelma, mainoskuvat ja juliste:

Olli Nokkala

Liput:

14/15 €

Teatteriryhmä Lentävä Lokki aloitti kesäteatteriesityksensä

Pieni raha: komedia ihmisyydestä, turvattomuudesta ja yksinäisyydestä

Leena Uusikartanon ja Tiina Viikin roolihahmojen elämä on yksinäisyyden ja kärttyisyyden sävyttämää ystävyyttä.

Suvi Sammalisto, Henrik Ilmanen ja Pentti Nokkala ovat ”Pienen rahan” keskeisissä rooleissa.

Norpas, neljättä kertaa järjestettävä vapaan populääri-kulttuurin festivaali Taalintehtaalla Kemiönsaaressa Tapahtuma järjestetään 21. - 23. elokuuta

Avakka • 27.6.2015

Norpas on tavallisille ihmisille suunnattu epätavallinen festivaali

Viikonlopun aikana nähdään ja koetaan musiikkia, elokuvia, säestettyjä mykkäelokuvia, taidenäyttelyitä, installaatioita, performansseja, sirkusesityksiä ja työpajoja.

Taalintehtaan ruukkikylässä festarikokemus syventyy ja tunnelma tiivistyy. Norpaksessa voi juhlia aamuyöhön asti niin kuin millä tahansa rockfestarilla, ja jos seuraavana päivänä herätessä sattuu olemaan herkkä olo, on kylillä tarjolla näyttelyitä, ravintolapalveluita ja rauhallisempia esityksiä heti aamupäivästä asti.
Norpaksessa taiteilijat ja yleisö elävät samassa hetkessä, hengittävät samaa ilmaa

Tämän vuoden festivaalin pääartisteja ovat Ismo Alanko ja Kimmo Pohjonen yhteistyössä flamencolaulaja Niño de Elchen kanssa, Tuomari Nurmio, Jukka ja jytämimmit, Takeo Takahashi Quartet, David Rothenberg ja Herttakuninkaat. Koko ohjelmisto löytyy nettisivuiltamme.

Kirjailijan oman

lapsuuden kuvaus

Kirjailija Samuli Parosen isä Väinö Paronen oli mukana työväenliikkeessä ja punaisten puolella kansalaissodan aikaan. Hän kuoli Tammisaaren vankileirillä muutama viikko sinne joutumisensa jälkeen. Samuli oli silloin vuoden vanha. Elämä kodissa muuttui täysin. Ennen oli tultu toimeen, nyt oli heti vaikeaa, vaikka äiti teki työtä aamusta iltaan, hän toimi ompelijana. Isäkin oli kodissa läsnä, hänen kirjansa, hänen muistonsa. Ja tämä kaikki on siirtynyt Samuli Parosen esikoisteokseen Kesä Aataminkylässä (1964). Siinä tapahtumat koetaan ja nähdään pienen pojan kautta.

Aataminkylän poika kertoo  “Minun isä ei anna vitsaa. Minun isä on niin hyvä, että meidän lattiaan maalia ei sutata milloinkaan, niin kuin Rasilan. Meidän lattiassa on isän jäljet. Tuvan ikkunan edessä ne on. Siinä oli isän jalat ja tuoli, sanoi äiti ja se katselee niitä. Isä seisoo piirongin päällä, kukkapöydän takana, ja vaasissa on kukkia ja minä haastan sille ne mitä en muille voi, ne kun ei ole sana-asioita.”

Samuli Parosen lapsuus oli elämää kädestä suuhun. Mutta äiti eli ja oli pienen Samulin täysi turva. Ympäristö oli sekä suopeaa että vihamielistä, muttei sekään mitään: “Aataminmäen miehet ei pelkää mitään, ne menee.” Tämän vuotisen Kilpi-viikon Yövieraat-teatterin esittämässä Samuli Parosen Aataminkylässä-näytelmässä kirjan lapsi menee rohkeasti rikkaan taloon ja alkaa ihmetellä kaikkea, varsinkin kirjoja, joita isä oli kunnioittanut ja lukenut ja joita äiti kotona siksi lähes palvoi. Mutta ihmettelylle ja ihailulle tulee loppu:

“Katselen niitä kaikkia [kirjoja] mitä näen ja niitä oli niin paljon, etten muistanut mitä [varten] tulin, kun valkeapää mahtinainen tuli ja katsoi lasien yli vihaisena. Sanoi: - Mene ulos ja takarapulle!

“Kävelen suurta porstuaa pitkin takaisin ja mahti sanoo takana: `Mikä oli?` ja mahtinainen sanoo: `Yksi punikin alku.`” Erityisen vaikuttava oli näytelmän kuvaus punikin hautajaisista, mitä lapsi kirkossa näki ja koki. (Lainaukset Hannu Mäkelän teksteistä Samuli Parosesta)

Koko esityksen ajan jatkunut sade tietysti haittasi esitystä, urheasti kuitenkin näyttelijät ja yleisö kestivät sen. Yleisöstä ainoastaan yksi pariskunta joutui poistumaan. He istuivat muovisilla kourutuoleilla ja ilmeisesti pylly kastui, kun vettä kertyi liikaa tuolin istuinosaan. Kastuminen ei varsinkaan tänäkesänä ole ollut harvinaista, mutta sen sijaan sateenvarjosta aiheutunut sateenropina kieltämättä haittasi repliikkien kuulemista.

Kaiken kaikkeaan Aatamin kylässä oli mukava poiketa olosuhteista riippumatta. Yleisö tuntui myös kokevan näin, ymmärsivät näyttelijöiden aseman heidän säiden armoilla ollessaan ja palkitsi esiintyjät raikuvin abloodein. – Piristävä kokemus monessakin merkityksessä!

Vielä lauantaina ja sunnuntaina Volter Kilvelle nimetyllä Kustavin kirjallisuusviikolla on tarjolla paljon mielenkiintoista ohjelmaa, kannattaa siis viikonvaihteessa suunnata kohti Kustavia meritse tai maitse.

Epilogi

Koko esityksen ajan siis satoi ja aika-ajoin todella reippaasti. Näytelmän päätyttyä tilanne muuttui ja itse asiassa näytelmän aikana vallinneet olosuhteet olivat sittenkin hyvää tuuria. Muutaman kymmenen metrin kävelymatkan aikana Rentolan Kesäteatterin näyttämöltä tilanne muuttui dramaattisesti. Suorastaan hirmuinen sadekuuro nimittäin alkoi piiskata aluetta. Ensimmäiset ryntäsivät kahvilaksi kunnostettuun rakennukseen, joka täyttyi nopeasti ja loput jatkoivat matkaa autoilleen. Rankkasade oli niin rajua, että kastumatta tuskin säästyi kukaan, vaikka olivat sadevarusteetkin päällä. Linkistä katsottavat kuvat ehkä havainnollistavat miltä sadan metrin kävelymatka näytti.

Rankkasade jatkui melko pitkään, mutta Uuteenkaupunkiin saavuttuamme huomasimme, ettei siellä ollut satanut juuri lainkaan. Tiedotusvälineet kertoivat eilisten sademäärien olleen ennätyksellisen suuria koko maassa. – Tekisi silti mieli väittää, että liki puolet siitä tuli Rentolan kesäteatterin alueelle ;)                                   KATSO KUVAT...

Kilpi-viikon Kesä Aataminkylässä kosketti ja kasteli Kustavissa

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 17.7.2015

Rentolan Kesäteatterissa Kustavin Kilpi-viikolla torstaina esitetty Samuli Parosen saman nimiseen esikoisromaaniin perustuva ”Kesä Aataminkylässä” on kirjailijan sukellus omaan lapsuuteen, 7-vuotiaan päänsisukseen 1920-luvulla. Kyseessä oli täysin poikkeuksellinen kielellisesti rikas kuvaus kesästä syrjinnän, pahanteon ja kuoleman kulmilla.

Esityksen on dramatisoinut ja ohjannut kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja Juha Hurme, joka oikeanpuoleisssa kuvassa ennen  esitystä keskustelee yleisön kanssa vielä liki sateettomassa säässä.

Päärooleissa olivat Anna Kuusamo ja Antti Laukkarinen. Musiikista ja säestyksestä vastasi Tomi Alatalo ja visualisoinnista Heini Maaranen.

Kuvassa oikealla miehensä kanssa Rentolan Kesäteatterin äitinsä kotipaikalle Kustaviin perustanut Hilkka Oksama-Valtonen ortodoksi-äitinsä rauhoittumishuoneessa. Rakennus toimii myös teatterin kahviona.

“Aataminmäen miehet ei pelkää mitään, ne menee”, tiivisti kovassa vesisateessa pääosan esittäjä Anna Kuusamo kirjailija Samuli Parosen oman lapsuudenkuvauksen tuntoja hänen esikoisromaanistaan ”Kesä Aataminkylässä dramatisoidussa teatteriryhmä Yövieraiden esityksessä.

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.7.2015

Perinteistä Crusell-viikon Lyhtyjen yötä vietetään U:gissa torstaina 30.7. Tapahtuman Vallimäellä aloittaa yhdeksältä paikallinen, lumoavaääniseksi kehuttu Sofia Kerkola, tiedottaa U:gin kulttuuritoimisto.

Seuraavaksi esiintyy Jukka Perko Jazztet. Yhtye muotoilee uusiojazz-musiikkinsa 1930-1950-luvuilla vallinneen Streamline Moderne -tyylisuunnan innoittamana. Kokoonpanossa soittavat Perkon lisäksi Teemu Viinikainen, Teppo Mäkynen ja Ville Herrala.

Sitten vauhtiin pääsee Pethman-Nieminen Ens., joka soittaa juurevaa bluesia. Yhtyessä soittaa Pete Pethman (kitara), Juha-Pekka Nieminen (kitara ja laulu), Seppo Sundström (kosketinsoittimet ja laulu), Hannu Polojärvi (basso) sekä Juha Salminen (rummut).

Viimeisenä kuullaan Taiga Quartetia, joka syntyi Jyväskylässä viime syksynä. Ohjelmisto koostuu pääosin kitaristi Lauri Hallikaisen sävellyksistä. Yhtyeessä soittavat lisäksi Tuuli Nevantaus-Jokinen (saksofoni), Veli-Matti Silanterä (basso) ja Topias Lehtola (rummut). Samalla nähdään tuliviuhkoja käsittelevä viihdetaiteilija Ericat.

Osoitus musiikin voimasta? – Lyhtyjen yön taika murtui, Jukka Perko Jazzet puhalsi taivaan portit auki ja väki kastui

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 31.7.2015

Ihmisen herkkyys ja arjen tärkeät hetket esillä Oheistaidekodissa                LUE...

Vakka-Suomen Sanomat • Artturi Raukunen • 27.7.2015  

Oheistaidekodissa Vehmaalla hohtaa seuraavan puolentoista kuukauden ajan Elovalo. Tiistaina avatussa Harvest Light -näyttelyssä etsitään merkityksiä Raine Körkön veistoksista, Topi Heiskasen maalauksista, valokuvista ja kalligrafeista sekä unkarilaissyntyisen, nykyisin residenssiään Ranskassa pitävän Timea Jankovicsin valokuvista. Tiistaina avattu näyttely on esillä 13. syyskuuta asti.

Lyhtyjen yö torstai-iltana keräsi perinteiseen tapaan Uudenkaupungin Vallimäen täyteen Crusell-viikkoa viettäviä. Alku sujui puolipilvisessä, mutta tämän kesän sääksi melko lämpimässä illassa leppoisan seurustelun merkeissä. Koko iltapäivän uhkaavan näköiset ukkospilvet olivat kierrelleet kaupunkia, mutta illaksi ne näyttivät latistuvan pois.

Alkulämmittelyjen jälkeen lavalle nousi illan nimekkäin vieras Jukka Perko Jazzet. Kokoonpanoa mainostetaan suomijazzin timanteimmisista nimistä kootuksi komboksi, joka on ahkeran keikkailun myötä hitsautunut kovan luokan svengiä tuottavaksi yksiköksi. Saksofonisti Jukka Perkon luotsaaman Jazztetin vuoden 2012 debyyttialbumi esitteli kvartetin, joka svengaa ilmavasti ja löytää tuoreita tulokulmia myös lainakappaleisiinsa.

Perkon ohella Jazzetissa soittivat rumpali Teppo Mäkynen, basisti Ville Herrala ja kitaristi Teemu Viinikainen. Kolmen viimemainitun esittämä avausjakso oli varovaista alkulämmittelyä, mutta Jukka Perkon astuttua kuvioon meno sähköistyi merkittävästi. Mainittakoon, että oli samalla kokoonpanolla myös tämän vuoden Pori Jazzeissa.

Melko lyhyeksi jäänyt setti antoi viitteitä virtaviivaisesta ja ilakoivasta uusiojazzista jonka taustalla on asiantuntijoiden mukaan 1930-1950-luvuilla vallinneen Streamline Moderne – designtyylisuunta. Ikivihreiden suomalaisten ja kansainvälisten iskelmäsävelmien lisäksi settiin sisältyi myös pari tuoretta uudelleen muotoillut bebop-henkistä biisiä. Nautittavaa letkeänrauhallista kuunneltavaa, joka sopi Lyhtyjen yön seurusteluhenkiseen tunnelmaan.

Lyhtyjen yön taika murtui

Jazzet päätti varsinaisen osuutensa jazzsovitukseen ikivihreästä romanialaissyntyisen Georges Boulangerin ”Ennen kuolemaa”-kappaleesta. Jo tällöin muutamia pisaroita tipahteli taivaalta, mutta vasta Jukka Perko Jazzetin encorena esittämä väkevä tulkinta Unto Monosen ikivihreästä Satumaa-tangosta paljasti vaikuttavalla tavalla musiikin ihmeellisen voiman.

Yhtye loihti Uudenkaupungin edustalla olevalle aavalle merelle, jonka takana Satumaa ilmeisesti sijaitsee, sellaisia puhureita, että ne saivat merellä maleksineen pienehkön pilven liikahtamaan Vallimäen ylle ja ropauttamaan melkoisen sadekuuron. – Taivaan portit aukenivat, Lyhtyjen yön taika oli murtunut, koskaan aikaisemmin ei nimittäin sen pitkän historian aikana ole satanut. Kesästä johtuen suuri osa yleisöstä oli varustautunut tilaisuuteen paitsi hyvin eväin myös sateenvarjoin. He kaivoivat ne tyytyväisenä esiin ja Lyhtyjen yö heidän osaltaan jatkui – ilmeisesti.

Vaikkka itse jo Kustavin Kilpiviikon kesäteatteriesityksessä olin tänä kesänä joutunut hirmuisen sadekuuron riepoteltavaksi, en ollut ottanut opikseni ja olin matkassa tyhjin käsin. Seuraavan esiintyjän Pethman-Nieminen Ens. -yhtyeen valmistautuessa, otimme seuralaiseni kanssa hatkat, mikä ei kastumisen osalta tosin auttanut tippaakan, sillä jo torin kohdalla olimme kuin uitettuja rottia – virkistävä kokemus silti ;)

Saksofinia ja klarinettia soittavan Jukka Perkon ohella Jazzetissa musisoivat rumpali Teppo Mäkynen, basisti Ville Herrala ja kitaristi Teemu Viinikainen.

Väkeä oli Vallimäellä aikaisempien vuosien tapaan paljon.

Ja musiikkia kuunneltiin hartaina.

Lyhtyjen loisteessa syötiin eväitä ja seurusteltiin.

Lapsien mielestä paras mesta näytti olevan ankkurikiipeily.

Lyhtyjen yön sateeton taika on murtunut – sateenvarjoja, muoveja tai muita sadevarusteita kaivavat esiin ne, joilla niitä on.

Jukka Perko Jazztet, Taiga Quartet, Pethman-Nieminen Ens. ja Sofia Kerkola Crusell-viikon Lyhtyjen yössä torstaina

Crusell-konsertti Maailman-matkaajat  Yle Areenassa

Avakka • 31.7.2015  (Konsertti on äänitetty Vanhassa kirkossa 29.7.)

Konsertin otsikkona on Maailmanmatkaajat ja sen aikana matkataan Ranskan, Kuuban, Brasilian ja Argentiinan kautta Suomeen. Konsertissa on myös kantaesitys, Aki-Yli-Salomäen uusi teos Harhoja. Yli-Salomäki on todennut, että tässä puupuhallinkvartetille ja jousikvartetille sävelletyssä kappaleessa on monia harhoja. Mitä ne ovat, niistä säveltäjä kertoo enemmän väliaikahaastattelussa. Luvassa on monipuolinen ja vaihteleva ilta kun illan aikana kuullaan musiikkia eteläamerikkalaisista rytmeistä Uudessakaupungissa syntyneen Bernhard Henrik Crusellin huilukvartettoon.

Kaikkien aikojen kortti nyt myynnissä!

Mennään museoon -viikon aiheena on Museot mediakasvattajina

Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.10.2015

Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.10.2015

No, satavuotias Allan karkaa syntymäpäivänään vanhainkodin ikkunasta ja siitä alkaa valloittava seikkailu, jossa kaikki menee  niin kuin menee ihan vaan puolivahingossa. Mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on rutkasti riihikuivaa rahaa ja Allan huomaa olevansa elossa enemmän kuin aikoihin.

Vaatimattomana miehenä Allan tulee vaikuttaneeksi tahtomattaan koko maailman historiaan. Kansainväliseen menetysromaaniin ja huippusuosittuun elokuvaan perustuva kantaesitys Uudenkaupungin Teatterin isolla näyttämöllä marraskuussa 2015.

Herkullisen historiallinen komedian ensimmäiset esitykset ovat perjantaina 6. 11. klo 19 pidettävä ennakkoesitys ja lauantaina 7. klo 19 on ensi-ilta.

Ohjaus ja dramatisointi Raija ja Pentti Nokkala, Käsikirjoitus J. Jonasson.

Miten Allan päätyi ylläolevaan tilanteeseen? Norsun kanssa samaan kuorma-autoon??

Fotofinlandia 2016-palkinnon voittaja on Yehia Eweis

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.3.2016                                                                                                                                                LUE...

Suomen arvostetuimman valokuvakilpailun Fotofinlandia 2016 -kilpailun 20 000 euron pääpalkinnon saaja ratkesi, kun tuomarikolmikko Merja Salo, Leena Saraste ja Juha Suonpää valitsi voittajan 15:n loppukilpailuun yltäneen kuvakokonaisuuden joukosta. Älä pelkää-sarjan kuvat kertovat Ewesin mukaan lapsuudesta; miten ystävyys, sisaruus, leikki, unet, pelot ja salaisuudet ovat sen ainesosia ja millaista on nähdä lätäkön pinnan alla toinen maailma tai herätä hiljaiseen taloon ennen muita.

Tuomarit perustelevat voittajan valintaa näin:

Yehia Eweisin kuvasarja Älä pelkää välittää yksityisen, mutta samalla kaikkien jaettavissa olevan kokemuksen lapsuudesta. Kuvasarja jatkaa ja päivittää albumikuvauksen traditiota. Se on kaikkien ulottuvilla ja nykytekniikalla periaatteessa helposti toteutettavissa kameroituneessa yhteiskunnassa. Eweis hallitsee suvereenisti arkisen, runollisen tarinankerronnan. Sarja rohkaisee herkkyyteen tavallista elämää kohtaan, sen havainnointiin ja tallentamiseen. Korkeatasoisten vedosten mutkaton ripustus palvelee hyvin sarjan kerrontaa ja luo rikkaan kokemuksen katsojalle. Kuvasarjan sanoma on positiivinen ja auttaa näkemään: elämä on tässä ja nyt, koko ajan ympärillämme.

Yleisöäänestyksen voitti ylivoimaisesti Lari Järnefel kuvasarjallaan Taistelutarinat ­– Perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan.

Fotofinlandia 2016 -kilpailun finalistit esittäytyvät Kuva & Kamera -messujen ajan 4.– 6.3. 2016 Helsingin Messukeskuksessa. Näyttelyssä on mukana 15 suomalaista kuvaajaa teoksillaan.

Fotofinlandia 2016 -finalistit ovat:

1. •Kristoffer Albrecht, Riippuvia asetelmia
   

2. •Miia Autio, I called out for mountains, I heard them drumming
   

3. •Petri Damsten, Dystopia
   

4. •Lauri Eriksson, 22 tapausta asunnottomuudesta
   

5. •Yehia Eweis, Älä pelkää
   

6. •Aapo Huhta, Block
   

7. •Wilma Hurskainen, The Man Comes Around
   

8. •Lari Järnefelt, Taistelutarinat ­– Perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan
   

9. •Kaarina Leinonen, Tyttöjen värit
   

10. •Martti Matilainen, Mun Stadi
    

11. •Ari Nieminen, Tapahtui veden alla
    

12. •Pekka Niittyvirta, Obliquity
    

13. •Sami Parkkinen, Father and Son
    

14. •Kaisa Rautaheimo, Pojat
    

15. •Iiu Susiraja, Numero 3
    

Vähintään kahden kuvan kokonaisuuksien aihe ja toteutustapa olivat vapaat.

Kilpailun pääpalkinto rahoitetaan Kopiosto ry:n kopiointikorvauksista kerätyillä varoilla.

Lari Järnefelt voiti ylivoimaisesti yleisöäänestyksen kuvasarjallaan Taistelutarinat, jossa on kuvattu perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan

Viidentoista finalistin joukkoon valittiin myös uusikaupunkilaislähtöinen Kaisa Rautaheimo, kuvasarjallaan Pojat. Hänen kuvasarjastaan yllä otos ”Ville palaa yökerhosta aamuyöllä” (Karjaa).

Yehia Eweisin kuvasarja Älä pelkää välittää yksityisen, mutta samalla kaikkien jaettavissa olevan kokemuksen lapsuudesta. Kuvasarja jatkaa ja päivittää albumikuvauksen traditiota.

Marko Laihisen ”Halokehrät”

on Vuoden aforismikirja 2015

Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.3.2016

Vuoden 2015 aforismikirjaksi on valittu Marko Laihisen teos Halokehrät (Poesia).

Vuosittain vaihtuvaan valitsijaraatiin kuuluivat tällä kertaa filosofi, kirjailija Johannes Ojansuu ja aforisti Hanna-Leena Ylinen. Palkittu saa kunniakirjan.

Raadin perustelut:

Halokehrät on ehjä ja hallittu kokonaisuus. Teos on muodoltaan runokirja, mutta sen runot hajoavat aforismeiksi ja aforismit muodostavat pieniä runoja. Halokehrät yhdistää kiinnostavasti runoutta ja aforistiikkaa yli rajojen. Laihisen kirja sekä tunnustelee että uudistaa aforismin rajoja.

Mitä on kulttuuriympäristö ja miksi se on tärkeää? Tutki ja osallistu uudessa palvelussa kulttuuriymparistomme.fi ja #kulttuuriympäristömme

Avakka • Ilmo Suikkanen • 13.4.2016                                                                                                                                                                   LUE...

Uusi verkkopalvelu Kulttuuriymparistomme.fi auttaa tutkimaan ja tutustumaan, oppimaan ja innostamaan sekä hoitamaan ja suojelemaan kulttuuriympäristöä. Sivuston avautumista juhlistetaan kaikille avoimella #kulttuuriympäristömme-valokuvakilpailulla. – Hyvä foorumi esim. juhlavuoteen valmistatuvalle Uudellekaupungille!

Kulttuuriymparistomme.fi esittelee koko kulttuuriympäristön laajan kirjon perinnemaisemista urbaaniin miljööseen. Uutiset ja tapahtumat kertovat mitä kulttuuriympäristöön liittyvää tapahtuu juuri nyt, pidemmät jutut ja asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit antavat mahdollisuuden syventää tietoja kulttuuriympäristön eri teemoista ja näkökulmista.

Palvelun uutiskirje on tilattavissa sivuston kautta ja se ilmestyy kerran kuukaudessa. Sivusto on julkaistu myös ruotsiksi osoitteella varkulturmiljo.fi.

Palvelun tuottavat ympäristöministeriö ja Museovirasto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja kulttuuriympäristöalan toimijoiden kanssa. Kulttuuriymparistomme.fi:n taustalla on Rakennusperinto.fi-palvelu, joka on vuodesta 2006 lähtien tarjonnut erityisesti rakennuksiin ja rakennusperintöön liittyvää tietoa. Sivustouudistuksen yhteydessä sen sisältö on laajennettu kattamaan kulttuuriympäristön eri osa-alueet.

Ikuista, jaa ja osallistu Instagramissa: #kulttuuriympäristömme-valokuvakilpailu

Uuden sivuston avautumista juhlistetaan kaikille avoimella valokuvakilpailulla. Tarkoituksena on, että osallistujat ottavat valokuvan heille itselleen tärkeästä kulttuuriympäristöstä ja jakavat sen Instagramissa. Kuvassa tulee käyttää aihetunnistetta #kulttuuriympäristömme ja linkata tiliin @kulttuuriymparistomme. Lisäksi kuvan ohessa tulee kertoa lyhyesti miksi kuvan kohde puhuttelee.

Valokuvakilpailu on käynnissä syyskuuhun 2016 saakka, ja joka kuukausi kaikkien osallistujien kesken arvotaan upeita palkintoja, kuten Museokortteja, Suomen luontokeskus Haltian vuosikortteja, Retkipaikka-kirjoja, Ympäristö-lehden vuosikertoja ja Suomalainen maisema -kirjasarjan julkaisuja. Kilpailuun osallistuvia kuvia jaetaan palvelun Instagram-tilillä @kulttuuriymparistomme.

Tarkemmat tiedot kilpailusta ja sen säännöt löytyvät sivulta kulttuuriymparistomme.fi/valokuvakilpailu

1. •Tutustu palveluun: kulttuuriymparistomme.fi
   

2. •@kulttuuriymparistomme-tili Instagramissa
   

3. •#kulttuuriympäristömme-valokuvakilpailun säännöt
   

4. •Kulttuuriymparistomme.fi Facebookissa

Vakka-TV lahjoitti kirjastolle kotiseutu-ohjelmiaan valtavan määrän Avakka • 26.5.2016                                                                                                        LUE...

Vakka-TV on lahjoittanut kirjaston kotiseutu-kokoelmaan valtavan määrän Vakka-TV´n ohjelmia aina 1980-luvulta lähtien.

Vakka-TV:n arkistoitudut ohjelmat ovat kirjaston tietokoneella asiakkaiden katsottavissa.

Lahjoittajat Valto Vaalikivi ja Martti Soini ovat kirjastossa kertomassa lahjoituksesta torstaina 2.6. jo kello 12.00.

Laita ajankohta almanakkaasi!

Taidegraafikkojen Outi Heiskasen ja Inari Krohnin Metsän autuus -näyttelyn avajaisia vietettiin tiistaina aurinkoisessa säässä Vehmaalla. Oheistaidekotiin oli kerääntynyt taiteen ystäviä niin läheltä kuin kauempaakin, kertoo Vakka-Suomen Sanomat

– Mikä riemu minulle päästä teitä tänne tapaamaan. Kyllä tämä on minulle suuri juhla, huudahti Heiskanen korttipöytänsä äärestä.

Toimittaja Elias Krohn piti avajaispuheen vieraille.

– Olen elänyt Outin ja Inarin teosten keskellä. Heidän taiteessaan on ulottuvuuksia ja tunnelmia, jotka eivät tyhjene, vaikka heidän teoksiaan katsoisi kuinka usein. Heidän luomansa maailmat ovat kannustaneet minua luomaan omia maailmojani, hymyili Krohn.

Krohn luonnehti Outi Heiskasen ja Inari Krohnin taidetta luontomystiikan sävyttämäksi.

– Outin ja Inarin taiteessa ovat vahvasti läsnä luonnonhenget, erilaiset myyttiset olennot sekä panteistinen tunne yhteenkuuluvuudesta luonnon kanssa. Tästä syntyy myös metsän autuus.

Taide ja luonto tuovat Elias Krohnin mukaan ihmiselle välttämätöntä lepoa.

– Ne tuovat informaatiotulvaan rauhoittavaa vastapainoa.

Oheistaidekodin alakerrassa on nähtävillä Inari Krohnin grafiikkaa ja maalauksia. Vehreät työt vievät ajatukset oitis metsän rauhoittavaan siimekseen. Erityisen tärkeitä Inari Krohnille ovat metsät Kustavissa ja kotipaikkakunnalla Vihdissä.

– Olen ollut kesäkustavilainen yli 50 vuotta. Saariston männyt ovat minulle tärkeä symboli. Vihdissä taasen on hyvin rikas ja lehtevä sekametsä. Nämä kaksi erilaista metsätyyppiä ovat molemmat minulle läheisiä, Krohn kertoi.

Grafiikassa Krohnia kiehtoo eritoten se, että tavallaan työtä tehdään melkein sokeana.

– Ensin on mielikuva. Sitten on laatta, johon piirtää, mutta ei voi yhtään tietää, miltä näyttää kun siihen tehdään vedos. Koevedostuksia joutuu tekemään paljon, ennen kuin lopputulos on tyydyttävä. Se on pitkä prosessi. Grafiikassa toimitaan näkemisen ja sisäisen ajatuksen risteyskohdassa, kuvaili Krohn.

Maalaamisessa Krohnia kiinnostaa nähtävillä oleva muutos.

– Maalaamisessa näkee koko ajan sen kehityksen, mitä siinä tapahtuu. Muutos tapahtuu koko ajan silmien edessä teosta tehdessä. Grafiikassa ei näe ennen kuin on ottanut koevedoksen.

Krohnin mukaan taide antaa humaania ja inhimillistä näkökulmaa asioihin.

– Ajattelen, että taide on aina hyvän puolella, vaikka taide voikin kuvata pahoja ja rumia asioita. Taide voi avata silmiä näkemään ja ymmärtämään asioita.

Nykyhallituksen toimia kuten esimerkiksi kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia ja metsähallituslakia Krohn suomi tylyin sanankääntein.

– Nykyhallitus on kulttuurin ja luonnonsuojelun vihollinen numero yksi. Yliopisto- ja koulutusleikkaukset ovat aivan törkeitä. Kyseessä on äärikapitalismi, jossa ajatellaan vain yksisilmäisesti taloudellisia arvoja, eikä nähdä miten kulttuuri voi toimia yhteiskunnassa rakentajana.

Taiteen tekemisen on Krohnin mukaan silti ja juuri siksi jatkuttava.

– Meidän taiteilijoiden pitää jatkaa töidemme tekemistä ja pyrkiä tekemään niin hyviä töitä kuin mahdollista. Meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntaan taiteen keinoin. Muutakaan keinoa ei ole.

Metsä tekee autuaaksi Oheistaidekodissa

Outi Heiskasen ja Inari Krohnin taide on luontomystiikan sävyttämää                                        

Vakka-Suomen Sanomat • 7.7.2016

Avoimet ovet Mattilan talonpoikaiskodissa vielä viikonlopun ajan 

Avoimet ovet Pentti ja Anne Siivosen Mattilan talonpoikaiskodissa jo 10. kerran. Avoinna 11.-17.7. joka päivä klo 12-18.

Ainutlaatuisen laaja ja monipuolinen talonpoikainen esineistö. Lisäksi esillä Suomen laajin vakka-kokoelma. Esittelyssä myös uusi "Vakka Suomessa" -kirja. Työnäytöksiä.

Vapaa pääsy.

Tapahtumapaikka löytyy osoitteesta:

Mattilan talonpoikaiskoti Mudaistentie 47, Kalanti

Pentti Siivosesta kotiseutuneuvos

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi joulukuussa 2015 kotiseutuneuvoksen arvonimen kalantilaiselle Pentti Siivoselle hänen työstään talonpoikaiskulttuurin vaalimisen eteen. Pentti Siivosen yhdessä Anne vaimonsa kanssa perustama ja rakentama Mattilan talonpoikaismuseo sai kaksi vuotta sitten Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven.

Esillä on muun muassa Suomen suurin vakkakokoelma sekä laajat juustomuotti- ja kuparikokoelmat monien muiden talonpoikaisesineiden lisäksi. Alueella on kaikkiaan 17 vanhaa rakennusta, joista yksi on vuonna 2012 maan kauneimmaksi valittu huussi.

Tiistaina 12.7. paikan päällä olivat vasta ilmestyneen Vakka Suomessa -kirjan tekijät, antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstam ja päätoimittaja emeritus Matti Jussila sekä valokuvaaja Katja Hagelstam. Mattilassa on mahdollista tavata myös nykyajan kalantilaisen vakantekijän Lauri Yli-Saari ja 83-vuotiaan vihtamestari Eino Lehto.

– Tällaista ei löydy mistään muualta, totesi Vakka-Suomen Sanomissa Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola luovuttaessaan tiistaina tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimidiplomin Mattilan talonpoikaiskodin isännälle Pentti Siivoselle yhdessä valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Juha Nevavuoren kanssa.

Mattilan talonpoikaismuseo on ollut Anne ja Pentti Siivosen elämäntyö, ja Pentti pitää saatua nimitystä kotiseutuneuvokseksi sen työn huipentumana. Uudet projektit pitävät mielen virkeänä, ja ne jatkuvat, sanoo Siivonen. Mattilaan tilasta ja 7000 talonpoikaisesineen kokoelmasta on julkaistu kirjat Talonpoikaiskoti (2012) ja Juusto muotissa (2014). Tällä viikolla 14.7. julkistettiin teos Vakka Suomessa, joka kertoo erilaisista vakoista ja niiden käytöstä. Vakat ovat myös nyt esillä Mattilan tilan joka vuotisessa tapahtumassa

Neljässäkymmenessä vuodessa on Siivosen talonpoikaisesinekokoelma kasvanut valtakunnallisesti ainutlaatuisiin mittoihin. Asiantuntijoiden mukaan hänen 470 juustomuotin ja 250 vakan kokoelmat ovat maan laajimmat ja myös kupariesineistön kokoelma kuuluu ehdottomasti maan suurimpiin.

Siivonen on kerännyt myös mittavan kokoelman 1800-luvulla Uudessakaupungissa valmistettuja hopeaesineitä. Kotiseutuaiheiseen tallentamiseen kuuluvat niinikään vanhat Kalanti-aiheiset postikortit ja valokuvat.

Lännen Omavoima Oy myönsi Mattilan tilalle ympäristöstipendin 2012. Suomen Kotiseutuliitto myönsi Pentti Siivoselle kultaisen ansiomerkin ja kunniakirjan 2013. Viime vuonna Mattilan tila oli yhtenä seitsemästä suomalaiskohteesta ehdolla Europa Nostra -kulttuuripalkinnon saajaksi.

Tänä vuonna Pentin ja Annen teemana on vakka. Tiistaina julkistettiin kirja Vakka Suomessa ja tämän viikon ajan Mattilan talonpoistalossa on esillä heidän kokoelmansa 250 vakkaa.

35. Crusell-viikko avattiin näyttävästi väenpaljoudessa Uudenkaupungin torilla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.7.2016 •      Ohjelma  LUE...

Crusell-viikko käynnistyi U:gin torilla lauantaina kello 12, jolloin Antti Sarpilan trio puhalsi Crusell-viikon viikon avatuksi. Avauspuheen piti viisi vuotta viikon taiteellisena johtajana toiminut Harri Mäki. Viikon ajan, joka päivä puoliltapäivin torilla on tuttuun tapaan päivän puhallus.

Vuoden 2016 teemana on ”Tarinankertojat”. Musiikkiin liittyvien tarinoiden lisäksi kuullaan konserttikokemuksia syventäviä tarinoita musiikista Heikki Valstan esitelmien muodossa.

– Meillä on tarjolla monenlaista tarinaa, mutta tarina tarvitsee myös kuulijansa. Tulkaa, tulkaa ja tulkaa, kehoitti viidettä vuottaan Crusell-viikon taiteellisena johtajana toimiva klarinetisti Harri Mäki tervehtiessään Uudenkaupungin torin täyttänyttä yleisöä 35. puupuhallinviikon avajaisissa lauantaina.

Onpa teitä paljon... se hieno juttu ja toivottavasti on paljon myös viikon maksullisissakin tapahtumissa. Nykytilanteessa Crusell-viikko tarvitsee yleisön tukea myös tästä syystä, korosti Crusell-viikon pitkäaikainen toiminnanjohtaja Rauno Melos omassa tervehdyksessään ja viikon ohjelman esittelyssä.

Kantaesityksiä vuoden 2016 Crusell-viikolla on runsaasti. Viikolla kuullaan mm. Olli Mustosen pianosekstetto puhallinkvintetille ja pianolle, jossa Olli itse pianossa. Arktinen Hysteria puhallinkvintetti tulkitsee Jaakko Kuusiston, Sebastian Hillin ja Marzi Nymanin uudet puhallinkvintetot.

Loppukonsertissa soittaa barokkia Jousia Ensemble, solisteinaan Helena Juntunen sekä osa kurssien opettajista. Ensimmäisessä Jousia -konsertissa kuullaan mm. Benjamin Brittenin ”Illuminations” sopraanolle ja jousille sekä Vaughan-Williamsin oboekonsertto. Viikolla kuullaan myös Schubertin ”Die Schöne Müllerin” Jussi Myllyksen ja Kiril Kozlovskyn tulkitsemana sekä kamariooppera Anne Frank Mia Huhdan tähdittämänä.

Jazzin tarina -konserttisarjassa kuullaan mm. Jelly Roll Moltonin musiikkia Antti Sarpilalta. Sarja päättyy Mikko Innasen Plop -yhtyeen konserttiin. Esiintyjinä jazzin saralta vierailevat myös mm. Aili Ikonen, Marzi Nyman ja Iiro Rantala.

Avajaistahdit viikolle antoi Antti Sarpila trioineen. Trio soitti Benny Goodmanin ikivihreitä, aloittaen säveltäjän ensimmäisen silloin vielä savikeikolle tallennetun levyn kappaleilla. Jazz-musiikki onkin suurressa roolissa tämänvuotisen viikon ohjelmistossa, sitä on tarjolla lähes joka päivä.

– Jazzillaa Crusell-viikko haluaa olla mukana musiikin tekemisen ytimessä. Oma suosikkini on maanantainen Olli Mustosen konsertti, sanoo Mäki.

Crusell-viikko päättyy lauantaina 30.7.

35. Crusell-viikon avaus täytti torin lauantaina.

Vas. Crusell-viikon toiminnanjohtaja Rauno Melos, Anne Itä-ranta sekä 5 vuotta viikon taiteellisena johtajana toiminut Harri Mäki, joka on juuri lähdössä avaamaan tämän vuodenCrusell-viikkoa.

Antti Sarpilan trio avasi torilla 35. Crusell-viikon. Benny Good-manin ikivihreitä soittaneeseen trioon kuuluvat Sarpilan (klari-netti ja saksofonit) lisäksi Zhenia Gimer (piano) ja Keith Hall (rummut)  KUUNTELE...

Väki täytti torstai-iltana taas kerran Vallimäen ympäristöineen ja näytti myös viihtyvän hämärtyvässä lämpimässä kesäillassa piknik-eväiden ja Lyhtyjen Yön hyvän ohjelman parissa.

Kansainväliseen Crusell-huilukilpailuun             52 huilistia 21 maasta Avakka • 25.4.2017

Ensi kesän Crusell-viikon Kansainväliseen Crusell-huilukilpailuun ilmoittautui 52 huilistia 21 maasta. Kilpailuun valitaan tallenteiden perusteella enintään 40 osallistujaa. Esikarsinnan tulokset julkistetaan viimeistään 28.4. Kilpailu pidetään 24.–29. heinäkuuta Uudessakaupungissa.

Kyseessä on nuorille, 30-vuotiaille tai sitä nuoremmille huilisteille, tarkoitettu huilukisa. Alku- ja välierässä soitetaan sooloteoksia sekä pianosäestyksellisiä teoksia. Finaalissa huilistit soittavat Jousia Ensemblen solistina. Kapellimestarina toimii Janne Nisonen.

Crusell-huilukilpailun palkintoina jaetaan 11 000 euroa. Lisäksi voittaja kutsutaan esiintymään Crusell-viikolle.

Kilpailun tuomariston muodostavat Petri Alanko (pj. Suomi), Philippe Bernold (Ranska), Emily Beynon (Hollanti), Silvia Careddu (Itävalta) sekä Felix Renggli (Sveitsi).

Mainittakoon, että ensi kesänä 22. – 29.7. pidettävä Crusell-viikko juhlistaa teemalla ”Rakkaat naapurit” sekä 100-vuotiasta Suomea että 400-vuotiasta Uuttakaupunkia.

Reima Nurmikon saaristoaiheinen taidenäyttely Vasossa

Avakka • 7-6-2017

Vason näyttelytilassa on kesän 2017 aikana esillä ympäristötaiteilija Reima Nurmikon saaristoaiheinen taidenäyttely. Vasossa on lisäksi esillä perusnäyttelyssä olevat parkkilaiva Varman suurikokoinen pienoismalli sekä erilaisia venemoottoreita ym.

Näyttelytilassa on myynnissä mm. Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen merellisiä myyntituotteita.

Vason näyttelyyn 9.6.2017 – 30.9.2017 välisenä aikana on vapaa sisäänpääsy.

Vason näyttelytilassa, Pakkahuoneentorilla Uudessakaupungissa oleva näyttely on avoinna päivittäin 10-17

HUOM! Näyttelyyn liittyy myös Reima Nurmikon haahkaparvi Kaupunginlahden pohjukassa.

Ympäristötaiteilija Reima Nurmikko haluaa herät-tää dialogia luonnon ja ihmisten välille, tuoda tai-teellaan esiin ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa. Linnut ovat tärkeä elementti hänen teoksissaan.

Kaupunginlahdella uivat isot haahkat ovat osa Reima Nurmikon ympäristötaidenäyttelyä. Vasemmalla upoksissa oleva lintu heijastelee ihmisen sormenjälkeä luonnossa.

Queerstavi Pride 2017 keräsi Kustaviin runsaan sata henkeä kulkueeseen LUE...

ranneliike.net • 16.7.2017                                               

Kustavissa lauantaina 15. heinäkuuta järjestetty pride-tapahtuma keräsi runsaan 100 henkeä kulkueeseen.

Queerstavi Priden pääjärjestäjä kustavilaissyntyinen Eerika Salminen kertoo tapahtuman olevan iloinen tapahtuma, jonka tavoitteena on tänä vuonna muistuttaa, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on kaikkialla, ja kaikilla pitää olla oikeus olla, asua ja lomailla missä vain, ilman pelkoa syrjinnästä tai väkivallasta.

Toista sataa henkeä – etupäässä nuoria iloisia ihmisiä – kerääntyi lauantaina Kustaviin muistuttamaan, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on kaikkialla, ja kaikilla pitää olla oikeus olla, asua ja lomailla missä vain, ilman pelkoa syrjinnästä tai väkivallasta. (Kuva Ilmo Suikkanen)

400-vuotiasta Uuttakaupunkia onnitellaan alkaneella Crusell-viikolla sunnuntai-iltana mm. esittämällä Händelin Ilotulitusmusiikkia ulkoilmakonsertissa Vallimäellä. Musiikkia ilotulituksella höystettynä tarjoilee Suomen oboe- ja fagottiseuran orkesteri, kapellimestarinaan Aila Hettula. Tilaisuuteen on vapaa pääsy

Aamunavauksessa seura puheenjohtaja Eero Purmonen vitsaili aikoinaan Georg Friederich Händelin vuonna 1749 säveltämän ilotulitusmusiikin ensiesityksessä syttyneen silloin tuhoisan tulipalon ja tähän pyritään tänäkin iltana, mutta toivottavasti sentään Uudenkaupungin kaunis puutaloalue säästyy.

Viikon avasi lauantaina sen taiteellisena johtajana viimeistä vuottaan toimiva Sibelius-Akatemian puupuhallinmusiikin professori Harri Mäki (keskellä). Hän jättää tehtävänsä uudeksi taiteelliseksi johtajaksi valitullle Tuulia Ylöselle.

Mäen mukaan Crusell-viikon tämänvuotinen teema ”Rakkaat Naapurit” tutkii ja juhlistaa Ruotsin ja Venäjän merkitystä Suomen musiikkielämän kehitykselle.

Satavuotias maamme on myös omalta osaltaan, mm. festivaalin nimikkosäveltäjän Crusellin kautta, ollut vaikuttamassa naapureidemme musiikkielämään monella tavalla. Olemme mm. Crusell-organisaation puitteissa kiertänneet vuosien saatossa kiertäneet Venäjää ristiin rastiin, kertoo Harri Mäki.

Venäläisen taidemusiikin isä, Mihail Glinka, päätti kymmenen vuoden ikäisenä ryhtyä säveltäjäksi kuultuaan B. H. Crusellin c-molli klarinettikvarteton ja Crusellin oma ura Tukholman musiikkielämässä on todellinen maahanmuuttajan menestystarina.

Ruotsalainen ZilliacusPerssonRaittinen jousitrio esiintyy Crusell-viikolla ensimmäistä kertaa ja Ukrainan Lozovassa syntynyt klarinetisti-kapellimestari Valentin Uryupin johtaa juhlakonsertissa Tapiola Sinfoniettaa.

Tapiolalaisten konsertissa kuullaan mm. Shostakovitsin sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Ne sävellettiin alunperin Suomen vapauttamisen kunniaksi, mutta sattuneesta syystä niitä ei tuolloin esitetty.

Toisena solistinumerona kuullaan Ponchiellin ”Il Convegno” eli ”Kohtaaminen”. Siinä solistina taituroivat Andreas Sunden ja Valentin Uryupin.

Crusell-viikko pyörähti käyntiin lauantaina

Harri Mäki: Viikko tutkii ja juhlistaa naapureiden     merkitystä Suomen musiikkielämän kehitykselle                                       

Avakka Ilmo Suikkanen • 23.7.2016

Aamunavauksessa esiintynyt Suomen oboe- ja fagottiseuran orkesteri musisoi sunnuntai-iltana myös Vallimäellä.

Viikon avajaistapahtumaa seurasi lauantaina kauniissa säässä Uudenkaupungin torilla arviolta 500-päinen yleisö.

Viikon avasi lauantaina sen taiteellisena johtajana viimeistä vuottaan toimiva Sibelius-Akatemian professori Harri Mäki. Vasemmalla syksyllä eläköityvä Uudenkaupungin kulttuuri-koordinaattori Rauno Melos, jonka työpanoksesta merkitt-ävä osa on suuntautunut Crusell-viikon järjestelyihin. Oikealla Crusell-viikon tiedottaja Petri Hatakka.

Suomen oboe- ja fagottiseuran orkesteri konsertoi sunnuntai-iltana Vallimäellä, soittaen kapellimestarinsa Aila Hettulan johdolla Georg Friedrich Händelin Ilotulitusmusiikkia. Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlan merkeissä pidettyn konsertti päättyi ilotulitukseen.

– Händel on säveltänyt tämän teokseen alun perin juuri tällaisin instrumentein varustetulle orkesterille, sanoo seuran puheenjohtaja Eero Purmonen esitellessään konserttia aamunavauksen yhteydessä. Sen kantaesitys oli Lontoossa 1749. Silloin juhlittiin Aachenin rauhaa ja kuningashuone tilasi sävellyksen tämän rauhan kunniaksi.

Tuon kantaesityksen päätteeksi oli myös ilotulitus, mutta se epäonnistui, kun ilotulitusrakentti osui ilotulitevarastoon, josta alkoi tulipalo ja ihmisiä jopa kuoli.

– Kuulin, että myös kun teosta esitettiin täällä Crusell-viikolla joskus 1990-luvulla, niin silloinkin ilotulituksesta syttyi pieni palonalku ja paloauto jouduttiin kutsumaan paikalle.

Tänä iltana pyrimme noudattamaan perinteitä, vitsaili Purmonen, mutta toivottavasti emme polta sentään kaupungin kaunista puutaloaluetta.

Turvajärjestelyt olivat ilalla kuitenkin kunnossa, eivätkä tapaukset enää toistaneet itseään. Vallimäen ylärinteet täyttänyt yleisö sai nauttia konsertista täysin tyvenessä kesäillassa.

HUOM. sävellyksen taltioinri on kuunnel-tavissa ja katsottavissa seuran www-sivuilla.

Rumpuryhmä oli tärkeässä roolissa konsertin loppuhuipennuksessa.

Ilotulituksen koko historia jäi vähän tuhruisena tyvenessä illassa toviksi näkyviin taivaalle (kuva oik.).

Runsaslukuinen yleisö oli saapunut seuramaan Suomen oboe- ja fagotti-seuran suuren orkesterin esitystä (alla).

Vallimäellä Händelin sävelten tahdissa

Oboe- ja fagottiseuran orkesteri ilotulitti

Avakka Ilmo Suikkanen • 24.7.2016

Täysi Vallimäki nautti taas kerran eväineen Crusell-viikon Lyhtyjen Yön tunnelmallisesta ulkoilmakonsertista

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 28.7.2017

Täysi Vallimäki todisti taas kerran Crusell-viikon tunnelmallisen ulkoilmakonsertin Lyhtyjen Yön muodostuneen vuosien saatossa traditioksi, joka halutaan kokea aina uudestaan ja uudestaan. Tämän vuotisen Lyhtyjen yön pääesiintyjä oli Jukka Eskola Soul Trio täydennettynä saksofonisti Timo Lassylla.

Kotimaisen jazzin kärkitrumpetiksikin tituleeratti Jukka Eskola julkaisi keväällä Soul Trio -yhtyeensä kanssa ensimmäisen kokopitkän albumin Soul Trio vinyyli-, CD- sekä digijulkaisuna.

Yhtyeen soundilliset esikuvat tulevat pääosin 60-luvulta. Jukka Eskola Soul Trion musiikkia luonnehditaankin rouhean soul jazzin perinteestä ammentavaksi svengaavaa nykyjazzia soittavaksi yhtyeeksi. Jukka Eskola lukeutuu Suomen arvostetuimpiin trumpetisteihin ja hänen lisäkseen triossa vaikuttaa kotimaisen jazzkentän urkuspesialistiksi tituleerattu Mikko Helevä sekä suvereenista ja svengaavasta rumputyöskentelystään tunnettu Teppo Mäkynen.

Taas kerran täpötäysi Vallimäki todisti Crusell-viikon Lyhtyjen Yön muodostuneen vuosien saatossa traditioksi, joka halutaan kokea aina uudestaan ja uudestaan.

Yhtyettä täydensi Lyhtyjen yössä Timo Lassy, jonka instrumentteja ovat tenorisaksofoni, baritonisaksofoni ja huilu. Hänen oma kokoonpanonsa Timo Lassy Band nauttii jazz-piireissä suurta suosiota.

Tässä näytteeksi lyhyt videoklippi Jukka Eskola Soul Trion esityksestä Lyhtyjen yössä.                    KATSO...

Niamh McKenna, Irlanti voitti Kansainvälisen Crusell-huilukilpailun

Avakka • 30.7.2017

Kansainvälinen Crusell-huilukilpailu huipentui tänään lauantaina 29.7. kilpailun finaaliin Uudessakaupungissa. Nelivaiheisen Crusell-huilukilpailun finaaliin valittiin kolme huilistia torstaina kilpailtuun välierään valituista kymmenestä huilistista.

Kilpailussa jaettiin seuraavat palkinnot:

1. 1palkinto 6000 € McKenna Niamh, Irlanti
   

2. 2palkinto 3000 € Blanco Joidy, Venezuela
   

3. 3palkinto 2000 € Ivanova Elizaveta, Venäjä
   

Voittaja kutsutaan esiintymään vuoden 2018 tai 2019 Crusell-viikolle.

Huilukilpailun tuomariston muodostivat Petri Alanko, puheenjohtaja, Philippe Bernold (Ranska), Emily Beynon (Iso-Britannia), Silvia Careddu (Italia) sekä Felix Renggli (Sveitsi).

Kilpailun finaalissa kilpailijat esittivät yhden huilukirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, W. A. Mozartin Huilukonserton G-duuri K.313. Toisena teoksena kilpailijat kantaesittivät Minna Leinoselta huilukilpailuun tilatun teoksen Luvetus huilulle ja jousiorkesterille (2016–2017). Finaalin orkesterina toimi Jousia Ensemble johtajanaan Janne Nisonen. Mozartin huilukonsertto soitettiin ilman kapellimestaria.

Kilpailua tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Kansainvälisen Crusell-huilukilpailun järjestää Crusell-seura. Crusell-viikko ja -huilukilpailu ovat saaneet nimensä Uudessakaupungissa syntyneen Bernhard Henrik Crusellin mukaan. Suomen ensimmäisiin säveltäjiin lukeutuva Crusell eli 1700–1800-luvun taitteessa ja oli tuon ajan yksi etevimmistä klarinetisteista Euroopassa.

Uudenkaupungin Hehkuvimmaksi persoonaksi äänestettiin Päivi Sappinen

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 3.11.2017

Päivi Sappinen  äänestettiin Uudenkaupungin Hehkuvimmaksi persoonaksi. Hän on monessa mukana oleva sisällöntuottaja, joka tunnetaan mm. suositusta Nakit ja mutsi -blogistaan. Päivi Sappinen nousi yleisöäänestyksen selkeäksi voittajaksi. Hänet kruunattiin voittajaksi Hehku-karnevaalin avajaistapahtumassa perjantai-iltana Uudenkaupungin Rauhanpuistossa.

Hänen valintaansa äänestäjät mm. seuraavin superlatiivein: ”Iloa säteilevä persoona. Tuo uusikaupunkilaisuuttaan näkyvästi ja ilolla esille, ja levittää positiivisuutta ympärilleen. Hän tulee juttuun lähes jokaisen kanssa ja saa muut nauramaan. Hän inspiroi ihmisiä olemaan oma itsensä”.

Uudenkaupungin Sanomien yhteistyössä Uudenkaupungin Yrittäjien ja kaupungin kanssa järjestämässä kilpailussa annettiin yhteensä 236 ääntä. Ääniä annettiin peräti 84 henkilölle.

– Se on mahtava tulos, ja kertoo että kaupungissa asuu paljon hyviä lähimmäisiä, joiden toiminta kaupungin ja täällä asuvien ihmisten hyväksi on huomattu, sanoi äänestyksen tuloksen julkistanut Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Eija Eskola-Buri. Äänestyksessä ei ollut etukäteen asetettuja ehdokkaita,

Toiseksi eniten ääniä sateli jääurheilumies Tapani ”Topperi” Kluuskerille. ”Hän on uljas esikuva kenelle vaan. Tasa-arvoinen Tapani huomioi niin nuoret kuin iäkkäätkin. Satoi tai paistoi Tapanin kasvoilta löytyy hymy, joka ylettyy korviin asti, äänestäjät kuvailivat häntä.

Kolmanneksi eniten ääniä sai kenkäkauppias Outi Nurmi. Häntä äänestäneet kiteyttivät ehdokastaan muun muassa näin: ”Outi hehkuu yli kaupungin rajojen lähimmäisenä ja yrittäjänä,. Häneen voi luottaa sataprosenttisesti. Erittäin auttavainen. Iloinen ja säteilevä, vie Ukia eteenpäin”, kertoi Eija Eskola-Buri.

Hehkukarnevaalien ohjelman aloitti laulellen Kalle Klotz. Hehkuvin persoona -äänestyksen tulosten julkistamisen jälkeen esiintyi ex-uusikaupunkilainen Heli Laaksonen esitellen yleisölle seitsemän hänellä tärkeätä esinettä entisestä kotikaupungistaan. Silmämääräisesti suurin niistä näyttävin oli Niittyluodon Ari.

Musiikkiopistolaiset esiintyivät ja kirjastossa oli Varjoteatteri-esityksiä ja kuultiin Iltasatu. Kirjaston pihalla VPK:n soittokunta soitti tuttuun tapaansa reipasta puhallinmusiikkia ja tottakai myös kuningas Kustaa II Aadolf juhlisti tapahtumaa.

MLL:n kauppasivat hauskoja valotuotteita. Ohjelmassa oli myös kurpitsan kurpitsan veistelyä sekä yritysten ja yhdistysten toiminnan esittelyä, poneja sai rapsuttaa ja tarjolla oli karkkia, ämpäreitä, makkaraa, arvontaa jne. Shoppailu liikkeissä oli mahdollista klo 19 asti.

Ex-uusikaupunkilainen Heli Laaksonen esiteli yleisölle tuttuun tapaansa hauskoilla tarinoilla höystäen seitsemän hänellä tärkeätä esinettä entisestä kotikaupungistaan. – Silmämääräisesti näyttävin niistä oli Niittyluodon Ari.

Positiivisuutta säteilevä Päivi Sappinen tunnetaan laajasti lapsiperheen arkea kuvaavista hauskoista ja raisuista Nakit ja mutsi -blogeistaan. Hän totesi elämän välillä olevan heillä sen verran karmeeta, että he ovat porukalla päätelleet: kyllä sen on pakko olla hauskaa. Isovanhem-pani ovat karjalaisia ja ehkä tämä kummallinen tapa olla suuna päänä joka paikassa tulee sieltä, Päivi itse arvelee.

Yleisöä oli paikalla kirkkaassa syysillassa melko runsaasti. Tilaisuus päättyi Sorvakon sillalla esitettyyn pienimutoiseen valoputous-esitykseen. Suuren luokan valoshown järjesti Alisenkadun päästä tapahtumaa kurkkimaan tullut täysipäinen kuu-ukko.

Näin putoaa valo Sorvakon sillalta.

Uudenkaupungin Työväentalolla takanaan 110 vuotta elämää laidasta laitaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 7.11.2017

Työväenyhdistys osti tontin vuonna 1901 varoilla, mitkä se oli hankkinut järjestämällä iltamia ja arpajaisia. Tontilla sijaitsi J. Malmgrenin talo, mikä kuitenkin tuhoutui täysin tulipalossa toukokuussa 1906.

Tulipalon jälkeen yhdistys alkoi heti puuhata uutta taloa. Jäsenet tekivät talkootöitä ja velkakirjoja rakennusrahaston kokoon saamiseksi. Uusi talo saatiin aikaiseksi ja sen vihkiäisiä vietettiin 21.11.1907.

Taloa lämmitettiin aluksi puilla, mutta vuonna 1955 siirryttiin keskuslämmitykseen ja Suomen Kotiseutuliiton avustuksella liityttiin kaukolämpöön vuonna 2006. Vanhasta puulämmitysajasta muistuttavat edelleen salin kauniit kaakeliuunit, joita ei kuitenkaan enää sovi käyttää hormien ja piippujen puuttuessa.

Taloa on kohennettu ulkoisesti ja sisäisesti vuosien kuluessa, nykyisin suurelta osin Suomen Kotiseutuliitolta saatujen avustusten turvin.

Vuonna 1916 talon ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin vaaleankeltaiseksi, uudelleen 1987 ja viimeksi 2007. Tällöin myös tontin aidat ja portit kunnostettiin. Vesikattoa on korjattu 1960-luvulla, 1980-luvulla ja viimeksi 2007.

Sisätiloissa keittiötä, kahviota, wc-tiloja on kohennettu. Näkyvin muutos on juhlasalin ja eteistilojen saattaminen nykyiseen arvokkaaseen muotoonsa. Korjaukset, lattian ja seinäpintojen maalaukset toteutettiin kaupunginarkkitehdin ohjeitten mukaisesti ja valvonnan alaisena.

Taloa on hoidettu talkoovoimin vuodesta 2000 lähtien talon pitkäaikaisen talonmiehen irtisanouduttua.

Talon kalustukseksi 1960-luvulla Rautatiekirjakauppa Oy lahjoitti kahdeksan pöytää ja 36 tuolia. Yhdistys järjesti 2007 tuolikeräyksen, jolloin kuka tahansa voi ostaa juhlasaliin tuolin. Keräykseen osallistuttiin puoluekannasta riippumatta siten, että pystyttiin hankkimaan 200 tuolia yhteiseen käyttöön.

Talolla ollut ja on edelleen monenmoista toimintaa.

Työväenyhdistys on perustamisestaan lähtien pyrkinyt kohottamaan työväen sivistystasoa ja sen taloudellista tilannetta, herättämään kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.

Perustamisensa aikoihin yhdistyksellä oli sairaus- ja hautausapukassa ja oma työnvälitystoimisto.

Työväentalolla on harrastettu kaikenlaista kulttuuria, talossa on toiminut kirjasto, siellä on näytelty, soiteltu, voimisteltu, pidetty iltamia ja jossain vaiheessa perustettiin elokuvateatterikin.

Tunnetuimpia salin käyttäjiä oli Usko Hurmerinta alias Usko Kemppi, "Tulipunaruusujen" säveltäjä. Lama-aikana vuosisadan vaihteessa työväentalolla toimi maalikauppa, jonka vuoksi esim. yhdistyksen 100-vuotisjuhla vietettiin teltassa pihalla.

Tämän vaiheen jälkeen yhdistystoiminta alkoi talolla uudelleen. Taloa ryhdyttiin vuokraamaan erilaisiin tapahtumiin, juhliin, koulutuksiin, eläkeläisjärjestöille, SPR:lle.

Talon lämmitettävä pinta-ala on n. 800m2, sisältäen eteistilat, salin, näyttämön, kahvion, keittiön, kolme kokoushuonetta ja WC-tilat.

Vuonna 2017 talo osallistui Demari-lehden järjestämään kilpailuun "Suomen kaunein työväentalo" sijoittuen toiseksi kauniimmaksi.

Talon omistaa Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry, joka ensi lauantaina 11.11. klo 14.00 juhlii Uudenkaupungin työväentalon 110-vuotistaivalta. Juhlapuhujana on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Marraskuun 21. päivä 1907 käyttöön vihitty Uudenkaupungin Työväentalo on tuttu paikka kaupunkilaisille.

Tsekin tasavallan elintarvikevalvontaviranomainen on varoittanut muita EU-jäsenmaita sisämarkkinoille maahantuoduista kiinalaisista ”Kama Sutra” -laseista (Kama Sutra Shooter Glasses, Set of Glasses 6 pieces, artikkelinumero 14/1992, eränumero 19329, Bicchieri da chupito) irtoaa liikaa lyijyä  ja kadmiumia.

Ko. määräystenvastaisia laseja on ollut myynnissä Suomessa ainakin Ylivieskassa ja Lahdessa vähittäismyyntiliikkeissä. Lisäksi niitä on ollut myynnissä Kaalimato.com sivustolla. Laseja on myyty sekä yksittäin, että kuuden lasin pakkauksessa.

Yritykset, joissa myyntiä on ollut, ovat ilmoittaneet poistaneensa ko. tuotteet myynnistä ja asiasta on myös tiedotettu kuluttajia kaalimato.com sivustolla: (http://klubi.kaalimato.com/?i=page_level3_yleis_1511357837215_98)

Lasien satunnainen käyttö ei aiheuta suurta riskiä ihmisen terveydelle, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi olla haitallista, joten niiden käyttöä ei suositella.
Kuluttajia pyydetään mahdollisen tuotepalautuksen suhteen olemaan yhteydessä ostoliikkeeseen.
 
Asiaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa ylitarkastaja Merja Virtanen, etunimi.sukunimi@evira.fi, p. 050 386 8436.

Kiinalaisista ”Kama Sutra” -laseista irtoaa liikaa lyijyä ja kadmiumia

Avakka 23.11.2017        LUE...

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Juha Hurmeelle

– "Fanitetaan tätä routaista maata, mutta suhteellisuudentajua mukaan" tiivistää Volter

Kilpi-viikon taiteellinen johtaja Hurme LUE...

Avakka • 1.12.2017

Elisabeth Rehn valitsi voittajaksi Juha Hurmeen romaanin Niemi. Kirjassa kerrotaan humoristisesti 14 miljardin vuoden kehityskulku.Tampereella asuva Juha Hurme oli lähdössä päivittäiselle lenkilleen, kun sai puhelun Finlandia-voitostaan. Pitkän linjan kirjailija ja teatterimies ei antanut moisen tiedon hätkähdyttää, vaan jatkoi lenkkiään ja antoi ajatusten askarrella tulevan teatterityön parissa.

– Ei ihminen niin heikko saa olla, että antaisi palkinnon vaikuttaa. Tyynen rauhallisesti vaan eteenpäin, kaikki jatkuu samaan malliin, toteaa Hurme.

Turun kirjamessuilla lokakuussa Juha Hurme kertoi Niemi-teoksestaan tehden myös velmuilevaan tyyliinsä kauppaa uunituoreesta teoksestaan. Nyt häntä juhlitaan kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajana. Pitkän rupeaman Kustavin Volter Kilpi-viikon taiteellisena johtajana, teatteriohjaajana ja -näyttelijänä toiminut Hurme ehti jo värikkääseen tapaansa kiitospuheessaan suututtaa mm. kulttuuriministeri Sampo Terhon kehoittamalla: opetelkaa ruotsia, juntit.

Terhon kehoitettua häntä pyytämään sanomisiaan anteeksi Hurme myös seuraavana aamuna teki sen ja kehoitti puolestaan kulttuuriministeriä hankkimaan pari numeroa suuremman piponarun, koskaa entinen näköjään kiristää pahasti.

– Opuksen lukemisessa jo yli puolen välin ehtineenä, olen vakuuttunut sen ilmiömäisyydestä tieteen populari-soijana (mainio lahjaidea). Hauskasti, rehevästi, raadollisesti, mutta kuitenkin tieteellisestä tarkastelusta tinki-mättä Hurme loihtii esiin satavuotiaan kansakuntamme vaiheita historian hämärästä aina vuoteen 1809. IS

Kuva Ilmo Suikkanen

Kritiikki: Juha Hurmeen esseeteos Niemi liikkuu avarasti historian, tieteiden ja taiteiden välillä – renessanssiteosten tapaan Kaleva • 30.1.2017   LUE...

Avattu valotaideteos juhlistaa 400 vuotta täyttävää Uuttakaupunkia ja 100-vuotiasta Suomea kuluvan viikon ajan

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 4.12.2017

Uudenkaupungin 400-juhlavuoden kunniaksi hankittu valotaideteos ”Kaupunkini, kotini” julkistettiin sunnuntaina torin kulmalla. Tilaisuuden avasi opetus- ja sivistystoimenjohtaja Inkeri Parviainen toivottaen tervetulleeksi juhlistamaan Uudenkaupungin historian ensimmäistä valotaideteosta. Teos pitää sekä Uudenkaupungin 400 vuotta että itsenäisen Suomen 100 vuotta juhlavuosien teemat.

Valoteoksen suunnittelija Timo A. Aalto totesi esittelypuheessaan teoksen muistuttavan meitä sekä rakkaasta kotikaupungistamme ja isänmaastamme. Täällä tuttuja maamerkkejä tuodaan teoksessa esille valoilla.

Pimeään aikaan ihmiset täällä tarvitsevat valoa, nauttikaamme nyt valosta taiteen keinoin. Valotaide on kovassa nosteessa maailmalla, myös Suomessa järjestetään ja toteutetaan pimeänä vuodenaikana lukuisia installaatiota ja festivaaleja, sanoo Timo A. Aalto.

Hän kertoi halunneensa esitettävässä teoksessa tuoda esille paikallisia elementtejä tarkastelemalla niitä ulkopaikkakuntalaisen silmin. Näitä ovat puutalot, teollisuus, meri ja merellisyys. – Kommenteissa jotkut elementit olivat monen paikkakuntalaisen mielestä kyllä onnistuttu hyvin kätkemään.

HOP:n talon eteläseinällä torin kulmalla näkyvä teos on esillä alkavan viikon eli maamme 100-vuotisjuhlaviikon ajan kello 16-22.

Osa teoksen toteutuksesta on kustannettu kaupungin rahoituksella sekä mm. yrityksiltä ja naapurikunnilta saaduilla juhlavuosilahjarahoilla.

Tilaisuudessa esiintyi laulajapariskunta Susanna Pihlaja ja Kalle Klotz sekä Art Teatron kustavilainen ammattilaistaiteilijapariskunta sirkus- ja varieteetaiteen alalta Pauliina Räsänen ja Slava Volkov.

Avajaisyleisöä oli torin kulmaan kertynyt sankoin joukoin.

Superkuu oli täydessä terässään seuraamassa mitä Uudessakaupungissa tällä kertaa tapahtuu.

Art Teatron kustavilainen ammattilaistaiteilijapariskunta sirkus- ja varieteetaiteen alalta Pauliina Räsänen ja Slava Volkov esitti oman valoshownsa ja akrobaatiaa.

Tilaisuuden avasi Uudenkaupungin opetus- ja sivistystoimenjohtaja Inkeri Parviainen.

Musiikillisesta annista vastasi uusikaupunkilainen laulajapariskunta Susanna Pihlaja ja Kalle Klotz.

Puutalot, teollisuus, meri ja merellisyys valotaiteen keinoin olivat tekijän Timo A. Aallon taiteellisena haasteena.

Itsenäisyytensä sadatta vuotta juhlivan Suomen lippu on valotaideteoksen ehkä näyttävin osa.

Orrella aamutuimaan

helmikuussa kirjastossa

Avakka • 30.1.2017

Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa on helmikuussa esillä Elsa Vuorion näyttely "Orrella aamutuimaan".

"Orrella aamutuimaan" on yksi Elsa Vuorion tekstiilitöiden näyttelyn seinälle tarkoitetuista kuultokudoksista. Muut kangaspuissa kudotut kuultokudokset ovat joko kasvi- ja eläinaiheisia tai geometrisin kuvioin kuvioituja verhoja, seinätekstiilejä ja tauluja.

Näyttelyssä on kudottujen töiden lisäksi mukana myös virkattuja pannulappuja, liinoja ja tyynyjä sekä ommeltuja tyynyjä.

U:gin kirjaston satutunnit 2018 alkavat

Avakka • 4.1.2018

Uudenkaupungin kirjaston kevään satutunnit alkavat torstaina 11.1.2018 klo 9.30 kirjaston lastenosastolla.  Satutunnin kesto on n. 40 min ja satutunnit on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille, alle 2-vuotiaat kuitenkin mielellään vanhemman tai hoitajan seurassa.

Satutunnilla luetaan uusia kuvakirjoa sekä eri teemoihin liittyviä kirjoja. Satuja lukee kirjastonhoitaja Tuula Amberla sekä lastenosaston uusi kirjastovirkailija Päivi Luoma-Keturi. Päivi on aiemmin työskennellyt Naantalin kirjaston lastenosastolla ja on siellä tehnyt paljon yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen parissa. Nyt sitten meidän satutunneilla!  

Satujen kuunteleminen kehittää lapsen sanavarastoa ja lapselle ääneen lukeminen on hienointa yhteistä aikaa, niin kotona, päiväkodissa kuin kirjastossakin. Kevään satutunneille saadaan myös vierailevia esiintyjiä.

Uudenkaupungin museo heitti ryhmälle vuoden alussa haasteen yhteisestä näyttelystä. Näyttelytilan ohjelmassa tuli muutamia peruutuksia ja tila vapautui nopealla aikataululla. Haaste sai ryhmäläisiltä heti innostuneen vastaanoton ja lopputuloksena Crusellin Liljelundhallissa avautui Vakka-Suomen valokuvaajat, helmikuun ajaksi.

Näyttelyyn jätti töitä 18 kuvaaja ja yhteensä näyttelyssä oli esillä noin 80 valokuvateosta. Aiheet vaihtelevat avaruuden ihmeistä luontokuviin ja muotokuviin. Näyttely sulkeutui tänään 9.2. Kolmenviikon aikana näyttelyyn tutustui 422 henkeä.

Vakka-Suomen valokuvaajien facebook -ryhmä muodostui muutaman uusikaupunkilaisen valokuvauksen harrastajan ideasta kuutisen vuotta sitten. Vapaamuotoisessa ryhmässä on nyt lähes 900 jäsentä, jotka toiset aktiivisemmin kuin toiset, jakavat ryhmässä itse ottamiaan valokuvia.

Vakka-Suomen valokuvaajien näyttelyssä Crusellissa 422 kävijää Avakka • 9.2.2018  LUE...

Sunholman kartanon paja. Johan Elfing 2013

Raimo Nummela: Syyspäivän eijastuksia.

Mynämäkeläisellä Anto Raalilla on luontokuvauksessa kansainvälisiäkin meriit-tejä, vasemmalla oleva otos valkohäntäpeurat lumista metsää vasten on palkit-tu Englannissa Southamptonin yleiseurooppalaisessa valokuvanäyttelyssä.

Kamarimusikaalin maailman ensi-ilta!

Ensi-illassa 2.2. runoilemassa myös Heli Laaksonen!

Sylvia ja Tuija ovat reippaita, vaikkakin hyvin erilaisia 70-kymppisiä, Tuijalla on jopa 70-vuotissyntymäpäivä, mutta ei huvita juhlia. Naiset pakenevat teatteriin, koska siellä on aina mukava olla. Ilta kuluu menneitä muistellen ja tulevaa suunnitellen. Elämään kuuluu iloa ja surua, mutta erityisen paljon siihen kuuluu ystävyyttä ja ystävän kanssa on mukava vaikka laulaa: ”Ol ilone, ol valone, ol pulune…”

Sylvia, Tuija ja laulava patja maailmanensi-ilta Uudenkaupungin Teatterissa 2.2.2018

Avakka • 19.1.2017   

Ohjaus Jari Luolamaa

Rauno Melos on säveltänyt Helin runoista lauluja, joita esitetään yksin, kaksin ja pienen kuoron voimin.

Sylvia: Tiina Luolamaa

Tuija: Sanna Koivunen

Enkelikuoro: Terhi Melos, Marketta Kainulainen, Merja Halinen

Liput 17/20 € /teatterin toimisto 02 8451 5440

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan käsittelyssä tiistaina ehdotus:

Nykyinen kirjasto remontoidaan ja toimintaa kehitetään – tulevassa sivistys- ja hyvinvointi-keskuksessa mahdollisuus myös kirjastotilalle

Viime vuosina on käyty keskustelua kirjastolaitoksen tehtävistä ja siitä, millaiseksi tilaksi kirjasto tulee kehittymään tulevaisuudessa. Kirjastot ovat perinteisesti olleet tiedon varastoinnin ja tiedon välittämisen paikkoja. Kirjasto on ollut kirjoja tarjoava kulttuurilaitos.

Tulevaisuuden kirjasto nähdään kansalaisten olohuoneena ja urbaanina toimistona. Kirjastorakennuksen kuuluu tulevaisuudessa olla muunneltava.

Kirjastossa allekirjoitettavana olleen adressin 1260 kirjaston käyttäjää esittävät, että ”Kirjasto on säilytettävä nykyisellä historiallisella kulttuurisesti arvokkaalla paikalla!

Nyt, kun Uudessakaupungissa on ryhdytty pohtimaan Pohitullin ja Viikaisten mäen tulevan monitoimitalon ja monitoimihallin eli sivistys- ja hyvinvointikeskuksen toimintoja, on katse kohdistunut myös kirjastotilojen sijoittumiseen kaupunkikeskustassa.

Uudenkaupungin kirjaston tulevaisuutta on visioitu. (Katso liite.) On hahmoteltu viisi vaihtoehtoa, joissa on tutkittu myös pääkirjaston sijaintia.

Esillä olleista viidesta vaihtoehdoista on käyty keskustelua mm. niin sanotussa Pohitullin ja Viikaisten mäen rakennushankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmä on omalta osaltaan linjannut, että viidestä vaihtoehdosta numero kaksi on suositeltavin Uudenkaupungin tilanteessa.

Lisäksi kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta toteaa, että em. vaihtoehdon toteutuessa nykyinen pääkirjastorakennus peruskorjataan tulevaisuuden tarpeita vastaamaan.

Opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan ehdottaakin tiistaina kokoontuvalle lautakunnalle, että kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää linjata nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan liitteenä olevista vaihtoehdoista numero kahden suunnittelun lähtökohdaksi tulevassa Pohitullin ja Viikaisten mäen rakennushankkeessa eli sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa. Po. vaihtoehdon mukaan alueelle suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkilaisia palveleva digiaineiston omatoimikirjasto.

Kirjastot ovat muutosten edessä

Kirjastot eivät ole enää aikoihin olleet pelkkiä kirjoja lainaavia tiloja, vaan monipuolisia ”kulttuurikeskuksia,” joiden toimintaan digitaalisuus on voimakkaasti tullut mukaan. Kirjastoa on Uudessakaupungissa kehitetty tilana, jossa pidetään lastentapahtumia, näyttelyjä ja jossa yhdistykset voivat järjestää tilaisuuksiaan.

Esimerkiksi Uudenkaupungin pääkirjaston kokoelmat käsittävät 75600 aineistoyksikköä ja n. 140 lehteä. Erilaista tapahtumia oli vuonna 2016 yhteensä 167, opastettuja käyttäjäkoulutuksia oli 67 ja 23 näyttelyä. Kävijöitä kirjastossa on vuodessa vähän alle 100 000,

Kalannissa on lähikirjasto jossa on 18 000 teosta sekä kirjastoautossa noin 7000 kirjaa. Kalannin kirjastoa ollaan parjaillaan muuttamassa omatoimikirjastoksi, johon on asennettu omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä.

Kirjojen lainaamisen ja lehtien lukemisen lisäksi kirjastoista on kehittynyt myös työskentelypaikka muillekin kuin kirjaston henkilökunnalle. Kirjastoon poiketaan tekemään etätyötä, siellä on käytettävissä tietoliikenneyhteydet ja myös tulostusmahdollisuus. E-aineistot ovat kaikille yksiköille yhteiset.

Kirjastossa allekirjoitettavana olleen Anja Hyytiän alulle paneman adressin allekirjoitti 1260 kirjaston käyttäjää. He esittävät, että ”Kirjasto on säilytettävä nykyisellä historiallisella kulttuurisesti arvokkaalla paikalla!

Uutta musiikkia julkaissut Tuula Amberla Arto Nybergin haastateltavana sunnuntaina klo 18.15 

Avakka • 20.3.18

Sunnuntaina 25.3. suorassa lähetyksessä Arto Nybergin haastateltavina uutta musiikkia julkaissut Tuula Amberla, Oulusta Nepaliin moottoripyörällä ajanut Rami Syed sekä Naton puolustusakatemian tutkijaksi kutsuttu Terhi Suominen. Lähetys alkaa TV1 poikkeuksellisesti jo klo 18.15!

Avakka • 10.4.2018

Uudenkaupungin kirjaston satutunnilla to 19.4.2018 klo 9.30 nukketeatteri Piironginlaatikko esittää satunäytelmän 9 kultapäistä prinssiä.

Rakastetun lastenkirjailijan, Kaarina Helakisan, satuun sovitetussa  ja valtakunnallisesti palkitussa näytelmässä  seikkaillaan prinssien matkassa. Tarina kertoo itserakkaasta, omahyväisestä ja ahneesta kuningattaresta, joka hoitaa bisneksiään eikä aika riitä hänen pienille kultapäilleen. Vauhdikas, huumorin keinoin ryyditetty vuorovaikutteinen esitys sopii kaikenikäisille.

Roolit esittää Kerttu Aaltonen, joka on toteuttanut nukenrakennuksen yhdessä Anna Hilskan kanssa. Näytelmän on sovittanut ja ohjannut Kitta Sara. Esityksen kesto on n. 40 min.

Nukketeatteri Piironginlaatikko Uudenkaupungin kirjaston satutunnilla to 19.4.2018 klo 9.30

Ämpärporin pelimannien kevätkonsertti Uudenkaupungin kirjastossa ke  2.5. klo 17.00

Kevät ja Ämpärporin pelimannit kirjastossa ovat erottamattomat. Tällä kertaa mennään Vapun jälkeisissä tunnelmissa! Ämpärporin pelimannit Uudestakaupungista soittavat kansanmusiikkia tuoreella otteella ja konsertissa heitä lämmittelevät Uudenkaupungin ukuleleryhmä.

Ämpärporin pelimannien ohjelmistoon kuuluu suomalaisen kansanmusiikin lisäksi myös mm. klezmer-musiikkia ja vanhaa jazzia. Kymmenhenkisen kokoonpanon riveissä soivat mandoliinit, kitarat, haitarit, viulu, rummut, huilu, saksofoni, banjo ja basso. Yhtye on Vakka-Suomen kansalaisopiston ryhmä ja sen ohjaamisesta vastaa musiikin maisteri Markus Rantanen.

Vapaa pääsy        Tarjolla simaa ja munkkeja!         Tervetuloa!

KH: Pääkirjasto säilyy nykyisellä paikallaan ja korjataan kirjaston tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.5-2018

Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan esityksen, jossa a) pääkirjasto säilyy nykyisellä paikallaan, b) pääkirjasto korjataan kirjaston tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi, c) uuteen sivistys- ja hyvinvointikeskukseen suunnitellaan ja rakennetaan digitaalinen omatoimikirjasto

Birgitta Runola (kesk.) ehdotti Mauri Konnun (kesk.) kannattamana, että  luovutaan nykyisestä pääkirjastoratkaisusta ja rakennetaan uusi pääkirjasto Viikaisten-Pohitullin mäelle eli samalla alueelle kasvatuksen, opetuksen ja liikunnan rakennusten kanssa.

Tässä esityksessä nykyinen pääkirjastorakennus olisi jäänyt pelkäksi lähikirjastoksi. Lisäksi rakennuksessa olisivat toimineet mm. matkailu-, yhteispalvelu- yms. kaupungin palvelut. Raatihuonerakennus olisi voitu myydä.

Äänestyksessä tkulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan esittämä vaihtoehto sai yhdeksän ääntä ja vastaehdotus kaksi.

Perinteinen Merefesti-rantatapahtuma viikonvaihteessa Uudessakaupungissa

Avakka • 8.6.2018

Viikonvaihteessa perjantaina ja lauantaina vietetään Uudessakaupungissa perinteistä Merefesti-tapahtumaa. Ohjelmaa riittää iltamyöhään, vauvasta vaariin, sinkuille sekä pareille. Tapahtumat sijoittuvat Uudenkaupungin torille ja kaupunginlahden rannalle ulottuen Pakkahuoneelta rannan ravintoloista Sorvakon puoleisen Aittarannan ravintoloihin ja niiden jälkeisen ohjelmateltan tuntumasta aina Aquariukseen asti.

Keskustassa on myös kivijalkakauppojen pop-up myyntipisteitä.

Merefestilauantaina järjestetään kesän ensimmäinen Tul toril -teematori, joka Merefestien kunniaksi ristitty Festitoriksi, joka on ohjelmaltaan tavallista monipuolisempi ja kestää kello 15 asti. – Torilla on elävää musiikkia ja erilaista ohjelmaa lapsille.

Pakkahuone on sekin mukana Merefesteillä, siellä ohjelma alkaa iltapäivällä pikatreffeillä sinkuille ja 18:30 alkavat lauantaitanssit, kahvila on auki myöhään yöhön kello 2:n asti.

Sorvakon puoleisilla Aittarannan ravintoloilla on omaa ohjelmaa iltaisin: Captains Makasiini ja Bistro Bay ovat rakentaneet yhteisen esiintymislavan vauhdissa ovat perjantaina Dinturist, molempina päivinä DI JOS & Yami aka ja Ukibiza.

Kirstassa ja Kahvelissa on lauantai-iltapäivällä ohjelmaa lapsille ja molempina iltoina musiikkia Doctor Doctorin esittämänä.

Festivaaliteltassa on livemusiikkia sekä perjantaina että lauantaina. Perjantaina klo 21.30 esiintyy Bablo ja lauantaina klo 21 mm. YÖ-yhtyeen keulakuva OLLI LINDHOLM.

Loppuillan illalla voi pikkutunneilla päättää illan Aquariukseen, jossa nimekkäinä artisteina esiintyvät perjantaina Lord Est ja lauantaina Petri Nygård.

Lisäksi paikkakunnan palveluyrittäjät polkaisivat pikavauhti pystyyn lauantaiksi oman Ukiline ostosristeily -tapahtuman, jossa on mukana ainakin parisenkymmentä keskustan kivijalkaliikettä erilaisina supertarjouksineen.

Aika entinen ei koskaan enää palaa lauloi Juha Vainio aikoinaan... Vanhoille uusikaupunkilaisille tuttu vesi-bussi Kuha näköjään kuitenkin on palannut vakio paikalleen Kalarannan laituriin. Siitä mihin alus liikennöi ei videläole tietoa.

Vesibussi Kuha palasi juurilleen

Avakka • 8.6.2018

Vesibussi Kuha on yksi niistä aluksista, jonka moni uusikaupunkilainen muistaa. Erityisen legendaarisia olivat Kuhan kyydissä tehdyt reissut pursiseuralle ja etenkin Haanperänkarin tansseihin. Nyt vesibussi Kuha on kuitenkin saapunut takaisin ”kotiin”, ainakin toistaiseksi.

Aluksen on vuokrannut Uudestakaupungista kotoisin oleva Auvo Hällfors. – Tilaisuus tuli ihan yllättäen, mutta olihan siihen tartuttava. Kuha kuuluu mielestäni Uuteenkaupunkiin. Se on osa kaupungin lähimenneisyyttä, toteaa Hällfors Uudenkaupungin Sanomissa.

Alus kuljetti aikoinaan matkailijoita mm. suosittuun retkikohteeseen Koiviston saareen, lapsia kesäleireille ja luokkaretkille sekä teki muita tilausajoja saaristossa. Kuha oli näkyvä osa Uudenkaupungin merellistä ilmettä yli 40 vuoden ajan, aina vuoteen 2007 asti. Tuolloin aluksen omistaja teki konkurssin ja alus myytiin pääkaupunkiseudulle.

Lauantain nuorisotorille tultaessa katse kiinnittyi torilla kiemurtelevaan pitkään jonoon – ämpäreitäkö siellä jaellaan, välähtää mielessä. Ei sittenkään kymmenet tytöt ja pojat jonottavat pääsyä juttelemaan Miklun eli Mike Bäckin kanssa.

Juttelun lisäksi moni fani halusi Miklun kanssa yhteis-kuvaan. Onpa joukossa niitäkin jotka pyytävät Miklua ottamaan selfien, joku haluaa nopean videotervehdyksen kavereilleen Snapchatin kautta. Joku tyttö laittaa Miklusta ottamansa kuvan heti puhelimensa taustakuvaksi. Nimmarilla varustetun kortin Miklu antaa kaikille.

Mike Bäck on lempinimellä ”Miklu” yksi Suomen suosituimmista tubettajista. 18-vuotiaan nuoren miehen Youtube-kanavalla on lähes 200 000 seuraajaa.

— Tärkeää on myös olla oma aito itsensä, olla juuri sitä mitä on, eikä alkaa matkimaan muita tubettajia, Miklu sanoo

Hänen veljensä on ehkä Suomen suosituin tubettaja, nimeltään Roni Bäck. Kumpikin Bäck pystyy jo elättämään itsensä videoiden tekemisellä. Rahaa tulee esimerkiksi Youtube-videoiden mainostuloista.

Videoiden kuvaaminen on todellista työtä. Vaikka hän saakin työstään rahallisen korvauksen, pelkän rahan takia videoita ei välttämättä kannata tehdä. – Aika paljon täytyy tehdä, ennen kuin saa ensimmäisen sentin, Miklu sanoo.

Miklu veti U:gissa nuorisoa torille

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 30.6.2018

Ohjelmatarjontaa nuorisotorilla oli runsaasti, tapahtuma alkoi klo 10 kahvitarjoilulla kolmellesadalle ensimmäiselle, kitaristi Tomi Paldanius viihdytti yleisöä, oli myös sumopainia, mölkyn heittoa, tikanheittoa, ilmapalloja jaettiin  ja perheen pienempiä viihdytettiin pallomerialtaalla ja askartelupöydällä.

Mike Bäck on lempinimellä ”Miklu” yksi Suomen suosituimmista tubettajista. 18-vuotiaan nuoren miehen Youtube-kanavalla on lähes 200 000 seuraajaa.

Pakkahuoneella oli lauantaina Uuden perunan karnevaali

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 30.6.2018

Pakkahuoneella pidettiin lauantaina karnevaalit uuden perunan kunniaksi.

Food Piazzassa toriravintolat valmistivat kuuden euron maisteluannoksia kauden sankarista, perunasta ja maistelijoita riitti mukavasti koko päiväksi.

Pakkahuoneen kahvion lisäksi tarjoilua olivat järjestämässä mm. Golfravintola, Rannikon Kalatuote Oy:n Kalakauppa ja Suomen Sillikonttori.

Peruna lajeja esitteli ja myi tuttu perunanviljelijä Anssi Väättänen Lokalahdentien varrelta.

Lavalla karnevaalikansaa viihdytti vaikuttavasti maineikas kitarataituri Tomi Paldanius!

Monen kylmän ja tuulisen päivän jälkeen tuuli heikkeni ja sää lämpeni juuri sopivasti jotta perunakarnevaalin ulkoruokailu onnistui mukavasti.

Kymmenet tytöt ja pojat jonottavat pääsyä sa-maan kuvaan Miklun eli Mike Bäckin kanssa.

Tangon taikaa Lyhtyjen yössä

Crusell-viikon suosituin osio torstainen Lyhtyjen yö-tapahtuma, jossa yleisö kerääntyy vilttien, lyhtyjen ja piknikeväiden kanssa kauniiseen Vallimäen puistoon, onnistui taas loistavasti, Pitkään helteessä hikoilleet saivat viilenevässä tuulettomassa kesäyössä nauttia rennosta yhdessäolosta ja laadukkaasta ohjelmasta.

Tänä vuonna nautittiin Lyhtyjen Yössä Tangon taiasta, jonka hämärtyvässä kesäyössä loihtivat esiin tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja taidokas Riku Niemi Orchestran -tangotentetti. Etenkin viime mainittu on harvinaista herkkua Uudessakaupungissa.

Varsinaissuomalainen, suosittu tangokuningas, Kyösti Mäkimattila puolestaan höysti esitystään murteellisilla välijuonoilla ja Heli Laaksosen runolla.

Tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja taidokas Riku Niemi Orchestran -tangotentetti.

Lyhtyjen yöstä on muodostunut merkittävä musiikillinen yhdessäolon hetki paitsi Crusell-viikon väelle myös alueen asukkaille. Torstain tapahtumassa Vallimäellä alkoi olla aika-ajoin jopa ahdasta.

Uudenkaupungin Laulu-Veikot, seitsemän vuosikymmentä mieskuoro-laulua Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 21.10.2018

Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen perustava kokous pidettiin helmikuussa 1949. Uudenkaupungin kauppayhdistyksen talolle oli tuolloin kokoontunut 23 miestä, jotka päättivät perustaa mieskuoro Uudenkaupungin Laulu-Veikot. Kutsu tapahtui ylilääkäri Tapio Jäntin aloitteesta.

Nyt, kun seitsemän vuosikymentä perustamiskokouksesta on kulunut, Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen 70-vuotisjuhlakonserttii pidetään Pohitullin palloiluhallissa 10. marraskuuta alkaen klo 17. Kuoron historiasta on myös pystytetty näyttely, joka on esillä Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa lokakuun loppuun asti.

Laulu-Veikkojen kuoro on ollut koko historiansa ajan aktiivinen esiintyjä. Harvassa ovat varmasti ne vakkasuomalaiset, jotka eivät jossain elämänsä vaiheessa olisi kuulleet kuoron laulantaa. Tulevassa juhlakonsertissa siihen tarjoutuu taas mahdollisuus.

Luvassa on lauluja oopperan, operetin, elokuvan ja musikaalien maailmasta. Kuoroa johtaa dir. mus. Pekka Harmovaara. Lisäksi avustavat Uudenkaupungin VPK:n Soittokunta sekä Petri Hatakan yhtye.

Konserti juontaa Aarre Telin.

LUE myös kuoron taiteellisen johtajan Pekka Harmovaaran haastattelu Seutusanomista.

Uudenkaupungin Laulu-Veikkot järjestää 10. marraskuuta 2018 kuoron 70-vuotisjuhlakonsertin, se pidetään Pohitullin palloiluhallissa. Myllymäellä otetussa kuvassa nykyisen kuoron 29 laulajaa. Kuoronjohtaja Pekka Harmovaara edessä oikealla.

Kuoro neljännesvuosisata sitten 1993 otetussa yhteiskuvassa, mukana silloin oli 43 kuorolaista. Moni heistä on jo poistunut keskuudestamme, mutta paljon on myös niitä jotka yhä ovat mukana, vaikkakin jonkin verran harmaantuneempina.

Laulu-Veikkojen historiasta on myös pystytetty näyttely, joka on esillä Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa lokakuun loppuun asti. Näyttely on katsaus kuoron historiaan myös merkittävä kuvaus paikallishistoriaa.

Petroskoilainen yhden miehen Nukke-teatteri Tikapuut esiintyi Ystävyystalolla

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 1.11.2018

Petroskoilainen Nukketeatteri Tikapuut poikkesi kiertueellaan Suomessa myös Uudessakaupungissa. Suomi-Venäjä Seuran Uudenkaupungin osaston kutsumana taitava Boris Kudrjavtsev (sikäläinen Kerttu Aaltonen) esitti Ystävyystalolla Sakari Topeliuksen kansansatuun pohjautuvan näytelmän ”Auringonsäde”. Auringon säde on jännittävä tarina hyvyydestä ja ilkeydestä, jota esityksessä höysti upea musiikki.

Kaukana Pohjolassa metsässä kasvaa kaksi komeaa honkaa, Tuulitukka ja Pilviparta. Ne ovat niin suuria, että kätkivät auringon taikasäteen, joka keväisin sulatti lumen ja jään. Ilkeä Kuningashiisi päättää varastaa taikasäteen itselleen ja lähettää luotettavan apulaisensa, kavalan ketun, anastamaan sen. Pieni Sampo-poika on metsässä keräämässä risuja ja auttaa siellä pulaan joutuvaa pupujussia. Kiitokseksi tästä Tuulitukka ja Pilviparta lahjoittivat auringon säteen Sampo-pojalle.

Toisena esityksenä oli venäläinen kansansatu ”Taikasana”. Siinä katsojat saivat nauttia perinteisestä venäläisestä satuperinteestä. Boris Kudrjavtsev sanoi ilokseen huomanneensa Uudenkaupungin vaakunassa olevat hauet, joka oli myös keskeisessä roolissa ”Taikasana”-esityksessä.

Vanja-poika vapautti kerran hauen pinteestä sai siltä luvan pyytää apua joutuessaan itse pulaan. Tarinassa tsaarilla oli hemmoteltu kiukutteleva tytär, joka ei ollut tyytyväinen mihinkään. Vanja tietysti hauen taikavoimilla sai tytön iloiseksi ja kiltiksi sekä päälle päätteeksi puolisokseen – ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Yleisölle, joka pääosin oli aikuisia, tarjolla lisäksi kahvia, mehua ja pullaa. Jälkikäteen voisi todeta, että mainiot esitykset olisivat olleet sopivaa kulttuuri-tarjontaa myös kouluille.

Tältä näyttää Boris Kudrjavtsevin ja hänen käsi-nukkiensa työympäristö Nukketeatteri Tikapuussa kulissien takana (kuva yllä).

Vanja-poika pelasti hauen pinteestä sai oikein pyytää sitä tarvitessaan taikavoimineen avuksi. – Tuollaista haukea en muista itse täkäläisistä vesistä saaneeni – ehkäpä ne on jo pyydystetty U:gin vaakunakaloiksi ;)

Ikärakenteeltaan laajaskaalainen yleisö nautti esityksestä.

Valokuvanäyttely "Venäjän kahdet kasvot" Uudenkaupungin kirjastossa toukokuussa

Avakka • 25.4.2015

Laitilassa vaikuttaneiden kuvaajien Olli Pärkön ja David Sarmaksen Venäjän kahdet kasvot -valokuvanäyttely on esillä Uudenkaupungin kirjastossa koko toukokuun ajan. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina.

"Emme väitä, että tämä näyttely olisi mitenkään absoluuttinen totuus Venäjästä. Venäjä on niin iso maa, että menisi vuosia löytää se totuus oikeasta Venäjästä. Näyttelyn teoksia voisi pikemminkin verrata siihen, kun astutaan ensimmäisen kerran vieraasta ovesta sisään. Ei vielä tiedetä talon tapoja, eikä todellakaan uskalleta olla kuin kotona." (Näyttelyn esittely Suomi-Venäjä Seuran sivustolla)

David Sarmas:

"Olen aloittanut valokuvaamisen joskus 90-luvun puolivälissä. Ricoh oli ensimmäinen järjestelmäkamerani. Kuvattiin Ilfordin mustavalkofilmille. Filmit sekä kuvat kehitettiin itse, ja oppirahoja maksettiin viimeistään siinä, kun monen tunnin kehitysprosessin jälkeen todettiin, että kaikki kuvat ovat joko yli- tai alivalottuneita.

90-luvulla oma kuvaamiseni lähinnä oli vain mielenkiintoinen harrastus, enkä silloin miettinyt valokuvaamista sen vakavemmin. Ja välillä oli aikoja jolloin en kuvannut vuosiin.

Pikkurillin olin antanut aiemmin, mutta koko käsi valokuvaamiselle meni viimeistään 2005 kun aloin opiskelemaan visuaalista viestintää. Tuolloin opiskeltiin kuvaa, ja sen sisältöä. Saatettiin viettää opiskelukavereiden kanssa tunteja taidemuseossa, pohtien teosten sisältöä ja sanomaa.

Tähän päivään mennessä kamera on vienyt minua monenlaisiin paikkoihin, Islannin jäätiköiltä Pietarin maanalaisen kautta aina Espanjan maaseudulle. Olen kuvannut niin iloa, kuin suruakin. Ja mielestäni kuvaamisessa tärkeintä juuri onkin löytää se kohteen oikea tunne.

Pidän itseäni dokumentaarisena kuvaajana. Ihmiset ovat valokuvaamisessa aina suuri haaste. Siinä missä suomalainen karttaa kameraa, niin taas espanjalaiset suorastaan tunkevat päästä valokuvaan."

Olli Pärkö

"Olen harrastanut valokuvausta lähes koko ikäni. Ensimmäinen muistikuvani on kun olin alle kymmenvuotias ja teimme lapsuudenkaverin Roopen kanssa mustavalkoisia kuvia heidän vintillä jonkun itse tekemällä suurennuskoneella. Kuvista tuli muistaakseni ”ihan hyviä”. Sen jälkeen harrastus on ollut välillä aktiivista ja välillä vähemmän aktiivista.

Nyt kun olen eläkkeellä kuvittelin kerkiäväni kuvaamaan enemmän, mutta niistä tuli ”harhakuvia”.

Mieluimmin kuvaan luonnonilmiöitä sekä ”vanhoja asioita”. Eli aiheita, missä kuvaustilanteessa ei ole mikään silmitön kiire. Joskus innostun jostain erikoisesta valosta, ilmiöstä yms.

Kuvani ovat lähinnä dokumentaarisia.

Olen mukana Laitilan kuvaajissa ja Rauman kameraseurassa.

Kuviani on ollut eri seurojen yhteisnäyttelyissä Laitilassa, Vehmaalla, Raumalla sekä Uudessakaupungissa.

Oma ensimmäinen näyttelyni oli heinäkuussa 2005 Laitilan kirjastossa. Aiheena oli minun suosikkikuvauspaikkani Kauppilan umpipiha Koukkelan kylässä. Tämän näyttelyn kuvia on kuvattu Venäjän matkoilla, Karjalan kannaksella, Laatokan ympäristössä tai Vienan Karjalassa 2000-luvulla.

Pääasiassa olen ollut mukana niin sanotuilla ” kotiseutumatkoilla” joilla evakkoon joutuneet käyvät muistelemassa kotipaikkojaan. Mukana on viime aikoina ollut vanhempien mukana yllättävän paljon nuoria ihmisiä tutustumassa ”juuriinsa”.

Kuvia olisi ollut vaikka kuinka, mutta nyt ei nyt ollut mahdollisuutta enempään. Katsotaan josko tulevaisuus tuo jotain tullessaan."

Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti maanantaina

Neljän hengen delegaatio Uudestakaupungista Novgorodiin ja vastavuoroisesti sieltä tänne

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.5.2015

Novgorodista on tullut uusi vierailukutsun Uudellekaupungille. Novgorodilaiset kutsuvat vieraaksen neljän hengen uusikaupunkilaisen delegaation. Uudenkaupungin kaupunginhallitus päättää delegaation lähettämisestä maanantain kokouksessaan. Aikaisemmin saadun vierailukutsun kaupunginhallitus hylkäsi 13.4.2015 pitämässään kokouksessa äänestyksen jälkeen.

Asiasta nousseen hälyn johdosta kaupunginhallitus taas päätti yksimielisesti maanantain kokouksessaan 11.5, uuden kutsun saatuaan, lähettää Novgorodiin ystävyyskaupunkiyhteistyön 50-vuotisjuhlallisuuksiin nelihenkisen delegaation 13. – 14.6.2015. Uuttakaupunkia edustavat Novgorodissa kaupunginhallituksen jäsen Jaana Vasama, kaupunginvaltuutettu Heikki Wala, kaupunginjohtaja Atso Vainio ja opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen.

Vastavuoroisesti Uudenkaupungin kaupunki järjestää Novgorodin ja Uudenkaupungin ystävyyskaupunkiyhteistyön 50-vuotisjuhlallisuudet Crusell-viikon aikana 29.-31.7.2015. Uudenkaupungin kaupungin edustajat toimittavat kutsun tilaisuuteen Novgorodin kaupungille kesäkuun ystävyyskaupunkimatkallaan. Myös tämä kutsu osoitetaan neljän hengen delegaatiolle.

Ohikiitävä hetki.

Nykyvenäjä on vastakohtien maa ja se näkyy, vaikkapa hääauton valinnassa.

Avakka • 13.5.2015   

Museokortti on suomalaisten museoiden yhteinen pääsylippu, jolla voi vierailla järjestelmään liittyneissä museoissa niin monta kertaa kuin haluaa 54 euron vuosimaksulla.

Nyt ei enää tarvitse miettiä, mitä hankkisit äitienpäivälahjaksi tai valmistujaislahjaksi. Oiva lahja sille, jolla on jo kaikkea. Tai mikset muistaisi yrityksesi asiakkaita tai työntekijöitä taatusti hyvinvointia tuottavalla kortilla?

Museokortilla pääsee vierailemaan kaikkiin näihin museoihin - vaikka joka päivä yhden kalenterivuoden aikana. Kortin hinta on 54€ ja sitä myydään myös Uudenkaupungin museon Wahlbergin museotalossa.     

Piia Leppänen ja Jari Luotonen vihitään Pyhämaalla. Parin suuressa rakkaus-tarinassa on kaadettu ennakkoluuloja ja toimittu vastoin yleisiä odotuksia.

Kun Pyhämaan kirkossa vihitään 33-vuotias kalastaja ja kalankasvattaja Jari Luotonen sekä samanikäinen kotiäiti Piia Leppänen, täyttyy Piian hartain haave. Suhteen virallistaminen lujittaa koko perheen, johon kuuluvat Piian edellisistä suhteista syntyneet Aada, Iida ja Säde.

Jari ja Piia olivat etsineet jonkin aikaa kumppania tositarkoituksella. Kumpikin oli sen vuoksi kirjautunut verkossa kontaktipalveluun, jossa heitä kevättalvella 2011 onnisti. Tuolloin Piia näki komean miehen kuvan ja lähetti hänelle viestin.

Ensimmäisten viestien jälkeen pari siirtyi keskustelemaan Facebookiin ja pian vaihdettiin jo puhelinnumeroita. Eikä siinä kaikki. Piia rohkaistui muutaman päivän kuluttua ehdottamaan tapaamista. Kun treffit sopivat vielä tuolloin vanhempiensa luona asuneelle Jarille, Piia saapui Ypäjältä Pyhämaalle.

Komistus oli niin paljon kolmannella kuukaudella raskaana olleen Piian mieleen, että hän jäi niiltä seisovilta viikoksi Pyhämaalle, jossa aika kului kuin siivillä. Jari vei tulevan nuorikkonsa kalastamaan ja esitteli paikkakunnan nähtävyydet sekä kalahautomon, jonka pyörittämisestä Jari vastaa.

Piia palasi kotiinsa, mutta ei saanut kalamiestä mielestään. Parin viikon kuluttua hän palasi Pyhämaalle. Sen jälkeen Jari matkusti Ypäjälle tutustumaan Piian kahteen lapseen Aadaan ja Iidaan.

Kun Jari oli käynyt muutaman kerran Ypäjällä Piian ja lasten luona ja Piia Pyhämaalla, alkoi ajatus yhteen muuttamisesta vahvistua. Jarin työ oli Pyhämaalla, joten yhteistuumin päädyttiin Piian ja lasten muuttamiseen sinne. Koska Pyhämaalla ei ollut vapaita asuntoja, muutti raskaana ollut Piia lapsineen Jarin ja hänen vanhempiensa luokse. Sitten syntyi Piian kolmas tyttö, joka sai nimen Säde.

Mutta yhteisasuminen Jarin vanhempien luona kolmen lapsen kanssa kävi mahdottomaksi. Piia muutti lasten kanssa ensin pieneen rivitaloyksiöön ja hetken kuluttua errostalokolmioon Hirvikoskelle. Lopulta Piia ja Jari löysivät yhteisen asunnon Pyhämaalta entisen pankin tiloista, jossa he häiden aikaan asuvat.

Ennen kuin pari ehti muuttaa nykyiseen tilapäisasuntoonsa Pyhämaalle, oli kosinnan aika. Koska Jari ei tehnyt elettäkään kosimiseksi, päätti Piia ottaa ohjat. "Siinä oltiin suihkussa ja sitten sanoin Jarille, että mennäänkö naimisiin", muistelee Piia.

Kaksi päivää kosinnan jälkeen Piia aloitti kaason kanssa häiden järjestelyt.

Jakson musiikit: 1. Topi Sorsakoski: Olet kaikki 2. Dave Lindholm: Pieni ja hento ote 3. J. Karjalainen: Sankarit 4. Anki Bosse & Robert: Kalastajan blues 5. J.Karjalainen: Merenneitoni ja minä 6. Agents ja Ville Valo: Paratiisi 7. Esa Pulliainen: Sinun omasi 8. Kai Hyttinen: Flirtaten 9. Twin Peaks tv-sarja: Freshly Squeezed 10. Anneli Mattila: Sataa 11. Twin Peaks tv-sarja: Twin Peaks Theme 12. Anna Puu: Kun olet minun 13. Enya: Orinoco Flow 14. Enya: Watermark 15. Tuomari Nurmio: Lemmenloruja

Tuotanto: Filmaattiset Oy.

Kalamies ja kotiäiti

Pyhämaalaiset Satuhäät

Yle Areena • 18.5.2015                    KATSO...

Hannele Salmelan "Paperipussinäyttely".

Galleria Kirjavassa kesäkuussa

Avakka • 27.5.2015

Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa kesäkuussa on esillä Hannele Salmelan "Paperipussinäyttely".

Näyttely avataan maanantaina 01.06. klo 13.

Ideani tähän paperipussijuttuun sain Hesarin kirjoituksesta "Pussit pois", joskus keväällä, kertoo Salmela. Olin jo aloittanut pussien maalailun tammikuussa, mutta päätös näyttelyn pitämiseen tuli mainitsemani lehtijutun jälkeen. Pussien erilaiset tarinat kertovat elämästämme. Minulla on kahdenlaisia pusseja, jotka olen gessonut eli pohjusmaalilla pohjustanut, peittänyt tekstit, värit.

Näyttelyyn voi tutustua kesäkuun ajan kirjaston aukioloaikoina ma-pe klo 10-19 ja la klo 10-14. (Juhannusaattona ja -päivänä kirjasto on suljettu).

Piritta Venho ja Rami Rafael tangomarkkinoiden finaaliin Seinäjoelle  9-11.7

Avakka • 13.6.2015 • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen

Tangomarkkinat laulukilpailun Finaalin karsinta eteni jännittävänä kamppailuna lauantai-iltana 13.6. Tampereen Mediapoliksella. Nettiäänestyksen ääniharava Vakkasuomalaisille tuttu laitilalaisraumalainen Piritta Venho meni kirkkaasti finaaliin naisten puolella ja samoin myös laitilalainen Rami Rafael. Nousiaislainen Jere Vilkkinen sen sijaan karsiutui jatkosta samoin kuin täkäläisten Luttisten serrkupoika Visa Luttinen.

Kuningatarfinaali to 9.7.2015 klo 21

Seinäjoki Areena, Yle TV1, Radio Suomi, Yle Areena (katsottavissa myös ulkomailla)

Kuningasfinaali la 11.7.2015 klo 21

Seinäjoki Areena, Yle TV1, Radio Suomi, Yle Areena (katsottavissa myös ulkomailla)

Tangolaulukilpailun

Finaalin valitut laulajat:

Naiset:

Piritta Venho

Erika Vikman

Virpi Piippo

Nina Åkerman

Tiina Pitkänen

Susanna Heikki

Miehet:

Markku Ketola

Juha Hautaluoma

Rami Rafael

Benjamin Enroth

Kalle Jussila

Aki Samuli

Seinäjoen tanngokuningatarkilpailun 2014 yleisöäänestyksen voittaja Piritta Venho kisaa voitosta myös tänä kesänä. Kuvassa Piritta ja tanssiyhtye Karuselli Pakkahuoneella viime kesänä.

Rami Rafael vedonlyönnin kakkosena

L-S 16.6.2015            LUE...

Teatteriryhmä Lentävä Lokin ohjelmistovalinnoista on mielestäni aina tihkunut inhimillinen ja lämmin kansanomaisuus. Tämän vuotisen kesäteatterikappaleen ”Pieni raha” sisältöön en ennen esitystä ollut juurikaan perehtynyt. Luottamukseni Sirkku Peltolan kirjoittamiin näytelmiin on kuitenkin vahva ja siltä pohjalta oletin, saavani vastinetta katsomiselleni.

Heti alkuun esityksen toinen ohjaaja Raija Nokkala kertoi, että esityksen pääroolin esittäjä ei pääsekkään tulemaan. Voin kuvitella tämän tiedon olleen pienoinen shokki ensi-iltaan valmistautuvalle Lentävän Lokin väelle, vaikka tietysti varautuminen tällaisiin tapauksiin jo ennakkoon kuuluu tettereiden rutiineihin ja näytelmän esityksiähän on jo toki ollut Nokkaloiden Taidetalo Pilvilinnassa.

Odotettavissa oli, että esityksestä muodostuu tässä tilanteessa eräänlainen selviytymis-tarinan, jossa itse esityksen sisältö jää toisijaiseksi. Heti alkuun on todettava, ettei näin käynyt, ainakaan itse en pannut merkille juuri mitään mikä olisi johtunut roolimuutoksista.

Esityksen alkurepliikkien jälkeen vaikutti siltä, että luvassa on normaalia humoristista kesäteatterihömppää, maaseudulla äitinsä kanssa asuvan yksinkertaisen aikamiespojan Jasonin toilauksista kaupunkireissuillaan, vieläpä toistelujen kautta vähän hidastempoi-sempaa sellaista. Sirkku Peltola kuitenkin kuitenkin yllätti taas ja oli rakentanut näytel-mänsä toisin, komedia muuttui väliajan jälkeen riipaisevaksi tragediaksi. Sukellettiin syvälle synkkiin syövereihin – vaikka maanläheisellä lämmöllä tosin sinnekin.

Tarinan keskeiset tapahtumat nivoutuvat maaseudulla asuvan yksinkertaisen Jasonin ja kaupungissa onneaan etsivien, syrjäytyneiden ja pikkurikosten polulle hairahtuneiden nuorten Vanessan ja Mikin kohtaamisen dramaattisiin seurauksiin. Juonen kulkuun kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa kesän esityksissä, joten ei siitä sen enempää.

Kun yksinäisyys ja turvattomuus painaa päälle tarvitsemme toisiamme itse kunkin pikku-viheliäisyyksistä huolimatta. Tarina tuokin esiin toisaalta turvaverkkojemme tärkeyden, mutta myös niiden heiveröisyyden. Niitä syntyy hankalissakin oloissa, mutta ne ovat hauraita, eikä niissä useinkaan ole onnellista loppua, vaan ne murtuvat vääjäämättä.

Toisaalta taas vaivalla, suurella lämmöllä ja rakkaudelle rakennettujen turvaverkkojem-me joutuessa uhanalaisiksi tappelemme niistä kynsin hampain, jopa niin, että se saattaa ”pienen rahan” takia johtaa sitä suinkaan haluamatta kauheuksiinkin. Nykymenostakin saamme joka päivä viitteitä, miten asemansa ollessa uhattuna kokevat ihmiset kilpailijoiksi toiset usein itseämme vielä huonommassa asemassa elävät.

Näytelmän sekava loppu ensin vähän ihmetytti. Merkittävien teemojen ja motiivien osalta se jätti hämmennyksen valtaan. Tarkemmin ajatellen kuitenkin myös tilanne elävässä elämässä jatkuu enemmän tai vähemmän sekavana ja uusia näytelmän esiinnostamia sekavuuksia ja hallitsemattomuuksia syntyy ja kehittyy koko ajan.

Roolisuoritukset olivat harrastajateatterilta kauttaaltaan jopa loistavia. Pentti Nokkalan Jason loihti esiin kaikessa yksinkertaisuudessaan elämästä selviämiseen pyrkivän, omaa onneaan etsivän hauskan, herkän ja kärsivänsurullisen hahmon, joka pyrkii opettelemaan elämän ulkoa. Tunnuslukujen ja salasanojen maailmassa näitä piirteitä löytää helposti paitsi kanssaihmisistään myös itsestään. – Se millainen on pääroolissa jatkossa esiintyvän Miikka Puukin Jason jäi tällä kertaa näkemättä.

Tutun Leena Uusikartanon rooli aikamiespojastaan Jasonista loppuun asti huolehtivana äitinä oli vakuuttavaa työtä. Samoin myös näyttelijänä uusi tuttavuus Tiina Viik naapu-rissa asuvana kärttyisänä yksinäisenä leskenä. Naisten sanailu oli nasevuudessaan ja viheliäisyydessään heidän elämänsisältöään hyvin paljastavaa.

Suvi Sammalisto on näyttelijänä kehittynyt koko ajan. Vanessan roolissa Suvi oli vakuuttavimmillaan ehkä tämän huppelissaoloa esittäessään. Henrik Ilmanen loihti Mikistä uskottavan ristiriitaisen hahmon pikkurikollisuuksilla tilannetta hyväksi käyttäen elämäänsä rakentavana tyyppinä. Vanessa, Jasonilta saamine punaisine lapasineen, taas on toista maata, pohjimmiltaan lämminhenkinen ja myötäelävä, jonka vain seura on tehnyt kaltaisekseen.

Myös pienemmissä osissa esiintyneet Elias Ylä-Vannesluoma ja Kristian Ilmanen olivat rooleissaan hyviä.

Teatteriryhmä Lentävän Loki tämän vuotinen esitys kannattaa käydä katsomassa, lippuun käytetty ”pieni raha” ei tässä tapauksessa mene turhanpäiväisyyteen.

Ilmo Suikkanen

Pieni raha

Kesän esitysajat Lentävän Lokin kesäteatterissa

Suukarintie 2,

23500 Uusikaupunki

ke 24.6. klo 19

ke 1.7. klo 19

ke 8.7. klo 19

pe 10.7. klo 19

ti 14.7. klo 19

ke 15.7. klo 19

ti 21.7. klo 19

ke 22.7. klo 19

ke 29.7. klo 19

pe 31.7. klo 19

Rooleissa:

Miika Puukki

Leena Uusikartano

Tiina Viik

Henrik Ilmanen

Suvi Sammalisto

Elias Ylä-Vannesluoma

Pentti Nokkala

Käsikirjoitus:

Sirkku Peltola

Ohjaus:

Raija ja Pentti Nokkala

Puvustus:

Mervi Lamminen

Lavastus:

Pentti Nokkala ja työryhmä

Ääni- ja valoajot, valosuunnittelu:

Tapio Nurmi

Äänisuunnittelu, käsiohjelma, mainoskuvat ja juliste:

Olli Nokkala

Liput:

14/15 €

Teatteriryhmä Lentävä Lokki aloitti kesäteatteriesityksensä

Pieni raha: komedia ihmisyydestä, turvattomuudesta ja yksinäisyydestä

Leena Uusikartanon ja Tiina Viikin roolihahmojen elämä on yksinäisyyden ja kärttyisyyden sävyttämää ystävyyttä.

Suvi Sammalisto, Henrik Ilmanen ja Pentti Nokkala ovat ”Pienen rahan” keskeisissä rooleissa.

Norpas, neljättä kertaa järjestettävä vapaan populääri-kulttuurin festivaali Taalintehtaalla Kemiönsaaressa Tapahtuma järjestetään 21. - 23. elokuuta

Avakka • 27.6.2015

Norpas on tavallisille ihmisille suunnattu epätavallinen festivaali

Viikonlopun aikana nähdään ja koetaan musiikkia, elokuvia, säestettyjä mykkäelokuvia, taidenäyttelyitä, installaatioita, performansseja, sirkusesityksiä ja työpajoja.

Taalintehtaan ruukkikylässä festarikokemus syventyy ja tunnelma tiivistyy. Norpaksessa voi juhlia aamuyöhön asti niin kuin millä tahansa rockfestarilla, ja jos seuraavana päivänä herätessä sattuu olemaan herkkä olo, on kylillä tarjolla näyttelyitä, ravintolapalveluita ja rauhallisempia esityksiä heti aamupäivästä asti.
Norpaksessa taiteilijat ja yleisö elävät samassa hetkessä, hengittävät samaa ilmaa

Tämän vuoden festivaalin pääartisteja ovat Ismo Alanko ja Kimmo Pohjonen yhteistyössä flamencolaulaja Niño de Elchen kanssa, Tuomari Nurmio, Jukka ja jytämimmit, Takeo Takahashi Quartet, David Rothenberg ja Herttakuninkaat. Koko ohjelmisto löytyy nettisivuiltamme.

Kirjailijan oman

lapsuuden kuvaus

Kirjailija Samuli Parosen isä Väinö Paronen oli mukana työväenliikkeessä ja punaisten puolella kansalaissodan aikaan. Hän kuoli Tammisaaren vankileirillä muutama viikko sinne joutumisensa jälkeen. Samuli oli silloin vuoden vanha. Elämä kodissa muuttui täysin. Ennen oli tultu toimeen, nyt oli heti vaikeaa, vaikka äiti teki työtä aamusta iltaan, hän toimi ompelijana. Isäkin oli kodissa läsnä, hänen kirjansa, hänen muistonsa. Ja tämä kaikki on siirtynyt Samuli Parosen esikoisteokseen Kesä Aataminkylässä (1964). Siinä tapahtumat koetaan ja nähdään pienen pojan kautta.

Aataminkylän poika kertoo  “Minun isä ei anna vitsaa. Minun isä on niin hyvä, että meidän lattiaan maalia ei sutata milloinkaan, niin kuin Rasilan. Meidän lattiassa on isän jäljet. Tuvan ikkunan edessä ne on. Siinä oli isän jalat ja tuoli, sanoi äiti ja se katselee niitä. Isä seisoo piirongin päällä, kukkapöydän takana, ja vaasissa on kukkia ja minä haastan sille ne mitä en muille voi, ne kun ei ole sana-asioita.”

Samuli Parosen lapsuus oli elämää kädestä suuhun. Mutta äiti eli ja oli pienen Samulin täysi turva. Ympäristö oli sekä suopeaa että vihamielistä, muttei sekään mitään: “Aataminmäen miehet ei pelkää mitään, ne menee.” Tämän vuotisen Kilpi-viikon Yövieraat-teatterin esittämässä Samuli Parosen Aataminkylässä-näytelmässä kirjan lapsi menee rohkeasti rikkaan taloon ja alkaa ihmetellä kaikkea, varsinkin kirjoja, joita isä oli kunnioittanut ja lukenut ja joita äiti kotona siksi lähes palvoi. Mutta ihmettelylle ja ihailulle tulee loppu:

“Katselen niitä kaikkia [kirjoja] mitä näen ja niitä oli niin paljon, etten muistanut mitä [varten] tulin, kun valkeapää mahtinainen tuli ja katsoi lasien yli vihaisena. Sanoi: - Mene ulos ja takarapulle!

“Kävelen suurta porstuaa pitkin takaisin ja mahti sanoo takana: `Mikä oli?` ja mahtinainen sanoo: `Yksi punikin alku.`” Erityisen vaikuttava oli näytelmän kuvaus punikin hautajaisista, mitä lapsi kirkossa näki ja koki. (Lainaukset Hannu Mäkelän teksteistä Samuli Parosesta)

Koko esityksen ajan jatkunut sade tietysti haittasi esitystä, urheasti kuitenkin näyttelijät ja yleisö kestivät sen. Yleisöstä ainoastaan yksi pariskunta joutui poistumaan. He istuivat muovisilla kourutuoleilla ja ilmeisesti pylly kastui, kun vettä kertyi liikaa tuolin istuinosaan. Kastuminen ei varsinkaan tänäkesänä ole ollut harvinaista, mutta sen sijaan sateenvarjosta aiheutunut sateenropina kieltämättä haittasi repliikkien kuulemista.

Kaiken kaikkeaan Aatamin kylässä oli mukava poiketa olosuhteista riippumatta. Yleisö tuntui myös kokevan näin, ymmärsivät näyttelijöiden aseman heidän säiden armoilla ollessaan ja palkitsi esiintyjät raikuvin abloodein. – Piristävä kokemus monessakin merkityksessä!

Vielä lauantaina ja sunnuntaina Volter Kilvelle nimetyllä Kustavin kirjallisuusviikolla on tarjolla paljon mielenkiintoista ohjelmaa, kannattaa siis viikonvaihteessa suunnata kohti Kustavia meritse tai maitse.

Epilogi

Koko esityksen ajan siis satoi ja aika-ajoin todella reippaasti. Näytelmän päätyttyä tilanne muuttui ja itse asiassa näytelmän aikana vallinneet olosuhteet olivat sittenkin hyvää tuuria. Muutaman kymmenen metrin kävelymatkan aikana Rentolan Kesäteatterin näyttämöltä tilanne muuttui dramaattisesti. Suorastaan hirmuinen sadekuuro nimittäin alkoi piiskata aluetta. Ensimmäiset ryntäsivät kahvilaksi kunnostettuun rakennukseen, joka täyttyi nopeasti ja loput jatkoivat matkaa autoilleen. Rankkasade oli niin rajua, että kastumatta tuskin säästyi kukaan, vaikka olivat sadevarusteetkin päällä. Linkistä katsottavat kuvat ehkä havainnollistavat miltä sadan metrin kävelymatka näytti.

Rankkasade jatkui melko pitkään, mutta Uuteenkaupunkiin saavuttuamme huomasimme, ettei siellä ollut satanut juuri lainkaan. Tiedotusvälineet kertoivat eilisten sademäärien olleen ennätyksellisen suuria koko maassa. – Tekisi silti mieli väittää, että liki puolet siitä tuli Rentolan kesäteatterin alueelle ;)                                   KATSO KUVAT...

Kilpi-viikon Kesä Aataminkylässä kosketti ja kasteli Kustavissa

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 17.7.2015

Rentolan Kesäteatterissa Kustavin Kilpi-viikolla torstaina esitetty Samuli Parosen saman nimiseen esikoisromaaniin perustuva ”Kesä Aataminkylässä” on kirjailijan sukellus omaan lapsuuteen, 7-vuotiaan päänsisukseen 1920-luvulla. Kyseessä oli täysin poikkeuksellinen kielellisesti rikas kuvaus kesästä syrjinnän, pahanteon ja kuoleman kulmilla.

Esityksen on dramatisoinut ja ohjannut kirjallisuusviikon taiteellinen johtaja Juha Hurme, joka oikeanpuoleisssa kuvassa ennen  esitystä keskustelee yleisön kanssa vielä liki sateettomassa säässä.

Päärooleissa olivat Anna Kuusamo ja Antti Laukkarinen. Musiikista ja säestyksestä vastasi Tomi Alatalo ja visualisoinnista Heini Maaranen.

Kuvassa oikealla miehensä kanssa Rentolan Kesäteatterin äitinsä kotipaikalle Kustaviin perustanut Hilkka Oksama-Valtonen ortodoksi-äitinsä rauhoittumishuoneessa. Rakennus toimii myös teatterin kahviona.

“Aataminmäen miehet ei pelkää mitään, ne menee”, tiivisti kovassa vesisateessa pääosan esittäjä Anna Kuusamo kirjailija Samuli Parosen oman lapsuudenkuvauksen tuntoja hänen esikoisromaanistaan ”Kesä Aataminkylässä dramatisoidussa teatteriryhmä Yövieraiden esityksessä.

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.7.2015

Perinteistä Crusell-viikon Lyhtyjen yötä vietetään U:gissa torstaina 30.7. Tapahtuman Vallimäellä aloittaa yhdeksältä paikallinen, lumoavaääniseksi kehuttu Sofia Kerkola, tiedottaa U:gin kulttuuritoimisto.

Seuraavaksi esiintyy Jukka Perko Jazztet. Yhtye muotoilee uusiojazz-musiikkinsa 1930-1950-luvuilla vallinneen Streamline Moderne -tyylisuunnan innoittamana. Kokoonpanossa soittavat Perkon lisäksi Teemu Viinikainen, Teppo Mäkynen ja Ville Herrala.

Sitten vauhtiin pääsee Pethman-Nieminen Ens., joka soittaa juurevaa bluesia. Yhtyessä soittaa Pete Pethman (kitara), Juha-Pekka Nieminen (kitara ja laulu), Seppo Sundström (kosketinsoittimet ja laulu), Hannu Polojärvi (basso) sekä Juha Salminen (rummut).

Viimeisenä kuullaan Taiga Quartetia, joka syntyi Jyväskylässä viime syksynä. Ohjelmisto koostuu pääosin kitaristi Lauri Hallikaisen sävellyksistä. Yhtyeessä soittavat lisäksi Tuuli Nevantaus-Jokinen (saksofoni), Veli-Matti Silanterä (basso) ja Topias Lehtola (rummut). Samalla nähdään tuliviuhkoja käsittelevä viihdetaiteilija Ericat.

Osoitus musiikin voimasta? – Lyhtyjen yön taika murtui, Jukka Perko Jazzet puhalsi taivaan portit auki ja väki kastui

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 31.7.2015

Ihmisen herkkyys ja arjen tärkeät hetket esillä Oheistaidekodissa                LUE...

Vakka-Suomen Sanomat • Artturi Raukunen • 27.7.2015  

Oheistaidekodissa Vehmaalla hohtaa seuraavan puolentoista kuukauden ajan Elovalo. Tiistaina avatussa Harvest Light -näyttelyssä etsitään merkityksiä Raine Körkön veistoksista, Topi Heiskasen maalauksista, valokuvista ja kalligrafeista sekä unkarilaissyntyisen, nykyisin residenssiään Ranskassa pitävän Timea Jankovicsin valokuvista. Tiistaina avattu näyttely on esillä 13. syyskuuta asti.

Lyhtyjen yö torstai-iltana keräsi perinteiseen tapaan Uudenkaupungin Vallimäen täyteen Crusell-viikkoa viettäviä. Alku sujui puolipilvisessä, mutta tämän kesän sääksi melko lämpimässä illassa leppoisan seurustelun merkeissä. Koko iltapäivän uhkaavan näköiset ukkospilvet olivat kierrelleet kaupunkia, mutta illaksi ne näyttivät latistuvan pois.

Alkulämmittelyjen jälkeen lavalle nousi illan nimekkäin vieras Jukka Perko Jazzet. Kokoonpanoa mainostetaan suomijazzin timanteimmisista nimistä kootuksi komboksi, joka on ahkeran keikkailun myötä hitsautunut kovan luokan svengiä tuottavaksi yksiköksi. Saksofonisti Jukka Perkon luotsaaman Jazztetin vuoden 2012 debyyttialbumi esitteli kvartetin, joka svengaa ilmavasti ja löytää tuoreita tulokulmia myös lainakappaleisiinsa.

Perkon ohella Jazzetissa soittivat rumpali Teppo Mäkynen, basisti Ville Herrala ja kitaristi Teemu Viinikainen. Kolmen viimemainitun esittämä avausjakso oli varovaista alkulämmittelyä, mutta Jukka Perkon astuttua kuvioon meno sähköistyi merkittävästi. Mainittakoon, että oli samalla kokoonpanolla myös tämän vuoden Pori Jazzeissa.

Melko lyhyeksi jäänyt setti antoi viitteitä virtaviivaisesta ja ilakoivasta uusiojazzista jonka taustalla on asiantuntijoiden mukaan 1930-1950-luvuilla vallinneen Streamline Moderne – designtyylisuunta. Ikivihreiden suomalaisten ja kansainvälisten iskelmäsävelmien lisäksi settiin sisältyi myös pari tuoretta uudelleen muotoillut bebop-henkistä biisiä. Nautittavaa letkeänrauhallista kuunneltavaa, joka sopi Lyhtyjen yön seurusteluhenkiseen tunnelmaan.

Lyhtyjen yön taika murtui

Jazzet päätti varsinaisen osuutensa jazzsovitukseen ikivihreästä romanialaissyntyisen Georges Boulangerin ”Ennen kuolemaa”-kappaleesta. Jo tällöin muutamia pisaroita tipahteli taivaalta, mutta vasta Jukka Perko Jazzetin encorena esittämä väkevä tulkinta Unto Monosen ikivihreästä Satumaa-tangosta paljasti vaikuttavalla tavalla musiikin ihmeellisen voiman.

Yhtye loihti Uudenkaupungin edustalla olevalle aavalle merelle, jonka takana Satumaa ilmeisesti sijaitsee, sellaisia puhureita, että ne saivat merellä maleksineen pienehkön pilven liikahtamaan Vallimäen ylle ja ropauttamaan melkoisen sadekuuron. – Taivaan portit aukenivat, Lyhtyjen yön taika oli murtunut, koskaan aikaisemmin ei nimittäin sen pitkän historian aikana ole satanut. Kesästä johtuen suuri osa yleisöstä oli varustautunut tilaisuuteen paitsi hyvin eväin myös sateenvarjoin. He kaivoivat ne tyytyväisenä esiin ja Lyhtyjen yö heidän osaltaan jatkui – ilmeisesti.

Vaikkka itse jo Kustavin Kilpiviikon kesäteatteriesityksessä olin tänä kesänä joutunut hirmuisen sadekuuron riepoteltavaksi, en ollut ottanut opikseni ja olin matkassa tyhjin käsin. Seuraavan esiintyjän Pethman-Nieminen Ens. -yhtyeen valmistautuessa, otimme seuralaiseni kanssa hatkat, mikä ei kastumisen osalta tosin auttanut tippaakan, sillä jo torin kohdalla olimme kuin uitettuja rottia – virkistävä kokemus silti ;)

Saksofinia ja klarinettia soittavan Jukka Perkon ohella Jazzetissa musisoivat rumpali Teppo Mäkynen, basisti Ville Herrala ja kitaristi Teemu Viinikainen.

Väkeä oli Vallimäellä aikaisempien vuosien tapaan paljon.

Ja musiikkia kuunneltiin hartaina.

Lyhtyjen loisteessa syötiin eväitä ja seurusteltiin.

Lapsien mielestä paras mesta näytti olevan ankkurikiipeily.

Lyhtyjen yön sateeton taika on murtunut – sateenvarjoja, muoveja tai muita sadevarusteita kaivavat esiin ne, joilla niitä on.

Jukka Perko Jazztet, Taiga Quartet, Pethman-Nieminen Ens. ja Sofia Kerkola Crusell-viikon Lyhtyjen yössä torstaina

Crusell-konsertti Maailman-matkaajat  Yle Areenassa

Avakka • 31.7.2015  (Konsertti on äänitetty Vanhassa kirkossa 29.7.)

Konsertin otsikkona on Maailmanmatkaajat ja sen aikana matkataan Ranskan, Kuuban, Brasilian ja Argentiinan kautta Suomeen. Konsertissa on myös kantaesitys, Aki-Yli-Salomäen uusi teos Harhoja. Yli-Salomäki on todennut, että tässä puupuhallinkvartetille ja jousikvartetille sävelletyssä kappaleessa on monia harhoja. Mitä ne ovat, niistä säveltäjä kertoo enemmän väliaikahaastattelussa. Luvassa on monipuolinen ja vaihteleva ilta kun illan aikana kuullaan musiikkia eteläamerikkalaisista rytmeistä Uudessakaupungissa syntyneen Bernhard Henrik Crusellin huilukvartettoon.

Kaikkien aikojen kortti nyt myynnissä!

Mennään museoon -viikon aiheena on Museot mediakasvattajina

Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.10.2015

Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.10.2015

No, satavuotias Allan karkaa syntymäpäivänään vanhainkodin ikkunasta ja siitä alkaa valloittava seikkailu, jossa kaikki menee  niin kuin menee ihan vaan puolivahingossa. Mukaan tarttuu matkalaukku, jossa on rutkasti riihikuivaa rahaa ja Allan huomaa olevansa elossa enemmän kuin aikoihin.

Vaatimattomana miehenä Allan tulee vaikuttaneeksi tahtomattaan koko maailman historiaan. Kansainväliseen menetysromaaniin ja huippusuosittuun elokuvaan perustuva kantaesitys Uudenkaupungin Teatterin isolla näyttämöllä marraskuussa 2015.

Herkullisen historiallinen komedian ensimmäiset esitykset ovat perjantaina 6. 11. klo 19 pidettävä ennakkoesitys ja lauantaina 7. klo 19 on ensi-ilta.

Ohjaus ja dramatisointi Raija ja Pentti Nokkala, Käsikirjoitus J. Jonasson.

Miten Allan päätyi ylläolevaan tilanteeseen? Norsun kanssa samaan kuorma-autoon??

Fotofinlandia 2016-palkinnon voittaja on Yehia Eweis

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.3.2016                                                                                                                                                LUE...

Suomen arvostetuimman valokuvakilpailun Fotofinlandia 2016 -kilpailun 20 000 euron pääpalkinnon saaja ratkesi, kun tuomarikolmikko Merja Salo, Leena Saraste ja Juha Suonpää valitsi voittajan 15:n loppukilpailuun yltäneen kuvakokonaisuuden joukosta. Älä pelkää-sarjan kuvat kertovat Ewesin mukaan lapsuudesta; miten ystävyys, sisaruus, leikki, unet, pelot ja salaisuudet ovat sen ainesosia ja millaista on nähdä lätäkön pinnan alla toinen maailma tai herätä hiljaiseen taloon ennen muita.

Tuomarit perustelevat voittajan valintaa näin:

Yehia Eweisin kuvasarja Älä pelkää välittää yksityisen, mutta samalla kaikkien jaettavissa olevan kokemuksen lapsuudesta. Kuvasarja jatkaa ja päivittää albumikuvauksen traditiota. Se on kaikkien ulottuvilla ja nykytekniikalla periaatteessa helposti toteutettavissa kameroituneessa yhteiskunnassa. Eweis hallitsee suvereenisti arkisen, runollisen tarinankerronnan. Sarja rohkaisee herkkyyteen tavallista elämää kohtaan, sen havainnointiin ja tallentamiseen. Korkeatasoisten vedosten mutkaton ripustus palvelee hyvin sarjan kerrontaa ja luo rikkaan kokemuksen katsojalle. Kuvasarjan sanoma on positiivinen ja auttaa näkemään: elämä on tässä ja nyt, koko ajan ympärillämme.

Yleisöäänestyksen voitti ylivoimaisesti Lari Järnefel kuvasarjallaan Taistelutarinat ­– Perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan.

Fotofinlandia 2016 -kilpailun finalistit esittäytyvät Kuva & Kamera -messujen ajan 4.– 6.3. 2016 Helsingin Messukeskuksessa. Näyttelyssä on mukana 15 suomalaista kuvaajaa teoksillaan.

Fotofinlandia 2016 -finalistit ovat:

1. •Kristoffer Albrecht, Riippuvia asetelmia
   

2. •Miia Autio, I called out for mountains, I heard them drumming
   

3. •Petri Damsten, Dystopia
   

4. •Lauri Eriksson, 22 tapausta asunnottomuudesta
   

5. •Yehia Eweis, Älä pelkää
   

6. •Aapo Huhta, Block
   

7. •Wilma Hurskainen, The Man Comes Around
   

8. •Lari Järnefelt, Taistelutarinat ­– Perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan
   

9. •Kaarina Leinonen, Tyttöjen värit
   

10. •Martti Matilainen, Mun Stadi
    

11. •Ari Nieminen, Tapahtui veden alla
    

12. •Pekka Niittyvirta, Obliquity
    

13. •Sami Parkkinen, Father and Son
    

14. •Kaisa Rautaheimo, Pojat
    

15. •Iiu Susiraja, Numero 3
    

Vähintään kahden kuvan kokonaisuuksien aihe ja toteutustapa olivat vapaat.

Kilpailun pääpalkinto rahoitetaan Kopiosto ry:n kopiointikorvauksista kerätyillä varoilla.

Lari Järnefelt voiti ylivoimaisesti yleisöäänestyksen kuvasarjallaan Taistelutarinat, jossa on kuvattu perheitä, jotka taistelevat lapsen syöpää vastaan

Viidentoista finalistin joukkoon valittiin myös uusikaupunkilaislähtöinen Kaisa Rautaheimo, kuvasarjallaan Pojat. Hänen kuvasarjastaan yllä otos ”Ville palaa yökerhosta aamuyöllä” (Karjaa).

Yehia Eweisin kuvasarja Älä pelkää välittää yksityisen, mutta samalla kaikkien jaettavissa olevan kokemuksen lapsuudesta. Kuvasarja jatkaa ja päivittää albumikuvauksen traditiota.

Marko Laihisen ”Halokehrät”

on Vuoden aforismikirja 2015

Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.3.2016

Vuoden 2015 aforismikirjaksi on valittu Marko Laihisen teos Halokehrät (Poesia).

Vuosittain vaihtuvaan valitsijaraatiin kuuluivat tällä kertaa filosofi, kirjailija Johannes Ojansuu ja aforisti Hanna-Leena Ylinen. Palkittu saa kunniakirjan.

Raadin perustelut:

Halokehrät on ehjä ja hallittu kokonaisuus. Teos on muodoltaan runokirja, mutta sen runot hajoavat aforismeiksi ja aforismit muodostavat pieniä runoja. Halokehrät yhdistää kiinnostavasti runoutta ja aforistiikkaa yli rajojen. Laihisen kirja sekä tunnustelee että uudistaa aforismin rajoja.

Mitä on kulttuuriympäristö ja miksi se on tärkeää? Tutki ja osallistu uudessa palvelussa kulttuuriymparistomme.fi ja #kulttuuriympäristömme

Avakka • Ilmo Suikkanen • 13.4.2016                                                                                                                                                                   LUE...

Uusi verkkopalvelu Kulttuuriymparistomme.fi auttaa tutkimaan ja tutustumaan, oppimaan ja innostamaan sekä hoitamaan ja suojelemaan kulttuuriympäristöä. Sivuston avautumista juhlistetaan kaikille avoimella #kulttuuriympäristömme-valokuvakilpailulla. – Hyvä foorumi esim. juhlavuoteen valmistatuvalle Uudellekaupungille!

Kulttuuriymparistomme.fi esittelee koko kulttuuriympäristön laajan kirjon perinnemaisemista urbaaniin miljööseen. Uutiset ja tapahtumat kertovat mitä kulttuuriympäristöön liittyvää tapahtuu juuri nyt, pidemmät jutut ja asiantuntijoiden kirjoittamat artikkelit antavat mahdollisuuden syventää tietoja kulttuuriympäristön eri teemoista ja näkökulmista.

Palvelun uutiskirje on tilattavissa sivuston kautta ja se ilmestyy kerran kuukaudessa. Sivusto on julkaistu myös ruotsiksi osoitteella varkulturmiljo.fi.

Palvelun tuottavat ympäristöministeriö ja Museovirasto yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja kulttuuriympäristöalan toimijoiden kanssa. Kulttuuriymparistomme.fi:n taustalla on Rakennusperinto.fi-palvelu, joka on vuodesta 2006 lähtien tarjonnut erityisesti rakennuksiin ja rakennusperintöön liittyvää tietoa. Sivustouudistuksen yhteydessä sen sisältö on laajennettu kattamaan kulttuuriympäristön eri osa-alueet.

Ikuista, jaa ja osallistu Instagramissa: #kulttuuriympäristömme-valokuvakilpailu

Uuden sivuston avautumista juhlistetaan kaikille avoimella valokuvakilpailulla. Tarkoituksena on, että osallistujat ottavat valokuvan heille itselleen tärkeästä kulttuuriympäristöstä ja jakavat sen Instagramissa. Kuvassa tulee käyttää aihetunnistetta #kulttuuriympäristömme ja linkata tiliin @kulttuuriymparistomme. Lisäksi kuvan ohessa tulee kertoa lyhyesti miksi kuvan kohde puhuttelee.

Valokuvakilpailu on käynnissä syyskuuhun 2016 saakka, ja joka kuukausi kaikkien osallistujien kesken arvotaan upeita palkintoja, kuten Museokortteja, Suomen luontokeskus Haltian vuosikortteja, Retkipaikka-kirjoja, Ympäristö-lehden vuosikertoja ja Suomalainen maisema -kirjasarjan julkaisuja. Kilpailuun osallistuvia kuvia jaetaan palvelun Instagram-tilillä @kulttuuriymparistomme.

Tarkemmat tiedot kilpailusta ja sen säännöt löytyvät sivulta kulttuuriymparistomme.fi/valokuvakilpailu

1. •Tutustu palveluun: kulttuuriymparistomme.fi
   

2. •@kulttuuriymparistomme-tili Instagramissa
   

3. •#kulttuuriympäristömme-valokuvakilpailun säännöt
   

4. •Kulttuuriymparistomme.fi Facebookissa

Vakka-TV lahjoitti kirjastolle kotiseutu-ohjelmiaan valtavan määrän Avakka • 26.5.2016                                                                                                        LUE...

Vakka-TV on lahjoittanut kirjaston kotiseutu-kokoelmaan valtavan määrän Vakka-TV´n ohjelmia aina 1980-luvulta lähtien.

Vakka-TV:n arkistoitudut ohjelmat ovat kirjaston tietokoneella asiakkaiden katsottavissa.

Lahjoittajat Valto Vaalikivi ja Martti Soini ovat kirjastossa kertomassa lahjoituksesta torstaina 2.6. jo kello 12.00.

Laita ajankohta almanakkaasi!

Taidegraafikkojen Outi Heiskasen ja Inari Krohnin Metsän autuus -näyttelyn avajaisia vietettiin tiistaina aurinkoisessa säässä Vehmaalla. Oheistaidekotiin oli kerääntynyt taiteen ystäviä niin läheltä kuin kauempaakin, kertoo Vakka-Suomen Sanomat

– Mikä riemu minulle päästä teitä tänne tapaamaan. Kyllä tämä on minulle suuri juhla, huudahti Heiskanen korttipöytänsä äärestä.

Toimittaja Elias Krohn piti avajaispuheen vieraille.

– Olen elänyt Outin ja Inarin teosten keskellä. Heidän taiteessaan on ulottuvuuksia ja tunnelmia, jotka eivät tyhjene, vaikka heidän teoksiaan katsoisi kuinka usein. Heidän luomansa maailmat ovat kannustaneet minua luomaan omia maailmojani, hymyili Krohn.

Krohn luonnehti Outi Heiskasen ja Inari Krohnin taidetta luontomystiikan sävyttämäksi.

– Outin ja Inarin taiteessa ovat vahvasti läsnä luonnonhenget, erilaiset myyttiset olennot sekä panteistinen tunne yhteenkuuluvuudesta luonnon kanssa. Tästä syntyy myös metsän autuus.

Taide ja luonto tuovat Elias Krohnin mukaan ihmiselle välttämätöntä lepoa.

– Ne tuovat informaatiotulvaan rauhoittavaa vastapainoa.

Oheistaidekodin alakerrassa on nähtävillä Inari Krohnin grafiikkaa ja maalauksia. Vehreät työt vievät ajatukset oitis metsän rauhoittavaan siimekseen. Erityisen tärkeitä Inari Krohnille ovat metsät Kustavissa ja kotipaikkakunnalla Vihdissä.

– Olen ollut kesäkustavilainen yli 50 vuotta. Saariston männyt ovat minulle tärkeä symboli. Vihdissä taasen on hyvin rikas ja lehtevä sekametsä. Nämä kaksi erilaista metsätyyppiä ovat molemmat minulle läheisiä, Krohn kertoi.

Grafiikassa Krohnia kiehtoo eritoten se, että tavallaan työtä tehdään melkein sokeana.

– Ensin on mielikuva. Sitten on laatta, johon piirtää, mutta ei voi yhtään tietää, miltä näyttää kun siihen tehdään vedos. Koevedostuksia joutuu tekemään paljon, ennen kuin lopputulos on tyydyttävä. Se on pitkä prosessi. Grafiikassa toimitaan näkemisen ja sisäisen ajatuksen risteyskohdassa, kuvaili Krohn.

Maalaamisessa Krohnia kiinnostaa nähtävillä oleva muutos.

– Maalaamisessa näkee koko ajan sen kehityksen, mitä siinä tapahtuu. Muutos tapahtuu koko ajan silmien edessä teosta tehdessä. Grafiikassa ei näe ennen kuin on ottanut koevedoksen.

Krohnin mukaan taide antaa humaania ja inhimillistä näkökulmaa asioihin.

– Ajattelen, että taide on aina hyvän puolella, vaikka taide voikin kuvata pahoja ja rumia asioita. Taide voi avata silmiä näkemään ja ymmärtämään asioita.

Nykyhallituksen toimia kuten esimerkiksi kulttuuriin kohdistuvia leikkauksia ja metsähallituslakia Krohn suomi tylyin sanankääntein.

– Nykyhallitus on kulttuurin ja luonnonsuojelun vihollinen numero yksi. Yliopisto- ja koulutusleikkaukset ovat aivan törkeitä. Kyseessä on äärikapitalismi, jossa ajatellaan vain yksisilmäisesti taloudellisia arvoja, eikä nähdä miten kulttuuri voi toimia yhteiskunnassa rakentajana.

Taiteen tekemisen on Krohnin mukaan silti ja juuri siksi jatkuttava.

– Meidän taiteilijoiden pitää jatkaa töidemme tekemistä ja pyrkiä tekemään niin hyviä töitä kuin mahdollista. Meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntaan taiteen keinoin. Muutakaan keinoa ei ole.

Metsä tekee autuaaksi Oheistaidekodissa

Outi Heiskasen ja Inari Krohnin taide on luontomystiikan sävyttämää                                        

Vakka-Suomen Sanomat • 7.7.2016

Avoimet ovet Mattilan talonpoikaiskodissa vielä viikonlopun ajan 

Avoimet ovet Pentti ja Anne Siivosen Mattilan talonpoikaiskodissa jo 10. kerran. Avoinna 11.-17.7. joka päivä klo 12-18.

Ainutlaatuisen laaja ja monipuolinen talonpoikainen esineistö. Lisäksi esillä Suomen laajin vakka-kokoelma. Esittelyssä myös uusi "Vakka Suomessa" -kirja. Työnäytöksiä.

Vapaa pääsy.

Tapahtumapaikka löytyy osoitteesta:

Mattilan talonpoikaiskoti Mudaistentie 47, Kalanti

Pentti Siivosesta kotiseutuneuvos

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi joulukuussa 2015 kotiseutuneuvoksen arvonimen kalantilaiselle Pentti Siivoselle hänen työstään talonpoikaiskulttuurin vaalimisen eteen. Pentti Siivosen yhdessä Anne vaimonsa kanssa perustama ja rakentama Mattilan talonpoikaismuseo sai kaksi vuotta sitten Talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilven.

Esillä on muun muassa Suomen suurin vakkakokoelma sekä laajat juustomuotti- ja kuparikokoelmat monien muiden talonpoikaisesineiden lisäksi. Alueella on kaikkiaan 17 vanhaa rakennusta, joista yksi on vuonna 2012 maan kauneimmaksi valittu huussi.

Tiistaina 12.7. paikan päällä olivat vasta ilmestyneen Vakka Suomessa -kirjan tekijät, antiikkiasiantuntija Wenzel Hagelstam ja päätoimittaja emeritus Matti Jussila sekä valokuvaaja Katja Hagelstam. Mattilassa on mahdollista tavata myös nykyajan kalantilaisen vakantekijän Lauri Yli-Saari ja 83-vuotiaan vihtamestari Eino Lehto.

– Tällaista ei löydy mistään muualta, totesi Vakka-Suomen Sanomissa Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola luovuttaessaan tiistaina tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimidiplomin Mattilan talonpoikaiskodin isännälle Pentti Siivoselle yhdessä valtuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan Juha Nevavuoren kanssa.

Mattilan talonpoikaismuseo on ollut Anne ja Pentti Siivosen elämäntyö, ja Pentti pitää saatua nimitystä kotiseutuneuvokseksi sen työn huipentumana. Uudet projektit pitävät mielen virkeänä, ja ne jatkuvat, sanoo Siivonen. Mattilaan tilasta ja 7000 talonpoikaisesineen kokoelmasta on julkaistu kirjat Talonpoikaiskoti (2012) ja Juusto muotissa (2014). Tällä viikolla 14.7. julkistettiin teos Vakka Suomessa, joka kertoo erilaisista vakoista ja niiden käytöstä. Vakat ovat myös nyt esillä Mattilan tilan joka vuotisessa tapahtumassa

Neljässäkymmenessä vuodessa on Siivosen talonpoikaisesinekokoelma kasvanut valtakunnallisesti ainutlaatuisiin mittoihin. Asiantuntijoiden mukaan hänen 470 juustomuotin ja 250 vakan kokoelmat ovat maan laajimmat ja myös kupariesineistön kokoelma kuuluu ehdottomasti maan suurimpiin.

Siivonen on kerännyt myös mittavan kokoelman 1800-luvulla Uudessakaupungissa valmistettuja hopeaesineitä. Kotiseutuaiheiseen tallentamiseen kuuluvat niinikään vanhat Kalanti-aiheiset postikortit ja valokuvat.

Lännen Omavoima Oy myönsi Mattilan tilalle ympäristöstipendin 2012. Suomen Kotiseutuliitto myönsi Pentti Siivoselle kultaisen ansiomerkin ja kunniakirjan 2013. Viime vuonna Mattilan tila oli yhtenä seitsemästä suomalaiskohteesta ehdolla Europa Nostra -kulttuuripalkinnon saajaksi.

Tänä vuonna Pentin ja Annen teemana on vakka. Tiistaina julkistettiin kirja Vakka Suomessa ja tämän viikon ajan Mattilan talonpoistalossa on esillä heidän kokoelmansa 250 vakkaa.

35. Crusell-viikko avattiin näyttävästi väenpaljoudessa Uudenkaupungin torilla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.7.2016 •      Ohjelma  LUE...

Crusell-viikko käynnistyi U:gin torilla lauantaina kello 12, jolloin Antti Sarpilan trio puhalsi Crusell-viikon viikon avatuksi. Avauspuheen piti viisi vuotta viikon taiteellisena johtajana toiminut Harri Mäki. Viikon ajan, joka päivä puoliltapäivin torilla on tuttuun tapaan päivän puhallus.

Vuoden 2016 teemana on ”Tarinankertojat”. Musiikkiin liittyvien tarinoiden lisäksi kuullaan konserttikokemuksia syventäviä tarinoita musiikista Heikki Valstan esitelmien muodossa.

– Meillä on tarjolla monenlaista tarinaa, mutta tarina tarvitsee myös kuulijansa. Tulkaa, tulkaa ja tulkaa, kehoitti viidettä vuottaan Crusell-viikon taiteellisena johtajana toimiva klarinetisti Harri Mäki tervehtiessään Uudenkaupungin torin täyttänyttä yleisöä 35. puupuhallinviikon avajaisissa lauantaina.

Onpa teitä paljon... se hieno juttu ja toivottavasti on paljon myös viikon maksullisissakin tapahtumissa. Nykytilanteessa Crusell-viikko tarvitsee yleisön tukea myös tästä syystä, korosti Crusell-viikon pitkäaikainen toiminnanjohtaja Rauno Melos omassa tervehdyksessään ja viikon ohjelman esittelyssä.

Kantaesityksiä vuoden 2016 Crusell-viikolla on runsaasti. Viikolla kuullaan mm. Olli Mustosen pianosekstetto puhallinkvintetille ja pianolle, jossa Olli itse pianossa. Arktinen Hysteria puhallinkvintetti tulkitsee Jaakko Kuusiston, Sebastian Hillin ja Marzi Nymanin uudet puhallinkvintetot.

Loppukonsertissa soittaa barokkia Jousia Ensemble, solisteinaan Helena Juntunen sekä osa kurssien opettajista. Ensimmäisessä Jousia -konsertissa kuullaan mm. Benjamin Brittenin ”Illuminations” sopraanolle ja jousille sekä Vaughan-Williamsin oboekonsertto. Viikolla kuullaan myös Schubertin ”Die Schöne Müllerin” Jussi Myllyksen ja Kiril Kozlovskyn tulkitsemana sekä kamariooppera Anne Frank Mia Huhdan tähdittämänä.

Jazzin tarina -konserttisarjassa kuullaan mm. Jelly Roll Moltonin musiikkia Antti Sarpilalta. Sarja päättyy Mikko Innasen Plop -yhtyeen konserttiin. Esiintyjinä jazzin saralta vierailevat myös mm. Aili Ikonen, Marzi Nyman ja Iiro Rantala.

Avajaistahdit viikolle antoi Antti Sarpila trioineen. Trio soitti Benny Goodmanin ikivihreitä, aloittaen säveltäjän ensimmäisen silloin vielä savikeikolle tallennetun levyn kappaleilla. Jazz-musiikki onkin suurressa roolissa tämänvuotisen viikon ohjelmistossa, sitä on tarjolla lähes joka päivä.

– Jazzillaa Crusell-viikko haluaa olla mukana musiikin tekemisen ytimessä. Oma suosikkini on maanantainen Olli Mustosen konsertti, sanoo Mäki.

Crusell-viikko päättyy lauantaina 30.7.

35. Crusell-viikon avaus täytti torin lauantaina.

Vas. Crusell-viikon toiminnanjohtaja Rauno Melos, Anne Itä-ranta sekä 5 vuotta viikon taiteellisena johtajana toiminut Harri Mäki, joka on juuri lähdössä avaamaan tämän vuodenCrusell-viikkoa.

Antti Sarpilan trio avasi torilla 35. Crusell-viikon. Benny Good-manin ikivihreitä soittaneeseen trioon kuuluvat Sarpilan (klari-netti ja saksofonit) lisäksi Zhenia Gimer (piano) ja Keith Hall (rummut)  KUUNTELE...

Väki täytti torstai-iltana taas kerran Vallimäen ympäristöineen ja näytti myös viihtyvän hämärtyvässä lämpimässä kesäillassa piknik-eväiden ja Lyhtyjen Yön hyvän ohjelman parissa.

Kansainväliseen Crusell-huilukilpailuun             52 huilistia 21 maasta Avakka • 25.4.2017

Ensi kesän Crusell-viikon Kansainväliseen Crusell-huilukilpailuun ilmoittautui 52 huilistia 21 maasta. Kilpailuun valitaan tallenteiden perusteella enintään 40 osallistujaa. Esikarsinnan tulokset julkistetaan viimeistään 28.4. Kilpailu pidetään 24.–29. heinäkuuta Uudessakaupungissa.

Kyseessä on nuorille, 30-vuotiaille tai sitä nuoremmille huilisteille, tarkoitettu huilukisa. Alku- ja välierässä soitetaan sooloteoksia sekä pianosäestyksellisiä teoksia. Finaalissa huilistit soittavat Jousia Ensemblen solistina. Kapellimestarina toimii Janne Nisonen.

Crusell-huilukilpailun palkintoina jaetaan 11 000 euroa. Lisäksi voittaja kutsutaan esiintymään Crusell-viikolle.

Kilpailun tuomariston muodostavat Petri Alanko (pj. Suomi), Philippe Bernold (Ranska), Emily Beynon (Hollanti), Silvia Careddu (Itävalta) sekä Felix Renggli (Sveitsi).

Mainittakoon, että ensi kesänä 22. – 29.7. pidettävä Crusell-viikko juhlistaa teemalla ”Rakkaat naapurit” sekä 100-vuotiasta Suomea että 400-vuotiasta Uuttakaupunkia.

Reima Nurmikon saaristoaiheinen taidenäyttely Vasossa

Avakka • 7-6-2017

Vason näyttelytilassa on kesän 2017 aikana esillä ympäristötaiteilija Reima Nurmikon saaristoaiheinen taidenäyttely. Vasossa on lisäksi esillä perusnäyttelyssä olevat parkkilaiva Varman suurikokoinen pienoismalli sekä erilaisia venemoottoreita ym.

Näyttelytilassa on myynnissä mm. Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen merellisiä myyntituotteita.

Vason näyttelyyn 9.6.2017 – 30.9.2017 välisenä aikana on vapaa sisäänpääsy.

Vason näyttelytilassa, Pakkahuoneentorilla Uudessakaupungissa oleva näyttely on avoinna päivittäin 10-17

HUOM! Näyttelyyn liittyy myös Reima Nurmikon haahkaparvi Kaupunginlahden pohjukassa.

Ympäristötaiteilija Reima Nurmikko haluaa herät-tää dialogia luonnon ja ihmisten välille, tuoda tai-teellaan esiin ihmisen rooli ilmastonmuutoksessa. Linnut ovat tärkeä elementti hänen teoksissaan.

Kaupunginlahdella uivat isot haahkat ovat osa Reima Nurmikon ympäristötaidenäyttelyä. Vasemmalla upoksissa oleva lintu heijastelee ihmisen sormenjälkeä luonnossa.

Queerstavi Pride 2017 keräsi Kustaviin runsaan sata henkeä kulkueeseen LUE...

ranneliike.net • 16.7.2017                                               

Kustavissa lauantaina 15. heinäkuuta järjestetty pride-tapahtuma keräsi runsaan 100 henkeä kulkueeseen.

Queerstavi Priden pääjärjestäjä kustavilaissyntyinen Eerika Salminen kertoo tapahtuman olevan iloinen tapahtuma, jonka tavoitteena on tänä vuonna muistuttaa, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on kaikkialla, ja kaikilla pitää olla oikeus olla, asua ja lomailla missä vain, ilman pelkoa syrjinnästä tai väkivallasta.

Toista sataa henkeä – etupäässä nuoria iloisia ihmisiä – kerääntyi lauantaina Kustaviin muistuttamaan, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä on kaikkialla, ja kaikilla pitää olla oikeus olla, asua ja lomailla missä vain, ilman pelkoa syrjinnästä tai väkivallasta. (Kuva Ilmo Suikkanen)

400-vuotiasta Uuttakaupunkia onnitellaan alkaneella Crusell-viikolla sunnuntai-iltana mm. esittämällä Händelin Ilotulitusmusiikkia ulkoilmakonsertissa Vallimäellä. Musiikkia ilotulituksella höystettynä tarjoilee Suomen oboe- ja fagottiseuran orkesteri, kapellimestarinaan Aila Hettula. Tilaisuuteen on vapaa pääsy

Aamunavauksessa seura puheenjohtaja Eero Purmonen vitsaili aikoinaan Georg Friederich Händelin vuonna 1749 säveltämän ilotulitusmusiikin ensiesityksessä syttyneen silloin tuhoisan tulipalon ja tähän pyritään tänäkin iltana, mutta toivottavasti sentään Uudenkaupungin kaunis puutaloalue säästyy.

Viikon avasi lauantaina sen taiteellisena johtajana viimeistä vuottaan toimiva Sibelius-Akatemian puupuhallinmusiikin professori Harri Mäki (keskellä). Hän jättää tehtävänsä uudeksi taiteelliseksi johtajaksi valitullle Tuulia Ylöselle.

Mäen mukaan Crusell-viikon tämänvuotinen teema ”Rakkaat Naapurit” tutkii ja juhlistaa Ruotsin ja Venäjän merkitystä Suomen musiikkielämän kehitykselle.

Satavuotias maamme on myös omalta osaltaan, mm. festivaalin nimikkosäveltäjän Crusellin kautta, ollut vaikuttamassa naapureidemme musiikkielämään monella tavalla. Olemme mm. Crusell-organisaation puitteissa kiertänneet vuosien saatossa kiertäneet Venäjää ristiin rastiin, kertoo Harri Mäki.

Venäläisen taidemusiikin isä, Mihail Glinka, päätti kymmenen vuoden ikäisenä ryhtyä säveltäjäksi kuultuaan B. H. Crusellin c-molli klarinettikvarteton ja Crusellin oma ura Tukholman musiikkielämässä on todellinen maahanmuuttajan menestystarina.

Ruotsalainen ZilliacusPerssonRaittinen jousitrio esiintyy Crusell-viikolla ensimmäistä kertaa ja Ukrainan Lozovassa syntynyt klarinetisti-kapellimestari Valentin Uryupin johtaa juhlakonsertissa Tapiola Sinfoniettaa.

Tapiolalaisten konsertissa kuullaan mm. Shostakovitsin sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Ne sävellettiin alunperin Suomen vapauttamisen kunniaksi, mutta sattuneesta syystä niitä ei tuolloin esitetty.

Toisena solistinumerona kuullaan Ponchiellin ”Il Convegno” eli ”Kohtaaminen”. Siinä solistina taituroivat Andreas Sunden ja Valentin Uryupin.

Crusell-viikko pyörähti käyntiin lauantaina

Harri Mäki: Viikko tutkii ja juhlistaa naapureiden     merkitystä Suomen musiikkielämän kehitykselle                                       

Avakka Ilmo Suikkanen • 23.7.2016

Aamunavauksessa esiintynyt Suomen oboe- ja fagottiseuran orkesteri musisoi sunnuntai-iltana myös Vallimäellä.

Viikon avajaistapahtumaa seurasi lauantaina kauniissa säässä Uudenkaupungin torilla arviolta 500-päinen yleisö.

Viikon avasi lauantaina sen taiteellisena johtajana viimeistä vuottaan toimiva Sibelius-Akatemian professori Harri Mäki. Vasemmalla syksyllä eläköityvä Uudenkaupungin kulttuuri-koordinaattori Rauno Melos, jonka työpanoksesta merkitt-ävä osa on suuntautunut Crusell-viikon järjestelyihin. Oikealla Crusell-viikon tiedottaja Petri Hatakka.

Suomen oboe- ja fagottiseuran orkesteri konsertoi sunnuntai-iltana Vallimäellä, soittaen kapellimestarinsa Aila Hettulan johdolla Georg Friedrich Händelin Ilotulitusmusiikkia. Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlan merkeissä pidettyn konsertti päättyi ilotulitukseen.

– Händel on säveltänyt tämän teokseen alun perin juuri tällaisin instrumentein varustetulle orkesterille, sanoo seuran puheenjohtaja Eero Purmonen esitellessään konserttia aamunavauksen yhteydessä. Sen kantaesitys oli Lontoossa 1749. Silloin juhlittiin Aachenin rauhaa ja kuningashuone tilasi sävellyksen tämän rauhan kunniaksi.

Tuon kantaesityksen päätteeksi oli myös ilotulitus, mutta se epäonnistui, kun ilotulitusrakentti osui ilotulitevarastoon, josta alkoi tulipalo ja ihmisiä jopa kuoli.

– Kuulin, että myös kun teosta esitettiin täällä Crusell-viikolla joskus 1990-luvulla, niin silloinkin ilotulituksesta syttyi pieni palonalku ja paloauto jouduttiin kutsumaan paikalle.

Tänä iltana pyrimme noudattamaan perinteitä, vitsaili Purmonen, mutta toivottavasti emme polta sentään kaupungin kaunista puutaloaluetta.

Turvajärjestelyt olivat ilalla kuitenkin kunnossa, eivätkä tapaukset enää toistaneet itseään. Vallimäen ylärinteet täyttänyt yleisö sai nauttia konsertista täysin tyvenessä kesäillassa.

HUOM. sävellyksen taltioinri on kuunnel-tavissa ja katsottavissa seuran www-sivuilla.

Rumpuryhmä oli tärkeässä roolissa konsertin loppuhuipennuksessa.

Ilotulituksen koko historia jäi vähän tuhruisena tyvenessä illassa toviksi näkyviin taivaalle (kuva oik.).

Runsaslukuinen yleisö oli saapunut seuramaan Suomen oboe- ja fagotti-seuran suuren orkesterin esitystä (alla).

Vallimäellä Händelin sävelten tahdissa

Oboe- ja fagottiseuran orkesteri ilotulitti

Avakka Ilmo Suikkanen • 24.7.2016

Täysi Vallimäki nautti taas kerran eväineen Crusell-viikon Lyhtyjen Yön tunnelmallisesta ulkoilmakonsertista

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 28.7.2017

Täysi Vallimäki todisti taas kerran Crusell-viikon tunnelmallisen ulkoilmakonsertin Lyhtyjen Yön muodostuneen vuosien saatossa traditioksi, joka halutaan kokea aina uudestaan ja uudestaan. Tämän vuotisen Lyhtyjen yön pääesiintyjä oli Jukka Eskola Soul Trio täydennettynä saksofonisti Timo Lassylla.

Kotimaisen jazzin kärkitrumpetiksikin tituleeratti Jukka Eskola julkaisi keväällä Soul Trio -yhtyeensä kanssa ensimmäisen kokopitkän albumin Soul Trio vinyyli-, CD- sekä digijulkaisuna.

Yhtyeen soundilliset esikuvat tulevat pääosin 60-luvulta. Jukka Eskola Soul Trion musiikkia luonnehditaankin rouhean soul jazzin perinteestä ammentavaksi svengaavaa nykyjazzia soittavaksi yhtyeeksi. Jukka Eskola lukeutuu Suomen arvostetuimpiin trumpetisteihin ja hänen lisäkseen triossa vaikuttaa kotimaisen jazzkentän urkuspesialistiksi tituleerattu Mikko Helevä sekä suvereenista ja svengaavasta rumputyöskentelystään tunnettu Teppo Mäkynen.

Taas kerran täpötäysi Vallimäki todisti Crusell-viikon Lyhtyjen Yön muodostuneen vuosien saatossa traditioksi, joka halutaan kokea aina uudestaan ja uudestaan.

Yhtyettä täydensi Lyhtyjen yössä Timo Lassy, jonka instrumentteja ovat tenorisaksofoni, baritonisaksofoni ja huilu. Hänen oma kokoonpanonsa Timo Lassy Band nauttii jazz-piireissä suurta suosiota.

Tässä näytteeksi lyhyt videoklippi Jukka Eskola Soul Trion esityksestä Lyhtyjen yössä.                    KATSO...

Niamh McKenna, Irlanti voitti Kansainvälisen Crusell-huilukilpailun

Avakka • 30.7.2017

Kansainvälinen Crusell-huilukilpailu huipentui tänään lauantaina 29.7. kilpailun finaaliin Uudessakaupungissa. Nelivaiheisen Crusell-huilukilpailun finaaliin valittiin kolme huilistia torstaina kilpailtuun välierään valituista kymmenestä huilistista.

Kilpailussa jaettiin seuraavat palkinnot:

1. 1palkinto 6000 € McKenna Niamh, Irlanti
   

2. 2palkinto 3000 € Blanco Joidy, Venezuela
   

3. 3palkinto 2000 € Ivanova Elizaveta, Venäjä
   

Voittaja kutsutaan esiintymään vuoden 2018 tai 2019 Crusell-viikolle.

Huilukilpailun tuomariston muodostivat Petri Alanko, puheenjohtaja, Philippe Bernold (Ranska), Emily Beynon (Iso-Britannia), Silvia Careddu (Italia) sekä Felix Renggli (Sveitsi).

Kilpailun finaalissa kilpailijat esittivät yhden huilukirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, W. A. Mozartin Huilukonserton G-duuri K.313. Toisena teoksena kilpailijat kantaesittivät Minna Leinoselta huilukilpailuun tilatun teoksen Luvetus huilulle ja jousiorkesterille (2016–2017). Finaalin orkesterina toimi Jousia Ensemble johtajanaan Janne Nisonen. Mozartin huilukonsertto soitettiin ilman kapellimestaria.

Kilpailua tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

Kansainvälisen Crusell-huilukilpailun järjestää Crusell-seura. Crusell-viikko ja -huilukilpailu ovat saaneet nimensä Uudessakaupungissa syntyneen Bernhard Henrik Crusellin mukaan. Suomen ensimmäisiin säveltäjiin lukeutuva Crusell eli 1700–1800-luvun taitteessa ja oli tuon ajan yksi etevimmistä klarinetisteista Euroopassa.

Uudenkaupungin Hehkuvimmaksi persoonaksi äänestettiin Päivi Sappinen

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 3.11.2017

Päivi Sappinen  äänestettiin Uudenkaupungin Hehkuvimmaksi persoonaksi. Hän on monessa mukana oleva sisällöntuottaja, joka tunnetaan mm. suositusta Nakit ja mutsi -blogistaan. Päivi Sappinen nousi yleisöäänestyksen selkeäksi voittajaksi. Hänet kruunattiin voittajaksi Hehku-karnevaalin avajaistapahtumassa perjantai-iltana Uudenkaupungin Rauhanpuistossa.

Hänen valintaansa äänestäjät mm. seuraavin superlatiivein: ”Iloa säteilevä persoona. Tuo uusikaupunkilaisuuttaan näkyvästi ja ilolla esille, ja levittää positiivisuutta ympärilleen. Hän tulee juttuun lähes jokaisen kanssa ja saa muut nauramaan. Hän inspiroi ihmisiä olemaan oma itsensä”.

Uudenkaupungin Sanomien yhteistyössä Uudenkaupungin Yrittäjien ja kaupungin kanssa järjestämässä kilpailussa annettiin yhteensä 236 ääntä. Ääniä annettiin peräti 84 henkilölle.

– Se on mahtava tulos, ja kertoo että kaupungissa asuu paljon hyviä lähimmäisiä, joiden toiminta kaupungin ja täällä asuvien ihmisten hyväksi on huomattu, sanoi äänestyksen tuloksen julkistanut Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja Eija Eskola-Buri. Äänestyksessä ei ollut etukäteen asetettuja ehdokkaita,

Toiseksi eniten ääniä sateli jääurheilumies Tapani ”Topperi” Kluuskerille. ”Hän on uljas esikuva kenelle vaan. Tasa-arvoinen Tapani huomioi niin nuoret kuin iäkkäätkin. Satoi tai paistoi Tapanin kasvoilta löytyy hymy, joka ylettyy korviin asti, äänestäjät kuvailivat häntä.

Kolmanneksi eniten ääniä sai kenkäkauppias Outi Nurmi. Häntä äänestäneet kiteyttivät ehdokastaan muun muassa näin: ”Outi hehkuu yli kaupungin rajojen lähimmäisenä ja yrittäjänä,. Häneen voi luottaa sataprosenttisesti. Erittäin auttavainen. Iloinen ja säteilevä, vie Ukia eteenpäin”, kertoi Eija Eskola-Buri.

Hehkukarnevaalien ohjelman aloitti laulellen Kalle Klotz. Hehkuvin persoona -äänestyksen tulosten julkistamisen jälkeen esiintyi ex-uusikaupunkilainen Heli Laaksonen esitellen yleisölle seitsemän hänellä tärkeätä esinettä entisestä kotikaupungistaan. Silmämääräisesti suurin niistä näyttävin oli Niittyluodon Ari.

Musiikkiopistolaiset esiintyivät ja kirjastossa oli Varjoteatteri-esityksiä ja kuultiin Iltasatu. Kirjaston pihalla VPK:n soittokunta soitti tuttuun tapaansa reipasta puhallinmusiikkia ja tottakai myös kuningas Kustaa II Aadolf juhlisti tapahtumaa.

MLL:n kauppasivat hauskoja valotuotteita. Ohjelmassa oli myös kurpitsan kurpitsan veistelyä sekä yritysten ja yhdistysten toiminnan esittelyä, poneja sai rapsuttaa ja tarjolla oli karkkia, ämpäreitä, makkaraa, arvontaa jne. Shoppailu liikkeissä oli mahdollista klo 19 asti.

Ex-uusikaupunkilainen Heli Laaksonen esiteli yleisölle tuttuun tapaansa hauskoilla tarinoilla höystäen seitsemän hänellä tärkeätä esinettä entisestä kotikaupungistaan. – Silmämääräisesti näyttävin niistä oli Niittyluodon Ari.

Positiivisuutta säteilevä Päivi Sappinen tunnetaan laajasti lapsiperheen arkea kuvaavista hauskoista ja raisuista Nakit ja mutsi -blogeistaan. Hän totesi elämän välillä olevan heillä sen verran karmeeta, että he ovat porukalla päätelleet: kyllä sen on pakko olla hauskaa. Isovanhem-pani ovat karjalaisia ja ehkä tämä kummallinen tapa olla suuna päänä joka paikassa tulee sieltä, Päivi itse arvelee.

Yleisöä oli paikalla kirkkaassa syysillassa melko runsaasti. Tilaisuus päättyi Sorvakon sillalla esitettyyn pienimutoiseen valoputous-esitykseen. Suuren luokan valoshown järjesti Alisenkadun päästä tapahtumaa kurkkimaan tullut täysipäinen kuu-ukko.

Näin putoaa valo Sorvakon sillalta.

Uudenkaupungin Työväentalolla takanaan 110 vuotta elämää laidasta laitaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 7.11.2017

Työväenyhdistys osti tontin vuonna 1901 varoilla, mitkä se oli hankkinut järjestämällä iltamia ja arpajaisia. Tontilla sijaitsi J. Malmgrenin talo, mikä kuitenkin tuhoutui täysin tulipalossa toukokuussa 1906.

Tulipalon jälkeen yhdistys alkoi heti puuhata uutta taloa. Jäsenet tekivät talkootöitä ja velkakirjoja rakennusrahaston kokoon saamiseksi. Uusi talo saatiin aikaiseksi ja sen vihkiäisiä vietettiin 21.11.1907.

Taloa lämmitettiin aluksi puilla, mutta vuonna 1955 siirryttiin keskuslämmitykseen ja Suomen Kotiseutuliiton avustuksella liityttiin kaukolämpöön vuonna 2006. Vanhasta puulämmitysajasta muistuttavat edelleen salin kauniit kaakeliuunit, joita ei kuitenkaan enää sovi käyttää hormien ja piippujen puuttuessa.

Taloa on kohennettu ulkoisesti ja sisäisesti vuosien kuluessa, nykyisin suurelta osin Suomen Kotiseutuliitolta saatujen avustusten turvin.

Vuonna 1916 talon ulkoseinät laudoitettiin ja maalattiin vaaleankeltaiseksi, uudelleen 1987 ja viimeksi 2007. Tällöin myös tontin aidat ja portit kunnostettiin. Vesikattoa on korjattu 1960-luvulla, 1980-luvulla ja viimeksi 2007.

Sisätiloissa keittiötä, kahviota, wc-tiloja on kohennettu. Näkyvin muutos on juhlasalin ja eteistilojen saattaminen nykyiseen arvokkaaseen muotoonsa. Korjaukset, lattian ja seinäpintojen maalaukset toteutettiin kaupunginarkkitehdin ohjeitten mukaisesti ja valvonnan alaisena.

Taloa on hoidettu talkoovoimin vuodesta 2000 lähtien talon pitkäaikaisen talonmiehen irtisanouduttua.

Talon kalustukseksi 1960-luvulla Rautatiekirjakauppa Oy lahjoitti kahdeksan pöytää ja 36 tuolia. Yhdistys järjesti 2007 tuolikeräyksen, jolloin kuka tahansa voi ostaa juhlasaliin tuolin. Keräykseen osallistuttiin puoluekannasta riippumatta siten, että pystyttiin hankkimaan 200 tuolia yhteiseen käyttöön.

Talolla ollut ja on edelleen monenmoista toimintaa.

Työväenyhdistys on perustamisestaan lähtien pyrkinyt kohottamaan työväen sivistystasoa ja sen taloudellista tilannetta, herättämään kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin.

Perustamisensa aikoihin yhdistyksellä oli sairaus- ja hautausapukassa ja oma työnvälitystoimisto.

Työväentalolla on harrastettu kaikenlaista kulttuuria, talossa on toiminut kirjasto, siellä on näytelty, soiteltu, voimisteltu, pidetty iltamia ja jossain vaiheessa perustettiin elokuvateatterikin.

Tunnetuimpia salin käyttäjiä oli Usko Hurmerinta alias Usko Kemppi, "Tulipunaruusujen" säveltäjä. Lama-aikana vuosisadan vaihteessa työväentalolla toimi maalikauppa, jonka vuoksi esim. yhdistyksen 100-vuotisjuhla vietettiin teltassa pihalla.

Tämän vaiheen jälkeen yhdistystoiminta alkoi talolla uudelleen. Taloa ryhdyttiin vuokraamaan erilaisiin tapahtumiin, juhliin, koulutuksiin, eläkeläisjärjestöille, SPR:lle.

Talon lämmitettävä pinta-ala on n. 800m2, sisältäen eteistilat, salin, näyttämön, kahvion, keittiön, kolme kokoushuonetta ja WC-tilat.

Vuonna 2017 talo osallistui Demari-lehden järjestämään kilpailuun "Suomen kaunein työväentalo" sijoittuen toiseksi kauniimmaksi.

Talon omistaa Uudenkaupungin Sosialidemokraatit ry, joka ensi lauantaina 11.11. klo 14.00 juhlii Uudenkaupungin työväentalon 110-vuotistaivalta. Juhlapuhujana on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Marraskuun 21. päivä 1907 käyttöön vihitty Uudenkaupungin Työväentalo on tuttu paikka kaupunkilaisille.

Tsekin tasavallan elintarvikevalvontaviranomainen on varoittanut muita EU-jäsenmaita sisämarkkinoille maahantuoduista kiinalaisista ”Kama Sutra” -laseista (Kama Sutra Shooter Glasses, Set of Glasses 6 pieces, artikkelinumero 14/1992, eränumero 19329, Bicchieri da chupito) irtoaa liikaa lyijyä  ja kadmiumia.

Ko. määräystenvastaisia laseja on ollut myynnissä Suomessa ainakin Ylivieskassa ja Lahdessa vähittäismyyntiliikkeissä. Lisäksi niitä on ollut myynnissä Kaalimato.com sivustolla. Laseja on myyty sekä yksittäin, että kuuden lasin pakkauksessa.

Yritykset, joissa myyntiä on ollut, ovat ilmoittaneet poistaneensa ko. tuotteet myynnistä ja asiasta on myös tiedotettu kuluttajia kaalimato.com sivustolla: (http://klubi.kaalimato.com/?i=page_level3_yleis_1511357837215_98)

Lasien satunnainen käyttö ei aiheuta suurta riskiä ihmisen terveydelle, mutta niiden pitkäaikainen käyttö voi olla haitallista, joten niiden käyttöä ei suositella.
Kuluttajia pyydetään mahdollisen tuotepalautuksen suhteen olemaan yhteydessä ostoliikkeeseen.
 
Asiaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa ylitarkastaja Merja Virtanen, etunimi.sukunimi@evira.fi, p. 050 386 8436.

Kiinalaisista ”Kama Sutra” -laseista irtoaa liikaa lyijyä ja kadmiumia

Avakka 23.11.2017        LUE...

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto Juha Hurmeelle

– "Fanitetaan tätä routaista maata, mutta suhteellisuudentajua mukaan" tiivistää Volter

Kilpi-viikon taiteellinen johtaja Hurme LUE...

Avakka • 1.12.2017

Elisabeth Rehn valitsi voittajaksi Juha Hurmeen romaanin Niemi. Kirjassa kerrotaan humoristisesti 14 miljardin vuoden kehityskulku.Tampereella asuva Juha Hurme oli lähdössä päivittäiselle lenkilleen, kun sai puhelun Finlandia-voitostaan. Pitkän linjan kirjailija ja teatterimies ei antanut moisen tiedon hätkähdyttää, vaan jatkoi lenkkiään ja antoi ajatusten askarrella tulevan teatterityön parissa.

– Ei ihminen niin heikko saa olla, että antaisi palkinnon vaikuttaa. Tyynen rauhallisesti vaan eteenpäin, kaikki jatkuu samaan malliin, toteaa Hurme.

Turun kirjamessuilla lokakuussa Juha Hurme kertoi Niemi-teoksestaan tehden myös velmuilevaan tyyliinsä kauppaa uunituoreesta teoksestaan. Nyt häntä juhlitaan kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajana. Pitkän rupeaman Kustavin Volter Kilpi-viikon taiteellisena johtajana, teatteriohjaajana ja -näyttelijänä toiminut Hurme ehti jo värikkääseen tapaansa kiitospuheessaan suututtaa mm. kulttuuriministeri Sampo Terhon kehoittamalla: opetelkaa ruotsia, juntit.

Terhon kehoitettua häntä pyytämään sanomisiaan anteeksi Hurme myös seuraavana aamuna teki sen ja kehoitti puolestaan kulttuuriministeriä hankkimaan pari numeroa suuremman piponarun, koskaa entinen näköjään kiristää pahasti.

– Opuksen lukemisessa jo yli puolen välin ehtineenä, olen vakuuttunut sen ilmiömäisyydestä tieteen populari-soijana (mainio lahjaidea). Hauskasti, rehevästi, raadollisesti, mutta kuitenkin tieteellisestä tarkastelusta tinki-mättä Hurme loihtii esiin satavuotiaan kansakuntamme vaiheita historian hämärästä aina vuoteen 1809. IS

Kuva Ilmo Suikkanen

Kritiikki: Juha Hurmeen esseeteos Niemi liikkuu avarasti historian, tieteiden ja taiteiden välillä – renessanssiteosten tapaan Kaleva • 30.1.2017   LUE...

Avattu valotaideteos juhlistaa 400 vuotta täyttävää Uuttakaupunkia ja 100-vuotiasta Suomea kuluvan viikon ajan

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 4.12.2017

Uudenkaupungin 400-juhlavuoden kunniaksi hankittu valotaideteos ”Kaupunkini, kotini” julkistettiin sunnuntaina torin kulmalla. Tilaisuuden avasi opetus- ja sivistystoimenjohtaja Inkeri Parviainen toivottaen tervetulleeksi juhlistamaan Uudenkaupungin historian ensimmäistä valotaideteosta. Teos pitää sekä Uudenkaupungin 400 vuotta että itsenäisen Suomen 100 vuotta juhlavuosien teemat.

Valoteoksen suunnittelija Timo A. Aalto totesi esittelypuheessaan teoksen muistuttavan meitä sekä rakkaasta kotikaupungistamme ja isänmaastamme. Täällä tuttuja maamerkkejä tuodaan teoksessa esille valoilla.

Pimeään aikaan ihmiset täällä tarvitsevat valoa, nauttikaamme nyt valosta taiteen keinoin. Valotaide on kovassa nosteessa maailmalla, myös Suomessa järjestetään ja toteutetaan pimeänä vuodenaikana lukuisia installaatiota ja festivaaleja, sanoo Timo A. Aalto.

Hän kertoi halunneensa esitettävässä teoksessa tuoda esille paikallisia elementtejä tarkastelemalla niitä ulkopaikkakuntalaisen silmin. Näitä ovat puutalot, teollisuus, meri ja merellisyys. – Kommenteissa jotkut elementit olivat monen paikkakuntalaisen mielestä kyllä onnistuttu hyvin kätkemään.

HOP:n talon eteläseinällä torin kulmalla näkyvä teos on esillä alkavan viikon eli maamme 100-vuotisjuhlaviikon ajan kello 16-22.

Osa teoksen toteutuksesta on kustannettu kaupungin rahoituksella sekä mm. yrityksiltä ja naapurikunnilta saaduilla juhlavuosilahjarahoilla.

Tilaisuudessa esiintyi laulajapariskunta Susanna Pihlaja ja Kalle Klotz sekä Art Teatron kustavilainen ammattilaistaiteilijapariskunta sirkus- ja varieteetaiteen alalta Pauliina Räsänen ja Slava Volkov.

Avajaisyleisöä oli torin kulmaan kertynyt sankoin joukoin.

Superkuu oli täydessä terässään seuraamassa mitä Uudessakaupungissa tällä kertaa tapahtuu.

Art Teatron kustavilainen ammattilaistaiteilijapariskunta sirkus- ja varieteetaiteen alalta Pauliina Räsänen ja Slava Volkov esitti oman valoshownsa ja akrobaatiaa.

Tilaisuuden avasi Uudenkaupungin opetus- ja sivistystoimenjohtaja Inkeri Parviainen.

Musiikillisesta annista vastasi uusikaupunkilainen laulajapariskunta Susanna Pihlaja ja Kalle Klotz.

Puutalot, teollisuus, meri ja merellisyys valotaiteen keinoin olivat tekijän Timo A. Aallon taiteellisena haasteena.

Itsenäisyytensä sadatta vuotta juhlivan Suomen lippu on valotaideteoksen ehkä näyttävin osa.

Orrella aamutuimaan

helmikuussa kirjastossa

Avakka • 30.1.2017

Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjavassa on helmikuussa esillä Elsa Vuorion näyttely "Orrella aamutuimaan".

"Orrella aamutuimaan" on yksi Elsa Vuorion tekstiilitöiden näyttelyn seinälle tarkoitetuista kuultokudoksista. Muut kangaspuissa kudotut kuultokudokset ovat joko kasvi- ja eläinaiheisia tai geometrisin kuvioin kuvioituja verhoja, seinätekstiilejä ja tauluja.

Näyttelyssä on kudottujen töiden lisäksi mukana myös virkattuja pannulappuja, liinoja ja tyynyjä sekä ommeltuja tyynyjä.

U:gin kirjaston satutunnit 2018 alkavat

Avakka • 4.1.2018

Uudenkaupungin kirjaston kevään satutunnit alkavat torstaina 11.1.2018 klo 9.30 kirjaston lastenosastolla.  Satutunnin kesto on n. 40 min ja satutunnit on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille, alle 2-vuotiaat kuitenkin mielellään vanhemman tai hoitajan seurassa.

Satutunnilla luetaan uusia kuvakirjoa sekä eri teemoihin liittyviä kirjoja. Satuja lukee kirjastonhoitaja Tuula Amberla sekä lastenosaston uusi kirjastovirkailija Päivi Luoma-Keturi. Päivi on aiemmin työskennellyt Naantalin kirjaston lastenosastolla ja on siellä tehnyt paljon yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen parissa. Nyt sitten meidän satutunneilla!  

Satujen kuunteleminen kehittää lapsen sanavarastoa ja lapselle ääneen lukeminen on hienointa yhteistä aikaa, niin kotona, päiväkodissa kuin kirjastossakin. Kevään satutunneille saadaan myös vierailevia esiintyjiä.

Uudenkaupungin museo heitti ryhmälle vuoden alussa haasteen yhteisestä näyttelystä. Näyttelytilan ohjelmassa tuli muutamia peruutuksia ja tila vapautui nopealla aikataululla. Haaste sai ryhmäläisiltä heti innostuneen vastaanoton ja lopputuloksena Crusellin Liljelundhallissa avautui Vakka-Suomen valokuvaajat, helmikuun ajaksi.

Näyttelyyn jätti töitä 18 kuvaaja ja yhteensä näyttelyssä oli esillä noin 80 valokuvateosta. Aiheet vaihtelevat avaruuden ihmeistä luontokuviin ja muotokuviin. Näyttely sulkeutui tänään 9.2. Kolmenviikon aikana näyttelyyn tutustui 422 henkeä.

Vakka-Suomen valokuvaajien facebook -ryhmä muodostui muutaman uusikaupunkilaisen valokuvauksen harrastajan ideasta kuutisen vuotta sitten. Vapaamuotoisessa ryhmässä on nyt lähes 900 jäsentä, jotka toiset aktiivisemmin kuin toiset, jakavat ryhmässä itse ottamiaan valokuvia.

Vakka-Suomen valokuvaajien näyttelyssä Crusellissa 422 kävijää Avakka • 9.2.2018  LUE...

Sunholman kartanon paja. Johan Elfing 2013

Raimo Nummela: Syyspäivän eijastuksia.

Mynämäkeläisellä Anto Raalilla on luontokuvauksessa kansainvälisiäkin meriit-tejä, vasemmalla oleva otos valkohäntäpeurat lumista metsää vasten on palkit-tu Englannissa Southamptonin yleiseurooppalaisessa valokuvanäyttelyssä.

Kamarimusikaalin maailman ensi-ilta!

Ensi-illassa 2.2. runoilemassa myös Heli Laaksonen!

Sylvia ja Tuija ovat reippaita, vaikkakin hyvin erilaisia 70-kymppisiä, Tuijalla on jopa 70-vuotissyntymäpäivä, mutta ei huvita juhlia. Naiset pakenevat teatteriin, koska siellä on aina mukava olla. Ilta kuluu menneitä muistellen ja tulevaa suunnitellen. Elämään kuuluu iloa ja surua, mutta erityisen paljon siihen kuuluu ystävyyttä ja ystävän kanssa on mukava vaikka laulaa: ”Ol ilone, ol valone, ol pulune…”

Sylvia, Tuija ja laulava patja maailmanensi-ilta Uudenkaupungin Teatterissa 2.2.2018

Avakka • 19.1.2017   

Ohjaus Jari Luolamaa

Rauno Melos on säveltänyt Helin runoista lauluja, joita esitetään yksin, kaksin ja pienen kuoron voimin.

Sylvia: Tiina Luolamaa

Tuija: Sanna Koivunen

Enkelikuoro: Terhi Melos, Marketta Kainulainen, Merja Halinen

Liput 17/20 € /teatterin toimisto 02 8451 5440

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan käsittelyssä tiistaina ehdotus:

Nykyinen kirjasto remontoidaan ja toimintaa kehitetään – tulevassa sivistys- ja hyvinvointi-keskuksessa mahdollisuus myös kirjastotilalle

Viime vuosina on käyty keskustelua kirjastolaitoksen tehtävistä ja siitä, millaiseksi tilaksi kirjasto tulee kehittymään tulevaisuudessa. Kirjastot ovat perinteisesti olleet tiedon varastoinnin ja tiedon välittämisen paikkoja. Kirjasto on ollut kirjoja tarjoava kulttuurilaitos.

Tulevaisuuden kirjasto nähdään kansalaisten olohuoneena ja urbaanina toimistona. Kirjastorakennuksen kuuluu tulevaisuudessa olla muunneltava.

Kirjastossa allekirjoitettavana olleen adressin 1260 kirjaston käyttäjää esittävät, että ”Kirjasto on säilytettävä nykyisellä historiallisella kulttuurisesti arvokkaalla paikalla!

Nyt, kun Uudessakaupungissa on ryhdytty pohtimaan Pohitullin ja Viikaisten mäen tulevan monitoimitalon ja monitoimihallin eli sivistys- ja hyvinvointikeskuksen toimintoja, on katse kohdistunut myös kirjastotilojen sijoittumiseen kaupunkikeskustassa.

Uudenkaupungin kirjaston tulevaisuutta on visioitu. (Katso liite.) On hahmoteltu viisi vaihtoehtoa, joissa on tutkittu myös pääkirjaston sijaintia.

Esillä olleista viidesta vaihtoehdoista on käyty keskustelua mm. niin sanotussa Pohitullin ja Viikaisten mäen rakennushankkeen ohjausryhmässä. Ohjausryhmä on omalta osaltaan linjannut, että viidestä vaihtoehdosta numero kaksi on suositeltavin Uudenkaupungin tilanteessa.

Lisäksi kulttuuri- nuoriso- ja liikuntalautakunta toteaa, että em. vaihtoehdon toteutuessa nykyinen pääkirjastorakennus peruskorjataan tulevaisuuden tarpeita vastaamaan.

Opetus- ja kulttuuritoimenjohtajan ehdottaakin tiistaina kokoontuvalle lautakunnalle, että kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta päättää linjata nyt käytettävissä olevien tietojen mukaan liitteenä olevista vaihtoehdoista numero kahden suunnittelun lähtökohdaksi tulevassa Pohitullin ja Viikaisten mäen rakennushankkeessa eli sivistys- ja hyvinvointikeskuksessa. Po. vaihtoehdon mukaan alueelle suunnitellaan ja rakennetaan kaupunkilaisia palveleva digiaineiston omatoimikirjasto.

Kirjastot ovat muutosten edessä

Kirjastot eivät ole enää aikoihin olleet pelkkiä kirjoja lainaavia tiloja, vaan monipuolisia ”kulttuurikeskuksia,” joiden toimintaan digitaalisuus on voimakkaasti tullut mukaan. Kirjastoa on Uudessakaupungissa kehitetty tilana, jossa pidetään lastentapahtumia, näyttelyjä ja jossa yhdistykset voivat järjestää tilaisuuksiaan.

Esimerkiksi Uudenkaupungin pääkirjaston kokoelmat käsittävät 75600 aineistoyksikköä ja n. 140 lehteä. Erilaista tapahtumia oli vuonna 2016 yhteensä 167, opastettuja käyttäjäkoulutuksia oli 67 ja 23 näyttelyä. Kävijöitä kirjastossa on vuodessa vähän alle 100 000,

Kalannissa on lähikirjasto jossa on 18 000 teosta sekä kirjastoautossa noin 7000 kirjaa. Kalannin kirjastoa ollaan parjaillaan muuttamassa omatoimikirjastoksi, johon on asennettu omatoimikäytön mahdollistava järjestelmä.

Kirjojen lainaamisen ja lehtien lukemisen lisäksi kirjastoista on kehittynyt myös työskentelypaikka muillekin kuin kirjaston henkilökunnalle. Kirjastoon poiketaan tekemään etätyötä, siellä on käytettävissä tietoliikenneyhteydet ja myös tulostusmahdollisuus. E-aineistot ovat kaikille yksiköille yhteiset.

Kirjastossa allekirjoitettavana olleen Anja Hyytiän alulle paneman adressin allekirjoitti 1260 kirjaston käyttäjää. He esittävät, että ”Kirjasto on säilytettävä nykyisellä historiallisella kulttuurisesti arvokkaalla paikalla!

Uutta musiikkia julkaissut Tuula Amberla Arto Nybergin haastateltavana sunnuntaina klo 18.15 

Avakka • 20.3.18

Sunnuntaina 25.3. suorassa lähetyksessä Arto Nybergin haastateltavina uutta musiikkia julkaissut Tuula Amberla, Oulusta Nepaliin moottoripyörällä ajanut Rami Syed sekä Naton puolustusakatemian tutkijaksi kutsuttu Terhi Suominen. Lähetys alkaa TV1 poikkeuksellisesti jo klo 18.15!

Avakka • 10.4.2018

Uudenkaupungin kirjaston satutunnilla to 19.4.2018 klo 9.30 nukketeatteri Piironginlaatikko esittää satunäytelmän 9 kultapäistä prinssiä.

Rakastetun lastenkirjailijan, Kaarina Helakisan, satuun sovitetussa  ja valtakunnallisesti palkitussa näytelmässä  seikkaillaan prinssien matkassa. Tarina kertoo itserakkaasta, omahyväisestä ja ahneesta kuningattaresta, joka hoitaa bisneksiään eikä aika riitä hänen pienille kultapäilleen. Vauhdikas, huumorin keinoin ryyditetty vuorovaikutteinen esitys sopii kaikenikäisille.

Roolit esittää Kerttu Aaltonen, joka on toteuttanut nukenrakennuksen yhdessä Anna Hilskan kanssa. Näytelmän on sovittanut ja ohjannut Kitta Sara. Esityksen kesto on n. 40 min.

Nukketeatteri Piironginlaatikko Uudenkaupungin kirjaston satutunnilla to 19.4.2018 klo 9.30

Ämpärporin pelimannien kevätkonsertti Uudenkaupungin kirjastossa ke  2.5. klo 17.00

Kevät ja Ämpärporin pelimannit kirjastossa ovat erottamattomat. Tällä kertaa mennään Vapun jälkeisissä tunnelmissa! Ämpärporin pelimannit Uudestakaupungista soittavat kansanmusiikkia tuoreella otteella ja konsertissa heitä lämmittelevät Uudenkaupungin ukuleleryhmä.

Ämpärporin pelimannien ohjelmistoon kuuluu suomalaisen kansanmusiikin lisäksi myös mm. klezmer-musiikkia ja vanhaa jazzia. Kymmenhenkisen kokoonpanon riveissä soivat mandoliinit, kitarat, haitarit, viulu, rummut, huilu, saksofoni, banjo ja basso. Yhtye on Vakka-Suomen kansalaisopiston ryhmä ja sen ohjaamisesta vastaa musiikin maisteri Markus Rantanen.

Vapaa pääsy        Tarjolla simaa ja munkkeja!         Tervetuloa!

KH: Pääkirjasto säilyy nykyisellä paikallaan ja korjataan kirjaston tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.5-2018

Maanantaina kokoontunut kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan esityksen, jossa a) pääkirjasto säilyy nykyisellä paikallaan, b) pääkirjasto korjataan kirjaston tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi, c) uuteen sivistys- ja hyvinvointikeskukseen suunnitellaan ja rakennetaan digitaalinen omatoimikirjasto

Birgitta Runola (kesk.) ehdotti Mauri Konnun (kesk.) kannattamana, että  luovutaan nykyisestä pääkirjastoratkaisusta ja rakennetaan uusi pääkirjasto Viikaisten-Pohitullin mäelle eli samalla alueelle kasvatuksen, opetuksen ja liikunnan rakennusten kanssa.

Tässä esityksessä nykyinen pääkirjastorakennus olisi jäänyt pelkäksi lähikirjastoksi. Lisäksi rakennuksessa olisivat toimineet mm. matkailu-, yhteispalvelu- yms. kaupungin palvelut. Raatihuonerakennus olisi voitu myydä.

Äänestyksessä tkulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan esittämä vaihtoehto sai yhdeksän ääntä ja vastaehdotus kaksi.

Perinteinen Merefesti-rantatapahtuma viikonvaihteessa Uudessakaupungissa

Avakka • 8.6.2018

Viikonvaihteessa perjantaina ja lauantaina vietetään Uudessakaupungissa perinteistä Merefesti-tapahtumaa. Ohjelmaa riittää iltamyöhään, vauvasta vaariin, sinkuille sekä pareille. Tapahtumat sijoittuvat Uudenkaupungin torille ja kaupunginlahden rannalle ulottuen Pakkahuoneelta rannan ravintoloista Sorvakon puoleisen Aittarannan ravintoloihin ja niiden jälkeisen ohjelmateltan tuntumasta aina Aquariukseen asti.

Keskustassa on myös kivijalkakauppojen pop-up myyntipisteitä.

Merefestilauantaina järjestetään kesän ensimmäinen Tul toril -teematori, joka Merefestien kunniaksi ristitty Festitoriksi, joka on ohjelmaltaan tavallista monipuolisempi ja kestää kello 15 asti. – Torilla on elävää musiikkia ja erilaista ohjelmaa lapsille.

Pakkahuone on sekin mukana Merefesteillä, siellä ohjelma alkaa iltapäivällä pikatreffeillä sinkuille ja 18:30 alkavat lauantaitanssit, kahvila on auki myöhään yöhön kello 2:n asti.

Sorvakon puoleisilla Aittarannan ravintoloilla on omaa ohjelmaa iltaisin: Captains Makasiini ja Bistro Bay ovat rakentaneet yhteisen esiintymislavan vauhdissa ovat perjantaina Dinturist, molempina päivinä DI JOS & Yami aka ja Ukibiza.

Kirstassa ja Kahvelissa on lauantai-iltapäivällä ohjelmaa lapsille ja molempina iltoina musiikkia Doctor Doctorin esittämänä.

Festivaaliteltassa on livemusiikkia sekä perjantaina että lauantaina. Perjantaina klo 21.30 esiintyy Bablo ja lauantaina klo 21 mm. YÖ-yhtyeen keulakuva OLLI LINDHOLM.

Loppuillan illalla voi pikkutunneilla päättää illan Aquariukseen, jossa nimekkäinä artisteina esiintyvät perjantaina Lord Est ja lauantaina Petri Nygård.

Lisäksi paikkakunnan palveluyrittäjät polkaisivat pikavauhti pystyyn lauantaiksi oman Ukiline ostosristeily -tapahtuman, jossa on mukana ainakin parisenkymmentä keskustan kivijalkaliikettä erilaisina supertarjouksineen.

Aika entinen ei koskaan enää palaa lauloi Juha Vainio aikoinaan... Vanhoille uusikaupunkilaisille tuttu vesi-bussi Kuha näköjään kuitenkin on palannut vakio paikalleen Kalarannan laituriin. Siitä mihin alus liikennöi ei videläole tietoa.

Vesibussi Kuha palasi juurilleen

Avakka • 8.6.2018

Vesibussi Kuha on yksi niistä aluksista, jonka moni uusikaupunkilainen muistaa. Erityisen legendaarisia olivat Kuhan kyydissä tehdyt reissut pursiseuralle ja etenkin Haanperänkarin tansseihin. Nyt vesibussi Kuha on kuitenkin saapunut takaisin ”kotiin”, ainakin toistaiseksi.

Aluksen on vuokrannut Uudestakaupungista kotoisin oleva Auvo Hällfors. – Tilaisuus tuli ihan yllättäen, mutta olihan siihen tartuttava. Kuha kuuluu mielestäni Uuteenkaupunkiin. Se on osa kaupungin lähimenneisyyttä, toteaa Hällfors Uudenkaupungin Sanomissa.

Alus kuljetti aikoinaan matkailijoita mm. suosittuun retkikohteeseen Koiviston saareen, lapsia kesäleireille ja luokkaretkille sekä teki muita tilausajoja saaristossa. Kuha oli näkyvä osa Uudenkaupungin merellistä ilmettä yli 40 vuoden ajan, aina vuoteen 2007 asti. Tuolloin aluksen omistaja teki konkurssin ja alus myytiin pääkaupunkiseudulle.

Lauantain nuorisotorille tultaessa katse kiinnittyi torilla kiemurtelevaan pitkään jonoon – ämpäreitäkö siellä jaellaan, välähtää mielessä. Ei sittenkään kymmenet tytöt ja pojat jonottavat pääsyä juttelemaan Miklun eli Mike Bäckin kanssa.

Juttelun lisäksi moni fani halusi Miklun kanssa yhteis-kuvaan. Onpa joukossa niitäkin jotka pyytävät Miklua ottamaan selfien, joku haluaa nopean videotervehdyksen kavereilleen Snapchatin kautta. Joku tyttö laittaa Miklusta ottamansa kuvan heti puhelimensa taustakuvaksi. Nimmarilla varustetun kortin Miklu antaa kaikille.

Mike Bäck on lempinimellä ”Miklu” yksi Suomen suosituimmista tubettajista. 18-vuotiaan nuoren miehen Youtube-kanavalla on lähes 200 000 seuraajaa.

— Tärkeää on myös olla oma aito itsensä, olla juuri sitä mitä on, eikä alkaa matkimaan muita tubettajia, Miklu sanoo

Hänen veljensä on ehkä Suomen suosituin tubettaja, nimeltään Roni Bäck. Kumpikin Bäck pystyy jo elättämään itsensä videoiden tekemisellä. Rahaa tulee esimerkiksi Youtube-videoiden mainostuloista.

Videoiden kuvaaminen on todellista työtä. Vaikka hän saakin työstään rahallisen korvauksen, pelkän rahan takia videoita ei välttämättä kannata tehdä. – Aika paljon täytyy tehdä, ennen kuin saa ensimmäisen sentin, Miklu sanoo.

Miklu veti U:gissa nuorisoa torille

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 30.6.2018

Ohjelmatarjontaa nuorisotorilla oli runsaasti, tapahtuma alkoi klo 10 kahvitarjoilulla kolmellesadalle ensimmäiselle, kitaristi Tomi Paldanius viihdytti yleisöä, oli myös sumopainia, mölkyn heittoa, tikanheittoa, ilmapalloja jaettiin  ja perheen pienempiä viihdytettiin pallomerialtaalla ja askartelupöydällä.

Mike Bäck on lempinimellä ”Miklu” yksi Suomen suosituimmista tubettajista. 18-vuotiaan nuoren miehen Youtube-kanavalla on lähes 200 000 seuraajaa.

Pakkahuoneella oli lauantaina Uuden perunan karnevaali

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 30.6.2018

Pakkahuoneella pidettiin lauantaina karnevaalit uuden perunan kunniaksi.

Food Piazzassa toriravintolat valmistivat kuuden euron maisteluannoksia kauden sankarista, perunasta ja maistelijoita riitti mukavasti koko päiväksi.

Pakkahuoneen kahvion lisäksi tarjoilua olivat järjestämässä mm. Golfravintola, Rannikon Kalatuote Oy:n Kalakauppa ja Suomen Sillikonttori.

Peruna lajeja esitteli ja myi tuttu perunanviljelijä Anssi Väättänen Lokalahdentien varrelta.

Lavalla karnevaalikansaa viihdytti vaikuttavasti maineikas kitarataituri Tomi Paldanius!

Monen kylmän ja tuulisen päivän jälkeen tuuli heikkeni ja sää lämpeni juuri sopivasti jotta perunakarnevaalin ulkoruokailu onnistui mukavasti.

Kymmenet tytöt ja pojat jonottavat pääsyä sa-maan kuvaan Miklun eli Mike Bäckin kanssa.

Tangon taikaa Lyhtyjen yössä

Crusell-viikon suosituin osio torstainen Lyhtyjen yö-tapahtuma, jossa yleisö kerääntyy vilttien, lyhtyjen ja piknikeväiden kanssa kauniiseen Vallimäen puistoon, onnistui taas loistavasti, Pitkään helteessä hikoilleet saivat viilenevässä tuulettomassa kesäyössä nauttia rennosta yhdessäolosta ja laadukkaasta ohjelmasta.

Tänä vuonna nautittiin Lyhtyjen Yössä Tangon taiasta, jonka hämärtyvässä kesäyössä loihtivat esiin tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja taidokas Riku Niemi Orchestran -tangotentetti. Etenkin viime mainittu on harvinaista herkkua Uudessakaupungissa.

Varsinaissuomalainen, suosittu tangokuningas, Kyösti Mäkimattila puolestaan höysti esitystään murteellisilla välijuonoilla ja Heli Laaksosen runolla.

Tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja taidokas Riku Niemi Orchestran -tangotentetti.

Lyhtyjen yöstä on muodostunut merkittävä musiikillinen yhdessäolon hetki paitsi Crusell-viikon väelle myös alueen asukkaille. Torstain tapahtumassa Vallimäellä alkoi olla aika-ajoin jopa ahdasta.

Uudenkaupungin Laulu-Veikot, seitsemän vuosikymmentä mieskuoro-laulua Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 21.10.2018

Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen perustava kokous pidettiin helmikuussa 1949. Uudenkaupungin kauppayhdistyksen talolle oli tuolloin kokoontunut 23 miestä, jotka päättivät perustaa mieskuoro Uudenkaupungin Laulu-Veikot. Kutsu tapahtui ylilääkäri Tapio Jäntin aloitteesta.

Nyt, kun seitsemän vuosikymentä perustamiskokouksesta on kulunut, Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen 70-vuotisjuhlakonserttii pidetään Pohitullin palloiluhallissa 10. marraskuuta alkaen klo 17. Kuoron historiasta on myös pystytetty näyttely, joka on esillä Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa lokakuun loppuun asti.

Laulu-Veikkojen kuoro on ollut koko historiansa ajan aktiivinen esiintyjä. Harvassa ovat varmasti ne vakkasuomalaiset, jotka eivät jossain elämänsä vaiheessa olisi kuulleet kuoron laulantaa. Tulevassa juhlakonsertissa siihen tarjoutuu taas mahdollisuus.

Luvassa on lauluja oopperan, operetin, elokuvan ja musikaalien maailmasta. Kuoroa johtaa dir. mus. Pekka Harmovaara. Lisäksi avustavat Uudenkaupungin VPK:n Soittokunta sekä Petri Hatakan yhtye.

Konserti juontaa Aarre Telin.

LUE myös kuoron taiteellisen johtajan Pekka Harmovaaran haastattelu Seutusanomista.

Uudenkaupungin Laulu-Veikkot järjestää 10. marraskuuta 2018 kuoron 70-vuotisjuhlakonsertin, se pidetään Pohitullin palloiluhallissa. Myllymäellä otetussa kuvassa nykyisen kuoron 29 laulajaa. Kuoronjohtaja Pekka Harmovaara edessä oikealla.

Kuoro neljännesvuosisata sitten 1993 otetussa yhteiskuvassa, mukana silloin oli 43 kuorolaista. Moni heistä on jo poistunut keskuudestamme, mutta paljon on myös niitä jotka yhä ovat mukana, vaikkakin jonkin verran harmaantuneempina.

Laulu-Veikkojen historiasta on myös pystytetty näyttely, joka on esillä Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa lokakuun loppuun asti. Näyttely on katsaus kuoron historiaan myös merkittävä kuvaus paikallishistoriaa.

Petroskoilainen yhden miehen Nukke-teatteri Tikapuut esiintyi Ystävyystalolla

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 1.11.2018

Petroskoilainen Nukketeatteri Tikapuut poikkesi kiertueellaan Suomessa myös Uudessakaupungissa. Suomi-Venäjä Seuran Uudenkaupungin osaston kutsumana taitava Boris Kudrjavtsev (sikäläinen Kerttu Aaltonen) esitti Ystävyystalolla Sakari Topeliuksen kansansatuun pohjautuvan näytelmän ”Auringonsäde”. Auringon säde on jännittävä tarina hyvyydestä ja ilkeydestä, jota esityksessä höysti upea musiikki.

Kaukana Pohjolassa metsässä kasvaa kaksi komeaa honkaa, Tuulitukka ja Pilviparta. Ne ovat niin suuria, että kätkivät auringon taikasäteen, joka keväisin sulatti lumen ja jään. Ilkeä Kuningashiisi päättää varastaa taikasäteen itselleen ja lähettää luotettavan apulaisensa, kavalan ketun, anastamaan sen. Pieni Sampo-poika on metsässä keräämässä risuja ja auttaa siellä pulaan joutuvaa pupujussia. Kiitokseksi tästä Tuulitukka ja Pilviparta lahjoittivat auringon säteen Sampo-pojalle.

Toisena esityksenä oli venäläinen kansansatu ”Taikasana”. Siinä katsojat saivat nauttia perinteisestä venäläisestä satuperinteestä. Boris Kudrjavtsev sanoi ilokseen huomanneensa Uudenkaupungin vaakunassa olevat hauet, joka oli myös keskeisessä roolissa ”Taikasana”-esityksessä.

Vanja-poika vapautti kerran hauen pinteestä sai siltä luvan pyytää apua joutuessaan itse pulaan. Tarinassa tsaarilla oli hemmoteltu kiukutteleva tytär, joka ei ollut tyytyväinen mihinkään. Vanja tietysti hauen taikavoimilla sai tytön iloiseksi ja kiltiksi sekä päälle päätteeksi puolisokseen – ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Yleisölle, joka pääosin oli aikuisia, tarjolla lisäksi kahvia, mehua ja pullaa. Jälkikäteen voisi todeta, että mainiot esitykset olisivat olleet sopivaa kulttuuri-tarjontaa myös kouluille.

Tältä näyttää Boris Kudrjavtsevin ja hänen käsi-nukkiensa työympäristö Nukketeatteri Tikapuussa kulissien takana (kuva yllä).

Vanja-poika pelasti hauen pinteestä sai oikein pyytää sitä tarvitessaan taikavoimineen avuksi. – Tuollaista haukea en muista itse täkäläisistä vesistä saaneeni – ehkäpä ne on jo pyydystetty U:gin vaakunakaloiksi ;)

Ikärakenteeltaan laajaskaalainen yleisö nautti esityksestä.

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 12.11.2018

Uudenkaupungin Laulu-Veikot juhli Pohitullissa juhlakonsertilla 70-vuotista taivaltaan yhdessä hallin täyteisen juhlayleisön kanssa. Kuoroa johti director musices Pekka Harmovaara, säesti Uudenkaupungin VPK:n soittokunta ja Petri Hatakan yhtye, illan jouhevana juontajana toimi Aarre Telin.

Samassa yhteydessä juhlittiin myös Laulu-Veikkojen kuoronjohtajan tehtävät konsertin myötä jättävän Pekka Harmovaaran 35-vuotista taivalta kuoron parissa.

Laulu-Veikkojen hallituksen puheenjohtaja Esa Nieminen lausui kuoron puolesta kiitossanat Harmovaara pitkästä ja menestyksekkäästä työstä kuoron parissa. Yhdessä Martti Vähätalon kanssa hän myös ojensi kukkakimpun Pekalla ja ruusun hänen vaimolleen.

– Nämä vuodet ovat olleet suurta aikaa elämässäni ja suurenmoinen kokemus ja siitä haluan erityisesti kaikkia kuorolaisia kiittää, vuosikymmeniin mahtuu paljon mukavia muistoja kanssanne, korosti Pekka Harmovaara kiitossanoissaan. Kuoro saa nyt uuden, nuoremman johtajan, viitaten tehtävään jo valittuun konsertissa säestänyttä yhtyettä johtaneeseen Petri Hatakkaan.

– Toivon hänelle menestystä ja että hänen myötään, meidän monien vuosikymmeniä kuorossa laulaneiden lisäksi, myös uusia nuoria kuorolaisia saadaan mukaan. Ja tietysti toivon, että te arvoisa yleisö edelleenkin kuoron ystävinä tulette konsertteihimme, korosti Pekka Harmovaara.

Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen perustava kokous pidettiin helmikuussa 1949. Uudenkaupungin kauppayhdistyksen talolle oli tuolloin kokoontunut 23 miestä, jotka päättivät perustaa mieskuoro Uudenkaupungin Laulu-Veikot. Kutsu tapahtui ylilääkäri Tapio Jäntin aloitteesta.

Konsertin ohjelmistossa lauluja oopperan, operettien, elokuvien ja musikaalien maailmasta

Konsertti alkoi Pekka Harmovaaran säveltämällä Veikkojen marssilla. Muutoin alkuosa koostui oopperamusiikista, joista etenkin vanha, Guiseppe Verdin v.1842 säveltämä ”Hebrealaisten vankien kuoro” kaikua vaikuttavasti.

Väliajan jälkeen siirryttiin kevyempiin operettien, elokuvien ja musikaalien maailmaan, joista kuultiin paljon ikivihreita, tuttuja lauluja. Niistä mainittakoon pari: Richard Rodgersin ”Kun vuorille käyn” musikaalista The Sound of music ja Sammy Fainin ”Niin paljon kuuluu rakkauteen” elokuvasta Päivien kimallus.

Konsertti päättyi kuoron ja yleisön yhteisesitykseen C.A Axelssonin ”Huomenna kohdataan”-lauluun, johon suomalaiset sanat on tehnyt Pekka Harmovaara.

Uudenkaupungin Lauluveikkojen 70-vuotis-konsertti täytti Pohitullin palloiluhallin

Konsertti oli myös kuoron pitkäaikaisen johtajan Pekka Harmovaaran jäähyväiskonsertti

Juhlakonserttia kuulemaan saapunut yleisö täytti Pohitullin palloiluhallin.

Uudenkaupungin Laulu-Veikot juhli Pohitullissa juhlakonsertilla 70-vuotista taivaltaan. Kuoroa johti director musices Pekka Harmovaara, ja alkuosaa säesti kuvassa etualalla oleva Uudenkaupungin VPK:n soittokunta.

– Nämä vuodet ovat olleet suurta aikaa elämässäni ja suurenmoinen kokemus, korosti Laulu-Veikkojen pitkäaikainen kuoronjohtaja Pekka Harmovaara (oik.) kiitossanoissaan. Hän esitteli myös työnsä jatkajaksi valitun konsertin toista osaa säestänyttä yhtyettä johtaneen Petri Hatakan (Kuvassa alla ”kahdella tuolilla istuva”). – Huomioitavaa on, että Laulu-Veikot esiintyivät juhlakonsertissaan Syöpäsäätiön Rosa-nauhat rinnassaan.

Kansa kahtia ennen ja nyt:

Voimmeko ymmärtää sisällis-sotaa ajastamme katsottuna?

Avakka • 14.1.2019

VTT, sosiologian dosentti, Helsinki veressä -kirjan kirjoittaja Sari Näre tarkastelee kysymystä kolmen näkökulman kautta. Vuonna 1917 puolin ja toisin vuosia lietsottu vihapuhe voimistui vihan kierteeksi, joka ryöstäytyi paikoittain väkivallaksi varsinkin maaliskuisen tsaarin vallasta syöksemisen ja marraskuun yleislakon jälkeen. Helsingissä vihapuheen paikkana toimi Senaatintori, jossa vihapuheita pidettiin päivittäin. Nyt vihapuhetta kuulutetaan virtuaalisesti sosiaalisessa mediassa halki maan.

Kategoriaraivon vallassa kansalaisia määriteltiin sosiaalisen taustansa perusteella punaisiin ja valkoisiin. Punaisen vallan aikana keväällä 1918 valkoisia edustaneet helsinkiläiset joutuivat piileskelemään ja naamioitumaan pidätysten pelossa. Punaisiin kohdistuneen jyrkän leimaamisen kohteiksi joutuivat ehkä pahiten sukupuolinormeja rikkoneet punakaartilaisnaiset, joita demonisoitiin ja seksualisoitiin. Sodan jälkeen punaiset joutuivat monilla leireillä käytännössä luokkapuhdistuksen uhreiksi: saksalaisten kanssa kehitetyt leirikäytännöt muistuttivat pitkälti myöhempiä natsi-Saksan leirikäytäntöjä, jotka leireillä kuolleiden lähes 14 000 vangin kohdalla merkitsivät passiivista tappamista. Näre kysyykin, miten tarkoituksellista vankien näännyttäminen leireillä oli.

Rangaistusten luokkapuhdistusluonteesta kertoo mm. se, että jo 15-vuotiaat joutuivat valtiorikosoikeudelliseen vastuuseen ja lähes 68 000:sta tuomitusta arviolta runsas 13 000 oli alle 18-vuotiaita. Suuri osa näistä nuorista oli hoivannut lähimmäisiään ruokaa laittamalla, haavoja hoitamalla ja puita lämmittämällä. Tuomioiden mukana seurasi kansalaisluottamuksen menettäminen, eräänlainen symbolinen karkotus suomalaisuuden piiristä. Valtiovallan harjoittamat nöyryytyskäytännöt ovat tuttuja myös monille nykykansalaisille, jotka ovat kohdanneet työttömiin kohdistuvia ns. aktivointitoimenpiteitä, passivoivaa kontrollia ja osallisuudesta karkottamista. Raivon kohteeksi joutuvat myös maahanmuuttajat, jotka halutaan asettaa eriarvoiseen asemaan kansalaisuuden perusteella.

Sari Näre puhuu lisää sisällissodasta ja sen kytköksistä nykypäivään Uudenkaupungin työväentalolla 20.1. kello 15.00. Paikalla puhumassa ovat myös FM, historioitsija Johannes Yrttiaho ja VTT, antropologi Sami Laaksonen. Musiikillista hengenravintoa maksuttomaan tilaisuuteen tuo Nurminen Brothers. Tapahtuma kulkee nimellä Kansa kahtia ennen ja nyt − vuodesta 1918 hyvinvointivaltion kriisiin.

Avakka • 12.2.2019

Vuosi sitten ystävänpäivänä käynnistettiin Uudenkaupungin Automuseolla yhteishanke Turun UNICEFin vapaaehtoisryhmän kanssa. Hankkeen tavoitteena on auttaa maailman kaikkein hädänalaisimpia lapsia.

Automuseo asetti tavoitteeksi vähintään 101:n nuken myymisen 101-vuotiaan Suomen kunniaksi. Tavoite ylitettiin hieman ja automuseo oli selvästi paras yksittäinen Anna ja Toivo -nukkien myyjä alueella.

Nyt kun vuosi kampanjan aloituksesta on kulunut, Turun UNICEFin vapaaehtoisryhmä tuo jälleen uusia nukkeja Uudenkaupungin Automuseoon. Museolla niihin voi käydä tutustumassa ja tehdä halutessaan ystävänpalveluksen maailman lapsille hankkimalla itselleen tai ystävälleen UNICEFin Anna tai Toivo -nuken.

Ystävänpäivän ja nukkekampanjan kunniaksi automuseolla on kahvitarjoilu ystävänpäivänä ensi torstaina 14. helmikuuta.

UNICEF-nukke on käsityönä tehty yksilöllinen koristenukke, joka edustaa tekijänsä valitsemaa kansallisuutta. Nukeista saadut lahjoitukset UNICEF käyttää rokotuksiin tappavia tauteja vastaan sekä muihin terveyttä edistäviin ohjelmiin.

Näin nuket ovat mukana pelastamassa maailman lapsia. Jokaisella nukella on henkilöllisyystodistus, jossa kerrotaan nuken nimi ja henkilötiedot.

UNICEF-nuket ovat esillä ja ostettavissa Uudenkaupungin Automuseossa. Museo on avoinna joka päivä klo 11-17, osoite Autotehtaankatu 11, Uusikaupunki.

Nukkekampanjan kunniaksi Uudenkaupungin Automuseolla on kahvitarjoilu Ystävänpäivänä ensi torstaina 14. helmikuuta

Automuseolla kahvitarjoilu Ystävänpäivänä 14.2.2019

Ystävänpäivän kunniaksi automuseolla on kahvi-tarjoilu ystävänpäivänä ensi torstaina 14.2. Samal-la voit tehdä hyvän työn ostaa UNICEF-nuken.

Neon 2 ja 100 kaupunkilaista ja Jussi Rainio kuvasivat Uudellekaupungille strategiavideon, jonka taustalla soi ikihitti Kemiaa

Avakka • 22.2.2019

Uudenkaupungin kaupunki on kuvannut uuden strategiansa ympärille musiikkivideon Neon 2 -yhtyeen Kemiaa-kappaleesta, johon myös strategian useassa yhteydessä viitataan.

Videolla markkinoidaan lisäksi strategian ympärille koottua kuntalaiskyselyä, joka avautuu kaikille kaupunkilaisille maaliskuun alussa, kertoo Länsi-Suomi.

Videon kuvauksiin osallistui päälaulaja Jussi Rainion lisäksi reilusti yli 100 ukilaista ja se julkaistaan keskiviikkona 27.2. klo 14.00 kulttuurikeskus Crusellissa.

Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoo kyselyn ja videon taustoista, videon tekijät ja pääosan esittäjä Jussi Rainio kertovat videon teosta. Tilaisuudessa ensiesityksen saa myös uusi strategiavideo.

Kuva: Nana Simelius

Neon 2, yksi 1990-luvun suurimpia kotimaisia popilmiöitä, on tehnyt näyttävän paluun esiintymislavoille. Vuonna 1992 ensimmäisen levytyssopimuksensa solmineella Neon 2:lla on juuret syvästi Uudenkaupungin ja Laitilan seudulla. Uudenkaupungin kaupunki on kuvannut uuden strategiansa ympärille musiikkivideon Neon 2 -yhtyeen Kemiaa-kappaleesta, se julkaistaan keskiviikkona 27.2. klo 14.00 kulttuurikeskus Crusellissa.

Aiemmin muun muassa Suomen asekaupoista kirjoittanut Sainio esittää uusimmassa kirjassaan Minne Suomi pommittaa kovia väitteitä, mutta myös perustelee ne hyödyntämällä esimerkiksi Suomen ulkoministeriön dokumentteja, joiden 25 vuoden salassapitoaika on nyt 90-luvun alun osalta kulunut jo umpeen. 

Suuren suosion saaneen kirjan tekijä on ollut suosittu luennoitsija kautta maan, erityisesti nyt, kun Suomen hävittäjähankinnat ovat tulossa uuden eduskunnan käaittelyyn tulevalla istuntokaudella.

Minne Suomi pommittaa -teos kyseenalaistaa esimerkiksi Suomen yksipuolisen irtautumisen Pariisin rauhansopimuksen sotilasartikloista ja Naton rauhankumppanuussopimuksen sekä isäntämaasopimuksen oikeudellisen pohjan. Suomen hävittäjähankintojen Sainio katsoo hyödyttävän lähinnä USA:n intressejä. Hanke on erittäin kallis ja vauhdittaa ilmastokriisiä.

Entä Löytyisikö kaavailluille hävittäjämiljardeille hyödyllisempääkin käyttöä?

Tervetuloa kuulemaan lisää ja keskustelemaan!

Tilaisuuden järjestää Järjestää Suomen Rauhanpuolustajain Uudenkaupungin yhdistys ry

Minne Suomi pommittaa

Avakka • 2.3.2019

Tietokirjailija ja toimittaja Pentti Sainio alustaa Suomen hävittäjähankinnoista Uudenkaupungin kirjastossa torstaina 7.3.2019. 

Tilaisuus alkaa klo 17.30

Jazzkukko pantiin alulle U:gin iltatorilla

Vakka-Suomen kesässä eletään musiikkitapahtumien aikaa  – Karjurock pidettiin viikonvaihteessa, Jazzkukko polkaistiin tänään alulle Ugin iltatorilla ja Crusell-viikko alkaa lauantaina. Uudessakaupungissa Pakkahuoneen iltatorilla musisoivat tänään uusikaupunkilaisia sukujuuria omaava saksofonisti Max Zenger, lativialainen rumpali Andris Puikkis, espanjalainen basisti Dario Guibert sekä Jazzkukon puuhamies kitaristi Kari Antila Laitilasta.

Avakka • kuva ja teksti IlmoSuikkanen • 24.7.2019                                                                                              KATSO...

38. Crusell-viikko avattiin helteisessä säässä kirkonkellojen ja käyrätorven yhteisesityksellä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 30.7.2019

Crusell-viikko avattiin lauantaina torilla. Viikkoa vietetään nyt 38. kerran. Ensimmäisenä avauksessa kuultiin ainutlaatuisena ensiesityksenä Jiri Parviaisen teos Natura I, joka on sävelletty kirkonkelloilla ja käyrätorvelle. Käyrätorvea soitti torilla Ville Hiilivirta ja kelloja uuden kirkon tornissa Tuomas Takala.

Viikon tiedottaja Pekka Haapasen kanssa jutustellessaan Crusell-viikon toiminnanjohtaja Petri Hatakka totesi viikon pitkän valmistelun jälkeen olevan aina hieno hetki päästä itse asiaan eli viikon ohjelman pariin.

– Kokeillemme vähän uutta ja se pitää jännitystä ilmassa. Järjestelyissä on koossa pätevä porukka sekä taiteilijoiden että henkilökunnan osalla, joten luottavaisin mielin kuitenkin lähdetään liikkeelle, sanoo Hatakka.

Viikon taiteellinen johtaja Tuulia Ylönen puolestaa esitteli viikon teemaa Fantasia, todeten sen merkitsevän ennen muuta irtiottoa arjesta.

– Tämän päivän uutisistarjontaa seuratessa on hyvä välillä irtautua arjesta ja musiikin avulla se onnistuu.

Viikon avauksen päätti viisimiehinen lyömäsoitinorkesteri Osuma Ensemble soittaen pääasiasssa afrikkalaisia ja intialaisia rytmejä, mutta illan konserttiin Työväentalolla mukana oli myös laajempi valikoima soittimia ja yhdessä huilisti Saara Lehtisen kanssa sävelkulultaan melodisempaa musiikkia .

Torille kertyi avausta seuraamaan melkoisesti kuulijoita, ottaen huomioon paahtavan helteisen sään. – Lämpöä oli tarjolla niin runsaasti, että aivan hyvin olisi tapahtuman ilmoittaa myös samaan aikaan vietetyn valtakunnallisen saunapäivän tilaisuudeksi!

Avauksessa viikon ohjelmistoa esitteli-vät tiedottaja Pekka Haapanen (vas.), taiteellinen johtaja Tuulia Ylönen, Crusell-seuran varapuheenjohtaja Marsa Mattila ja toiminnanjohtaja Petri Hatakka.

Viikon avauksessa esiintyi viisimiehinen lyömäsoitinorkesteri Osuma Ensemble soittaen pääasiasssa afrik-kalaisia ja intialaisia rytmejä, mutta illalla Työväentalolla pidetyssä konsertissa mukana oli myös laajempi valikoima soittimia ja yhdessä huilisti Saara Lehtisen kanssa sävelkulultaan melodisempaa musiikkia.

Lyhtyjen yön pääesiintyjät, vanhat starat, Pepe Willberg ja Esa Pethman vetivät Vallimäen ääriään myöten täyteen, lähenneltiin ehkä jopa yleisöennätystä. Myös yleisön ikäskaala oli tällä kertaa selvästi tavallista laajempi.

Väestä suurin osa nautti vilteillään tyytyväisinä musiikista ja eväistään, toiset taas joko seisoskelivat kuunnellen tai kulkivat katsellen ja rupatellen tapaamiensa tuttujen kanssa. Helteet olivat tällä kertaa ohi, mutta tyyni sää teki silti illasta viihtyisän myös olosuhteiltaan.

Illan pääesiintyjä Pepe Willberg on soittanut mitä erilaisimmissa kokoonpanoissa, soolo- ja yhtyelaulajana. Pepe on 73-vuotias ja häne uransa alkoi jo 1960-luvulla, jolloin hän toimi laulusolistina useissa kokoonpanoissa, Isladers -yhtyeessä jo sen alusta lähtien. Pepe siirtyi Jormas-yhtyeeseen jo vuonnna 1964. Tuota aikaa kesti Willbergillä nelisen vuotta.

Aikakauden tavan mukaan Jormas teki  monista englanninkielisistä alkuperäisesityksistä  suomenkielisiä versioita, joiden tyylissä pyrittiin pitäytymään mahdollisimman lähellä alkuperäisesityksiä. Kunnianhimoinen yhtyetyöskentely ja joissakin tapauksissa erityisesti erinomaiset käännöstekstit  toivat kappaleisiin myös suomenkielisinä toivottua tunnelmaa.

Jormas-yhtyeen jälkeen vuorossa oli Pepe § Paradise, jonka alkuperäiskokoonpanoon kuuluivat Ande Päiväläinen, Unde Lehtola ja Jorma Kalenius, mutta yhtye kasvoi suosion myötä kvartetista kahdeksanmiehiseksi. Yhtye esitti monia tuolloin ikivihreiksi nousseita hittejä, kuten kappaleen Elämältä kaiken sain ja Otto Donnerin sävellysten pohjalta tehdystä albumista Niin vähän on aikaa v. 1972, jonka sanoituksista vastasivat Pentti Saaritsa ja Aulikki Oksanen.

Seitsemänkymmentäluvun lopulla Pepe oli myös mukana Otto Donner- Treatmet- kokoonpanossa, joka esiintyi mm. Porin Jazzeissa.

Pepe Willberg on ennen kaikkea taitava balladin omaisten biisien tulkitsija. Hänen ääntään on usein kuvattu ilmaisukykyiseksi - kenties juuri siksi hän on mm. Jormas-yhtyeen tulkinnoissa onnistunut cover-esitysten vaikeassa lajissa. Itse asiassa jo Jormas- kaudelta nousevat esiin monet Pepen laulutulkinnat, jotka nykyisin mielletään ensisijaisesti Pepen esityksiksi; näitä ovat esimerkiksi kappaleet Saat miehen kyyneliiin ja Rööperiin, jotka nekin kuuluivat illan esityslistaan.

Mestarit -kokoonpano toi joksikin aikaa Pepe Willbergin uralle jälleen uuden nousukauden. Vuonna 1999 perustettu vanhojen hittien muistelukokoonpano Kirka Babitzin, Pepe Willberg, Heikki Harma ja Pave Maijanen osoittautui kassamagneetiksi, joka kokosi muun muassa Helsingin Hartwall- Areenalle ennätysmäärän yleisöä ja saavutti levymyynnissä tuplaplatinaa.

Orkesterinjohtajana ja kosketinsoittajana illan kahdeksanhenkisessä kokoonpanossa toimi Petri Hatakka.

Yhdeksi suomalaisen jazzin kärkihahmoksi rankattu Esa Pethman oli illan toinen tähtiesiintyjä, musiikillisena herättäjänään hän pitää jazzsaksofonisti Charlie Parkeria. Ensi kertaa häntä kuunnellessani ”silloin jäi kaikki muu”, sanoo hän lehtihaastattelussa.

Esa Pethmania pidetään suomalaisen jazzmodernismin pioneerina. Hänen esikoisalbumia Modern Sound of Finland ilmestyi jo 1965 ja sitä pidettiin maamme sen astisen jazzhistorian kunnianhimoisimpana hankkeena.

Vuosia on muusikolla mittarissa jo yli kahdeksankymmentä. Vuonna 2007 hänelle pamahti päähän kova koetinkivi, kun aivoinfarkti vei kyvyn niin puhumiseen kuin soittamiseen.

– Toipumiseen meni kolme vuotta ja meinasin jo myydä pillitkin, Pethman kertoo Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa.

– Ihan kaikki piti opetella uudestaan, mutta ajan kanssa se lähti taas sujumaan.

Ilta osoitti Esan rauhallisen letkeiden ja taidokkaiden sointien uppoavan yhä yleisöön.

Estraadilla oli myös Nunnia ja konnia Uudenkaupungin Teatterista. Esittäen muutaman kappaleen tästä tämän syksyn suurproduktiosta, joka on täysverinen Broadway-musikaali. Sen ensi-ilta on teatteriss 21. syyskuuta.

Vanhat starat Pepe Willberg ja Esa Pethman veti väkeä Lyhtyjen yöhön

Avakka • kuvay ja teksti Ilmo Suikkanen

Illan pääesiintyjä karismaattinen Pepe Willberg 8-henkisine yhtyeineen esitti monia uransa aikana ikivihreiksi nostamiaan hittejä. Kosketinsoittimia kokoonpanossa soittanut Petri Hatakka ei näy kuvassa.

Esan Pethman loihti saksofonillaan esiin rauhallisen letkeitä ja taidokkaita sointuja. Kitaraa kokoonpanossa soitti Esan poika Pete Pethman (oik.)

KUUNTELE...

Vallimäki täyttyi Lyhtyjen Yö-tapahtussa ääriään myöten väkeä, lähenneltiin ehkä jopa yleisöennätystä. Myös yleisön ikäskaala oli tällä kertaa selvästi tavallista laajempi.

30 vuotta eduskunnassa töissä ollut Pertti J. Rasila esittelee muistelmateoksiaan kirjastossa 15.10

Avakka • 8,10.2019

Pertti J. Rosila työskenteli eduskunnassa lähes kolmekymmentä vuotta. Nyt hän saapuu Uudenkaupungin kirjastoon kertomaan muistelmateoksistaan Arkadianmäen kirstunvartija ja Herrahissin vauhdissa. Tilaisuudessa hän esittelee muistelmiensa sisältöä, kertoo kirjojen synnystä, sekä siitä, mitä niihin ei ole kirjoitettu. Lopuksi kuulijat voivat esittää hänelle kysymyksiä.

Tapahtuma järjestetään Uudenkaupungin kirjastossa 15.10. kello 18 - 20