Rauhanpuolustajien seitsemän vuosikymmentä

Rauha, ystävyys ja solidaarisuus vaihtunut taas kyräilyyn ja aseidenkalisteluun

SRP UKI • 26.11.2019

Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti Eurooppa oli toipumassa sodan kauhuista ja tuhoista. Maailman-valtaan pyrkinyt Natsi-Saksa kammottavine, väkivaltaisine rotuoppeineen oli lyöty. Entiset vihollismaat, Suomi muiden mukana, yrittivät haavojaan nuollen opetella elämään rauhanomaista rinnakkaineloa.

Se ei ollut helppoa, mutta täällä Pohjolassa siinä onnistuttiin ja voimme hyvillä mielin arvioida eletyt sodan jälkeiset ajat rauhan vuosikymmeniksi. Silti se on ollut pitkä ja kivinen tie, johon on sisältynyt sekä onnistumisia että takapakkeja. Viime vuodet ovat opettaneet, ettei rauha ole nykyäänkään itsestäänselvyys, sitä pitää vaalia.

Sodat ja konfliktit ovat nykyäänkin ankeaa arkea monelle. Tänään erään tv-ohjelman insertissä todettiin: Aikuisten sodissa uhreina ovat laset ja nuoret, paitsi että heitä kuolee ja haavoittuu he menettävät kotinsa, nuoruutensa ja tulevaisuutensa, totesi SRP:n Uudenkaupungin yhdistyksen puheenjohtaja Ilmo Suikkanen avatessaan Suomen Rauhanpuolustajien 70. toimintavuoden merkeissä Ystävyystalolla pidetyn tilaisuuden.

Suomen Rauhanpuolustajat täytti tänä vuonna 70 vuotta. Näissä merkeissä järjesti täkäläinen SRP:n Uudenkaupungin yhdistys marraskuun lopulla tilaisuuden Ystävyystalolla. Pääpuheenvuoron SRP:n toimin-nanjohtaja Teemu Matinpuro. Toisena puhujana Wellu Koivisto kertoi uusikaupunkilaisille tutun ja tärkeän kehitysmaakauppapurjelaiva Estellen vaiheista ja kohtalosta.

 

Kuinka Israel sai pommin

Rauhan puolesta-lehti   Hannu Reima Joulukuu.2012   LUE...

Estellen

Mika Jämiä

Kansalais-tottelematon kippari  LUE...

Rauhan puolesta -lehti 6/2012         

Rauhanpuolustajat    LUE...

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuot-ta siitä kun Suomen Rauhanpuolustajat perustettiin vuonna 1949. Järjestö syntyi toisen maailmansodan jälkeen osana uutta kansainvälistä, lähinnä työväenliikkeen piiristä lähtenyttä rau-hanliikettä. Sodan jälkeinen sukupolvi ajatteli, että ei koskaan enää sotaa.

Pian jälkeen kylmä sota kuitenkin taas kiihtyi ja toisen maailmansodan jälkeen käynnistyi ydinasevarustelukierre. sa-noo rauhanpuolustajien Uudenkau-pungin yhdistyksen juhlavuoden ta-paamisessa lauantaina puhunut Suo-men Rauhanpuolustajien nykyinen toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro.

Rauhanpuolustajien alkutaipaleella 1950-luvulla kerättiin atomiaseen ehdotonta kieltämistä vaativaan Tukholman vetoo-mukseen 972 000 nimeä.

Presidentti Kekkonen osallistui jo päämi-nisterinä näyttävästi Rauhanpuolustajien toimintaan, ja järjestö puolestaan tuki YYA-Suomen virallista ulkopolitiikkaa.

Rauha on yhtä kuin elämä” totesi kirjai-lija Väinö Linna Rauhan Puolesta lehden haastattelussa

Ensimmäisen tv-sodan, 60-luvulla alka-neen Vietnamin raa’an sodan vastustami-nen oli 70-luvulla rauhanliikkeen suuria haasteita

Kamppailu Etelä-Afrikan rotusorron ku-moamiseksi tuotti tuloksia v. 1993, sitä edelsi vapaustaistelun symbolin Nelson Mandelan vapautumien vankilasta maan presidentiksi ja Nobel-voittajaksi.

Rauhanliikkeen kamppailulla kurdien oikeuksien puolesta Turkin sortotoimia vastaan on silläkin pitkä historia. Kuva vuodelta 1995, jossa kehoitetaan vaih-tamaan turkki rauhanpalttooseen.

Julkaisutoiminta ollut keskeisellä sijalla rauhanpuolustajilla koko historiansa ajan. Ensimmäinen oli Rauhanpuolustaja-lehti, joka jatkui aikakauslehti-tyyppisenä Tä-nään-lehtenä. Se taas vaihtui myöhemmin nykyiseksi Rauhan Puolesta -lehdeksi.

Palestiinan tilanne on ollut rauhanpuolus-tajien agendalla Israelin kuuden päivän sodasta lähtien. Lapin rauhanpuolustajat vaativat Suomea siirtymään sanoista tekoihin Ruotsin ja yli sadan muun maan esimerkin mukaisesti ja tunnustamaan myös Palestiinan valtion. YK:n päätöksis-tä ja kansainvälisestä tuomiosta piittaa-matta Israel kuitenkin jatkaa yhä palestii-nalaisten sortoa ja laittomien siirtokuntien rakentamista valloittamilleen alueille.

Rauhanpuolustajien Uuden-kaupungin yhdistyksen tilai-suuden ohjelmasta vastasi letkeästi ikivihreitä soitellen uusikaupunkilaisista rauhan-aktivisteista koostuva veljes-yhtye Nurminen Brothers.


Yhdistyksen sihteeri Maritta Myllysen johdolla nautittiin Reilun kaupan tuotteista ja Marittan omista leivonnai-sista koostuva kahvitarjoilu.

Vuonna 1983 vietettiin Rauhan ja Toivon Kevättä. Ilmastonmuutoksen torjunnan tapaan silloinkin liikkeellä oli paljon nuorisoa muistuttamassa liennytyksen ja Helsingin hengen välttämättömyydestä. – Ei uusia ohjuksia vaan aseiden-riisunta. Lehtileikkeessä (US) ukilaisia ja muita vakkasuomalaisia, joita oli  mukana ihmisketjussa satakunta.

Uusista kriiseistä ponnisteluja Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi tapahtuu ruohon-juuritasolla. Suomesta turvapaikan saa-nut ukrainalainen Aleksandr Medinski to-teutti rauhantapaamisen Itä-Ukrainan kon-fliktin taistelijoiden välillä Moskovassa.

Ydinaseita ja euro-ohjuksia vastustavat rauhanmarssit keräsit maailmalla kavuille 1980-luvulla miljoonia ihmisiä. Pienessä Uudessakaupungissa kulkueeseen osallistui parhaimmillaan yli 700 marssijaa.


Wellu Koivisto kertoo purjelaiva Estellen ihmeellisistä seikkailuista: LUE LISÄÄ...

Rauhapuolustajien ensimmäinen ponnistus oli lähes miljoonan nimen kerääminen Tukholman vetoomukseen

Vuonna 1986 ydinaseita oli enimmillään yli 70 000. Mutta nykyisetkin ydinaseet ovat yhä suuri uhka, joita oli maailmassa. Viime vuonna Ruotsin rauhantutkimuslaitoksen Siprin mukaan lähes 15 000 – näistä vajaa 4 000 koko ajan operationaalisesti käyttövalmiina.

Rauhanpuolustajien ensimmäinen voimainponnistus oli Elvi Sinervon kirjoittaman rauhanviestin kierrättäminen eri puolilla Suomea alkaen Utsjoelta. Ydinaseriisunta oli alusta alkaen yksi tärkeimmistä teemoista, ja on sitä edelleen. 1950-luvulla kerättiin lähes miljoona allekirjoitusta Tukholman vetoomukseen, jossa vaadittiin atomi- ja muiden joukkotuhoaseiden kieltoa.

Kylmän sodan jälkeen ydinaseriisunta otti Matinpuro mukaan merkittäviä edistysaskeleita. Atomitutkijoiden lehti Bulletin of Atomic Scientists on 1940-luvulta lähtien ilmaissut huolensa ydintuhon mahdollisuudesta niin sanotun maailmanlopun kellon muodossa. Kellolla on jo vuosien ajan havainnollistettu sitä, kuinka lähellä keskiyötä eli ydinkatastrofia maapallo on.

Ydinturvallisuuden näkökulmasta tutkija arvioivat, että tuhon uhka oli kaukaisimmillaan kylmän sodan päätyttyä vuonna 1991. Tuolloin kello siirrettiin osoittamaan 17 minuuttia vaille keskiyö. Sen jälkeen kelloa on siirretty tasaisesti kohti keskiyötä – ainoastaan vuonna 2010 tutkijat arvioivat, että kello pystyttiin siirtämään minuutin verran taaksepäin kun Yhdysvallat ja Venäjä ratifioivat Start-sopimuksen, jossa sovittiin kummankin maan vähentävän strategisten ydinaseiden määrää 30 prosentilla.

Mutta se jäi poikkeukseksi: tutkijoiden mukaan ydintuho on nyt yhtä lähellä kuin se oli kylmän sodan ja ydinvarustelukilvan käynnistyessä 1950-luvulla, ja maailmanlopun kello näyttää vain kahta minuuttia vaille keskiyötä.

Julkaisutoiminta ollut keskeisellä sijalla rauhanpuolustajilla koko historiansa ajan

Vuonna 1951 vaatimattoman Rauhanpuolustajan rinnalla alkoikin ilmestyä huomattavasti kunnianhimoisempi Tänään-lehti. Uusi lehti oli niin sanotusti suurelle yleisölle suunnattu yleisaikakauslehti. Rauhanpuolustajan ilmestyminen lakkasi jo seuraavana vuonna.

Tänään-lehti julkaisi rauhanteemojen lisäksi erilaisia henkilötarinoita ja haastatteluja, matkakertomuksia ja historiaa, ja siinä esiteltiin tekniikan saavutuksia ja tulevaisuudennäkymiä. Lehdessä oli myös huumoripalsta. Teatteriesityksistä oli koottu kuvakertomuksia. Lehti ilmestyi kymmenen kertaa vuodessa kuuden vuoden ajan.

1950-luvun lopulla Rauhanpuolustajien kunnianhimoinen Tänään-aikakauslehti muuttui vaatimattomammaksi jäsenlehtityyppiseksi Rauhan Puolesta -nimellä ilmestyväksi.

Tapahtunut suurvaltojen ydinohjusten rajoitus-sopimuksesta irtautuminen viimeisin takaisku

Viimeisin vakava isku ydinaseriisunnalle tuli tänä vuonna kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump irtisanoutui maalle sijoitettujen lyhyen ja keskipitkän matkan ohjusten rajoitusta koskeneesta INF-sopimuksesta joka oli solmittu vuonna 1987. Venäjä seurasi tietysti perässä. Sopimuksen tuloksena vuoteen 1991 mennessä tuhottiin noin 2 700 ohjusta.

INF-sopimuksen lakkautumisen pelätään uhkaavan myös strategisia ohjuksia rajoittavan Start-sopimuksen jatkoa. Tämän vuosikymmen alussa voimaan astunut sopimus hillitsee Yhdysvaltain ja Venäjän asevarustelua muun muassa rajoittamalla strategisten ydinkärkien määrää. Sen voimassaolo päättyy kahden vuoden kulutta, mutta sitä voidaan jatkaa viidellä vuodella, mikäli molemmat osapuolet suostuvat tähän.

Vuonna 1970 voimaan astunut ydinsulkusopimus (NPT) on pyrkinyt estämään ydinaseiden leviämisen. Usein tulkitaan väärin, ettei sopimus mitenkään koske vanhoja ydinasevaltoja eli Venäjää, Yhdysvaltoja, Kiinaa, Isoa-Britanniaa ja Ranskaa. Tämän lisäksi ydinaseita ovat myöhemmin hankkineet sopimuksen ulkopuolelle jääneet Israel, Intia, Pakistan ja Pohjois-Korea, joka irtisanoutui vuonna 2003. Ydinaseistaan ovat luopuneet Etelä-Afrikka sekä Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan, joihin niitä jäi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Kuten sanottu usein sopimuksesta keskustellessa väitetään, ettei se mitenkään koske vanhoja ydinasevaltioita, mutta sopimuksessa sen ydinaseettomat maat sitoutuvat olemaan hankkimatta ydinaseita, mutta vastineeksi ydinasevaltiot sitoutuvat avustamaan niitä rauhanomaisen ydinteknologian kehittämisessä ja tavoittelemaan ydinaseriisuntaa lopullisena tavoitteena ydinasearsenaalien täydellinen tuhoaminen.

Ydinaseet laittomaksi julistavan sopimuksen on allekirjoittanut 120 maata – Suomi ei

Ydinaseet laittomaksi julistavan sopimuksen osalta on omituista, että Suomi boikotoi jo sopimusneuvotteluja. Tuollon ulkoministeriön asevalvontayksikön edustajat perustelivat sitä sillä, että Suomi oli valittu vuonna 2011 fasilitaattoriksi valmistelemaan Lähi-idän joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevia neuvotteluita. Ydinasekieltoa koskeviin neuvotteluihin osallistumisen väitettiin hankaloittavan tätä tehtävää. No, ydinaseeton Lähi-itä on hautautunut. Sittemmin on taas keksitty uusia, oudosti USA:n ja Nato-maiden kantoja myötäileviä perusteluita sopimuksen ulkopuolelle jättäytymisestä. Perusteluina on esitetty muun muassa, ettei sen avulla ei edistetä parhaalla tavalla ydinaseiden riisuntaa, ja että ydinsulkusopimus kattaa aseidenriisunnan ja niiden päätymisen uusille valtioille.

Kuitenkin selkeä enemmistö maailman maista eli 120:n YK:n jäsenvaltiota kannatti aloitetta. Suomi ei ollut tuossa joukossa. Samoin Ruotsi perääntyi kannastaan ilmeisesti USA:n voimakkaan painostuksen myötä, sanoo Matinpuro ja toivoi, että Suomi vihdoinkin allekirjoittaisi kansainvälisen ydinaseet kieltävän sopimuksen

Vietnam sota, Etelä-Afrikan rotusorron kukistaminen, Israel/Palestiina, Chile, YYA-sopimus ja ETYK:n valmistelu keskeisiä teemoja

1960-luvulla keskeisiksi teemoiksi nousi esiin mm. Vietnamin sota. Myöhemmin vuonna 1974 perustetun Työpaikkojen rauhantoimikun-nan edeltäjä Ammattiyhdistysväen rauhanvaltuuskunta käynnisti myös toimintansa.

Presidentti Kekkonen oli jo pääministerinä osallistunut hyvin näyttävästi Rauhanpuolustajien toimintaan, ja järjestö puolestaan tuki YYA-Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Tshekkoslovakian miehitys herätti ristiriitoja järjestön johtoelimissä, mutta keskustoimikunta päätyi äänestyksen jälkeen varsin neuvostomieliseen kannanottoon. Järjestö oli tärkeä osa idänsuhteiden ylläpitoa aina Neuvostoliiton kaatumiseen asti. YYA-Suomen ulkopolitiikka oli vahvasti esillä toiminnassa.

1970-luvun tärkeimmät tapahtumat olivat Vietnam sota, Afrikan vapautustaistelut, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin valmistelu, jota varten vuonna 1970 perustettiin Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (STETE), YYA-sopimus, Portugalin ja Espanjan demokratisoituminen ja tietysti Lähi-itä.

Vuosikymmenen alkupuoliskolla perustettiin muun muassa Afrikka-komitea, joka toimi aluksi Rauhanpuolustajien jaostona, Suomi-Vietnam-seura (nykyään Vietnam-seura), Arabikansojen solidaarisuustoimikunta (Arabikansojen ystävyysseura perustettiin vuonna 1976 jatkamaan toimikunnan työtä) ja Suomi-Chile-seura. Uudet järjestöt pesiytyivät Rauhanpuolustajien siipien suojiin Helsingin Bulevardilla sijainneeseen toimistoon.

Vuonna 1973 perustettiin lisäksi Rauhankulttuuritoimikunta. Elettiin Rauhanpuolustajien toiminnan voimakkaan kasvun aikaa: piirijärjestöt kattoivat vuosikymmenen lopussa käytännössä koko maan, ja jäsenjärjestöjen määrä kasvoi vajaasta 30:stä yli 70:een.

Vuosikymmenen tärkeimpiä turvallisuuspoliittisia tapahtumia olivat suurvaltojen välinen vastakkainasettelu, euro-ohjukset ja ydinaseeton Pohjola. USA:n ja Neuvostoliiton välillä lehti kannatti varsinkin pääkirjoituksissa jälkimmäisen rauhantahtoista politiikkaa. Rauhanpuolustajat koki, että itänaapurimme tuki rauhanliikkeen päämääriä. YYA-sopimuksen 30-vuotisjuhla oli näyttävästi esillä.

Vuosikymmenen loppua kohti ylhäältä päin ohjaaminen ja puoluemandaatit alkoivat jo olla mennyttä maailmaa. Siirtyminen enemmän kansalaislähtöiseen toimintaan näkyi toiminnassa, ja kuka tahansa oli tervetullut osallistumaan. Rauhanmarssit, -pyöräilyt, Taiteilijat rauhan puolesta järjestön rauhan juna ja muut vastaavat ruohonjuuritason tapahtumat olivat näyttävimpiä tapahtumia.