Uudistetusta liikuntalaista esitys:

Kunnan tehtävänä edistää liikuntapalveluja, terveyshyvin-vointia ja kuulla asukkaita

Avakka • 18.03.2014


Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut esityksen liikuntalain uudistamiseksi. Uusi laki korvaisi nykyisen liikuntalain vuodelta 1998. Lain tarkoituksena on parantaa valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä sekä kunnan eri toimialojen yhteistyötä liikunnan edistämisessä.

Lakiin lisättäisiin säännökset lain soveltamisalasta ja tavoitteista sekä uudistettaisiin muun muassa valtion ja kunnan vastuita, alueellisen liikuntatoiminnan ja valtion liikuntaneuvoston tehtäviä sekä järjestöjen valtionapukelpoisuutta ja valtionavustusten myöntämistä koskevia säännöksiä. Esitys luovutettiin kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäelle tiistaina.

Lain keskeisinä tavoitteina on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysistä toimintakykyä, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalais- ja seuratoimintaa sekä huippu-urheilua samoin kuin liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä olisi vastata maan liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä sekä liikunnan yleisten edellytysten luomisesta valtionhallinnossa. Valtion liikuntaneuvoston tehtävissä painottuisi valtionhallinnon toimenpiteiden arviointi liikunnan alueella.

Kunnan tehtävänä olisi luoda edellytyksiä paikallistasolla järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen, tukemalla kansalais- ja seuratoimintaa, rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja sekä kehittämällä kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Kunnan tulisi kuulla asukkaita liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä sekä arvioida kunnan asukkaiden liikunta-aktiivisuutta. Muutoksella vahvistettaisiin liikunnan peruspalveluluonnetta.

Lainuudistuksella tuetaan järjestöjen valtionavustusten uudelleenarviointia. Valtionavustuksen piiriin hyväksymistä ja valtionavustuksen saamisen perusteita uudistetaan. Tänä vuonna harkinnanvaraista valtionavustusta sai 120 järjestöä.

Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategialuonnoksesta

34 lausuntoa


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päätti tammikuussa pyytää uudesta Iuonnoksesta lausunnot jäsenkunnilta ja Turun yliopistolta. Lausuntoja saapui 34 joista 26 oli jäsenkunnista.

Sairaanhoitopiirin tiedotteen mukaan lausun-noissa painottui sote-uudistuksen hengen mukaisesti näkemys tarjota koko maakuntaan yhdenvertaisia palveluita.

Tilannetta edelsi se, että sairaanhoitopiirin valtuusto palautti marraskuussa hallituksen ehdotuksen sairaan-hoitopiirin vuosien 2014-2016 strategiaksi hallituksen jatkovalmisteluun

Nyt annetuissa lausunnoissa oltiin yhtä mieltä tarpeesta Iisätä päiväkirurgisia toimintoja ja vaativan erikoissairaanhoidon keskittämistä pidettiin tärkeänä kustannussyistä.

Enemmistö vastaajista kannatti myös esityksen mukaista vuodeosastohoitoa edellyttävän kirurgian keskittämistä.

Keinoina nähtiin aluesairaaloiden hyödyntämistä jatkohoitopaikkana päiväkirurqian jälkeen ja polikliini-sissä palveluissa sekä henkilöstön liikkuvuuden lisääminen perus- ja erikoissairaanhoidon välillä.

Sairaanhoitopiirin mukaan jatkovalmistelussa eikä lausunnoissakaan ole pystytty tunnistamaan vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joiden taloudellinen vaikutus olisi yhtä suuri kuin straregiaesityksessä.

Uutta straregialuonnosta Sairaanhoitopiirin hallitus käsittelee kokouksessaan 25.3.

– Käytännössä homma hoidettaisiin niin, että kiinteistönomistaja sopii keräyksestä suoraan yksityisen huoltofirman kanssa, sanoo Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari Uudenkaupungin Sanomissa.

Valonia teki kaupungille laajan tutkimuksen mahdollisista jätteen keräyksen muutoksista. Kaupunki puolestaan teetti kaupunkilaisille kyselyn, jossa kartoitettiin muun muassa mielipidettä siitä, tulisiko jäteastiat säilyttää entisellään.

Parempiin tuloksiin kokemusperäistä tietoa hyödyntäen, oikeilla paikkavalinnoilla sekä tiedottamista ja valvontaa tehostaen

Kaupunkilaisten mielipidettä kysyttiin ensin ja päätökset vasta ne huomioiden tehdään myöhemmin. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli sitä mieltä, että astiat täytyy säilyttää. Lähikunnista Taivassalo lopetti keräämisen rysäyttämällä. Se on ollut seurauksena esimerkiksi metsistä on löytynyt paljon jätettä.

Ympäristölautakunnassa jätehuoltojärjestelmää kaupunkiin rakennettaessa mukana olleena muistan, miten silloin jäteasemat katsottiin tarpeellisiksi juuri sen takia, että ”yksityisiä” kaatopaikkoja löytyi liikaa metsistä teiden varsilta. Valitettavalta tuntuu, mikäli muutaman holtittomasti toimivan takia koko hyväksi osoittautunut menetelmä lopetetaan, taannutaan samaan josta jätehuoltoa aikoinaan lähdettiin kehittämään.

Voimassa olevat jätehuoltomääräykset otettiin käyttöön vuonna 2007, tuon ajan kokemusperäistä tietoa hyödyntäen, tiedottamista oikein kohdistaen ja asennevalistusta tehostaen sekä valvontaa parantaen ja oikeilla paikkavalinnoilla parempaan varmasti on mahdollista päästä.

Jätehuolto on keskeinen alue, jolla planeettamme riittävyys ja kunto taataan. Keskeistä on jätemäärän vähentäminen ja kierrätys – jätteiden polttoa lisäämällä asiaa ei ratkaista.

Paljon vartijana toimiva valittu työryhmä siis punnitsee Uudessakaupungissa eri vaihtoehtoja ja laatii tehtyjen tutkimusten ja kyselyiden pohjalta esityksen, joka käsitellään kaupunginhallituksessa syksyllä.

Suukarin avoin jäteasema suljettiin vuosi sitten siellä tapahtu-neiden väärinkäytösten takia. Tilalle tuli lukollinen jätepiste venesatamassa venettään pitäville.

Sekajäteastioiden poisto jäteasemilta Uudessakaupungissa

ei ongelmaa ratkaise

Avakka • Ilmo Suikkanen • 27.8.2015

Uudessakaupungissa selvitetään säilyvätkö kau-pungin sekajätteen ja polttokelpoisen jätteen keräys-astiat kaupungin vastuulla, vai siirretäänkö jätteen-keräämisen hoitaminen kiinteistönomistajalle. Kyse on jäteasemien väärinkäytön seuraamuksista.

Konkreettiset jäteasemat säilyisivät paikoillaan, ja niissä kerättäisiin vain tuottajavastuun alainen jäte, kuten kartonki, lasi ja metalli. Sekajätettä ja polttokel-poista jätettä ei enää voisi tuoda jäteasemalle.

Selviytymispankki tarjoaa tietoa arjessa selviytymisestä Avakka • Ilmo Suikkanen • 3.10.2015                                            LUE...


Euroopan neuvostossa toimiva Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea arvioi viime helmikuussa antamassaan päätöksessä sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistason Suomessa liian alhaiseksi.


Selviytymispankki on tietopaketti, joka perustettu tarjoamaan hyödyllistä tietoa sosiaalietuuksista ja arjessa selviytymisestä. Demokraattinen Sivistysliitto (DSL) on käynnistänyt yhteistyössä Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton (TSIL) kanssa sosiaalineuvonnan vertaistukihankkeen, jonka ajatuksena on edistää tietoutta erilaisista sosiaalietuuksista ja innostaa ihmisiä mukaan säännölliseen toimintaan sosiaalineuvonnan parissa.


Yhä useampi kansalainen etsii tietoja sosiaalietuuksiin ja palveluihin verkosta. Siksi on perusteltua laajentaa sosiaalineuvontaa myös verkon puolelle. Selviytymispankki auttaa ihmisiä arjessa tarjoamalla heille tietoja sosiaalietuuksien hakemiseen ja arjessa selviytymiseen.


Apua arkeen -osioon on koottu palveluita, jotka neuvovat arjen ongelmatilanteissa.

Mihin sosiaalietuuksiin olen oikeutettu -osio sisältää ietoa sosiaalietuuksista ja niiden hakemisesta.

Mihin sosiaalietuudet perustuvat -osioon on koottu palveluita, joista saa lisätietoa sosiaalietuuksista.


Artikkeleita aiheesta löytyy sivustolta mm.

Asumistukeen 300 euron ansiotulovähennys

Perustoimeentulotuki Kelalle 2017

Euroopan neuvosto: Suomen sosiaaliturva on riittämätön


Pankista löytyvät myös muun muassa koottuna linkit erilaisiin oikeustapauksiin niin Euroopan ihmisoikeustuomiois-tuimen kuin vaikkapa hallinto-oikeuden sivuille. Kysy neuvoa -osion kautta pääsee puolestaan erilaisten neuvonta-palvelujen ja oppaiden äärelle.

Uudet käytännöt hyödyttävät potilaita

Vuodeosastot yhteen Uudessakaupungissa ja Loimaalla – potilas voi siirtyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaihtamatta paikkaa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 3.11.2015                                                                                                                                                                               

Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastot yhdistetään. Potilaiden kannalta sairaalassaoloaika muuttuu helpommaksi, kun hoitovastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee muuttaa sairaalasänkyä, todetaan sairaanhoitopiirin tämänpäiväisessä kokoustiedotteessa.

Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastot yhdistetään. Potilaiden kannalta sairaalassaoloaika muuttuu helpommaksi, kun hoitovastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee muuttaa sairaalasänkyä.

Käytännössä uudistus toteutetaan siten, että sairaaloiden vuodeosastojen hallinnointivastuu siirtyy kaupunkien perusterveydenhuollolle. Sairaaloiden vuodeosastoista tulee yhteisosastoja, joissa on sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita.  Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella.

Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan uusi yhteistyö tuo hyötyjä koko potilaan hoitoketjuun osastohoidon alusta asti.

– Jatkossa potilaan sairauden tila ratkaisee hänen hoidostaan vastaavan tahon, ei rakennus. Potilas voi siirtyä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon vaihtamatta paikkaa. Turhat odottelut ja siirtelyt vähenevät merkittävästi.

– Menettelyn toivotaan parantavan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä. Kun potilaita hoidetaan yhdessä samalla osastolla, on keskusteluyhteys välitön. Osaamista ja tietoa siirtyy puolin ja toisin. Myös toisen työn ymmärrys ja arvostus varmasti paranee. Tämä kaikki hyödyttää potilaita, Virolainen toteaa.

Uudistus tuo myös säästöjä kaupungeille, sillä näiden kahden sairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosastojen yhdistäminen vähentää niiden yhteenlasketut 148 vuodeosastopaikkaa 114 paikkaan. Loimaan arvioidaan säästävän ensi vuonna noin kaksi miljoonaa ja Uudenkaupungin noin 900 000 euroa kuluvan vuoden toimintaan verrattuna.

Pääosa Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden vuodeosastojen nykyisestä hoitohenkilöstöstä siirtyy kaupunkien palvelukseen osapuolten välillä tehtävillä liikkeenluovutussopimuksilla. Sairaanhoitopiirin erikoislääkärit ja tietyt asiantuntijapalveluiden työntekijät, kuten fysioterapeutit ja sosiaalityöntekijät, jatkavat sairaanhoitopiirin palveluksessa.

Vuodeosastotilat jäävät sairaanhoitopiirin omistukseen, mutta siirtyvät vuokrasopimuksilla kyseisten kaupunkien hallintaan.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi osaltaan järjestelyyn tarvittavat liikkeenluovutus- ja vuokrasopimukset sekä yhteistyö- ja palvelusopimuksen 3.11.2015. Seuraavaksi ne menevät Loimaan ja Uudenkaupungin kaupunginhallitusten käsiteltäviksi.


Taistelu sote-uudistuksen sisällöstä jatkuu

Sote-itsehallintoalueita 18, palvelut järjestetään 15 alueella, 5-7 keskussairaalayksikköä

Avakka • Ilmo Suikanen • 7.11.2015 (päivitetty 9.11.2015)

Kuten odotettavissa oli hallitus pääsi sote-uudistuskaavailuissaan sopuun pitkien neuvottelujen jälkeen, eikä uhka hallituksen kaatumisesta toteudu.

Hallitus pääsi siis sopuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta ja sote-alueiden määrästä. Itsehallintoalueita, jotka vastaavat sote-palvelujen järjestämisestä, perustetaan 18. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään 15 alueen puitteissa. Kolme asukasmäärältään pienintä maakuntaa Etelä-Karjala, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa, velvoitetaan liittymään naapuri maakunnan sote-alueeseen. Alueita ei vielä ole valittu

– Meillä on 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta, eli kolme aluetta järjestää sote-palvelut jonkun muun kanssa, totesi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sote-sovusta Yle uutisissa.

Ratkaisussa itsehallintoalueita on keskustan toivoma määrä, mutta sote-alueita vähemmän.

Osana uudistusta tehdään valinnanvapauslainsäädäntö. Se mahdollistaa, että palvelujen käyttäjä valitsee itse julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan.

Kokonaisuudessaan sote-linjaus julkistetaan ensi maanantaina. Hallitus kuitenkin tarkentaa yöllä annettua tiedotetta uudistuksesta lauantaina aamulla.

Sote-uudistuksesta neuvoteltiin valtioneuvoston linnassa lauantain aamuyölle asti. Sote-kiista keskustan ja kokoomuksen välillä ajoi hallituksen kriisiin ja tiukkoja neuvotteluja oli käyty torstai-illasta saakka.

– Tämä on ollut hankala ja raskas prosessi ja monet meistä kaipaavat nyt unta, kommentoi Sipilä sote-vääntöä.

Sipilän mukaan neuvotteluissa saatiin sellainen tulos, että hallitus pystyy viemään sote-uudistuksen loppuun asti.

– Meillä on erittäin hyvät edellytykset saada laki vuodessa eduskuntaan, arvioi Sipilä.


Onko sote-kauppa riemuvoitto kokoomukselle?

Keskusta sai haluamansa aluemallin ja kokoomus työkalut  palvelujen yksityistämiselle Avakka • Ilmo Suikkanen • 7.11.2015 (päivitetty 9.11.2015)

Asiantuntijoiden mukaan taustalla on ennen kaikkea keskustan ja kokoomuksen välinen kiista valtion alue- ja maakuntahallinnon järjestämisestä. Kyse ei ole pelkästään sote-alueiden määrästä, vaikka se julkisuudessa on hallituksen toimesta kärkeen nostettu.

Kokoomukselle tärkeää oli julkisten palvelujen avaaminen kilpailutukselle ja yksityistämiselle. Sote-sopukaupan sanotaankin olevan riemuvoitto kokoomukselle. Keskustan riveissä on paljon väkeä, jossa kokoomuslainen yksityistämisintoilu herättää närää, silti Sipilän taipui eniten juuri tällä sektorilla. (HeSa 7.11.15 LUE...)

Facebookissa Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen tosin vakuuttaa, että kokoomus ei saanutkaan sote-kriisin ratkeamisesta hehkuttamaansa palkkiota. Raha seuraa potilasta -malli jäi neuvotteluissa auki. Siihen mahdollisesti johtavaa lakia ruvetaan valmistelemaan vasta myöhemmin, vaikka kokoomus on kehunut, että asiasta olisi jo päätetty. – Aika näyttää tuon ”sote-kauppapykälän” todellisen sisällön

Hallituspuolueet saivat aikaan kompromissin, jossa alueita on keskustaa tyydyttävä määrä ja kokoomus saa työkalut julkisten palvelujen yksityistämiselle. Vaarana on, että ratkaisu romuttaa lopullisesti soten alkuperäisen ajatuksen, eli että hyvinvointi- ja terveyseroja kavennettaisiin tarjoamalla jokaiselle hyvät ja ehjät hoitoketjut niin terveys- kuin sosiaalipalveluissa.


Taistelu hyvien lähipalvelujen turvaamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi jatkuu Avakka • Ilmo Suikkanen • 7.11.2015

Kokoomuksen soteen vaatiman ”raha seuraa potilasta”-mallin suurimpia voittajia ovat yksityiset terveyspalveluita tuottavat yritykset, jotka ovat saamassa mahdollisuuden kuoria kermat sote-uudistuksesta.

Ruotsin kokemukset osoittavat rahan seuranneen lähinnä varakasta potilasta. Siellä terveyserot ovat tästä johtuen kasvaneet, ja malli näyttää hyödyttävän niitä, joilla muutenkin on paremmat mahdollisuudet terveyspalveluiden hankintaan.

Asian käsittely kuitenkin jatkuu ja siinä kansalaistavoitteena tulee edelleen pitää tinkimättä kiinni lähipalvelujen turvaamisesta, eriarvoisuuden vähentämisestä, kuntien rahoituksen lisäämisestä sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja kuntien itsehallinnon vahvistamimisesta.

Se millaiseksi sote paikallistasolla muotoutuu selviää lopullisesti eduskunnan päätösten jälkeen ja vielä silloinkin monet käytäntöön liittyvät ratkaisut vasta kertovat mitä sote kansalaistasolla merkitsee. Kuitenkin jo nyt paikallisia ratkaisuja viriteltäessä edessä olevat muutokset on päättäjien hyvä ottaa huomioon.

Täällä jo tapahtunut Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksen vuodeosastojen yhdistäminen vaikuttaisi olleen askel oikeaan suuntaan.


Aluehallintotaso korvaisi nykyiset epäselvät ja epädemokraattiset rakenteet Avakka • Ilmo Suikkanen • 7.11.2015

Pitkässä juoksussa tuntuu järkevältä rakentaa maahamme vahva ja demokraattisesti hallittu aluehallinnon taso, joka ottaa hoidettavakseen myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Näin kansanvaltaa parantaen ratkaistaisiin suurelta osin sote-uudistukseen liittyvät ongelmat.

Valtio, aluehallinto ja kunta, joilla kaikilla olisi oma verotusoikeus ja suorilla vaaleilla valitut päättäjät. Tämän tason kansanvaltaisesta hallinnosta on hyviä kokemuksia saatu paitsi maakäräjäkunnista Ruotsista myös kotimaassa Kainuun suunnalla.

Kyse ei suinkaan ole byrokratian lisäämisestä, vaan malli merkitsisi vallansiirtoa kunnilta ja valtiolta aluehallinnolle, mahdollistaen aluehallintovirastojen ja ely-keskuksien, maakuntaliittojen ja koulutuskuntayhtymien sekä sairaanhoitopiirien purkamisen ja tehtävien siirron vaaleilla valitulle aluehallinnolle. Yksi demokraattinen hallintoelin korvaisi kymmeniä nykyisiä epäselviä ja epädemokraattisia rakenteita.

THL:n pääjohtaja: Sote-ratkaisu jätti paljon avoimia kysymyksiä, mutta sen kanssa voi hyvin elää

Avakka • 7.11.2015

Vaikka THL toivoi sovittua vähemmän sote-alueita, on se tyytyväinen ratkaisun syntymiseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola sanoo Yle uutisissa, että aamuyöllä syntynyt 15 sote-alueen ja 18 itsehallintoalueen malli on tervetullut, vaikka THL olikin toivonut vähemmän sote-alueita.

– Vahvat järjestäjät pystyvät parhaiten takaaman sen, että koko maassa on tasavertainen palveluihin pääsy, Eskola perustelee THL:n näkemystä.

Eskolan mukaan "vahvojen järjestäjien" kautta myös palveluiden rahoitus olisi toteutunut parhaiten. Hän kuitenkin hyväksyy poliitikkojen päätöksen.

– Tämän kanssa voi ihan hyvin elää.

Pääjohtaja Juhani Eskolan mukaan mietittäväksi jäi paljon avoimia kysymyksiä.          

– Isoja asioita on mitä valinnanvapauden lisääminen, miten lainsäädäntö kehitetään, mitä se tulee kansalaiselle tarkoittamaan. Miten rahoitusjärjestelmät toteutuvat ja kaikkein tärkeimpänä, miten toiminta tulee sosiaali- ja terveydenhuollossa muuttumaan, Eskola luettelee sote-uudistuksen kipupisteitä.

TYKSin T3-sairaala valmistumassa 2020            LUE...


Tyksin T-sairaalan kolmannen vaiheen eli T3-hankkeen valmistumisajankohdaksi on täsmentynyt vuoden 2020 syksy. Aikataulun vahvistaminen tarkoittaa, että sairaanhoitopiiri ei voi luopua Tyksin U-sairaalan käytöstä vielä vuonna 2018, kuten vuonna 2010 arvioitiin. Hallitus päätti tänään esityksen mukaisesti, että U-sairaalan käytöstä luovutaan vuoden 2020 loppuun mennessä.

T3-hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä urakkavaiheessa tehdään junaradan ja Helsingin valtatien päälle betonikansi, jonka rakentaminen alkaa huhtikuussa 2016. Kansi valmistuu keväällä 2017, jonka jälkeen sen päälle aletaan rakentaa itse sairaalaa, jonka pinta-alaksi tulee 53 000 bruttoneliötä. Hankkeen koosta johtuen rakentamiseen varataan kolme vuotta, jotta voidaan varmistua hyvästä lopputuloksesta. Vastaanottovaiheen ja varustelun jälkeen tiloihin voidaan muuttaa vuoden 2020 lopussa.

Päivystäviä sairaaloita jää 12 – osa nykyisistä keskussairaaloista joutuu supistoimiin – vaikutuksia myös Vakka-Suomen sairaalaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.11.2015

Hallitus on päättänyt, että laajoja päivystäviä sairaaloita on tulevaisuudessa vain 12. Nyt niitä on 19. Ylen haltuun saamasta kartasta ilmenee minne päivystyssairaalat sijoittuvat.

Soten lopputuloksesta on ennakoitu osan nykyisistä keskussairaaloista joutuvan supistamaan toimintaansa. Vielä ei ole tiedossa mihin supistukset kohdistuisivat Varsinais-Suomessa. Esim. välitöntä tai kiireellistä erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat voivat nykyään hakeutua Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa toimiviin päivystyspisteisiin. – Ellei olla valppaana hyvin todennäköistä on, että nykytilanne sote-ratkaisun myötä heikkenee.

Aluesairaalaverkostoa sote-uudistus ravistelee rajusti

Kallis leikkaustoiminta on lähdössä ensimmäiseksi, ja aluesairaaloiden toimintamuoto muuttuu oleellisesti.

”Niihin tulee kuntouttavaa toimintaa. Ei-leikkaava toiminta loppuu. Niistä tulee paikallisia lähisairaaloita, ja perustehtävä on pitää ikääntyvä väestö kunnossa”, lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali-ja terveysministeriöstä, toteaa Helsingin Sanomissa.

Välitöntä tai kiireellistä erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat voivat hakeutua Turussa, Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa toimiviin päivystyspisteisiin.


Turun alueen yhteispäivystys

Tyks, T-sairaala, Savitehtaankatu 1, Turku

Puh. 02 313 8800


Loimaan päivystysalue

Seppälänkatu 15-17, 32200 Loimaa

Puh. 02 314 3793


Salon päivystysalue

Sairaalantie 9, 24130 Salo

Puh. 02 314 4529



Näin toimii nykyinen päivystysverkosto Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella päivystysverkoston toimii 8.9.2015 päivitetyn tiedon osalta tällä hetkellä näin.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin alueella, johon TYKS Vakka-Suomen sairaala kuuluu, päivystysverkosto on uusi, se päivitettiin 8.9.2015. Sen nykyinen tilanne ilmenee allaolevasta jutusta – kauanko tilanne vielä säilyy edes tällä tasolla on voimassa hämärän peitossa, tuleva perustehtävä todennäköisesti ikääntyvän väestön kuntoutus.

Ennakkoarviot osoittautumassa oikeiksi

Vakka-Suomen sairaalasta kuntouttava lähisairaala

Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.11.2015 • Päivitetty 25.11.2015

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talousarvio ja -suunnitelma vuosille 2016–2018 lupaa jäsenkunnille maltillista kasvua, joka pitää menot aiemmin hyväksytyn vakauttamisohjelman raamissa. Kuntayhtymän valtuuston 24.11.2015 hyväksymässä talousarviossa jäsenkuntien yhteenlasketut erikoissairaanhoidon menot kasvavat ensi vuonna 1,8 prosenttia vuoden 2015 talousarviosta.

Talousjohtaja Arja Pesosen mukaan sairaanhoitopiiri on pystynyt hidastamaan kustannustensa nousua, vaikka potilaita hoidetaan koko ajan enemmän.

– Taloudenpitomme perustuu tiukkaan kustannuskuriin ja suunnitelmallisten uudistusten tuomiin taloushyötyihin, Pesonen sanoo.

Isoista rakennushankkeista huolimatta sairaanhoitopiirin velkataakkakin alkaa pienetä.

– Kuntayhtymän velkapääoma vähenee nykyisestä noin 232 miljoonasta eurosta 175 miljoonaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Pystymme myös kattamaan aiempina vuosina kertyneet alijäämät vuoden 2020 loppuun mennessä. Toiminnan ja organisaation muutokset edistävät sekä talouden tervehdyttämistä että palveluiden parantamista, Pesonen toteaa.

Aluesairaalaverkoston saneeraus alkaa

Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen mukaan sairaanhoitopiiri jatkaa talouden vakauttamista muuttamalla rakenteitaan.

– Sairaanhoitopiiri valmistelee uutta strategiaa, jossa muutosten pääpaino on tehokkuuden edelleen kehittämisessä, yliopistosairaalan edellytysten turvaamisessa ja hallitusohjelman mukaisissa sote-muutoksen tavoitteissa, Lehtonen toteaa.

Toiminnan uudelleenorganisointi tarkoittaa muun muassa Tyks Salon, Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden toiminnan kehittämistä kuntouttaviksi lähisairaaloiksi.

Avakka kirjoitti 9.11.2015, lääkintöneuvos Timo Keistisen (sosiaali-ja terveysministeriö) lausuntoon viitaten, sote-uudistuksen ravistelevan aluesairaalaverkostoa rajusti, leikkaustoiminta on lähdössä ensimmäiseksi, ja koko aluesairaaloiden toimintamuoto muuttuu oleellisesti. Niistä tulee paikallisia lähisairaaloita, ja perustehtävä on pitää ikääntyvä väestö kunnossa. Tuohon suuntaan ollaan sairaanhoitopiirin uudessa strategiassa nyt ryhtymässä.

Kuntouttavan lähisairaalan arvoa väheksymättä on syytä korostaa, ettei sote ole vielä kuitenkaan lopullisessa muodossaan, joten aluesairaaloidenkin osalta sairaanhoitopiirin havittelema toimintamalli on muutettavissa. Se mihin suuntaan sitä kehitetään on paljolti kiinni alueiden halusta ja kyvystä kehittää aluesairaaloista toiminta-edellytyksiltään alueiden terveydenhuollon tarpeisiin parhaiten soveltuva yksikkö, ellei olla valppaana tulee aluesairaaloista helposti pelkkä säästökohde.

Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloiden sekä Loimaan ja Uudenkaupungin terveyskeskuksissa tapahtunut vuodeosastojen yhdistäminen on potilaiden kannalta muuttamassa sairaalassaoloaikaa helpommaksi, kun hoito-vastuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi vaihtua ilman, että potilaan tarvitsee muuttaa sairaalasänkyä.

Sairaaloiden vuodeosastoista tulee yhteisosastoja, joissa on sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita.  Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella.

Sairaanhoitopiirin talousarvio ja -suunnitelma vuosille         2016–2018 hyväksyttiin

Kuntayhtymän valtuusto hyväksyi 24.11.2015 yksimielisesti sairaanhoitopiirin talousarvion ja -suunnitelman vuosille 2016–2018 hallituksen esityksen mukaisesti. Vuoden 2016 talousarviossa sairaanhoitopiirin toimintatuotot ovat 723 miljoonaa ja toimintakulut 674,7 miljoonaa euroa. Investointeihin varataan 27,2 miljoonaa euroa.  Vuosikate on 43,4 miljoona euroa ja talousarvion tavoitteena on nollatulos.



Ensiapupoliklinikka toimii Uudessakaupungissa edelleen entisissä tiloissa. (Yhteystiedot kellonaikoineen alla.)

Terveyskeskuksen ja Vakka-Suomen sairaalan vuodeosastot yhdistyivät

Avakka • Ilmo Suikkanen • 31.12.2015                                                        


Terveyskeskuksen ja Vakka-Suomen sairaalan vuodeosastot yhdistyivät Uudessakaupungissa 14.12. lähtien. Yhdistyminen on osa yksi sairaala -strategiaa. Muutos koskee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tyksin Loimaan ja Vakka-Suomen sairaaloita.

– Vuodeosastojen yhdistämisellä turvataan niiden säilyminen lähisairaaloissa. Kansallinen ja kansainvälinen suuntaus on vuodeosastohoidon väheneminen. Tämä näkyy myös Tyksin sairaaloissa, sanoo Tyksin sairaalajohtaja Petri Virolainen.


– Uudenkaupungin perusterveydenhuollon näkökulmasta vuodeosastojen yhdistäminen on tärkeä osa hoitoketjujen tehostamista. Osastojen yhdistymisellä potilaan hoitopolku tehostuu selkeästi ja talouden näkökulmasta saadaan vuodeosastokapasiteetti mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön, sanoo johtava ylilääkäri Pia Lahtinen Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksesta.


Yhdistämisen taustalla on tärkeänä tavoitteena potilaiden tasa-arvoisuus:


– Koko sairaanhoitopiirin alueelle halutaan yhtenevät hoitokäytännöt, sanoo Virolainen. – Lähellä potilasta tarvittavia palveluja, kuten esimerkiksi päiväkirurgisia toimenpiteitä ja erilaisia päiväsairaalapalveluja sekä muita avohoitopalveluja, pyritään alueellistamaan. Leikkaus- ja kalliit tutkimuspalvelut tulevat keskittymään.


Tiettyjen palvelujen keskittämiseen vaikuttavat Virolaisen mukaan myös tutkimusmenetelmien, hoidon ja laitteiden kallistuminen sekä osaamisen suuntautuminen pienempiin kokonaisuuksiin.


Potilaan terveydentila ratkaisee hoitovastuun


Vuodeosastojen yhdistämisellä aloitetaan kokonaan uusi konsepti toiminnassa. Käytännössä uudistus toteutetaan siten, että sairaaloiden sisätauti- ja kirurgiapainotteisten vuodeosastojen hallinnointivastuu siirtyy kaupunkien perusterveydenhuollolle. Sairaaloiden vuodeosastoista tulee yhteisosastoja, joissa on sekä Tyksin erikoislääkärin että kaupungin terveyskeskuslääkärin hoitovastuulla olevia potilaita. Kokonaisvastuu osastosta sekä potilaiden kuntoutusketjusta on terveyskeskuksella.


– Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on ollut osin keinotekoinen raja. Yhdistymisen jälkeen potilaan terveydentila ratkaisee hoitovastuun. Potilas voi siirtyä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon vaihtamatta sänkyä, tiivistää Petri Virolainen.


Virolaisen mukaan samantyyppisellä mallilla myös kotisairaanhoito, kuntoutuspalvelut ja sosiaalipalvelut ovat järjestettävissä jatkossa nykyistä joustavammin ja paremmin.


– Yhteistyötä on tehostettu ja muutoksia tehty myös kaupungin sisällä vanhus- ja sosiaalipuolen sekä perusterveydenhuollon välillä. Osastoyhteistyön toivotaan antavan sysäyksen myös muun yhteistyön tehostamiselle entisestään, jotta potilaiden hoito toteutuisi mahdollisimman oikea-aikaisesti oikealla hoidon portaalla, sanoo Pia Lahtinen.


– Vuodeosastojen yhdistämisellä sairaanhoitopiiriä laitetaan sote-kuntoon, sanoo Petri Virolainen.


Pia Lahtisen mukaan myös Uudessakaupungissa päätöksenteon taustalla oli tärkeänä osana valmistautuminen tulevaan sote-uudistukseen.


Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi osaltaan järjestelyyn tarvittavat liikkeenluovutus- ja vuokrasopimukset sekä yhteistyö- ja palvelusopimuksen 3.11. Uudenkaupungin sekä Loimaan kaupunginhallitukset ovat hyväksyneet sopimukset.

Nykyiset yhteydenottotavat eivät juurikaan muutu

Päivystykseen pyrkivien yhteydenotto ei uudessa systeemissä paljon muutu. Arkisin, klo 8-15 päivystykseen soitetaan numeroon 02-84512400, joka on terveyskeskuksen takaisinsoittojärjestelmän numero. Sieltä sairaanhoitaja soittaa kuten aikaisemminkin takaisin potilaalle.

Kello 15 jälkeen klo 22 saakka päivystykseen soitetaan samaan numeroon 02-845150, joka oli aikaisemmin yhteispäivystyksen numero.

Kello 22 jälkeen puhelinnumero on 02-3141111, joka on entinen sairaalan ensiavun numero.

Iltaisin lääkäripalvelut Uudessakaupungissa vähenevät. Entisen kahden lääkärin sijasta jatkossa ympärivuorokautisessa päivystyksessä on vain yksi lääkäri, joka on paikalla sairaalassa ympärivuorokautisessa päivystyksessä.

Sairaalan erikoissairaanhoidon päivystys supistui jo tänä vuonna vuoden alussa voimaan tulleen uuden päivystysasetuksen myötä. Muutos merkitsi nk. erikoislääkäreiden takapäivystyksen loppumista ja ohjasi vaativampaa hoitoa tarvitsevat potilaat suoraan Turkuun.

Kuten tiedetään terveyskeskuslääkäreiden vastaanottoon on saanut jonottaa pitkään ja nopeaa apua kaipaavat potilaat ovat hakeutuneet ruuhkautuneeseen päivystykseen.

Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) toimitusjohtaja Sirpa Rantasen mukaan (US 31.12.15) pyrkimyksenä on, että jatkossa ruuhkautuneessa päivystyksessä paneudutaan hoidon arviointiin entistä tarkemmin.

”Nyt potilaan hoidon tarve arvioidaan ja hän saa sairautensa vaatiman hoidon. Mutta aina se ei tarkoita aikaa lääkärille, vaan se voi olla myös vastaanottoaika sairaanhoitajalle, painottaa Rantanen”.

Sairaanhoitopuolen vastuun voikin katsoa uuden käytännön myötä kasvaneen merkittävästi. Toisaalta tilanne johtanee siihen, että entistä herkemmin hakeudutaan yksityislääkärin vastaanotolle.

Erikoissairaanhoidon osalta, joillakin osa-alueilla nykykäytäntö merkinnee parannusta, potilaan päästessä jopa nopeammin ajanmukaisen ja yksilöllisemmän hoidon piiriin.

Antti Parpo Raumalta valittu Turkuun sote-valmistelijaksi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 12.1.2016

Turun kaupungin muutosjohtajan virkaan  on valittu Rauman nykyinen sosiaali- ja terveysjohtaja, valtiotieteiden tohtori Antti Parpo. Kyseessä on määräaikainen kolmen vuoden pesti, joka kestää vuoden 2018 loppuun saakka.

Muutosjohtajana Parpo vastaa Turun kaupungin sote-uudistuksen valmistelusta.

Huomion arvoista on, että sote-uudistuksen valmistelu toteutetaan Varsinais-Suomessa yhteistyössä maakunnan kuntien, maakuntaliiton, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin kanssa.

Valinnalla on siis merkitystä koko maakunnan asukkaiden kannalta tulevan sote-suuntaviivoja ja käytännön ratkaisuja silmällä pitäen. Kuitenkin virkavalinnan teki Turun kaupunginhallitus, vieläpä valitsemalla henkilön ilman avointa hakumenettelyä.

Muutosjohtajan kuukausipalkka on lähes 9 000 euroa. Sosiaalisessa mediassa ilman avointa hakua tapahtunutta valintaa Turun uudeksi muutosjohtajaksi, ovat ihmetelleet mm kansanedustaja Li Andersson (vas.) ja turkulainen kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho (vas.).

Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell ei näe ongelmaa valtiotieteiden tohtori Antti Parpon valinnassa Turun uudeksi muutosjohtajaksi.

– Työ tarkoittaa satoja kokouksia ja neuvotteluja niin kuntien, sote-toimijoiden kuin valtion kanssa ja ottaen huomioon sote-uudistuksen laajuuden, olemme katsoneet, että tähän on pitänyt erikseen resurssoida, perustelee muutosjohtajalle maksettavaa kovaa palkkaa Aleksi Randell Yle Turussa.

Parpon valinta on ehdollinen siltä osin, että viranhoito alkaa, mikäli Rauman kaupunginhallitus myöntää Parpolle ensi maanantain kokouksessaan virkavapaata, toteaa Länsi-Suomi lehti

Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä hyvä johtamiskokemus. Viran tehtäväkohtainen palkka on 8 935 euroa.

Avakka • Ilmo Suikkanen • 14.1.2016               

Rauman sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpolle ehdotetaan yhden vuoden virkavapauden myöntämistä. Parpo on itse anonut Rauman kaupunginhallitukselta virkavapautta, joka jatkuisi vuoden 2018 loppuun saakka eli lähes kolme vuotta.

Ensi maanantaina asiaa käsittelevälle kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi kaupungin henkilöstö-johtajan esitys, että sosiaali- ja terveysjohtajan virkavapaushakemus hylätään ja harkinnanvarainen virkavapaus myönnetään viranhaltijan kirjallisella suostumuksella toisen tehtävän hoitamista varten hakemuksesta poikkea-valla tavalla vuoden ajaksi ajalle 1.2.2016-1.2.2017. Harkinnanvarainen virkavapaus on kokoaikainen ja palkaton.

Ehdotus ainoastaan vajaan vuoden mittaisesta jaksosta perustuu Rauman kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston vuonna 2009 päättämään yleisohjeeseen, jonka mukaisesti Raumalla vakinaisessa palvelusuhteessa oleville myönnetään enintään vuoden palkaton virkavapaus tai työloma.

Sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo on hakenut virkavapautta, koska hän tuli valituksi Turun muutosjohtajan kolmivuotiseen virkaan.

Vakka-Suomen päivystysalue

Terveystie 2, 23500 Uusikaupunki

Puh. 02 845 150


Mielenterveys- ja päihdepäivystys

Tyks, T-sairaala, Savitehtaankatu 1, Turku

Puh. 02 313 8800


Alueellinen hammaslääkäripäivystys

Tyks, T-sairaala, Savitehtaankatu 1, Turku

Puh. 02 313 1564 lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä klo 9.00–10.30


Ensihoitopalvelut

Sairaanhoitopiirin ensihoitopalveluihin kuuluvat sairaankuljetukseen ja sairaalan ulkopuolella annettavaan akuuttihoitoon liittyvät tehtävät.



Yritysmuotoilija, strategi ja sparraaja Ville Tolvanen:

Digitalisoituminen on mahtava mahdollisuus Uudellekaupungille


Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 29.1.2016


Digitalist Networkin pääsihteeri Ville Tolvanen on intohimoinen yritysmuotoilija, strategi ja sparraaja, joka paitsi että viihtyy verkossa käy myös luennoimassa eri puolilla maata suurille ja pienille yleisöille. Torstaina vuorossa Uusikaupunki, jossa kulttuurikeskus Crusellissa järjestettyyn “Elinvoimainen uusi kaupunki -seminaariin hänet oli kutsuttu alustamaan aiheesta ”digitaalinen kunta ja markkinointi elinvoiman moottorina”.


Tolvanen sanoo puhuvansa, kirjoittavansa, yrittävänsä ja parantavansa maailmaa pikseli kerrallaan, yhdellä sanalla määriteltynä hän sanoo olevansa digidalisti. 


Me suomalaiset ostamme maailmassa eniten digilaitteita, kaikkeen on mahdollisuus, mutta silti juuri mitään ei oikeasti kuitenkaan osata tehdä niillä. Ollaan passiivisia vastaanottajia, ei niinkään aktiivisia sisällöntuottajia.


Uusikaupunki olisi kuitenkin oiva paikka hyödyntää digitalisaatiota – mitä pienempi paikka sen paremmat mahdollisuudet, isoilla ei ole mitään mahdollisuutta samaan. 


Verratessaan digitaalista viestintää sanomalehteen viime mainittu sai Tolvaselta kritiikkiä. – Se on niin hidas prosessi, että digitaalisesti tietoa ehditään käsitellä vuoravaikutteisesti moneen kertaan ennen kuin sanomalehti ehtii mukaan.


Avoimuus on rohkeutta

Avoimuutta on totuttu pelkäämään kuin ruttoa, kuitenkin vain tiedon jakamisella on arvoa, sanoo Tolvanen tylyttäen näin kaikille tuttua Eino Leinon veisuuta: Kell' onni on, se onnen kätkeköön, kell' aarre on, se aarteen peittäköön, ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustansa yksin vaan.


Avoimuus on rohkeutta. Omien arvojen, ajatusten, ideoiden ja oppien edustaminen vaatii rohkeutta. Rohkeus syntyy luopumalla häpeilemisestä ja siirtymällä avoimuuteen. Se kestää ja sitä on vaikea varastaa.


Hänen mukaansa digiajan eräs motto onkin “älä väitä vaan näytä”. Olemme viimeinen sukupolvi, joka haluaa pois vanhasta ja yrittää omaksua digikulttuurin. – Moniko täällä olijoista kuuluu esim. johonkin facebook-, twitter- tai Linkedin-ryhmään, kysyy Tolvanen, tämä on juuri yksi osoitus muutoksenhalusta, kun yli puolet yleisöstä nosti kätensä ylös.


Tutkimuksen mukaan valtaosa työelämässä mukana olevista ei suinkaan pelkää digitalisaatiota. He ovat itse asiassa valmiimpia sen tuomiin muutoksiin kuin organisaatioiden ylin johto. 

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa juuri yritysten työntekijät ovat digitalisaation ajureita. He näkevät digitalisaation mahdollisuudet jopa paremmin kuin kollegansa maailmalla. 

Työntekijät myös pyrkivät aktiivisesti kehittämään digitaitojaan (63 prosenttia suomalaisista). Tähän aktiiviseen asenteeseen kannattaa panostaa ja tehdä siitä voimavara. 


Tolvasen mukaan voitaisiin hyvin vapauttaa työntekijät pois pakosta ja tuottavuus kasvaisi. Digitalisoituminen on aikamme suurin vallansiirto instituutioilta käyttäjille. 


Digitalisoituminen on mahtava uutinen tällaiselle kaupungille kuin Uusikaupunki. Sijainnilla ei ole nyt väliä, ajalla ei ole merkitystä, on mahdollista päästä vanhasta tekemisestä uuteen tuottavuuteen.


Miksi ja miten yhteisö on olemassa, Tolvanen kysyy. Kunta muodostaa alueen, kuntalaiset ovat yhteisö. Kunta käsitetään yhä yleisesti rakenteeksi, eikä toimivaksi yhteisöksi. 


”Muodostakaa kunnasta verkostojen verkosto”

On tärkeätä lisättävä avoimuutta ja tietoa. Verkossa menestyvät yhteisöt voimaannuttavat käyttäjät. Kuluttajat haluavat mukavia asioita. – Kaikki loppuu sanotaan – kuitenkin ihmiset ovat tänä päivänä terveempiä kuin koskaan, on enemmän vapaa-aikaa, on olemassa parempia ratkaisuja tämän päivän akuutteihin ongelmiin, jos vain osaamme ja haluamme ottaa ne käyttöön.


Mikä digitalisaatiossa muuttuu – ei ihan kaikki – arvomaailma pysyy, mutta työ muuttuu. Ihmisen täytyy saada päättää tekemisensä itse, sanoo Ville Tolvanen ja yllyttää yhteisöä isoon keskusteluun. – Ensin on riideltävä asioista, jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu.


Digitaalinen Uusikaupunki on hyvä aloittaa nollapalaverilla pikseli kerrallaan, josta nopeasti syntyy täydellinen parempi vaihtoehto, syntyy tiekartta miten sinne päästään perille. 

Yhteenvetona Ville Tolvanen kiteytti sanomansa: yhteydet kaikille, etänä mitä tahansa, muodostakaa kunnasta verkostojen verkosto ja tehkää kaupungillenne oma ”satelliittistrategia”.








Seminaarin pääpuhujan digitalisti Ville Tolvasen nousu kulttuurikeskus Crusellin estraadille nosti oitis positiivisen energian pintaan tilaisuuden järjestäjinä toimineille asukaslähettiläille Sonja Stenmanille ja Päivi Sappiselle.

Vanhan ja uuden medianäkyvyyden eroa Ville Tolvanen havainnollisti ylläolevalla grafiikalla. Vuorovaikutteisuus, nopeus ja myös tiedon parempi taustoitus ovat digitaalisen viestinnän kiistattomia etuja.

Yleisöä oli saapunut paikalle liki 80 henkeä. Kovin syvälleluotaavia keskusteluja ei runsaan muun ohjelman takia ehditty käydä, mutta tyytyväisyys illan antiin vaikutti olevan laajaa.

Sataa vapaaehtoista asukaslähettilästä kutsutaan tekemään Uuttakaupunkia ja sen elämänmenoa tunnetuksi


Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.1.2016


Torstaina järjestetty “Elinvoimainen uusi kaupunki -seminaari keräsi liki 80 asukaslähettilyydestä kiinnostunutta kulttuurikeskus Cruselliin. Järjestäjien puolesta yleisön toivotti tervetulleeksi ja seminaarin avasi asukaslähettiläs Päivi Sappinen.


Hanketta esitteli ja tietoiskuja Uudenkaupungin uudesta ja laajempaakin kiinnostusta herättäneestä asukas-lähettiläspilotista jakoi Sonja Stenman. Asukaslähettiläät tulevat jakamaan sosiaalisessa mediassa omille ystävilleen ja verkostoilleen kiinnostavia uutisia, ajankohtaisia asioita sekä tunnelmia Uudestakaupungista.


Lähettilyydessä puhuttiin alkujaan vain fanien määrästä, nykyään enemmänkin laadusta ja sitoutumisesta. Lähettiläs on sitoutunut toimija, joka jakaa yhteisön sisältöjä omalle verkostolleen, mutta rakentaa samalla myös omaa brändiään jakamansa materiaalin kautta sekä työnantaja/kaupunkikuvaa verkossa.


Lähettilyys vapaaehtoisuudesta kumpuavaa henkilökohtaista viestintää

Koska kyse on vapaaehtoisuudesta lähettilyys ei saa olla pakottamista, spämmäämistä, eikä pelkkää markkinoimista, vaan halutaan henkilökohtaista viestintää ja mieluusti helposti lähestyttävää puhekieltä, jossa yllätyksellisyydellä ja hauskanpidollakin on sijansa, korostaa Sonja.


Olemme verranneet kävijämääriä ja tavoitettavuutta U:gin facekanavien ja lähettiläiden välillä ja luvut puhuvat kyllä lähettilyyden puolesta. 


Faneja oli Haaviauki kanavalla 1108, Visit Uusikaupunki 2109, Uudenkaupungin museo 1793 ja Uudenkaupungin kulttuuritoimi 181 liittyjää eli yhteensä 5191 fania. Heistä postauksen näkee kuitenkin vain 3 prosenttia = 150 fania.

Lähettiläitä on kokeilussa ollut mukana 10 ja heillä keskimäärin 200 kaveria. Näkijöitä 2000 kaverille kertyy silti 33 prosenttia = 660 fania. 


Puhutaan siis melkoisesta erosta ja mikäli lähettilyys saadaan nousemaan tavoiteltuun sataan henkilöön määrällinen ero kasvaa vielä moninkertaiseksi.


Omat hyödyt osaamisen karttumisena ja viestintätaitojen kehittymisenä

Lähettilyyden mahdollisuudet ovat osallistamisessa, viestien näkyvyyden parantumisessa ja sisältöjen monipuolistumisessa, jotka ovat oiva apu myös rekrytoinnissa.


Lähettiläälle itselleen hyödyt tulevat some osaamisen karttumisena, viestintätaitojen kehittymisenä ja siitä, että saa tapahtumatiedot tuoreeltaan. Ammatillisessa mielessäkin hyötyjä voi osoittaa, voi valita roolin tilanteen mukaan ja samanhenkisten lähettiläskavereiden seuraan verkostoituminen on viihdyttävää.


Pilotti-vaiheessa mukana oli 10 lähettilästä ja rajattu aihepiiri. Lähettiläsryhmässä on koko ajan ollut innostunut hyvä meininki ja kova halu oppia uusia käytäntöjä. Helmikuussa alkavassa kakkosvaiheessa mukaan halutaan 100 lähettiä sekä useampia kärkiteemoja silti pienimuotoisempaakan viestintää unohtamatta. Yleisön taholta ehdotettiin heti kärkiteemoiksi mm. ensi vuonna 400 vuotta täyttävä Uusikaupunki ja ympäristö-teema.


Sonja Stenman vastasi myös hankkeen tiimoilta jo nyt esiin nousseisiin kysymyksiin.


1) Pitääkö lähettilään asua Uudessakaupungissa?

– Ei tarvitse, voit olla myös kesäasukas tai asua toistaiseksi jossakin muulla kuin Uudessakaupungissa. Riittää, että miellät itsesi Ukilaiseksi.


2) Onko toiminnassa ikärajaa?

– Alaikäraja on 13-vuotta (Facebookin asettama ikäraja). Olisi hienoa jos saisimme mukaan myös nuoria.


3) Käytän somessa vain Facebookkia, riittääkö se?

– Kyllä riittää, muita kanavia on Twitter ja LinkedIn. Toivomme toki, että mahdollisimman moni lähettiläs käyttää myös näitä ja on valmis jakamaan sisältöjä myös muissakin kanavissa.


4) Miten saan tiedon jaettavasta materiaalista?

– Saat meiltä sähköpostia, joka ehdottaa sinulle jaettavia materiaaleja. Pystyt yhdellä napin painalluksella ja parilla saatesanalla saattamaan viestit omalle someverkostollesi. Älypuhelimiin voi asentaa myös ohjelman mobiiliversion.


5) Saako toimintaan koulutuksen?

– Kyllä saat perehdytystä niin Smarpshare-ohjelman käyttöön, kuin myös halutessasi sisältöjen tuottamiseen. Ohjelman käyttäminen on helppoa ja innostavaa!


TIEDOKSI: Haku on nyt auki ja 5.2. kiinni – Uudenkaupungin somelähettiläshaku nimittäin. http://bit.ly/1Tpb5XM Värväämme yhteensä 100 lähettilästä viestimään ja jakamaan Uudenkaupungin menoa ja meninkiä sosiaalisessa mediassa. #‎digiuki #‎uusikaupunki #‎visituusikaupunki #‎asukaslähettilyys

Seminaariväelle tarjotun iltapalan lomassa tarjoiltiin myös tuhti paketti infoa yritysten kehittämisestä, rahoituksesta ja tuista. Ukipolista esittelivät Va toimitusjohtaja Raimo Rantanen, yritysneuvoja Esa Kerkola ja projektipäällikkö Heidi Jaakkola. Te-toimiston palveluista työnantajille kertoi Pirkko Mäkelä, mm. viimeaikaisista muutoksista ja palkkatukiasiasta. Ulla Kallio (kuvassa) puolestaan esitteli Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan toimintaa. Ravakka myöntää tukia mikroyritysten investoineihin ja yleishyödyllisten yhdistysten investointeihin sekä kehittämistoimintaan tänäkin vuonna 4,2 miljoonaa euroa.

Näin digitaalinen viestintä etenee sisällöntuottajilta lähettiläiden välityksellä Facebookin, Twitterin ja Linkedin kautta lähettiläiden verkostoihin.

Raumalla esitetään Parpon 3 vuoden virkavapausanomusta hylättäväksi

Digiloikata pitäisi, mutta usko puuttuu

Tietoviikko • 2.2.2016  klo 10:17                                                                                                                                                LUE...

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, ilmoitimme, että jäsenyydenkin oloissa säilyy Suomen puolueettomuuden ydin eli sotilaallinen liittoutumattomuus ja uskottava, itsenäinen puolustus, sanoo vast´íkään perustetun Kansalaispuolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen Uudessakaupungissa Ystävyystalolla lauantaina aamuna järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Kansalaispuolueen tarkoituksena on vaikuttaa Suomen valtiolliseen elämään, Euroopan unionin kehitykseen ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Yhdistys hakeutuu puoluerekisteriin kun tarvittava määrä kannatusilmoituksia on saatu kerätyksi.

Tällä hetkellä puoluerekisteriin pääsyyn edellyttävästä 5000 allekirjoituksesta on koossa 3000 kappaletta ja tavoitteeseen päästään loputkin 2000 kappaletta on koossa, kertoo Väyrynen ja kehoitti paikalla olijoita allekirjoittamaan lomakkeen painottaen. ettei se  velvoita mihinkään muuhun, antaa vain mahdollisuuden uuden puolueen perustamiselle.

Itse olen ilmoittanut etten eroa keskustapuolueesta, olen edelleen mukana sen paikallistason toiminnassa. Kansalaispuolueen tavoitteena on tervehdyttää maamme poliittista ilmapiiriä.


Kansalaispuolue keskittyy suuriin kysymyksiin

Nyt on tarjolla vaihtoehto joka pyrkii keskittymään suuriin kysymyksiin, sanoo Väyrynen. Tärkeimpinä hän mainitsee maamme itsenäisyyden puolustamisen pyrkimällä eroon euroalueesta. Olosuhde-eroista johtuen Suomen paikka olisi EU:n ulkopuolella.

EU-jäsenyyttä pahempi virhe oli liittyä eurorahaan, korostaa Väyrynen. Ruotsilla on oma itsenäinen valuutta, jota se on voinut tarvittaessa kelluttaa. Näin valuutta on mahdollista pysyttää reaaliarvossa. Mikäli Suomi siirtyy kelluvaan valuuttaa ei tarvittaisi nk. sisäistä devalvaatiota, mikä merkitsee nykyistä leikkauslinjaa palvelujen karsimiseksi ja supistamiseksi. Itsenäisen päätäntävaltamme vuoksi onkin Väyrysen mukaan tärkeätä päästä eroon eurosta.

Haluamme pitää Suomen sotilaallisesti liittoutumattomana maana, jolla on itsenäinen puolustus. Korostan mielelläni tässä tilanteessa Paasikiven linjaa. Näin siksi, että juuri kokoomus on koko ajan suistamassa Suomea Paasikiven linjalta.

Sana ”puolueeton” tulee kansainvälisestä oikeudesta ja sillä tarkoitetaan valtiota, joka on toisten valtioiden välisen sodan tai selkkauksen ulkopuolella. Jotta maa voisi pysyttäytyä sotien ja selkkausten ulkopuolella, sen ei tule solmia rauhan aikana liittosuhteita, joiden vuoksi puolueettomuus sota- tai kriisitilanteessa voisi estyä. Nykyään sotilaallisesti liittoutumattomia maita kutsutaan puolueettomiksi. Englannin ja venäjän kielissä niistä käytetään samaa sanaa.

EU-jäsenyytemme aikana tilanne ei ole muuttunut, sillä Euroopan unioni ei ole sotilasliitto – sen jäsenillä ei ole velvoitetta antaa sotilaallista apua toisille jäsenmaille. Tällä hetkellä euroaluetta kehitetään velkaunioniksi ja kohtiliittovaltiota.

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu pyörii sen kysymyksen ympärillä, mistä voisimme saada apua mahdollisesti syttyvässä sodassa. Tästä syystä pohditaan mahdollisuutta liittoutua joko EU:n puitteissa tai liittymällä suoraan sotilasliitto Natoon. Jotkut hellivät ajatusta sotilasliitosta edes Ruotsin kanssa.

Ensi sijassa meidän tulee tietysti pitää huolta siitä, ettei meidän lähialueellamme syttyisi aseellisia selkkauksia. Tähän tarvitaan aktiivista vakauspolitiikkaa.

Jotkut pitävät mahdottomana sitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat pysyttäytyä lähialueellamme syttyvän sodan ulkopuolella. Miksi eivät voisi, kysyy Väyrynen.


Ruotsi on kyennyt liittoutumattomana pysymään 200 vuotta sotien ulkopuolella – Suomikin jo 70 vuotta

Ruotsi on kyennyt liittoutumattomuuspolitiikallaan pysymään ympärillä riehuneiden sotien ulkopuolella yli kahdensadan vuoden ajan. Suomelle tämä ei ollut toisen maailmansodan yhteydessä mahdollista, mutta mekin olemme kokeneet viisaan ulkopolitiikkamme ansiosta jo yli 70 vuoden mittaisen rauhan ajan.

Paasikivi sanoi joskus, ettei kuolemanpelosta pidä itsemurhaa tehdä. Monet ovat kuitenkin valmiit siihen, että Suomi ja Ruotsi Venäjän pelosta luopuisivat sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan. Tällä tavalla aiheuttaisimme epävakautta lähialueellamme ja tulisimme varmasti vedetyksi mukaan aseellisiin selkkauksiin, jos sellaisia syntyisi.

Venäjä kokisi meidät vakavimmaksi uhkaksi strategisesti tärkeimmille kohteilleen ja iskisi meihin ensimmäiseksi. Toisaalta: sotilaallisesti liittoutumattomiin ja vahvan oman puolustuksen omaaviin naapurimaihin sen ei kannattaisi sotilaallista voimaa käyttää.

Itämeren alueella on nyt vallalla pelon kierre. Baltian maat kokevat turvattomuutta ja koettavat lisätä Naton läsnäoloa alueellaan. Kun eurooppalaiset Nato-maat ovat tähän haluttomia, Yhdysvallat on ryhtynyt kahdenvälisiin järjestelyihin näiden maiden kanssa. Venäjä saattaa kokea tämän uhkaksi omalle turvallisuudelleen ja lisätä omaa sotilaallista toimintaansa Itämeren alueella.

Yhdysvaltain ilma-, meri- ja maavoimien harjoitustoiminta Suomen alueella on sijoitettava tähän kehykseen. Se näyttäytyy osana Naton ja Yhdysvaltain laajempaa strategiaa ja voimannäyttönä Venäjän rajoilla. Se näyttää nykyaikaiselta reunavaltiopolitiikalta, johon Suomen ja Ruotsin ei pidä lähteä mukaan.

Nyt tarvitaan aktiivista vakauspolitiikkaa ja toimia, joilla lisätään luottamusta siihen, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan perusratkaisut eivät ole muuttuneet eivätkä ole muuttumassa.

Väyrysen Kansalaispuolueen tavoite:

Euroalueesta eronnut, itsenäinen ja sotilaallisesti liittoutumaton Suomi

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 28.2.2016                                                                                                                                           

Varhaisesta alkamisajankohdasta huolimatta Ystävyystalo Orivolla täyttyi politiikan ”ikiliikkujan” Paavo Väyrysen saapuessa esittelemään ja kerämään allekirjoituksia perustamansa Kansalaispuolue ry:n puoluerekisterihake-mukseen. Uteliaisuus Paavon tämänkertaisesta esilletulosta sain osan väestä liikkeelle, mutta paljon oli myös niitä jotka kirjoittivat nimensä hakemuslomakkeeseen.

”Hallitus on farssi, siksi tämä marssi”

Mielenosoitusviikko huipentui Helsingissä – yli 8000 marssi leikkauslinjaa vastaan

Avakka • 12.3.2016

Kuluva viikko on ollut harvinaisen tiukkatahtinen protestiviikko. Keskiviikon ja lauantain välisenä aikana pääkaupunkiin on kokoontunut joka päivä väkeä osoittamaan mieltään hallituksen leikkauslinjaa vastaan ja omien tavoitteidensa tueksi.

Mielenosoituksien megaviikko huipentui lauantaina 12. maaliskuuta Joukkovoima-suurmielenosoitukseen. Joukkovoiman tarkoitus on koota kaikki Sipilän hallituksen leikkaustoimenpiteiden ja edesvastuuttoman politiikan kohteeksi joutuneet. Joukkovoima edustaa vammaisia, työttömiä, ammattiyhdistysliikettä, opiskelijoita, eläkeläisiä ja perheitä. Joukkovoima mielenosoitus kokoontui Senaatintorilla, jossa on luvassa puheita ja musiikkia. Mielenosoitus marssi Senaatintorilta Mannerheimintien kautta Hakaniemeen, jossa pidettiin tiukkoja puheenvuoroja ja soitettiin kansan mieltä nostattavaa musiikkia. Mielenosoitus oli järjestäytynyt blokkeihin, joissa edustettuna oli esimerkiksi Feminististä politiikkaa -blokki, Rauhan-blokki ja eri ammattijärjestöt. Mielenosoitukseen osallistui väkeä ympäri Suomea.

Kaikki viikolla järjestettävät tapahtumat olivat puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Mielenosoitusten määrä kielii kansan tyytymättömyydestä, mutta myös kansan päättäväisyydestä. Sipilän hallituksen harjoittama, vastakkain-asetteluun ajava politiikka ei voi jakaa kansaa, jota yhdistää tarmo luoda kestävä pohja tulevaisuudelle.

Joukkovoiman hallituksen leikkauslinjaa vastustava mielenosoitus alkoi klo 14.00. Senaatintorilla. Sieltä yli 8000 osanottajan joukko marssi Mannerheimintien kautta Hakaniementorille.

KATSO MIELENOSOITUKSEN AIKATAULU TÄÄLTÄ

Mielenosoituksien megaviikko käynnistyi maanantaina 7. maaliskuuta kun Ammattiosastojen yhteistyöverkosto järjesti soppajonon Helsingin Hakaniemessä. Ammattiosastojen yhteistyöverkosto luovutti SAK:n hallitukselle mielenosoituksessa julkilausuman, jossa se edellyttää SAK:ta tekemään koko työväenluokan asemaa parantavia päätöksiä.

Tiistaina 8. maaliskuuta oli kansainvälinen naistenpäivä, jolloin Astra, Tulva, Naisasialiitto Unioni ja FemF järjestivät Otetaan yö takaisin -mielenosoituksen. Mielenosoitus kokosi tasa-arvon puolesta kamppailevat osoittamaan, että rasismille, naisvihalle ja transfobialle ei tule antaa sijaa julkisissa tiloissa. Sipilän hallituskauden aikan nousseen ikävän ilmiön, jossa naisen kehoa käytetään keppihevosina muukalaisvihaiselle ja rasisitiselle arvoille, on loputtava. Otetaan yö takaisin järjestettiin Helsingin lisäksi myös Tampereella.

Keskiviikkona 9. maaliskuuta kokoontui Mielenosoitus opintotukileikkauksia vastaan. Sipilän hallitus on päättänyt leikata maan pienituloisimmalta väestönryhmältä, opiskelijoilta, toimeentulosta historiallisen paljon eli noin 150 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa viidennestä koko korkeakouluopiskelijoiden opintotukibudjetista. Hallitus päättää leikkauksista, niiden suuruudesta ja leikkaustavasta päätetään tämän kevään aikana.

Samana päivänä mieltään osoittavat myös luonto- ja retkeilyväki, jonka mielestä metsähallituslain uudistus on menossa pahasti metsään. Suomen luonnon ja retkeilyn tulevaisuus on uhattuna, viestittivät mielenosoittajat. Luonto- ja retkeilyväki kokoontui Helsingin kansalaistorin nurmiportaille.

Perjantaina Helsinkiin vyöryivät maataloustuottajat, jotka ovat suivaantuneita muun muassa maataloustukien maksun viivästymisestä ja maidon tuottajahinnan laskusta. MTK:n organisoi tuottajien mielenilmauksesta traktorimarssia.

Joukkovoiman mielenosoittajat, yli 8000 henkeä, järjestäytymässä lauantaina Senaatintorilla protestimarssia varten. Kuva Teemu Matinpuro

Uudenkaupungin kannanotossa pitkä lista haitoista, joita TYKS Vakka-Suomen aluesairaalan alasajo alueelle tuo

Avakka • 12.9.2016

Tänään kokoontuneessa Uudenkaupungin kaupunginhallituksen kokouksessa oli käsittelyssä kaupunginjohtaja Atso Vainion laatima kannanotto suunnitelmia joilla TYKS:n operatiiviset toimialueet aikovat keskittää jatkossa myös päiväkirurgian Turun yksiköihin. Toimintaa tulee ilmeisesti jäämään myös Salon entiseen aluesairaalan yksikköön, mutta Loimaan ja Vakka-Suomen entisten aluesairaaloiden yksiköiden päiväkirurginen toiminta suunnitellaan ajettavaksi alas, aloittaen vielä Vakka-Suomesta, mikä aiheuttaa erityistä huolta Uudessakaupungissa.

Uudenkaupungin kaupunki ja VSSHP yhdistivät sisätautien- ja  kirurgian vuodeosastot perustervey-denhuollon vuodeosastojen kanssa joulukuussa 2015. Tuolloin sairaanhoitopiirin taholta annettiin ymmärtää, että päiväkirurgia Uudessakaupungissa jatkuu ainakin vuoteen 2020 ja samalla muita lähipalveluita lisätään.

Toimintaa ollaan siis lopettamassa, vaikka TYKS Vakka-Suomen sairaalan leikkaussalia on juuri kunnostettu yli 500 000 eurolla. Kannanotossa luetellaan haitat joita alasajosta alueelle seuraa sekä edut joita päiväkirurgian säilyttämisessä on.

Haitat, jos päivystys- ja leikkaustoiminta aluesairaaloissa lopetetaan

- aluesairaaloiden poliklinikkatoiminta hiipuu
- poliklinikkakäynnit ruuhkautuvat keskussairaaloihin
- asiakkaiden matkakustannukset nousevat
- leikkaussaleja tarvitaan lisää keskussairaaloihin
- aluesairaaloiden hyvässä kunnossa olevat leikkaussalit jäävät käyttämättä
- asiakkaiden hoitoon hakeutumisen kynnys nousee

  1. -vaikutukset alueen elinvoimaan:
    • asukkaiden halu sitoutua ko. kaupunkialueille heikkenee
    • aluesairaalapaikkakuntien elinkeinorakenne köyhtyy - sosiaali- ja terveydenhoitoalan

    työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin
  • väestön yleinen turvallisuuden tunne heikentyy
  • alueellinen kyky reagoida poikkeusoloihin heikentyy

Kun päiväkirurgia säilytetään aluesairaaloissa:

- osaajat ja asiantuntijat liikkuvat
- asukkaat saavat palvelut läheltä
- jatkohoidot voidaan sopia heti paikanpäällä
- leikkaukseen liittyvät pkl-käynnit voidaan hoitaa lähipalveluna

Esitetty muutos heikentää lähipalveluiden saatavuutta Vakka-Suomen seutukunnassa. Päiväkirurgia tulee säilyttää aluesairaalassa yksi sairaala -strategian alkuperäisen suunnitelman mukaisesti osana lähisairaaloiden kuntouttavaa hoitoketjua.

Uudenkaupungin näkemyksenä on, että yksi sairaala -periaatteen mukaisesti aluesairaala on keskussairaalan kanssa yksi ja sama sairaala, jolla on vain usea asiakaspalvelua työnjaollisesti ja asiakkaiden palvelutarve huomioon ottaen toteuttava toimipiste, jolloin osaajat ja asiantuntijat liikkuvat ja asiakkaat saavat palvelut läheltä ja jatkohoidot voidaan sopia paikallisesti samalla kertaa.

Käytännössä yhtä leikkausta kohti saattaa olla 3 - 4 poliklinikkakäyntiä, joiden toteuttaminen lähipalveluna uhkaa loppua, jos päiväkirurgisesta leikkaustoiminnasta luovutaan aluesairaaloissa.

Jo nyt hoitojonot keskussairaalassa ovat monin paikoin pidempiä kuin lähisairaaloissa, ja jonojen purkua joudutaan tekemään lisätyönä, joka nostaa kustannuksia. TYKS Vakka-Suomen sairaalan kapasiteettia tuleekin hyödyntää vähintään siihen asti, että T3 sairaala valmistuu, eli ainakin vuoteen 2019 - 2020. Jatkamalla päiväkirurgiaa lähisairaaloissa, voidaan keskussairaalan kapasiteetti vapauttaa muuhun kirurgiaan.

Keskeistä on huomioida, että TYKS Vakka-Suomen sairaalassa tarjottavilla lähipalveluilla on vaikutusta toisiinsa siten, että jonkun yksittäisen toiminnon lopettaminen tai lisääminen saattaa vaikuttaa myös muiden toimintojen jatkomahdollisuuksiin.

Huolena Uudellakaupungilla on myös se, että esitetyllä muutoksella on negatiivinen vaikutus seudun elinvoimaan ja asukkaiden haluun sitoutua alueeseen. Esitetty muutos heikentää paikkakunnan elinkeinorakennetta ja keskittää terveydenhoitoalan työpaikkoja entisestään Turkuun. Teollisuusyritysten toiminta Vakka-Suomessa on mittavaa ja kasvusuuntaista, minkä johdosta lähipalvelut tulee turvata vähintäänkin nykyisellä tasolla.

Uudenkaupungin kaupunginhallitus haluaa tässä yhteydessä viitata myös Turun kauppakamarin Uudenkaupungin osaston 31.5.2013 antamaan lausuntoon, jossa se toteaa, että TYKS Vakka-Suomen sairaalalla on huomattava merkitys osana kaupungin palveluvarustusta, sen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta.

Vakka-Suomen alueella vapaa-ajan asukkaiden määrä on vakituiseen väestöön nähden huomattava, mikä tulee huomioida päivystysjärjestelyissä. Vakka-Suomen seutukunnan alueella asuu noin 31 000 henkilöä. Lisäksi jo pelkästään Uudessakaupungissa on noin 2700 ulkopaikkakuntalaisten omistamaa vapaa-ajan asuntoa.

Esitetty muutos on omiaan heikentämään väestön yleistä turvallisuuden tunnetta ja alueellista kykyä reagoida poikkeusoloihin.

Erittäin vakava ja valitettavasti väistämätön seuraamus olisi myös se, että asiakkaiden hoitoon hakeutumisen kynnys nousee.

Päivystys- ja leikkaustoiminnan ja päiväkirurgian keskittämisen perusteina on sairaanhoitopiirin taholta esitetty kustannushyödyt, parempi palvelujen laatu ja lainsäädännön velvoitteet. Näin isoja muutoksia ei pidä lähteä tekemään vain väittämien, vaan vasta todennettujen tietojen pohjalta.

Lisätietoja Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kustannuksista ei ole esitetty kyllin tarkkoja laskelmia. Kustannusvaikutukset voivat olla myös kustannuksia lisääviä. Uudenkaupungin huolena on, että mikäli päivystys- ja leikkaustoimintaa esitetyllä tavalla supistetaan/lopetetaan, lisääntyy riski myös polikliinisen toiminnan hiipumisesta, jolloin asiakkaiden käynnit ruuhkautuvat keskussairaalaan ja asiakkaiden matkakustannukset nousevat. Ylipäätään edestakainen liikenne Vakka-Suomesta keskussairaalaan ja takaisin lisääntyisi eri muodoissaan paitsi potilaiden, myös heidän läheistensä sekä keskussairaalassa työskentelevien vakkasuomalaisten työntekijöiden osalta.

Mikäli sairaanhoitopiiri aikoo tehdä edellä mainittuja ratkaisuja, tulee sen tehdä päiväkirurgian lopettamisesta ja muista lähisairaaloiden toiminnan entisissä aluesairaaloissa vaarantavista muutoksista kirjallinen muutoksenhakukelpoinen päätös.

Kaupunginhallitus päättää tänään kannanoton lopullisesta sisällöstä ja se lähetetään TYKS Vakka-Suomen sairaalan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle.

Sairaanhoitopiirin järjestämä tiedotus- ja keskustelutilaisuus Crusellissa

Vakka-Suomen sairaalan uusi rooli palvelee potilasta, väittää sairaanhoito piiri                                                                        

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 4.11.2016                                                                                                               

                                      

Vakka-Suomen sairaala on jo hyvässä alussa löytämässä uutta roolia, joka tarvitaan, kun vaativat leikkaukset ja yöpäivystys ensi vuonna loppuvat. Potilaalle muutos tuo uusia hoitoja ja kuntoutusta omasta lähisairaalasta.

Sairaanhoitopiirin järjestämä tiedotus- ja keskustelutilaisuus keräsi Uudenkaupungin Cruselli-salin täyteen. Yleisö kuunteli vakavana piirinjohtaja Leena Setälän viestiä: sairaanhoitopiirin Vakka-Suomen ja Loimaan sairaalan päivystykselle hakema poikkeuslupa oli hylätty sosiaali- ja terveysministeriössä 27.10.

- Tämä tarkoittaa, että nykymuotoinen yöpäivystys Uudessakaupungissa ja Loimaalla lopetetaan, kun se on sopimusteknisesti mahdollista. Muilta osin sairaanhoitopiiri esittää, että akuuttilääketieteen palvelut säilyvät sekä Loimaalla että Uudessakaupungissa kello 8:n ja 22:n välisenä aikana seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden, hän kertoi.

Ympärivuorokautisen päivystyksen päättymistä seuraa toinen, lähisairaaloihin myös vaikuttava muutos, jos uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan hallituksen viime viikolla antaman esityksen mukaisesti.- Jos ei päivystetä, ei myöskään leikata, Setälä tiivisti.

Uudenkaupungin kannanotto ei tuottanut tulosta

Syyskuun kannanotossaan Uusikaupunki listasi haitat, joita TYKS Vakka-Suomen aluesairaalan alasajo alueelle tuo. Esitetty muutos heikentää lähipalveluiden saatavuutta Vakka-Suomen seutukunnassa. Päiväkirurgia tulee säilyttää aluesairaalassa yksi sairaala -strategian alkuperäisen suunnitelman mukaisesti osana lähisairaaloiden kuntouttavaa hoitoketjua.

Kannanotossa luetellaan haitat joita alasajosta alueelle seuraa sekä edut joita päiväkirurgian säilyttämisessä on.

Haitat, jos päivystys- ja leikkaustoiminta aluesairaaloissa lopetetaan

- aluesairaaloiden poliklinikkatoiminta hiipuu
- poliklinikkakäynnit ruuhkautuvat keskussairaaloihin
- asiakkaiden matkakustannukset nousevat
- leikkaussaleja tarvitaan lisää keskussairaaloihin
- aluesairaaloiden hyvässä kunnossa olevat leikkaussalit jäävät käyttämättä
- asiakkaiden hoitoon hakeutumisen kynnys nousee

  1. -vaikutukset alueen elinvoimaan:
    • asukkaiden halu sitoutua ko. kaupunkialueille heikkenee
    • aluesairaalapaikkakuntien elinkeinorakenne köyhtyy - sosiaali- ja terveydenhoitoalan

    työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin
  • väestön yleinen turvallisuuden tunne heikentyy
  • alueellinen kyky reagoida poikkeusoloihin heikentyy

Kun päiväkirurgia säilytetään aluesairaaloissa:

- osaajat ja asiantuntijat liikkuvat
- asukkaat saavat palvelut läheltä
- jatkohoidot voidaan sopia heti paikanpäällä
- leikkaukseen liittyvät pkl-käynnit voidaan hoitaa lähipalveluna

Sote nykymuodossaan:

keskittämistä, alasajoa, yksityistämistä

Mikäli Sairaanhoitopiirin linjaus jää lopulliseksi toiminta ollaan nyt siis lopettamassa, vaikka TYKS Vakka-Suomen sairaalan leikkaussalia on juuri kunnostettu yli 500 000 eurolla. Sairaalajohtaja Petri Virolainen myönsikin, että hänen antamansa lupaus leikkaustoiminnan jatkumisesta ei ole pitänyt. - Valitettavasti puhuin puppua pari vuotta sitten, tässä samassa salissa. Silloin ajateltiin, että päiväkirurgiset leikkaukset määriteltäisiin lähipalveluiksi. Hallituksen linjaus on kuitenkin nyt toinen. 

Ei tule siis paikallisesti sotea arvioitaessa unohtaa kokonaisuutta. On tapahtumassa palvelujen voimakas keskittäminen suuriin kaupunkeihin, julkisen terveydenhuollon lähipalvelujen alasajo ja yksityistäminen. Kaikki tapahtuu tietysti houkuttelevasti valinnanvapauden nimissä.

Asia on tärkeä ja toivoa sopii, että asiallinen mielipiteiden vaihto parhaan ratkaisun aikaansaamiseksi kuitenkin jatkuu. Hoitohenkilöstö ja johtokin varmasti hakee saamiensa ohjeiden mukaan vilpittömästi hyvää ja toimivaa ratkaisua, se lopullinen sellainen vaan tuntuu olevan pahasti hukassa päättäjiltä.

LUE lisää sairaanhoitopiirin tiedotustilaisuudesta

Kun leikkausta vaativat toimenpiteet siirretään Vakka-Suomesta tulevaisuudessa Turkuun tai Saloon, ambulanssien ja muiden sairaankuljetusten merkitys tulee kasvamaan. Potilaalle ja omaisille se tietää kasvavia kustannuksia ja ajallisia menetyksiä, mutta toisaalta myös hoidon laadun pitäisi parantua. Nykymenolla näyttää kuitenkin siltä, että Turkua ja Saloa lukuunottamatta muilla Varsinais-Suomessa asuvilla sairaala on ambulanssi. Toki on mahdollista nostaa Laitilan ja Loimaan autojen valmiutta, mutta sekin tuo kustannuksia ja ei potilaan kannalta ole se paras mah-dollinen.  Ensihoidon uusi palvelutasopäätös tulee sairaanhoitopiirin valtuuston käsiteltäväksi ensi kesänä.

Sotesta keskusteltaessa kannattaa silti katsoa myös yle Areenasta tämän viikon

NOIN VIIKON UUTISET

Analyysi:

Poliitikkojen ja politiikan uskottavuus edellyttää päätöksiä sote-uudistuksesta – kuinka kova hinta sitä maksetaan?          LUE...

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.11.2016

”Tällä hetkellä sote-uudistus tuo ensimmäisenä monen mieleen rahan. Kustannuksia pitää hillitä, kilpailun pitää toimia, pienyrittäjien toimintamahdollisuudet pitää varmistaa, ja tehokkuutta pitää parantaa. Eikä siinä mitään, kyllä rahasta puhuminen on tärkeää. Yhä useampi kuitenkin myös kysyy, mihin unohtuivat ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä palvelujen yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen.

Sote-uudistus on vaikeaselkoisuudestaan ja tuskastuttavuudestaan huolimatta muutos, joka koskee meitä kaikkia. Tulevat viikot ja kuukaudet ratkaisevat, missä raameissa muutosta tullaan tekemään,” analysoi tilannetta ylen sote-asiantuntija Tiina Merikanto.

Suuret kaupungit epäilevät sotea:

Riittääkö uudistus?        LUE...

Avakka • 6.11.2016

Yliopistosairaalakaupungit epäilevät sote-uudistuksen tehoa. Ne ja sadat muut kunnat jättävät keskiviikkona lausuntonsa ministeriölle. Suunta on kuntien mielestä oikea, mutta isoja kysymyksiä jää auki. Kokosimme niistä tärkeimmät.

500 lausuntoa, joista jokaisessa on noin 40 sivua arvioita siitä, onko sote sitä mitä pitäisi olla. Tällaisen 20 000 sivun lukupaketin sosiaali- ja terveysministeriö sai keskiviikkona, kirjoittaa yle:n toimittaja Maria Stenroos.

Vakka-Suomen sairaalassa vaativat leikkaukset ja yöpäivystys ensi vuonna loppuvat. Näissä oloissa sairaala on jo alkanut etsiä uutta rooliaan.

Vanha nainen kuoli yksin, mutta jätti tämän sydäntäsärkevän kirjeen hoito-henkilökunnalle.

KATSO...

Sote-hanke uhkaa mullistaa koko julkisen palveluverkoston ja kadottaa kunnilta perustuslaillisen oikeuden itsehallintoon.  Asiantuntijaprofessorien mielestä tilanne vaatiikin sote-esi-tyksen hylkäämistä ja paremman vaihtoehdon etsimistä sille.  – Olisiko se peruspalvelujen järjestämistä ja kehittämistä kunnissa sekä osallistuvaan budjetointiin nojaavaa lähi-demokratiaa. Erikoistason hoitopalveluja voitaisiin järjestää maakunnissa, ilman eriarvoistumiseen johtavaa valinnan vapauden palvontaa ja yhtiöittämisen pakkoa. IS


Professorit sotesta: Vapaudesta valita tuli mahdoton yhtälö - "Talon voi polttaa vain kerran"

Yle uutiset • 27.2.2017 klo 8.20

Sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaus aiotaan toteuttaa, vaikka lakiluonnoksen yhteydessä julkaistu vaikutusarvio sanoo sen olevan täynnä vaaroja ja huolia, uutisoi yle samana päivänä Uudessakaupungissa pidetyn keskustelutilaisuuden kanssa.

Hallitus on päättänyt, että tulevaisuudessa kuntien sijaan 18 maakuntaa vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista. Valinnanvapaudesta säädetään erillinen laki. Lakiluonnoksen mukaan ihminen saa valita itselleen sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön, ja listautua niiden asiakkaaksi. Palvelun tarpeen arvioinnin jälkeen voi saada myös maksuseteleitä, asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin, joilla voi hankkia muita tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

Yle pyysi viittä professoria arvioimaan valinnanvapausuudis-tuksen nykytilaa. Kaikki ovat seuranneet sote-uudistusta vuosia. Professorit Heikki Hiilamo, Jussi Huttunen, Martti Kekomäki ja Anneli Pohjola ovat tälläkin hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän jäseniä. Professori Anneli Anttonen on sosiaalipolitiikan professori Tampereen yliopistossa.


Professori Huttunen: Sosiaali- ja terveyspalvelut vaarassa ajautua kaaokseen 2019

Lausunnolla oleva lakiluonnos valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ratkaise suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestelmän ongelmia, päinvastoin. Se saattaa viedä kehitystä taaksepäin.

– Monet toiminnan ja sen kehittämisen kannalta tärkeät yksityiskohdat ovat edelleen auki ja/tai ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Uudistus nyt esitetyssä muodossa merkitsee hyppyä tuntemattomaan, varoittaa professori Huttunen.

Uudistuksen neljä keskeistä tavoitetta ovat olleet perusterveydenhuollon (terveyskeskusten) ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen, peruspalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen, eriarvoisuuden vähentäminen, ja kustannusten hillitseminen. Huttusen mukaan yksikään tavoitteista ei näytä lakiluonnoksessa toteutuvan.

Sosiaali- ja terveyskeskusten yhtiöittäminen ja sosiaalipalveluiden jakaminen sosiaali- ja terveyskeskusten ja maakunnan välillä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Maakunnalla ei ole käytännössä hallinnollista valtaa yksityisten yhtiöiden ylläpitämiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin.

– Tämä tekee alueellisten hoito-ohjelmien, katkeamattomien palveluketjujen, konsultaatioiden, koulutuksen ja laatujärjestelmien suunnittelun ja toteuttamisen erityisen vaikeaksi. Eihän tämä voi olla uudistuksen tarkoitus, ihmettelee professori Huttunen.

Entinen Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja sanoo, että eriarvoisuus todennäköisesti lisääntyy. Työterveyspalveluja tuottavan yhtiön potilaat listautuvat todennäköisesti saman yhtiön sote-keskuksen asiakkaiksi. Nykyisten terveyskeskusten asiakkaat ja haja-asutusalueen asukkaat listautunevat taas pääosin maakunnallisten yhtiöiden asiakkaiksi.

– Uhkana on, että palvelut jakaantuvat huonommin ja paremmin pärjäävien palveluiksi. Valintojen tärkeimpiä kriteerejä, toiminnan vaikuttavuutta ja turvallisuutta mittaavat tietojärjestelmät puuttuvat, ja niiden kehittäminen kestää vuosia. Eikö tämä pitäisi ottaa huomioon, kysyy professori Huttunen.

Huttusen mielestä järjestelmän toteuttamisaikataulu on täysin epärealistinen. Lyhyellä aikavälillä suurin uhka on järjestelmän ajautuminen kaaokseen keväällä 2019. Huttunen ehdottaakin vähintään kahden vuoden aikalisää.

Yhdestä asiasta Huttunen antaa lakiluonnoksen valmistelijoille erityistä kiitosta. Luonnoksen yhteydessä julkaistussa vaikutusarviossa on huolellisesti analysoitu uudistuksen vahvuuksia ja heikkouksia.

– Jos ne lukee, voi tulla vain yhteen lopputulokseen: tässä muodossa ei uudistusta tule viedä eteenpäin, sanoo professori Huttunen.


Professori Hiilamo: Valinnanvapauden vaarat ovat hyötyjä suuremmat

Heikki Hiilamo sanoo, että hyvää hallituksen suunnittelemassa valinnanvapausuudistuksessa on se, että se voi parantaa muiden kuin työterveyshuollon piirissä olevien pääsyä lääkärille isommissa asutuskeskuksissa. Hyvää olisi Hiilamon mukaan myös se, että uudistus voi lisätä hyvin toimeentulevien kannatusta julkisille sote-palveluille. Verorahoilla voitaisiin siis jatkossakin rahoittaa korkeatasoisia julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Uudistuksen vaarat ovat kuitenkin hyötyjä suuremmat, sanoo professori Hiilamo.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio, eli sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen, on ollut sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Esimerkiksi lonkkaleikkausta tarvitsevan vanhan ihmisen terveyskeskuspalvelujen, erikoissairaanhoidossa tehtävän leikkauksen, ja leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen ja kotihoidon pitäisi toimia kokonaisuutena, eikä niin, että ihminen tippuu hoitojen väliin.

Sosiaalipolitiikan professori sanoo, että hallituksen valinnanvapausmalli heikentää – tai tekee jopa mahdottomaksi – palveluiden integroimisen. Lisäksi siihen sisältyy suuria riskejä kustannusten noususta.

– Molemmat tarkoittaisivat huono-osaisimpien palveluiden heikentymistä, muistuttaa Hiilamo.

Valinnanvapauden riskit on toistettu moneen kertaan, ja ne on myös kirjattu lakiluonnoksen kriittiseen vaikutusarvioon.

– Lausuntopyynnön yhteydessä julkaistu vaikutusarvio on hämmentävää luettavaa. Jos kerran tiedossa on vaikutusarvion kuvaamat lukuisat vaarat, miksi esitystä viedään eteenpäin sen nykyisessä muodossa? Valinnanvapaus olisi mahdollista toteuttaa suppeammassa muodossa niin, ettei se vaaranna integraatiota, sanoo Hiilamo.


Professori Kekomäki: Valinnanvapauslaki pysäytettävä

Huolta integraatiosta kantaa myös professori Kekomäki. Hallituksen valinnanvapausmallissa ihminen saa perustason lääkäri- ja sosiaalipalvelut yhtiöitetystä sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Maakunnan tehtäväksi jää erikoissairaanhoito ja vaativampi sosiaalityö.

– Tämä rikkoo tehokkaasti integraation, koska rahoitusjärjestelmä erottaa ne toisistaan kahteen eri siiloon. Molemmat tekevät varmasti ”tulosta”, mutta eivät yhtenä joukkueena, kuten integraatiotavoite edellyttäisi, sanoo professori Kekomäki.

Yhtiöitetyt sote-keskukset saavat maakunnalta rahansa sillä perusteella, moniko kansalainen on listautunut yrityksen asiakkaaksi. Saamallaan rahalla yritysten on vastattava sovituista hoidoista. Käytännössä yrityksen hoitoon kuluttama raha on pois yrityksen tuloista. Siksi sen kannattaa siirtää kaikki mahdollinen - ja aivan erityisesti kalliit potilaat - erikoissairaanhoidon hoidettavaksi ja maksettavaksi.

– Jos esimerkiksi potilaalla on haava, hänet kannattaa lähettää keskussairaalaan, koska muuten yrityksen tulot pienenevät ainakin puudutusaineen, ommeltarvikkeiden sekä ompeluvälineiden sterilointikustannusten verran, sanoo Kekomäki.

Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori sanoo, että julkisuudessa on toki annettu ymmärtää, että ”toimintaa tullaan valtiovallan taholta valvomaan”. Valvominen ei kuitenkaan ole huokeaa, eikä käytännössä helppoa. Kilpailu kasvattaa niin sanottuja transaktiokustannuksia. Niitä ovat markkinointiin ja mainontaan, sopimiseen, laadun määrittelyyn ja valvontaan, tavoitteiden saavuttamisen seurantaan, ja erimielisyyksien ratkontaan liittyvät kustannukset. Ne voivat olla hyvin tuntuvia. Esimerkiksi kilpailutetun terveydenhuollon mallimaassa Yhdysvalloissa ne ovat 30% kokonaiskustannuksista.

– Pitäisi selvittää etukäteen, miten hyvinvointipalveluiden kasvavat kustannukset aiotaan rahoittaa: ottamalla ulkomaista velkaa vai korottamalla veroja. Pidän erittäin varmana, että nyt kaavaillun kaltainen kilpailu tulee kasvattamaan kustannuksia tuntuvasti, sanoo Kekomäki.

Tuoreitten kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen terveysjärjestelmä on kilpailukykyinen.

– Miksi Suomen tulisi ottaa oppia huonommin pärjäävistä maista? Eikö nykyistä järjestelmää tulisi pikemminkin kehittää entistä paremmaksi, kun keinoja on olemassa, kysyy professori Kekomäki.

Valinnanvapausuudistusta ei pidä viedä tällaisena eteenpäin, vaan sen valmisteluun on otettava aikalisä. Puuttuvat pykälät pitää kirjoittaa ensin auki ja meneillään olevat valinnanvapauskokeilut pitää arvioida kriittisesti ja puolueettomasti, ennen kuin lakia viedään eteenpäin, sanoo Kekomäki.


Professori Anttonen: Tulella ei voi leikkiä, ja talon voi polttaa vain kerran

Sosiaalipolitiikan professori Anneli Anttonen sanoo, että sosiaalipalvelujen rakenne ja asema on ehdotetussa lainsäädännössä epäselvä. Mitä tarkoittaa sote-keskusten sosiaaliohjaus? Mistä tulevat sote-keskusten moniosaajat, ja miten estetään se, että sote-keskukset eivät työnnä asiakkaita maakunnan hoidettavaksi?

Ajatellaanpa esimerkiksi Anni-nimistä henkilöä, joka tarvitsee sosiaalipalveluja. Anni menee kevyen sarjan sote-keskukseen sosiaaliohjaajan luo. Hänen tarpeensa kartoitetaan, ja hänet ohjataan tarvittaessa raskaan sarjan keskukseen maakunnan liikelaitokseen. Kevyen sarjan sote-keskuksessa pitäisi olla rautainen ammattitaito, jotta tiedetään, tarvitseeko Anni nopeasti esimerkiksi mielenterveyspalveluja, kotisairaanhoitoa, tai vaikkapa lastensuojelun toimia.

– Miten ihmeessä kaikissa sote-keskuksissa voisi olla asumisen, vanhuuden, lapsuuden, mielenterveyden, päihdetyön, peliriippuvuuden, ja niin edelleen asiantuntijuutta, kysyy professori Anttonen.

Houkutus lähettää Anni eteenpäin on suuri, koska silloin kustannukset tulisivat maakunnan maksettavaksi, ja sote-keskuksen rahat säästyisivät. Erilaisin kannustein tai sanktioin ei tällaista kustannusten siirtoa pystytä kokonaan estämään. Anttonen pelkää tämän koituvan veronmaksajien tappioksi.

Malli on keskeneräinen. Lausuntopyynnön yhteydessä julkaistussa vaikutusarviossa todetaan, että vaikutuksia on vaikea arvioida, koska monia asioita ei vielä tiedetä.

– Tällaiseen ei voi olla varaa. Tulella ei voi leikkiä, ja talon voi polttaa vain kerran. Pitää olla uskallusta peruuttaa ja ottaa aikalisä, sanoo professori Anttonen.


Professori Pohjola: Ei edes ammattilainen saa tästä selvää

Professori Pohjola sanoo, että lakiesitys valinnanvapaudesta on keskeneräinen ja erittäin vaikeaselkoinen. Asiat on esitetty siten, että asioihin perehtyneilläkin ihmisillä on suuria vaikeuksia saada käsitystä siitä, miten kokonaisuuden on ajateltu toimivan.

– Eikä kyse valitettavasti ole vain lakitekstin vaikeudesta, vaan rakennelma on monimutkainen ja pirstaleinen, sanoo professori Pohjola.

Monimutkaisuutta pyritään ratkaisemaan siten, että monissa kohdin todetaan, miten asiakkaiden tulee saada ohjausta ja neuvontaa valintojen tekemiseksi.

– Uskotaanko sen käytännössä toimivan? Jos valinnanvapausuudistus ei tuota asiakkaille aikaisempaa helpompaa mahdollisuutta saada palvelua, sitä ei pitäisi toteuttaa. Uusi järjestelmä palvelee parhaiten hyvin koulutettuja, hyvän informaatiolukutaidon omaavia ja terveitä, sanoo professori Pohjola.

Sosiaalityön professori sanoo, että sote-uudistus on muuttunut yhä vahvemmin terveysuudistukseksi (”te-uudistus”). Sosiaalipalvelut ja sosiaalityö eivät sisälly suunniteltujen sote-keskusten toimintaan. Niiden osalta ainoastaan neuvonta ja ohjaus toteutuisi sote-keskuksissa.

– Nyt keskustellaan jo siitä, eikö terveydenhuollon ammattilainen voisi hoitaa sosiaalialan neuvonnan ja ohjauksen. Sosiaalialan ammattilaisia ei siten ehkä tulisi sote-keskuksiin lainkaan. Ihmisten elämän sosiaalinen ulottuvuus ja sosiaaliset kysymykset ovat edelleen hukassa sote-uudistuksessa, sanoo professori Pohjola.

Professori Pohjolan mielestä liian paljon on kesken, selvittämättä, ja kokeilematta, sekä ymmärtämättä, jotta uudistusta olisi järkevää tällä aikataululla viedä ratkaisuun.

Sairaalan yöpäivystyksen muutosta ja operatiivisen toiminnan järjestelyjä puitiin yleisötilaisuudessa U:gissa

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 28.2.2017

Maanantaina pidettiin Viikaisten koulun auditoriossa yleisötilaisuus jossa käsiteltiin TYKS Vakka-Suomen sairaalan yöpäivystyksen muutosta ja operatiivisen toiminnan uusia järjestelyjä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä ja sairaalajohtaja Petri Virolainen sekä ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Sirpa Rantanen, selostivat jo tapahtuneita ja odotettavissa olevia muutoksia ja vastailivat yleiökysymyksiin.

Viikaisten auditorio täyttyi kiinnostuneista kuulijoista ja kyselijöistä sairaahoitopiirin johdon kertoessa jo tapahtu-neista ja odotettavissa olevista terveydenhoitojärjestelmien muutoksista ja vastaillessa yleisökyssymyksiin.

Leena Setälä:

Yöpäivystys Vakka-Suomen sairaalassa loppuu – olen silti tyytyväinen kehitykseen


Nykymuotoinen yöpäivystys valitettavasti loppuu maaliskuun loppuun mennessä kuluvana vuonna Tyksin Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa, koska sosiaali- ja terveysministeriö hylkäsi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hakeman poikkeusluvan päivystyksen jatkamiseksi.

Muutoin sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kertoi olevansa tyytyväinen jo tapahtuneeseen kehitykseen. Vakka-Suomen Sairaalassa päättyy yöaikainen päivystys maaliskuun lopussa ja myös anestesiaa vaativa leikkaushoito on päättymässä.

– Terveydenhoitolakiin tehtyjen muutosten seurauksena on tehty toimenpiteitä, jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat mm. lähisairaaloiden toimintaan. Tyksin aluesairaaloihin kohdistuneet muutokset eivät ole Setälän mukaan tulosten valossa heikentäneet hoitoon pääsyä. Potilaiden määrä koko sairaanhoitopiirin tasolla on kuitenkin edelleen kasvanut, mikä on osaltaan aiheuttanut ajoittain tilapäisiä ruuhkia joillakin erikoisaloilla. 

– Käytettävissä oleva rahoitus määrittelee pitkälti terveydenhuollon puitteet. Menot eivät saa kasvaa nopeammin kuin bruttokansantuote. Lääketiede kehittyy ja myös asukkaiden sairaudet muuttuvat vuosien saatossa, nämä huomioon ottaen sairaanhoitoakin on uudistettava, korostaa Setälä.

Keskittämällä tietyiltä osin toimintoja Tyksiin kehittyy arvokkaita resursseja sekä lääkärikunnan että laitteiden osalta. Tuloksena on tehokkaampaa käyttöä, hoidon laatu toivottavasta myös paranee sekä sen saavutettavuus nopeutuu.

Petri Virolainen:

Muutokset pääosin järkeviä, mutta aina on voittajia ja häviäjiä


Myös sairaalajohtaja Petri Virolaisen mukaan Tyksin sairaaloiden toimintojen muutokset ovat olleet pääsääntöisesti järkeviä. Silti tulee tulee olemaan voittajia ja häviäjiä.

Suurin osa erikoissairaanhoidosta on silti jo pitkään hoidettu pääosin TYKSissä. Ala on erikoistunut, mikä on merkinnyt osaamisen lisääntymistä ja leikkaustoimintahan on ala jossa osaaminen on tiivistynyt ja tiivistyy yhä.

Virolainen, joka tällä kertaa tuntui karttavan suoria lupauksia, kertoi sairaanhoitopiirissä pyrittävän parantamaan erityisesti erikoisairaanhoidon poliklinikkapalveluja mm. sytostaattihoito pyritään järjestämään jo täällä. myös silmien rappeutumisen injektio olisi tulossa tänne mikä vähentää matkakustannuksia. Silti ei voi kieltää etteivätkö toisille matkakulut kasvaisi.

– Matkustelemaan joutuvan potilaan kannalta tämä on tietysti ikävää, mutta potilasturvallisuuden ja henkilöstön jaksamisen vuoksi välttämätöntä.

Leikkaustoimintoja loppuu, mutta monet erikoissairaanhoidon palvelut jotka ennen tehtiin Turussa voidaan nyt tehdä täällä. Uskon, että saamme näin erikoissairaanhoidon laatua paremmaksi ja lähemmäs potilasta. Etenkin kustannukset erikoissairaanhoidon osalta tulevat alenemaan. Nämä periaatteet ovat lähtökohtana.

– Leikkaustoimintoja järjestelemällä ja keskittämällä olemme tehostaneet resurssien käyttöä ja samalla yhdenmukaistaneet hoidon aiheita. Tyksissä on kehitetty päiväkirurgiaa korvaavia polikliinisiä hoitoja ja parannettu leikkaussalien käyttöastetta, Virolainen sanoo.

– Hoitoja ei ole siirretty Turkuun, vaikka on ollut vaikeuksia hoitotakuiden osalta, niitä on kuitenkin aikaisempaa vähemmän. Tyksin vastaelinkirurgian ruuhka on saatu pääosin purettua, mutta koska TYKS on päivystävä sairaala ruuhkat syntyvät usein poikkeustilanteissa, sanoo Virolainen viitaten viime-aikaisten liukkaankelin onnettomuuksien aiheuttamiin ruuhkiin, niiltä  tuskin voidaan kaikilta osin välttyä.

Sirpa Rantanen:

Apua tarvitseva soittaa ja pyytää hoidon tarpeen arviointia


Peruspalveluihin on saatava voimaa lisää, korostaa puolestaan ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Sirpa Rantanen. Yöaikaisen lääkäripäivystyksen (klo 22–08) on tarkoitus päättyä Loimaalla ja Vakka-Suomessa 31.3.2017. Suuri osa vaativampaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevista päivystyspotilaista on muutenkin jo ohjattu Turkuun. Yöpäivystyksen loppumisen arvioidaan silti ainakin alkuun lisäävän jonkin verran ensihoidon kuljetuksia.

Entä miten saa tiedon täytyykö lähteä Turkuun?

– Päivystyksen, kotihoidon, kunnan yöpartion ja ensihoidon välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua pyritään lisäämään. Tavoite on, että potilaita ei kuljetettaisi turhaan Turkuun ja takaisin. Yritämme löytää mahdollisimman hyvän ratkaisun väestön yöaikaiseen palveluun, Rantanen sanoo.

Puhelinpalvelun parantaminen on yksi keino ja lisäksi ensihoidon palvelun parantaminen. Keskimääräinen takaisinsoittoaika on 14 minuuttia ja joskus soittoon voidaan vastata jopa suoraan. Rantasen mukaan Tyksin yhteispäivystyksen ajoittain ruuhkaantuneet puhelinpalvelut paranevat, kun puhelinvaihde uusitaan. Sen jälkeen yhteispäivystyksen keskitettyyn puhelinpalveluun tuleviin soittoihin voidaan vastata useammasta kuin yhdestä paikasta, mikä nopeuttaa asiakkaiden palvelua.

– Apua tarvitsevan kannattaa aina ensin soittaa ja pyytää hoidon tarpeen arviointia, ennen kuin lähtee päivystykseen. Yritämme Loimaalla ja Vakka-Suomessa siinä määrin kuin on ajanvarausten avulla mahdollista porrastaa potilaiden tuloa ja siten lyhentää odotusaikoja. 

Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee toki entiseen tapaan soittaa 112, Rantanen sanoo.

Uudessakaupungissa, Laitilassa ja Taivassalossa lähetetään ensi hoidon valmiustasoon liittyen parast’aikaa informaatiota eri kohteisiin täällä. Ambulanssien yövalmiutta parannetaan pidentämällä niiden valmiusaikoja ympärivuorokautiseksi nykyisestä klo 8–22:sta.

Entä mitä tulevaisuudessa? Akuuttilääketieteen valmiuksia tullaan parantamaan, kunhan alan osaajia ensin valmistuu. Jos on todella hätätilanne soitto yhteen numeroon tuo avun (aikaisemmin käytössä ollutkin toimii) Sairaanhoitaja haastattelee tarvittaessa lääkärin kanssa.

Neuvottelemme koko ajan miten voimme hoitaa asioita paremmin, vakuuttaa Sirpa Rantanen. Heinäkuun alkuun mennessä valmiustason nosto on käytössä. U:gissa terveyskeskus on ollut loistavasti mukana ratkomassa ilmenneitä yhteisiä ongelmia, kiitteli Rantanen.

Yleisöllä riitti kysyttävää ja myös epäilyksiä tulosten suhteen


Alustusten jälkeen käytetyissä yleisöpuheenvuoroissa paistoi huoli etenkin yöpäivystyksen lopettamisesta johtuvien muutoksien vaikutuksista potilaan asemaan. Todettiin myös, ettei sosiaali- ja terveysministeriöntuli hylkäävä päätös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hakeman poikkeusluvan päivystyksen jatkamisesta, olisi vaatinut toimeenpanoa, koska koko prosessi on kesken.

Sairaanhoitopiirin johtajien vakuuttelut eivät yleisöä vakuuttaneet. Kyseltiin lisäksi miksi toimiva sairaala pitää ajaa alas ja muisteltiin miten hyvää hoitoa sairaalan ensiavussa sai, kauhisteltiin Tyksin jonoja ja ihmeteltiin, onko kaikki päätöksenteossa mennyt oikein.

Kysymykseen mistä tulevat säästöt, kun teiltä tulleiden tietojen mukaan yöpäivystyksen siirto Turkuun maksaisi enemmän kuin niiden lopettamisesta täällä tulevat säästöt, Sirpa Rantanen sanoo julkisuudessa esillä olleiden lukujen olevan vääriä, vaikka ovatkin tulleet meiltä. Todellisuudessa yöpäivystyksen siirto tuo vuotuisia säästöjä noin 400 000 euroa.

Kysymyksiä tuntui riittävän ja tilaisuudelle varattu puolitoista tuntia kului liiankin nopeasti. Sairaanhoitopiirin johto kuitenkin vakuutti tällaisia tilaisuuksia järjestävän tulevaisuudessaki, pidämme tärkeänä palautetta, jota kentältä saamme ja sitä pyritään mahdollisuuksien mukaan viemään käytäntöön.

Samaan aikaan muualla:

”Vapaudesta valita tuli mahdoton yhtälö”


Tulossa olevasta sotesta huolta kantavia Leena Setälä rauhoitteli todeten, ettei siinä tulla kertarysäyksellä tekemään mitään, vaan vanhalla pohjalla jatketaan ja mitä parempi se on sitä vähemmän soten takia pitää tehdä muutoksia.

Suurin huoli sote-uudistuksessa ehkä kohdistuukin valtakunnan tason päätöksiin. Ylen samana päivänä tilaisuuden kanssa julkaisemassa artikkelissa asiantuntijaprofessorit tyrmäävät hallituksen esittämän mallin valinnanvapauksineen rankoin sanankääntein:

”Professori Jussi Huttunen: Sosiaali- ja terveyspalvelut vaarassa ajautua kaaokseen 2019”

”Professori Heikki Hiilamo: Valinnanvapauden vaarat ovat hyötyjä suuremmat”

”Professori Martti Kekomäki: Valinnanvapauslaki pysäytettävä”

”Professori Anttonen: Tulella ei voi leikkiä, ja talon voi polttaa vain kerran”

Viereisestä artikkelista asiantuntijoiden arviot sotesta luettavissa perustellummin.

Terveyskeskuksen ja Vakka-Suomen sairaalan ja osavastuualueella elää noin 33 000 asukasta, mutta suu-ren loma-asuntomäärän takia alueella asuu kesäisin jopa yli 50 000 henkilöä. Uudenkaupungin kaupunki ja VSSHP yhdistivät sisätautien- ja  kirurgian vuodeosastot perusterveydenhuollon vuode-osastojen kanssa joulukuussa 2015. Yöpäivystys sairaalassa loppuu, mutta nyt Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Vakka-Suomen sairaala alkaa tarjota polikliinisen kirurgian palveluita, jotka eivät vaadi nukutusta, osana ajanvarauspoliklinikoiden toimintaa. Sairaalan uusi rooli perustuu nykyaikaisten leikkausmenetelmien käyttöön sekä yliopistollisen sairaanhoitopiirin korkeaan osaamiseen.

Sairaanhoitopiiri onnistui pienentämään menoja vaikka potilasmäärä nousi 

Avakka 7.3.2017       

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menot vähenivät vaikka potilaita tuli enemmän, selviää sairaanhoitopiirin vuoden 2016 tilinpäätöksestä, kertoo päivän Turun Sanomat.

Piirin toimintakulut vähenivät reaalisesti 0,8 prosenttia edellisestä vuodesta samaan aikaan, kun hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 2,3 prosenttia. Jäsenkunniltaan sairaanhoitopiiri laskutti kaksi miljoonaa euroa vähemmän, kuin talousarviossa oli varauduttu.

Talouskehitystä paransi myös kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukset, minkä vaikutus oli noin 3,5 miljoonaa euroa.

Vuoden aikana sairaanhoitopiirille palautui myös Korkeimman oikeuden päätöksellä korko- ja oikeudenkäyntikuluja viivästyskorkoineen 3,3 miljoonaa euroa.

Talousjohtaja Arja Pesosen mukaan hyvään talouskehitykseen vaikuttavat ennen kaikkea viime vuosina tiuhaan toteutetut rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset.

– Muutokset ovat olleet välttämättömiä ja tulokset osoittavat, että olemme oikealla ja kestävällä tiellä, Pesonen sanoo tiedotteessa.

Sairaanhoitopiirin johtajan Leena Setälän mukaan potilaan hoitoon pääsy on keskeinen osa perustehtävää ja se on muutosten keskelläkin kyetty pitämään hyvällä tasolla.

– Vuonna 2013 T-sairaalan laajennusosan käyttöönoton myötä aloittanut hoitolinjapohjainen organisaatio on laajennettu maakunnan kattavaksi. Yksi sairaala -mallissa toimintoja on soveltuvin osin hajautettu, osin keskitetty ja henkilöstön liikkuvuus on lisääntynyt.

Setälän mukaan tämä osoittaa, että palvelujen käyttöön voidaan vaikuttaa ja kustannusten kasvua hillitä valtakunnallisessa sote-uudistuksessa tavoitellulla tavalla.

Sairaanhoitopiirin kustannuksia sen sijaan kasvattivat uusina toimintoina Turun kaupungilta siirtyneet varastointi- ja logistiikkatoiminnot.

Tilinpäätöksen mukaan sairaanhoitopiirin toimintatuotot vuonna 2016 olivat 733 miljoonaa euroa ja toimintakustannukset 676 miljoonaa euroa.

– Sitä ei ole kerrottu, kuka on joutunut maksumiehen tai kärsijän asemaan, mutta valistuneita arvauksia on jo toki esitetty. (IS)

TYKS Vakka-Suomen sairaala erikoistuu ilman nukutusta tapahtuvaan kirurgiaan  


Avakka • 22.3.2017

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Vakka-Suomen sairaala alkaa tarjota polikliinisen kirurgian palveluita osana ajanvarauspoliklinikoiden toimintaa. Sairaalan uusi rooli perustuu nykyaikaisten leikkausmenetelmien käyttöön sekä yliopistollisen sairaanhoitopiirin korkeaan osaamiseen. Tyksin kokeneet erikoislääkärit tekevät toimenpiteet lähisairaalassa, jossa ovat osaavat hoitajat ja asianmukaiset tilat.

Polikliininen kirurgia tarkoittaa paikallispuudutuksessa tehtävää toimenpidettä. Toimenpiteen ajaksi potilas saa halutessaan lisäksi rauhoittavan- ja kipulääkityksen. Kun nukutusta ei tarvita, potilaan toipuminen leikkauksesta nopeutuu. Kotiutuminen tapahtuu yleensä nopeasti toimenpiteen jälkeen. Potilaalle menetelmä tarkoittaa muutenkin helpompaa prosessia. Hänen ei tarvitse saapua ravinnotta toimenpiteeseen, eikä vaihtaa potilasvaatteita.


Usean erikoisalan palvelua

Vakka-Suomen sairaala tarjoaa polikliinista kirurgiaa korva-nenä- ja kurkkutautien sekä gynekologian, plastiikka- ja yleiskirurgian, urologian ja ortopedian toimialueilla. Lähisairaalan uuden roolin toivotaan nopeuttavan hoitoon pääsyä muillekin kuin Vakka-Suomessa asuville.

– Tavoitteena on myös helpottaa Kantasairaalaan ruuhkaisuutta. Lähisairaalan erikoistuminen voi myös tarkoittaa, että esimerkiksi turkulainen potilas saa mahdollisuuden tulla toimenpiteeseen Uuteenkaupunkiin. Tällä työnjaolla Kantasairaalassa voidaan keskittyä vaativinta hoitoa tarvitseviin potilaisiin, sairaalajohtaja Petri Virolainen sanoo.

Polikliininen kirurgia on kustannustehokasta, sillä henkilökuntaa tarvitaan vähemmän. Ilman nukutusta tai laajaa puudutusta toimenpide on myös nopeampi, joten saliaika tehostuu. Tämä tarkoittaa, että voidaan tehdä esimerkiksi kolme rannekanavan vapautusta samassa ajassa kuin kaksi laajan puudutuksen vaativaa leikkausta veisi aikaa.


Vakka-Suomen sairaalan uusi toimintamalli palvelee asiakasta

– Toimenpidehuoneessa asiakas on aina keskiössä, ja hänen mielipiteensä huomioidaan yksilöllisesti esimerkiksi lääkityksen suhteen. Muualla Suomessa polikliinisen kirurgian potilaskokemukset ovat olleet erittäin lupaavia. Tämä toimintamalli tulee olemaan vahvasti tulevaisuuden suuntaus, vs. osastonhoitaja Anna-Maria Suikkanen sanoo.

Polikliininen kirurgia vastaa prosessien asiakaslähtöisyyden ja yksinkertaistamisen haasteeseen – potilas saa saman hyödyn pienemmin resurssein.


Uusi rooli päiväkirurgian tilalle

Vakka-Suomen sairaalan henkilöstö alkoi aktiivisesti hakea uutta toimintamuotoa heti viime syksynä, jolloin vahvistui tieto, että päiväkirurgia tulee loppumaan Uudessakaupungissa. Taustalla on vuoden alusta voimaan tullut terveydenhuoltolain muutos, jonka mukaan leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa vaativa kirurgia tulee keskittää sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Päiväkirurgia päättyy Vakka-Suomen sairaalassa maaliskuun lopussa.

Muutos vaikuttaa Vakka-Suomen sairaalan henkilökuntaan. Kaikkiaan 12 henkilökunnan tointa siirtyy Tyksin Kantasairaalaan. Uuteenkaupunkiin jää 62 kokoaikaista hoitohenkilökunnan tointa ja yksi osa-aikainen toimi.

Tyks Vakka-Suomen sairaalan johtava ylihoitaja Esko Tähtinen (vas.), vs. osastonhoitaja Anna-Maria Suikkanen, Tyks Korvaklinikan ylilääkäri Tuomo Mehtälä sekä sairaanhoitaja Mette Huuskonen kertoivat polikliinisen kirurgian käytännöistä lähisairaalassa mediatilaisuudessa 22.3. Kuva: Esa Halsinaho.

Husin tj Aki Lindén Helsingin Sanomissa:

”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

Avakka • Ilmo Suikkanen • 18.11.2017

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan tällä kehityksellä julkinen valta tulee riippuvaiseksi yksityisistä isoista terveysyhtiöistä. ”Valtiovalta ja osa kunnista näyttävät menettäneen kokonaan otteen terveydenhuollosta". 

Uusi valinnanvapauden linjaus tekisi Helsingin Sanomien mielipideosastolla kirjoittaaneen Lindénin mukaan ympärivuorokautisen päivystyksen hoitamisen keskussairaaloissa mahdottomaksi, Iltalehden toimittaja Juha Ristamäki siteeraa Lindéniä perjantaina.

HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén on kritisoinut hallituksen ajamaa sosiaali- ja terveysuudistus sotea muun muassa valinnanvapauden linjauksista. Nyt Lindén avautuu Helsingin Sanomissa terveydenhoidon tapahtumista juuri tällä hetkellä.

- Olen ollut 40 vuotta lääkärinä ja 30 vuotta terveydenhuollon johtotehtävissä. En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt. Kyynisesti voisi sanoa, että sitä saa mitä tilaa, Lindén kirjoittaa.

HUS:n toimitusjohtajan mukaan "valtiovalta ja osa kunnista näyttävät menettäneen kokonaan otteen terveydenhuollosta, joka siirtyy ryminällä markkinavoimien ohjaukseen".

  1. -Länsi-Pohjan keskussairaalan ulkoistus on vain yksi esimerkki. -Julkista terveydenhuoltoa rationalisoidaan ankarilla asetuksilla. Sitten kuitenkin sallitaan -yksityisille sairaaloille se, mikä julkisilta kielletään.


Tapahtuu omituisia asioita


Lindénin mukaa terveydenhuollossa tapahtuu omituisia asioita.

- Terveydenhuoltolaki antaa potilaalle oikeuden valita julkisen sairaalan. Tätä kierretään siten, että yksityislääkäri lähettää potilaan julkiseen -sairaalaan, mutta leikkausta ei kuitenkaan tehdä siellä vaan -yksityisessä sairaalassa. Sieltä lasku hoidosta kulkee taas julkiseen sairaalaan - jossa potilas ei ole ollutkaan - ja sitten potilaan oman alueen sairaanhoitopiiriin ja lopulta potilaan kotikunnan maksettavaksi.

Lindén kritisoi myös uuden valinnanvapauslain valmistelua. Se avaisi erikoissairaanhoitoa yhä enemmän markkinoille.

- Tämä linjaus tekisi ympärivuorokautisen päivystyksen (24/7) hoitamisen keskussairaaloissa mahdottomaksi, koska siihen tarvitaan nyt ja tulevaisuudessakin koko nykyinen lääkärityövoima. Jos puolet lääkäreistä siirtyy yhtiöihin, miten päivystys voitaisiin hoitaa? Olen erittäin huolestunut tällaisista linjauksista. Ne eivät vaikuta kovin asiantuntevilta, Lindén kirjoitti aiemmin tiedotteessaan.

  1. -Kaiken edellä kerrotun taustalla toimivat terveydenhuollon suuryritykset, jotka ovat ostaneet ylihinnalla markkinoilta pois pienemmät toimijat. Tämä strategia tähtää niin vahvan aseman saamiseen, että julkinen valta tulee riippuvaiseksi näistä ja asteittain renki muuttuu isännäksi - ja veronmaksaja maksaa.

  2. - Olen syvästi huolissani Suomen terveyspolitiikan suunnasta, Lindén kirjoittaa Helsingin Sanomissa.

Yllä kirjoitettu vahvistaa myös käsitystä, että hallituksen kaavailema valinnanvapauslaki palveluseteleineen ei merkitse valinnanvapautta vaan tukiaisia terveydenhuollon suuryrityksille ja hallituksen lupaamat säästöt tulevat muuttumaan kasvaviksi terveydenhuollon kuluiksi.

Sairaanhoitopiiri: Nykyistä laajempien valinnanvapauspalveluiden laajuus pitää saada määritellä maakunnassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.11.2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuuli tiistaina kokoontuneessa valtuuston kokouksessaan kahta Varsinais-Suomen sote-valmistelun keskeistä henkilöä, sote-muutosjohtaja Antti Parpoa ja sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälää.

Parpo korosti sote-uudistuksen aitoa tarvetta, koska sote-palvelut ovat nykyjärjestelmässä hajanaiset. Yksittäisten kuntien kyky vastata sote-palvelujen kehittämisen ja rahoittamisen haasteisiin on rajallinen. Tarvitaan vahvempaa palvelujen järjestämisen selkänojaa. Samalla on tarve kehittää palveluja ja nopeuttaa palveluun pääsyä, Parpo korostaa.

Valinnanvapausjärjestelmällä palveluihin pääsyä pyritään parantamaan. Sote-sektori kuitenkin muodostuu valinnanvapauden myötä entistä verkostomaisemmaksi, jonka hallinta haastaa tulevan maakunnan, myöntää Parpo.

Varsinais-Suomessa uudistusta tehdään nykyisten julkisten sote-organisaatioiden yhteistyössä sekä sen rinnalla muutosorganisaatiossa, jossa työskentelee erikseen palkattua henkilöstöä.

Kustannusten kasvun hillintä on olennaisen tärkeää, huomautti sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

– Mikäli sote-keskuksiin siirretään paljon erikoislääkäripalveluita ja samalla säädetään laaja asiakassetelien käyttövelvoite erikoissairaanhoitoon, näiden tuottamiseen tarvittavat lääkärit siirtyvät ainakin osin pois julkisen liikelaitoksen palveluksesta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kannattaa asteittaista siirtymistä nykyistä laajempiin valinnanvapauspalveluihin niin, että laajuus voidaan määritellä maakunnassa.

TYKSin ikääntyvät sairaalarakennukset vaativat laajoja peruskorjauksia

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.11.2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi tiistaina talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2019–2020.

– Palvelukysynnän ja avohoidon lisääntymisen vuoksi varaudumme ensi vuonna miljoonaan avohoitokäyntiin. Panostamme kehityshankkeissamme siihen, että tulevaisuudessa osa käynneistä voidaan hoitaa sujuvasti myös sähköisesti, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä kokoustiedotteessa.

Sairaanhoitopiiri päivittää vuodenvaihteessa organisaatiorakenteensa, kun psykiatrinen hoito sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut liitetään Tyksin osiksi. Lisäksi piiri pyrkii laajentamaan biopankin ja tietopalvelujen käyttöä.

Ikääntyvä sairaalarakennuskanta edellyttää tulevina vuosina peruskorjauksia, joita tehdään sekä Tyksin A-sairaalassa että kaikissa lähisairaaloissa. Ensi vuonna alkaa uuden pysäköintitalon rakentaminen helpottamaan Kantasairaalan alueen pysäköintiongelmaa.

Uusi Medisiina D-rakennus otetaan käyttöön loppukeväällä 2018.

Sairaalan toimintakulujen arvioidaan kasvavan 3,1 prosentilla eli 20,8 miljoonalla eurolla yhteensä 702 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden ennusteeseen nähden kulujen ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia.

Hoitokustannusten kasvuun kohdistetaan 8,5 miljoonan euron talousarviovaraus.

Suorat tulot jäsenkunnilta kasvavat 1,6 prosenttia kuluvan vuoden arvioon verrattuna.

Rahoituskulujen ja poistojen jälkeen piirin tulokseksi arvioidaan 4,4 miljoonan euron alijäämää, joka tasoittaa kertyneen ylijäämän. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus oli esittänyt jäsenkunnilta saadun palautteen perusteella valtuustolle, että vuoden 2017 talousarvion tavoitteena on nollatulos, eikä aiemmin esityksen mukainen 5,6 miljoonaa euron ylijäämä.

Alijäämien kattamissuunnitelma perustuu oletukseen, että maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain tullessa voimaan kuntayhtymien tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2018 loppuun mennessä.

Maakunnat lyttäävät sote-lakipaketin: "Asiakasseteli vaarantaa sairaaloiden toiminnan" yle • 15.12.2017                                                                                                       LUE...

Selvä pääosa sairaanhoitopiireistä ja maakunnista ei usko valinnanvapauden lakiluonnoksen johtavan säästöihin, terveyserojen kaventumiseen, eikä sujuvaan hoitoketjuun.

Sote-uudistuksen lakiluonnos valinnanvapaudesta saa hyytävän tuomion maakunnista tänään päättyneellä lausuntokierroksella. Etenkin erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit suhtautuvat suurin joukoin kriittisesti lakiluonnokseen kokonaisuutena.

Suopeutta lakiluonnokseen heltiää vajaalta kymmeneltä maakuntaliitolta ja sairaanhoitopiiriltä, mutta enemmistö niistäkin suhtautuu kriittisesti keskeisimpiin ehdotuksiin.

Yle uutiset luki koko maan sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen tuoreet lausunnot ja linjasi niiden pohjalta ne suopeasti, kriittisesti ja neutraalisti suhtautuviin. Päähuomio oli, että selvä pääosa kuntien muodostamista sairaanhoitopiireistä ja maakunnista ei usko valinnanvapauden lakiluonnoksen johtavan tavoitteista tärkeimpiin: ei terveyserojen kaventumiseen, ei sujuvaan hoitoketjuun, eikä etenkään säästöihin. Maakunnatkaan eivät saa riittäviä eväitä järjestämisvastuun toteuttamiseen.

Analyysi: Soten päätöksiä perutaan

ja muutetaan – nyt se horjuttaa jo

poliitikkojen uskottavuutta

yle • 15.12.2017                                                                                                        LUE...

Sote-uudistusta tarvitaan, se on selvä. Ei kuitenkaan hinnalla millä hyvänsä, kirjoittaa sosiaali- ja terveystoimittaja Tiina Merikanto.

Viime viikot on keskusteltu kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksista, joka on tärkeä kysymys. Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin pohtia, onko valinnanvapausmallista tulossa niin monimutkainen, että sen toimeenpano joutuu suuriin vaikeuksiin.

Pystyykö maakunta, jonka varaan lasketaan paljon, hoitamaan työnsä? Entä onko toimeenpanon aikataulu nyt riittävästi porrastettu? Toimeenpano on sote-uudistuksen kohtalon kysymys. Entäs rahavirrat: Jos eri laskelmat eroavat toistaan satoja miljoonia, eikö sen pitäisi huolestuttaa erityisesti päättäjiä?

Mikäli rakennuksen kuntotutkimuksissa ei paljastu mittavia korjaustöita:

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle määrärahamuutosta A-sairaalan ostoon maa-alueineen terveyskeskuskäyttöön

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.1.2018

Uudenkaupungin kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen, jossa esitetään valtuustolle A-sairaalan ostoon käytettävää määrärahamuutosta, mikäli rakennuksen kuntotutkimuksissa ei paljastu mittavia korjaustöita. Hallituksen yksimielisyys enteilee päätösehdotuksen hyväksyntää myös valtuustossa.

Kaupunginjohtajan esityksestä päätösehdotukseen lisättiin, että koska nykyisen terveyskeskuksen korjauskustannukset ylittävät arvion mukaan 12 miljoonaa euroa, sen korjaaminen ei ole kannattavaa. Purkupäätös tehdään kuitenkin vasta sen jälkeen kun A-sairaalan kuntotutkimuksen tulokset ovat selvillä. Tutkimuksen laajuus päätetään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa.

Mikäli kaupunginvaltuusto myöntää ostoon määrärahan kaupunki ostaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä A-sairaalarakennuksen maa-alueineen sekä muut liitekartassa olevat maa-alueet 1.600.000 euron kappalehinnalla.

Ehdotuksen mukaan kaupunki osallistuu kuntotutkimuksen kustannuksiin, mikäli tutkimuksissa ei löydy mitään mittavia korjaustöitä vaativia toimenpiteitä.

Kaikki toiminnot uusissa tiloissa ehkä jo vuoden loppuun mennessä

Päätös käynnistää suunnittelun, jossa kaikki terveyskeskuksessa olevat toiminnot siirretään A-sairaalaan, heti valtuuston päätösten jälkeen.

Terveyskeskuksen muutto A-sairaalan tiloihin voi eräiltä osin tapahtua nopeastikin, mutta todennäköisesti kaikkien nykyiset toimintojen arvioidaan olevan uudessa paikassa jo vuoden loppuun mennessä.

Kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi esitetään seuraavat muutokset vuoden 2018 talousarvioon ja taloussuunnitelmavuosille 2019-2020

– kp 9437 Terveyskeskus, sisäilmakorjaukset 1.000.000 euroa ja kp 9407 Terveyskeskus 500.000             euroa sekä vuodelta 2019 kp:lta 9437 Terveyskeskus, sisäilmakorjaukset 100.000 euroa siirretään vuodelle 2018 kohtaan kiinteistöjen osto (maanhankinta)

– vuosille 2019-2020 terveyskeskuksen korjaamiseen kustannuspaikoille 9407 ja 9437 varatut määrärahat yhteensä 3.000.000 euroa siirretään uudelle kustannuspaikalle A-sairaalan korjaaminen terveyskeskuksen käyttöön

A-sairaalarakennuksen ja kaikkien maa-alueiden ( 5,7 ha) ostohinnaksi on arvioitu n. 1,6 milj. euroa. Kaupungin talousarviossa on varattu terveyskeskuksen sisäilma- ja muihin korjauksiin 1,5 milj. euroa vuodelle 2018. Lisäksi vuodelle 2019 on varattu 2,3 milj. euroa ja 0,8 milj. euroa vuodelle 2020. Suunnitelmakaudella 2018-2020 terveyskeskuksen korjaamiseen on siis varattu yhteensä 4,6 milj. euroa. Määrärahat riittäisivät sekä kiinteistön ostoon että rakennuksen muutostöihin, mikäli laadittavasta kuntotutkimuksesta ei löydy mitään yllättävää: Ostohinta 1,6 milj. euroa ja muutostöiden kustannusarvio 2,8 milj. euroa, yhteensä 4,4 milj.euroa.

Ostovaihtoehto tulee kaupungille vuokraamista edullisemmaksi varsinkin pitkäaikaisessa käytössä, koska terveyskeskus sijoittuisi pysyvästi A-sairaalan tiloihin ja kaupungin ei tarvitsisi korjata nykyisiä terveyskeskuksen tiloja lainkaan.

Sairaanhoitopiirin perimät keskivuokrat ovat olleet 10 - 14 €/m2/kk. Jos vuokra olisi 10 €/m2, vuokrakustannukset olisivat kahdelta vuodelta n. 2,8 milj. euroa.

Sairaanhoitopiirin johtajan kanssa on sovittu, että kiinteistöjaosto käsittelee A-sairaalan myynnin maa-alueineen 27.2.2018 ja hallitus 7.3.2018.


Mikäli kaupunginhallituksen ostopäätös saa kaupunginvaltuuston hyväksynnän ja kuntotutkimuksessa ei ilmene tarvetta mittaviin korjaustöihin, sairaanhoitopiirin kiinteistöjaosto käsittelee A-sairaalan kuntotutkimusta ja myyntiä maa-alueineen 27.2.2018 ja hallitus 7.3.2018.

Superin pj Silja Paavola:

Sote-uudistus voidaan toteuttaa myös onnistuneesti

Avakka • 7.4.2018

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola haluaa irrottaa sote-uudistuksen maakuntauudistuksesta. Molemmat uudistukset ovat tarpeen, mutta nykyisillä suunnitelmilla ne eivät toteudu onnistuneesti. SuPer kannattaa demokraattisempaa mallia, kuntayhtymämallia, jossa myös pienempien kuntien ääni kuuluu.

Maakunnille nyt kaavailtu tehtäväkenttä on liian laaja. Sosiaali- ja terveydenhuolto tulee kärsimään maakunnan rahanjaossa ja tulee jäämään maakunnan vastuulle tulevien muiden tehtävien varjoon. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut tulevat kärsimään eniten. Tämä tulee puolestaan lisäämään merkittävästi kalliimpia korjaavia toimenpiteitä. - Samalla sote-sektorille kaavailluille säästöille voidaan sanoa heti hyvästit, toteaa puheenjohtaja Paavola.

Maakuntamalli ei ole demokraattinen. Suurin osa Suomen kunnista voi jäädä ilman yhtään edustajaa maakuntavaltuustossa. Kuntayhtymässä jokaisella kunnalla sen sijaan on vähintään yksi äänivaltainen edustaja korkeimmassa päätöksentekoelimessä. Maakuntamallissa valta keskittyy alueille ja kuntiin, joissa on suurimmat väestökeskittymät. Sote-sektorin palvelupisteiden määrittelyssä tai palveluntuottajien valinnassa pienillä kunnilla ei maakuntamallissa ole vaikutusmahdollisuuksia.

Tavoiteltavat säästöt toteutuvat parhaiten, kun kuntayhtymille annetaan oikeus määrittää sote-sektorin verotus. Tällöin ennaltaehkäisevä toiminta ja kustannustehokkaat toimintamallit tulisivat parhaiten käytäntöön. Kuntayhtymillä ei olisi mahdollisuutta siirtää vastuuta palveluista valtion tai kuntien vastuulle. Kuntasektorin taloudenhallinta saisi myös vakautta, koska sotesta ei tulisi kunnille enää epämiellyttäviä yllätyslaskuja. Kuntayhtymä omalla verotusoikeudella on myös perustuslakivaliokunnan pitämä mahdollisuus sote-sektorin toimintamalliksi.

Kuntayhtymämallissa säästöjen saaminen ja yksityissektorin palvelutuotannon lisääminen tapahtuvat hallitusti. Asiakkaille tärkeä valinnanvapauden roolin kasvattaminen onnistuu parhaiten palvelusetelien käyttöä lisäämällä.

Mikäli uudistuksesta halutaan saada myös toimiva, parhaiten se onnistuu erottamalla sote-uudistus maakuntauudistuksesta. Molemmat uudistukset on puheenjohtaja Paavolan mukaan mahdollista toteuttaa onnistuneesti, mutta ne on tehtävä erillisinä uudistuksina.

SuPer on laskenut todennäköiset maakuntavaalien tulokset käyttäen pohjana viimeisiä eduskunta- ja kuntavaaleja sekä ottanut vertailulaskelmissa huomioon myös vaalitaktikoinnin.

Katso maakuntavaltuustojen paikkajakoennuste ja kuntakohtaiset luvut www.superliitto.fi/sote

Avakka • Ilmo Suikkanen • 7.4.2018

Maakuntavaalit on tarkoitus pitää ensi lokakuus-sa, vaikka maakunnista, niiden tehtävistä tai maakuntavaaleista ei ole vielä lainsäädäntöä. Lait aiotaan hyväksyttää eduskunnan niukalla enemmistöllä kesäkuun aikana.


Sote lisää demokratiaa, sanovat sitä ajavat hallituspuolueet. Väitettään he perustelevat sillä kuinka valtion myöntämät rahat sosiaali – ja terveyspalveluihin jaetaan demokraattisemmin kuin ennen, koska tulevien maakuntavaltuustojen valtuutetut ovat eurosäkin vartioina. Kauniina ajatuksena on, että kunnista ja kaupungeista valitut edustajat ajavat vain yhteisen maakunnan asiaa, eivät oman kuntansa tai kaupunkinsa etua.


Turulle paikoista liki puolet, viisi kuntaa Vakka-Suomessa jäisi kokonaan ilman


Se tiedetään jo, että vaalimatematiikka tulee suosimaan isoja kuntia ja jättämään pienet kunnat kokonaan ilman edustusta. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin tekemistä laskelmista selviää, että maakunnissa valta keskittyy suurimpaan kaupunkiin tai pariin, kolmeen keskuskuntaan.


Näin tulee käymään myös Varsinais-Suomessa. Turun lasketaan saavan 39 paikkaa maakunnan 79 edustajapaikasta. Vakka-Suomen alueelta Uudenkaupungin on laskettu saavan 3 paikkaa, Laitila, Masku ja Mynämäki saisivat kukin yhden paikan. Nollille jäisivät Nousiainen, Pyhäranta, Taivassalo, Vehmaa ja Kustavi. Ihan sama suuria keskuksia suosiva linja toteutuu koko maassa. 


Haaveksia tietysti voi, että vaalipuheliturgioidensa mukaisesti isojen kaupunkien valitut ovat kaikella sydämellä puolustamassa pienten kuntien palveluja. Mutta, vaikka maakuntahallinon piti laajentaa demokratiaa ja taata palvelujen saatavuus kaikille tasapuolisesti arki tulee kuitenkin olemaan toisenlaista.


Kansanedustajat päättävät eduskunnassa könttäsummasta, joka annetaan kullekin maakunnalle. Seuraavaksi alueiden kansanedustajat siirtyvät maakuntavaltuustoihin päättämään tuon summan jaosta maakunnan sisällä. Turvatakseen eduskuntapaikkansa, heidän on tarkkaan mietittävä mistä varmimmin saa ääniä läpimenoon ja se säätelee miten sote-palvelut järjestellään. muutama tuhat äänestäjää ei paljoa paina sadantuhannen äänestäjän rinnalla. – Peli on raakaa, mutta epäreilua ja sitä sanotaan tässä yhteydessä demokratiaksi!


Pienissä kunnissa on vähän äänioikeutettuja, joten ne eivät saa paikkoja vaikka aktivoisivat kaikki kynnelle kykenevät äänestäjät. Äänet hajaantuvat ehdokaskohtaisesti ja puolueittain, joten ainoa mahdollisuus olisi keskittää äänet yhdelle kunnan ehdokkaalle. Sellaista ei ole odotettavissa, sillä äänestäjiä ei voi pakottaa tai edes neuvoa äänestämään jotain eri mieltä kaikesta olevaa vain siksi, että kunta saisi oman maakuntavaltuutetun.


Parempikin on yhä mahdollista


Asiantuntijoiden mukaan edellä kerrottu olisi mahdollista välttää usemmallakin tavalla. Voitaisiin jakaa maakunnat pienempiin vaalipiireihin, jolloin alueellinen ero olisi tasoittunut. Voitaisiin ottaa maakuntavaltuuston päätöksentekoon mukaan määrävähemmistösäädökset, eli tärkeissä kokonaistoimivuutta koskevissa asioissa voitaisiin määrätä tehtäväksi 2/3 äänen enemmistöpäätös. Voitaisiin menetellä myös siten, että nykyisin kuntayhtymissä käytössä olevan mallin mukaisesti turvataan jokaiselle yhtymän kunnalle vähintään yksi edustaja.


Lakisesityksiä voisi siis vielä korjata, mutta kiireeseen vedoten sitä ei tultane tekemään – näinhän meillä nykyisin valmistellaan ja säädetään lakeja. Tulevaisuudessa tämä demokratiavaje tulee näkymään maakuntaa alueellisesti eriarvoistavina päätöksinä. 


Maakuntavaltuustot joutuvat päättämään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä valtion säästövoitteensa mukaisesti antamilla rahoilla. Kun säästää pitää, niin on helppo arvata kumpi on en-simmäisenä lakkautuslistalla, pienen ja vailla edus-tajaa olevan kunnan ainoan terveyskeskuksen vai maakunnan pääkaupungin yhden terveysaseman?

Alueellinen tasa-arvo ei toteutu

Maakuntavaalien nykymallilla sote-valta keskittyy Varsinais-Suomessa Turkuun

http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-voin-vaikuttaa-oman-maakuntani-asioihin-katso-video-maakuntavaaleista-ja-vaikuttamisesta-

Katso video ruusuisesta kuvasta, jota maakunta-vaaleista tarjotaan, vaikka päätökset sen sisällöstä vielä puuttuvat  

Osa Uudenkaupungin terveyskeskuksen työntekijöistä jo siirretty A-sairaalaan sijoittuviin väistötiloihin

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 6.6.2018


Uudenkaupungin kaupunginhallitus käsitteli maanantain kokouksessaan terveyskeskuksen tilannetta, josta kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén antoi tilannekatsauksen.

Kokouksessa mahdollisimman pikaista muuttoa ehdotti Lea Myllymäki (sd.) Jaana Reijonsaaren (sd.) ja Sami Laaksosen (vas.) kannattamana. Mauri Kontu ehdotti lisäksi Raimo Löfstedtin kannattamana, että nykyisen terveyskeskuksen tiloista tehdään välittömästi korjaussuunnitelma ja investoinneista kustannusarvio. Toimenpiteet tähtäävät vanhojen terveyskeskuksen tilojen sisäilmaongelman korjaamiseen. Molemmat ehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti.

Tehdyn selvityksen keskeinen asia on, että tutkimuksissakin todennettujen sisäilmongelmien takia terveyskeskuksesta on tarve siirtää nopeasti A-sairaalan vapautuneisiin tiloihin. Nykyisissä tiloissa on havaittu sädesienen aiheuttamia mikrobiongelmia, jotka monin tavoin ovat altistaneet henkilökuntaa.

Sairaanhoitopiiri käsittelee ja laatii kaupungille tilojen vuokrauksesta sopimuksen ennen kesäkuun puolta väliä. Sairaanhoitopiirin mukaan jo kesäkuun aikana ensimmäisenä vapautuisivat tilat kerroksista 2, 3, 4, ja 5. Lisäksi käytettävissä olisi sisääntulokerroksen entiset taloustoimiston ja sairaanhoidon hallinnon tilat

Akuutin terveyskeskuksen tilatarpeen tyydyttämiseksi siirretään ne toiminnot, joiden muutoksista ei aiheudu huomattavia muutostarpeita välittömästi A-sairaalan vapautuneisiin tiloihin. Osa nykyisen terveyskeskuksen kolmannen kerroksen työntekijöistä on jo siirtynytkin A-sairaalan pohjakerroksen tiloihin.

Ykkösvaihto? A-sairaalasta väistötila – nykyinen terveyskeskus remontoidaan

Uudenkaupungin viranhaltijat ovat käyneet neuvotteluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa entisen A-sairaalan tiloista. Suunnittelutyötä jatketaan siten, että tavoitteena on muodostaa Sotekampus A-sairaalarakennukseen yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa, sinne sijoitettaisiin psykiatrisia palveluita, diabetespalvelua sekä seudullinen perhekeskus. Myös fysioterapiapalveluiden siirrosta A-sairaalaan on keskusteltu.

Käynnissä ovat siis tulevaisuuteen tähtäävät suunnittelutyöt, eikä rakennuksen osto- tai vuokrauspäätöstä voida vielä nykyisillä sote-tiedoilla tehdä. A-sairaalan tilat toimivat varsinkin terveyskeskuksen väistötiloina sellaisten toimintojen osalta, joissa ei huone- tai muita toiminnallisia muutoksia tarvitsisi tehdä.

Talousarvioseminaarissa 14.5.2018 kaupunginvaltuustolle esiteltiin terveyskeskuksen tilannetta. Terveyskeskuksen sisäilmaongelmat ovat pahentuneet ja on tärkeää, että saadaan tyhjennettyä ainakin kolmaskerros toiminnasta. Muutkin kerrokset on tärkeää tyhjentää, mutta kolmannessa kerroksessa on havaittu sädesienen aiheuttamia mikrobiongelmia, jotka altistavat henkilökuntaa.

Hallituksen päätöksen perusteella näyttäisilin siltä, että tämän hetkisenä ykkösvaihtoehtona on käyttää A-sairaalaa väistötilana ja mahdollisesti kustannuksista riippuen korjata terveyskeskus käyttökelpoiseksi.         A-sairaalan ostosta oltaisiin tässä vaihtoehdossa ainakin tällä hetkellä luopumassa.

Päätöstä siitä ostetaanko rakennus vai vuokrataan, onkin erittäin hankala tehdä tilanteessa, jossa myös Soten tulo on vielä kesken. Terveyskeskuksen väistötiloina A-sairaalan tilat toimivat varsinkin hallinnon ja sellaisten toimintojen osalta, joissa ei huone- tai muita toiminnallisia muutoksia tarvitsisi tehdä paljon.

Tämän hetkisen tiedon mukaan sairaanhoitopiiri vuokraa kaupungille vapautuvat tilat A-sairaalasta samaan hintaan kuin mikä on heidän sisäinen vuokransa eli n. 14 €/m2 ja matalamman siiven osalta vuokra olisi n. 7 €/m2. Vuokranmaksu alkaisi kuten sairaanhoitopiirin omassakin käytännössä siitä hetkestä (= seuraavan kuun alusta) kun mahdolliset korjaustyöt ovat valmiit ja tila otetaan varsinaiseen käyttöön.

Nämä ovet tulevat lähiaikoina tutuiksi monelle uusikaupunkilaiselle, sillä osa terveyskeskuksen tiloista tullaan sijoittamaan A-sairaalan vapautuneisiin väistötiloihin mahdollisimman nopeasti. Osa nykyisen terveyskeskuksen kolmannen kerroksen työntekijöistä on jo siirtynyt A-sairaalan pohjakerroksen tiloihin. Sairaanhoitopiiri käsittelee ja laatii kaupungille tilojen vuokrauksesta sopimuksen ennen kesäkuun puolta väliä. Jo kesäkuun aikana ensimmäisenä vapautuisivat tilat kerroksista 2, 3, 4, ja 5. Lisäksi käytettävissä olisi sisääntulokerroksen entiset taloustoimiston ja sairaanhoidon hallinnon tilat (kuvassa alhaalla oikealla).

Kuva sairaalarakennuksen aulasta. A-sairaalan vuodeosastot ovat jo siirtyneet Kupittaalle ja Halikkoon, mutta Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala tarjoaa edelleen A-sairaalassa avo- ja osastohoitopalveluja Uudenkaupungin sekä lähikuntien asukkaille. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry:n Auttava omainen -projekti tarjoaa maksutonta omaisneuvontaa ja vertaistukea sairastuneen omaisille ja läheisille ilman ajanvarausta torstaisin klo 10-14 Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa.

Osa Uudenkaupungin terveyskeskuksen tiloista sijoitetaan ensi tilassa

A-sairaalan vapautuviin tiloihin

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 1.6.2018


Uudenkaupungin kaupunginhallitus käsittelee maanantain kokouksessaan terveyskeskuksen tilannetta, josta kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén antaa tilannekatsauksen.

Tehdyn selvityksen keskeinen asia on, että terveyskeskuksesta on tarve siirtää nopeasti A-sairaalan vapautuneisiin tiloihin ne toiminnot, joiden muutosta ei aiheudu huomattavia muutoksia. Lopullista ratkaisua varten tehdään kustannusarvio A-sairaalan vaatimista välttämättömistä korjauksista.

Talousarvioseminaarissa 14.5.2018 kaupunginvaltuustolle esiteltiin terveyskeskuksen tilannetta. Terveyskeskuksen sisäilmaongelmat ovat pahentuneet ja on tärkeää, että saadaan tyhjennettyä ainakin kolmaskerros toiminnasta. Muutkin kerrokset on tärkeää tyhjentää, mutta kolmannessa kerroksessa on havaittu sädesienen aiheuttamia mikrobiongelmia, jotka altistavat henkilökuntaa.

On tärkeää, että Uudessakaupungissa säilyvät terveydenhuollon palvelut ja että niitä voidaan kehittää yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Viranhaltijat ovat käyneet neuvotteluja sairaanhoitopiirin johdon kanssa ja heille on myös tärkeää yhteistyö ja se, että Uuteenkaupunkiin saadaan perustettua Sotekampus.

A-sairaalarakennusta on suunniteltu yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. On suunniteltu yhteisiä psykiatrisia palveluja, diabetespalvelua sekä seudullista perhekeskusta. Myös fysioterapiapalveluita on mietitty sijoitettavaksi yhdessä sairaanhoitopiirin fysioterapian kanssa.

Suunnittelutyötä jatketaan siten, että tavoitteena on muodostaa Sotekampus A-sairaalarakennukseen yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.


Päätöstä ostetaanko vai vuokrataanko hankala tehdä Soten ollessa kesken

Päätöstä siitä ostetaanko rakennus vai vuokrataan, on erittäin hankala tehdä tilanteessa, jossa myös Soten tulo on vielä kesken. Terveyskeskuksen väistötiloina A-sairaalan tilat toimivat varsinkin hallinnon ja sellaisten toimintojen osalta, joissa ei huone- tai muita toiminnallisia muutoksia tarvitsisi tehdä paljon.

Suunnittelussa suunnitellaan toiminnalliset muutokset ja lasketaan niiden pohjalta kustannusarvio. Lisäksi kuntotutkimuksen pohjalta lasketaan rakennukseen tehtävät välttämättömimmät muutokset ja niiden kustannusarvio. Sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu, että kustannusten varmistuttua, tehdään vasta päätöksiä joko ostosta tai vuokrauksesta.

Akuutin terveyskeskuksen tilatarpeen tyydyttämiseksi siirretään ne toiminnot, joiden muutoksista ei aiheudu huomattavia muutostarpeita välittömästi A-sairaalan vapautuneisiin tiloihin. Sairaanhoitopiiri käsittelee ja laatii kaupungille vuokrauksesta sopimuksen ennen kesäkuun puoltaväliä. Tämän hetkisen tiedon mukaan sairaanhoitopiiri vuokraa kaupungille vapautuvat tilat A-sairaalasta samaan hintaan kuin mikä on heidän sisäinen vuokransa eli n. 14

€/m2 ja matalamman siiven osalta vuokra olisi n. 7 €/m2. Vuokranmaksu alkaisi kuten sairaanhoitopiirin omassakin käytännössä siitä hetkestä (= seuraavan kuun alusta) kun mahdolliset korjaustyöt ovat valmiit ja tila otetaan varsinaiseen käyttöön.

Sairaanhoitopiirin ilmoituksen mukaan kerroksista 2, 3, 4, ja 5 vapautuisivat tilat kohtuullisen nopeasti ja näiden kerrosten lisäksi käytettävissä olisi sisääntulokerroksessa entiset taloustoimiston ja sairaanhoidon hallinnon tilat.

Maanantain kokouksessa kaupunginjohtaja ehdottaa, että kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn toimintasuunnitelman ja päättää, että osa terveyskeskuksen tiloista sijoitetaan A-sairaalan vapautuneisiin tiloihin mahdollisimman nopeasti.

Arvioi Omaolossa itse flunssasi oireet, vältä jonotus päivystykseen – tarvittaessa saat verkkopalvelusta ajan päivystykseen

Avakka • Teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 2.10.2018

Varsinaissuomalaiset voivat verkkopalvelun avulla selvittää omaa hoidon tarvettaan kolmessa oiretyypissä: hengitystietulehduksen, virtsatietulehduksen ja alaselkäkivun oireissa, kerrotaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Verkkopalvelun kautta saa tarvittaessa ajan sairaanhoitajalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyksiin Turkuun, Uuteenkaupunkiin, Loimaalle ja jatkossa mahdollisesti Saloon. Turun yhteispäivystys on ottanut oirearviot käyttöön asiakkaan prosessien keventämiseksi.

Verkkopalvelun itsearvioinnin etu asiakkaalle on nopeus. Arvion omasta terveydentilasta saa nopeasti ja luotettavasti. Palvelu ohjaa asiakkaan oikean terveyspalvelun piiriin tai antaa omahoito-ohjeita. Arviot ja ohjeet perustuvat Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin tietämyskantaan. Palvelu on osa valtakunnallista Omaolo-kokonaisuutta, joka on yksi hallituksen kärkihankkeista.


Itsearviointi ei vaadi kirjautumista

Sairaanhoitopiirin sivuilta löytyvät linkit hengitystietulehdusoireiden, alaselkäkivun ja aikuisten naisten virtsatietulehdusoireiden itsearviointiin. Oirearvion voi tehdä ilman kirjautumista.

– Ohjelma kysyy kysymyksiä, joihin vastaamalla käyttäjä saa suosituksen. Se voi olla itse-hoito-ohjeita tai kehotus hakeutua ammattilaisen hoitoon. Vasta siinä vaiheessa, jos käyttäjä haluaa yhteyden terveydenhoitoon, hänen pitää kirjautua, projektipäällikkö Satu Hurme Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksesta (EPLL) kuvaa.

Kirjautuminen tapahtuu verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja sen jälkeen käyttäjä valitsee haluamansa päivystyksen valikosta. Varsinais-Suomen ohella oirearviointi-pilotteja on muuallakin Suomessa, ei kuitenkaan vielä kattavasti koko maassa. Kun käyttäjä valitsee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, viesti tulee Turun yhteispäivystykseen sairaanhoitajalle.

– Asiakkaan tekemä oirearvio näkyy ammattilaiselle, kun viesti lähetetään päivystyksen sairaanhoitajalle. Sairaanhoitaja voi esittää asiakkaalle lisäkysymyksiä ja tarvittaessa varata ajan päivystyksen sairaanhoitajalle. Tällöin asiakas pääsee vastaanotolle sovitusti, eikä hänen enää tarvitse erikseen jonottaa. Tarvittaessa sairaanhoitajamme konsultoi lääkäriä, Hurme kuvaa.

Asiakas voi saada lääkemääräyksen esimerkiksi virtsatietulehduksen hoitoon itsearvioinnin perusteella. Asiakas voi noutaa sähköisen reseptin lähimmästä apteekista.

Sairauslomatodistuksen voi myöntää sairaanhoitaja tai lääkäri, tarpeen mukaan, vastaanotollaan.


Uutta sairaanhoitopiirissä

Syyskuussa avautuneet kolme itsearviointia ovat uutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin asiakkaille. Hurme toivoo, että mahdollisimman moni asiakas löytää Omaolo-palvelun, jonka etuna on, että ihminen pääsee itse arvioimaan vointiaan vuorokauden ajasta ja paikasta riippumatta. Vastaukset perustuvat tutkittuun tietoon.

– Samojen käypähoito-ohjeiden mukaan teemme työtämme päivystyksessä ja nyt on mahtavaa, että voimme tarjota niitä asiakkaille sinne ihan omaan kotiin ja kotisohvalle asti. Palvelu tulee jatkossa selkeästi vähentämään päivystyksen ruuhkaa ja ennen kaikkea tuottaa parempaa palvelua asiakkaillemme, Hurme uskoo.

Lisää Omaolo-oirearviointeja varsinaissuomalaisille on tulossa joulukuun puolivälissä. Tällöin avautuu lisää oirearvioita, joita on yhteensä 13.

Kaikki joulukuussa julkaistavat oirearvioinnit ovat kaksikielisiä. Tällöin myös sairaanhoitopiirin pilotteina aloitettuihin kolmeen oirearviointiin saadaan ruotsinkielinen versio.

Tutustu Omaolo-palveluun.


Verkkopalvelun kautta saa tarvittaessa ajan sairaanhoitajalle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyk-siin Turkuun, Uuteenkaupunkiin ja Loimaalle.

Palvelun toivotaan jatkossa selkeästi vähentävän päivystyksen ruuhkaa myös Uudessakaupungissa ja ennen kaikkea tuottaa parempaa palvelua sitä tarvitseville.

”Varsinaissuomalaiset voivat jatkossa itse arvioida oireensa verkkopalvelussa. Myös pienet leikkaukset, kuten umpisuolen poisto sekä lonkkanivelen vaihto,voi jatkossa tehdä itse kotona, kunhan lähettää operaatiosta ensin lääkärille sähköpostia.”

    Näin hanketta arvioi

    Roope Lipasti TS extra

Yksityistä terveys- ja työterveyshuoltoa hallitsevat Terveystalo ja Mehiläinen vahvistavat otettaan Uudenkaupungin terveydenhuollossa

Terveystalolle autotehtaan työterveystoiminta – avaa myös uuden lääkärikeskuksen U:kiin

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 25.10.2018

Terveystalo vastaa Valmet Automotiven työterveystoiminnasta kaikilla Suomen toimipaikoilla, myös Uudenkaupungin autotehtaalla, 1.2.2019 alkaen. Tähän liittyen Terveystalo avaa myös uuden lääkärikeskuksen Uudenkaupungin keskustaan ensi vuoden helmikuussa. Valmet Automotivelle yhteistyö Terveystalon kanssa tarjoaa työterveyden vahvaa asiantuntemusta ja merkittävää kehityspotentiaalia, todetaan yhtiöiden tänään julkistetussa tiedotteessa.

Valmet Automotiven mukaan Terveystalo valikoitui yhtiön kumppaniksi kilpailutuksen kautta. Terveystalon sitoutumista osoittaa heidän päätöksensä perustaa samalla täyden palvelun lääkäriasema Uuteenkaupunkiin. Valmet Automotivelle tämä merkitsee tärkeää lisäkapasiteettia autotehtaalla olevan työterveyden tarjontaan ja Uudellekaupungille puolestaan imagollista nostoa ja vetovoimatekijää.

– Autotehtaan nopea kasvu luo uusia haasteita työterveydelle. Olemme vakuuttuneita, että Terveystalon kanssa pystymme kehittämään työterveytemme toimintaa ja vastaamaan muutoksen tuomiin haasteisiin. Olemme myös tyytyväisiä, että kasvumme näkyy kaupunkilaisille uutena lääkäriasemana, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo.

Terveystalolle yhteistyö Valmet Automotiven kanssa sinetöi suunnitelmat laajentaa toimintaa Uuteenkaupunkiin. Helmikuun alussa avataan lääkärikeskus kaupungin keskustaan osoitteeseen Rantakatu 25, johon tulee lääkärivastaanoton lisäksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Valmet Automotiven henkilöstöä varten avataan työterveysvastaanotto autotehtaalle.

– Haluamme olla Valmet Automotivelle heidän odotuksiaan ja tarpeitaan vastaava kumppani. Kaupunkilaisille haluamme tarjota alueen parhaita terveyspalveluita ja suunnitelmissamme on laajentaa tarjontaamme erikoislääkäripalveluihin. Alkuvaiheessa Terveystalo työllistää noin 20 työntekijää ja ammatinharjoittajaa, kertoo Terveystalon Länsi-Suomen alueen myyntijohtaja Juha Impilä.

Valmet Automotivella on Suomessa toimipaikkoja Uudessakaupungissa, Turussa ja Vantaalla. Hallinnollisiin, asiantuntijatehtäviin ja suunnittelupalveluihin keskittyvillä Turun ja Vantaan toimipaikoilla työskentelee muutamia kymmeniä henkilöitä, Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstömäärä on kaikkiaan noin 4 500.

Terveystalon toimesta avataan helmikuun alussa lääkärikeskus kaupungin keskustaan osoitteeseen Ranta-katu 25 (oikealla oleva rakennus), johon tulee lääkärivastaanoton lisäksi laboratorio- ja kuvantamispalvelut. Valmet Automotiven henkilöstöä varten avataan työterveysvastaanotto autotehtaalle. – Merkille pantavaa on, että viereisessä talossa vasemmalla sijatseva Vakka-Suomen Lääkärikeskus liittyi osaksi Mehiläistä 15.6.2018 allekirjoitetulla yrityskaupalla. Nyt Mehiläinen kuitenkin menetti sillä aikaisemmin olleen autotehtaan työterveyshuollon.

Vakka-Suomen Lääkärikeskus liittyi osaksi Mehiläistä kesäkuussa solmitulla yrityskaupalla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.10.2018

Asiakaspalvelu jatkuu lääkärikeskuksen tiloissa tuttuun tapaan, eikä yrityskaupalla ole vaikutuksia henkilökunnan työsuhteisiin tai asiakassopimuksiin, kerrotaan Mehiläisen tiedotteessa

Vakka-Suomen Lääkärikeskus tarjoaa terveyspalveluita 30-vuotisella kokemuksella keskeisellä paikalla Uudenkaupungin ytimessä. Asiakkaille tarjotaan saman katon alta lääkäri-, työterveys-, fysioterapia- ja laboratoriopalvelut. Mehiläinen on ostanut 15.6.2018 allekirjoitetulla yrityskaupalla Vakka-Suomen Lääkärikeskus Oy:n koko osakekannan.

– Kasvava ja kehittyvä Uusikaupunki on Mehiläiselle tärkeä toiminta-alue. On hienoa päästä tarjoamaan alueen asukkaille sekä yrityksille laadukkaita terveyspalveluita ja suunnittelemaan palveluiden laajentamista, kuten röntgenyksikön perustamista, kommentoi Mehiläisen liiketoimintajohtaja Anssi Hartiala.

– Tulevat sote-ratkaisut ja terveyspalveluiden nopea muutos johtivat siihen, että lähdimme yhdessä muiden osakkaiden, Vesa Salinin ja Arsi Brobergin, kanssa kartoittamaan tulevaisuuden eri vaihtoehtoja toiminnan kehittämiseksi. Mehiläinen alan kiistattomana edelläkävijänä on erittäin mieluisa uusi omistaja, jonka osaamisen ja sähköiset palvelut saamme tuotua asiakkaidemme hyödyksi Uudessakaupungissa. Toiminta jatkuu erittäin ammattitaitoisen ja hyväksi kokemani tiimin kanssa myös tulevaisuudessa, sanoo hallituksen puheenjohtaja ja lääkäriyrittäjä Markus Laurila Vakka-Suomen Lääkärikeskuksesta.

Mehiläisen valtakunnalliset, vahvat resurssit tarkoittavat Vakka-Suomen Lääkärikeskuksen asiakkaille jatkossa aiempaa laajempia palveluita. Mehiläinen tarjoaa asiakkaille muun muassa edistykselliset, sujuvan asioinnin mahdollistavat digitaaliset palvelut.

– Omistajavaihdos ei vaikuta henkilökunnan työsuhteisiin tai asiakassopimuksiin. Asiakaspalvelu jatkuu tuttuun tapaan Koulukadulla. OmaMehiläinen-sovelluksen osana toimiva Digiklinikka tarjoaa uusikaupunkilaisille mahdollisuuden tavoittaa terveydenhuollon ammattilaiset jatkossa kellon ympäri. OmaMehiläisen Digiapteekin kautta myös lääkkeet voi tilata sujuvasti kotiovelle, kuvailee Hartiala tulevaa palvelutarjontaa.

– Autotehtaan työterveyskisatappio Terveystalolle, oli varmasti kova takaisku Mehiläiselle, joka aikaisemmin hoiti autotehtaan työterveyshuollon ja oli Lääkärikeskuksen ostollaan valmistautunut jatkamaan pestiä. –Tiedossa on ollut, ettei Mehiläinen ole tähän asti pystynyt vastaamaan kaikkeen kysyntään, vaan työterveys-huollon resurssit on jouduttu kohdentamaan ensisijaisesti työhöntulotarkastusten tekemiseen.

KELA-korvauksista jättipotti menee jo nyt terveys-firmoille, kuten Terveystalo ja Mehiläinen


Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.10.2018

Autotehtaan työterveyshuollon kohentuminen on tietysti hyvä asia. On kuitenkin hyvä muistaa, että niin yksityisestä terveydenhuoltoa kuin työterveydenhuoltoakin, jota viime mainittua myös ”ohituskaistaksi” kutsutaan, ovat jo vuosikausia hallinneet Mehiläinen ja Terveystalo. Näiden yhtiöiden  bisnekset vaihtavat kiihtyvään tahtiin omistajaa ja ostavat markkinoilta kilpailijoita.

Mehiläisen liikevaihto oli viime vuonna 755 miljoonaa, Terveystalon 690 ja Pihlajalinnan 424 miljoonaa euroa. Mehiläinen ja Terveystalo ovat ennakoineet miljardin euron rajan menevän pian rikki.

Terveystalo on vaihtanut 2000-luvulla omistajaa useita kertoja. Sijoitusyhtiö Bridgepoint myi Terveystalon ruotsalaiselle sijoitusyhtiölle EQT:lle. Molemmat sijoittajat toimivat Luxemburgin kautta. Rahastus on tapahtunut pääosin lainojen korkeilla korkoprosenteilla.

Mehiläisen pääomistaja on CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot. Mehiläisen omistajiin kuuluvat myös LähiTapiola-ryhmä, Varma, Valtion Eläkerahasto (VER), Ilmarinen, Apteekkien Eläkekassa, Valion Eläkekassa sekä yhtiön johto. 

CVC Capital Partners -pääomasijoittaja osti osuuden Mehiläisestä 1,8 miljoonalla. KKR saa myydessään nelinkertaisen hinnan, vuonna 2010 tekemälleen sijoitukselle. Osingot ovat varmasti myös olleet mittavia, joten tappioita ei tule, mutta mitä Suomi on saanut ja mitä Suomi saa jatkossa tuon yrityksen kautta.  

Ehkä Mehiläisestä saadaan kansalle kalliita lääkäripalveluita veronmaksajien piikkiin, eihän tuollaisia kauppoja ihan ilman tarkkaa harkintaa tehdä, kysellään. Jenkkisijoittavat toimivat dollarinkuvat silmissään.  Kauppahinta on yli 16 kertaa Mehiläisen arvioitu vuoden 2018 tulos ennen rahoituskuluja, veroja, poistoja ja arvonalennuksia.

Terveystalo ilmoitti ostaneensa Attendon Suomen terveyspalvelut. Kauppahinta on ilmoitettu 233 miljoonaa euroa. Voidaankin sanoa alun perin  suomalaiset yrityksen ovat muuttuneen ulkomaiseksi  tiuhaan omistajaa vaihtavaksi kauppatavaraksi. Mitä ilmeisemmin mahdollisesti tulevan soten toteutuminen on vauhdittanut kaupankäyntiä. 

KELA-korvauksista jättipotti menee terveysfirmoille. Ne ovat jo vuosikausia olleet merkittäviä muun muassa Mehiläiselle ja Terveystalolle. – Eivätkä nämä yritykset ole veronmaksajia muistaneet, vaan ulkomaille ovat isot pääomat kadonneet. Suomen perusterveydenhuolto on vuosikausia lihottanut Luxemburgin kautta toiminutta sijoittajaa – suurelta osin Kelan rahoituksella, sanovat asiaa tutkineet.