Yhdysvalloissa asuva missilegenda Armi Kuusela, vierailee tänään synnyinkunnassaan Muhoksella Pohjois-Pohjanmaalla. Kuuselaa pääsee tapaamaan järjestetyssä avoimessa yleisötapaamisessa. Mainittakoon, että Miss Universum-kisan 1952 voittaneella Armilla on iso-vanhempiensa kautta sukuyhteys myös Uuteenkaupunkiin. Kuusela täytti keskiviikkona 80 vuotta.

Tilaisuudessa Kuusela pitää puheenvuoron ja tarjoaa yleisölle mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Lisäksi Kuuselan ohjelmassa on ainakin kiertoajelu ja tapaaminen kunnan johdon kanssa.

Kuusela, nykyisin nimeltään Kuusela-Williams, voitti vuonna 1952 Miss Universum -kauneuskilpailun ensimmäisenä suomalaisena. Hänet oli palkittu aiemmin samana vuonna Suomen Neitona.

Muhoksen kunnanjohtaja Jukka Syvävirta kertoo, että vierailun järjestelyt ovat sujuneet hyvin. Hän ei osaa arvioida, kuinka suuri taloudellinen panostus Kuuselan saapuminen Muhokselle on.

Yleisötilaisuuden pitopaikasta ei tarvinnut maksaa vuokraa, koska se on kunnan oma rakennus, ja muutenkin kulut ovat lähinnä henkilökunnan työtunteja.

– Tietysti siitä euroja kertyy, jos tunteja alkaa laskea vaikkapa allekirjoittaneenkin kohdalla.

Kansainvälinen tähteys sivusi myös Uudenkaupungin vaiheita 1950-luvulla, kun Miss Universum-kilpailun kesällä 1952 voittanut Armi Kuusela vieraili paikkakunnalla isoäitinsä luona. Kuvassa Armi on juuri lähtenyt kaupunkikävelylle Kuuselan talosta Alisenkadun ja Sepänkadun kulmasta ensimmäisen puolisonsa, flippiiniläisen liikemiehen Gil Hilarion kanssa, innokkaan uusikaupunkilaisyleisön saattamana. Kuva yllä: Uusikaupunki-teos 2012

Armi Kuusela vastaa kysymyksiin yleisö-tilaisuudessa Muhoksella

Puupaatei Pakkahuoneella

Lakattua ja tervattua pintaa kaupungin-lahdella kuin ennen muinoin

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 25.8.2014

Ilahduttavan moni oli kuullut kutsun ja tuonut omistamansa ja vaalimansa puupaattinsa näyttelyyn ja nähtäväksi Pakkiksen rantaan. Veneen ei edellytetty olevan näyttelykuntoinen, pinnalla pysyminen on tärkeintä samoin kun sen, että rakennusmateriaali on puu. Koko venearsenaali soutupaateista puupurjeveneisiin olikin hyvin edustettuna. Uteliaita ja ihastelijoita myös riitti koko lauantaipäiväksi.

Rakkaudesta puuvenesiin ja puhtaasti talkoohengellä järjestetyn näyttelyn puuhamiehinä ovat toimineet Henrik Helpiö, Asmo Hällfors, Mikko Vikman sekä Kim ja Max Helpiö. Viime vuonna

Veneitä oli myös kaupan. Kuvan paatti joutunut syyniin.

Pyhämaalaisen yli nelikymppisen Maria-puupurjehtijan elämän-taivalta käydään läpi. Vieressä rivi pienempiä verkkopaatteja.

Rivi puisia matkaveneitä etualalla Ramona - suosittu muuten veneen nimenäkin.

Loistokuntoon remonteerattu Musta Helmi on todellinen helmi uusikaupunkilaisessa venekannassa.

Teijo Laihonen Pyhämaasta oli tuonut näytille vanhan maamoottorin, joka on Kouhin tilalla palvellut tappurin ja joskus myös sirkkelin pyörittäjänä. Kone ja sen nykyinen omistaja ovat molemmat iältään seitsenkymppisiä. – Hyväkuntoisia ollaan, mitä nyt kumpikin vähän tiputtaa, veistelee Laihonen pilke silmänkulmassaan.

Suositussa ”Tul toril”-teemasarjassa oli lauantaina vuorossa Wanha tavara

”Hai, osta hyvä hevone...” Wanhan tavaran torilla pyöri kansaa ja tarjolla oli mm. tavallista suurempi keinuhevonen ja patja-kankaalla verhoiltuja rokokoo-tuoleja.

Erilaisista metallihärpättimistä voi ideoida vaikka minkälaisia Bonk-tyylisiä vekottimia – käyttökelpoisia tai toimimattomia.

Myyntipöydiltä löytyi myös laaduksta ja ihan oikeesti wanhaa tavaraa.

Suomen vesillä liikkuu yhteensä noin 195 000 rekisteröityä venettä, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Suurin osa rekisterin veneistä on moottoriveneitä, kun purjeveneiden osuus on noin 7 prosenttia.

Trafin tilastojen mukaan eniten veneitä Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Lukumäärällisesti eniten veneitä on rekisteröity Helsingissä 15562 kpl, seuraavaksi eniten Espoossa, Turussa, Paraisilla ja Raaseporissa. Suhteutettuna väkilukuun Kustavi ja Taivassalo ovat maan kärkeä. Kustavissa veneitä on rekisteröity 1169 ja Taivassalossa 920 kappaletta.

Tiedot selviävät 22.8.2014 julkaistusta venerekisteristä, joka siirtyi maistraatilta Trafille elokuun alussa.   LUE...

Kustavi ja Taivassalo maan kärkeä väkilukuun suhteutettuna

Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa eniten rekisteröityjä veneitä

Avakka • 25.8.2014

Tältä se näyttää ”eestä ja takkaa”

Uusi kymmenen euron seteli julkistetaan ensi viikolla

Avakka 16.9.2014

Ensi viikolla 23. syyskuuta julkaistaan uusi kymmenen euron seteli. Se kuuluu toiseen eurosetelisarjaan eli Europa-sarjaan. Toisen setelisarjan ulkoasu on kehitetty ensimmäisen sarjan pohjalta, eli aihepiirinä säilyy ”aikakaudet ja tyylisuunnat”.

Setelin ulkoasua on kuitenkin hieman muutettu uusia ja entistä kehittyneempiä turvatekijöitä varten. Uuden ilmeen myötä uudet eurosetelit on myös helppo erottaa ensimmäisen sarjan seteleistä.

Uuteen kymmenen euron seteliin on lisätty esimerkiksi heijastelevia hologramminauhoja, joissa kuvat vaihtuvat, kun rahaa liikuttelee. Myös setelin arvo vaihtaa väriään liikuteltaessa. Lisäksi rahan reunaan on lisätty näkövammaisille kohopainatus.

Vuosi sitten uudistettiin viiden euron seteli. Kymmenen euron setelin jälkeen on vuorossa 20 euron setelirahan uudistus.

Euroseteleitä on maailmalla kaiken kaikkiaan yli 16 miljardia kappaletta.

Lue lisää uuden setelisarjan ulkoasusta ja käyttöönotosta.

Ukrainan kriisin pakotteet taittavat Suomen talouskasvun

Avakka • Ilmo Suikkanen • 18.9.2014

Palkansaajien tutkimuslaitos alentaa Suomen tämän vuoden kasvuennusteen -0,3 prosenttiin viime maaliskuun 0,9 prosentista. Ensi vuonna bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan yhden prosentin, kun maaliskuussa ennustimme kasvun olevan 2,2 prosenttia.

Ennusteen korjaukset johtuvat pitkälti Ukrainan kriisin kärjistymisestä. Ukrainan kriisin negatiivinen vaikutus Suomen talouskasvuun on muodostumassa ennakoitua suuremmaksi. Tämä konflikti, joka vaikuttaa talouspakotteiden kautta, on näillä näkymin supistamassa Suomen kokonaistuotantoa noin puolitoista prosenttia. Tästä puoli prosenttia realisoituu tänä vuonna ja yksi prosentti ensi vuonna.

Teollisuuden alkuvuonna vahvistunut tilauskertymä osoittaa, että edellytykset kasvun liikkeelle lähdölle ja sen nopeutumiselle olivat olemassa. Pakotteiden ja vastapakotteiden suorat ja epäsuorat vaikutukset alkavat kuitenkin voimistua loppuvuodesta.

Suomen vienti Venäjälle supistuu tänä vuonna noin 20 prosenttia viime vuodesta. Tilanne pysyy tältä osin huonona pitkälle ensi vuoteenkin. Vaikka Ukrainan konflikti lientyy tilannetta huonontaa se, että pakotteita puretaan yksimielisyyssäännöksistä johtuen hyvin hitaassa aikataulussa.

Näin käytettävissä olevat reaalitulot ovat kehittyneet eri väestöryhmissä vuosina 2009-2015. Työttömien ansiosidonnaisten ja työntekijäperheiden osalta ovat reaaliansiot laskeneet.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Venäjä-pakotteet haittaavat Suomen taloutta enemmän kuin virallisesti on annettu ymmärtää. Laitoksen ekonomistien mielestä tilanne pitäisi myöntää, jotta EU-komissio ei tulkitse Suomen talous-ongelmia rakenteellisiksi.

Palkansaajien tutkimuslaitos 17.9.2014                                        LUE...

Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomessa - Uudessakaupungissa laskua

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.10.2014                                                                                                                                                    LUE...

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 27 700 työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja tällä kertaa se supistui 600 henkilöllä (-2,0 %). Viime vuoden syyskuusta määrä kuitenkin kasvoi 2 700 henkilöllä eli 11,0 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 10,4 prosentilla.

Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin, eli 12,2 %. Koko maassa osuus kasvoi 1,1 prosenttiyksiköllä, ollen 12,0 %. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on suurempi kuin koko maassa ja samalla se on kuitenkin maan viidenneksi pienin.

Työttömien määrä kasvoi vuodentakaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi miltei samaan tahtiin kuin koko maassa, kun Uudellamaalla ja Pohjanmaalla työttömyyden kasvu oli sitä selvästi nopeampaa. Pitkäaikaistyöttömien ja nuorten osalta määrän kasvu jatkui lähes kaikkien ELY-keskusten alueilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä on poikkeuksellisesti supistunut Pohjois-Karjalassa kesäkuusta alkaen.

                    Näin paljon

                    pankki tarjoaa

                    talletuksestasi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.11.2014

Tuttua monelle on, että pankkitileillä olevalle rahalle ei pankeista tuottoa juurikaan heru. Palvelumaksuilla pankit sen sijaan rokottava asiakkaitaan kovakouraisesti. Huomionarvoista on, että suhteessa palvelumaksut merkitsevät pienituloisille suhteessa suurempaa menoerää. Eri pankkien talletustarjoukset eroavat silt paljon toisistaan. Taloussanomat lehti kertoo mistä pankista saa nyt parasta tuottoa tilillä makaavalle rahalle.

Parhaat talletustarjoukset määräaikaistileille ylittävät markkinakorkojen tason. Osa pankeista näyttääkin käyttävän muita parempikorkoista määräaikaistiliä "sisäänheittotuotteena", jolla hamutaan lisää asiakkaita. Tallettajan kannattaa olla tarkkana, sillä erot määräaikaistalletusten vuosituotoissa voivat olla liki prosenttiyksikön verran.

Suomen Rahatiedon keräämien laskelmien mukaan 25 000 euron vuoden määräaikaistalletuksen keskituotto oli lokakuun alussa 0,75 prosenttia.  Syyskuun alussa tuotto oli vielä 0,83 prosenttia, joten tuotto on viime kuuhun verrattuna notkahtanut.

                                                                                            Taloussanomat • Riikka Kalmi • 25.10.2014                LUE...

Vanhusten liikuntapuistohanke etenee – käyttövalmis keväällä

Uudenkaupungin lions klubien, LC Uusikaupunki/Männäinen, pääasiassa talkoovoimin toteutettu Leijonapuiston viereen sijoittuva ensisijaisesti vanhuksille tarkoitettu liikuntapuisto otetaan käyttöön ensi keväänä. Puiston vaatimat betonivalut on tehty ja saavat nyt kuivua rauhassa. Liikuntapuiston laitteiden avulla vanhukset voivat pitää yllä lihaskuntoaan, koordinaatiokykyään ja tasapainotaitojaan.

Ensimmäinen asiakkaalle Uudenkaupungin autotehtaalta luovutettu Saab -96 löytyy nykyään automuseosta. Uusimman mallin Mercedes-Benzin A-sarjan valmistuksen myötä henkilöstömäärä Uudessakaupungissa on kasvanut tasaisesti kesästä 2013 alkaen. Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä lähes 1500 henkilöä. Kuva: Valmet Automotive

U:gin autotehdas: 45 vuotta suomalaista autonrakennusta – yli miljoona autoa

Avakka 13.11.2014


Päivälleen 45 vuotta sitten Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla valmistui ensimmäinen asiakkaalle luovutettu auto. Tuosta hetkestä lähtien suomalainen autonrakennustaito on noussut alansa huipulle. Kaikkiaan Uudestakaupungista on toimitettu maailmalle jo yli 1,1 miljoonaa autoa.

Uudenkaupungin autotehtaan menestys perustuu osaamiseen ja erikoistumiseen. Jo varhain tehdas keskittyi erikoistuotteisiin, korkean arvoluokan ajoneuvoihin. Tyypillisiä Suomessa valmistettuja autoja ovat urheiluautot, avoautot sekä sähköiset ajoneuvot. Joka kolmas Uudessakaupungissa valmistunut auto on avoauto, ja 2010-luvun vaihteessa Valmet Automotive oli sähköautojen sarjavalmistuksen pioneerien joukossa.

Historiansa aikana Valmet Automotive on myös laajentanut tarjontaansa. Sopimusvalmistajasta on tullut maailman autoteollisuudessa tunnettu ja arvostettu monipuolinen ja kokenut palveluntarjoaja. Yritys on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin avoautojen kattojärjestelmien toimittaja. Lisäksi tarjoamme monipuolisesti suunnittelu- ja liiketoimintapalveluja niin autoteollisuudelle kuin muillekin teollisuuden aloille.

Mercedes-Benzin A-sarjan valmistuksen myötä henkilöstömäärä Uudessakaupungissa on kasvanut tasaisesti kesästä 2013 alkaen. Tehtaalla työskentelee tällä hetkellä lähes 1500 henkilöä.

Valmet Automotive tuottaa autoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja, avoautojen kattojärjestelmiä sekä niihin liittyviä liiketoimintapalveluja. Erikoisalaamme ovat korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Palveluksessamme on 2000 osaajaa Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Kiinassa.   www.valmet-automotive.com

Tyypillisiä Suomessa valmistettuja autoja ovat urheiluautot, avo-autot sekä sähköiset ajoneuvot. Evaa, autotehtaan itse kehittä-mää versiota sähköautosta on esitelty useilla kansainvälisillä automessuilla, mutta se ei – vielä – ole yltänyt tuotantoon asti.

Kuva Ilmo Suikkanen

Kovia kokeneen hybridiauton Fisker Karman tuotanto saattaa jälleen alkaa Uudessakaupungissa. Neuvottelut mallin uuden omistajan kanssa ovat edenneet myönteisesti. Kuvassa autoon tutustumassa Tekesin pääjohtaja Pekka Soini, joka 11.11.14 vieraili U:gissa Hinku-seminaarin alustajana. Kuva IS

Kaisa Parviainen oli omanlaisensa persoona, vaalimaton ihminen, joka ei tehnyt itsestään numeroa. Hän ei esimerkiksi mielellään antanut haastatteluita. Kaisa syntyi Pieksämäellä 1914 ja hän kuoli Raumalla 2002. Hänen koko nimensä oli Katri ”Kaisa” Vellamo Parviainen. Perheeseen kuului kolme sisarusta, joista kukaan ei avioitunut.
Kaisalla oli monenlaista lahjakkuutta. Hänen isällään oli tanssiorkesteri, ja Kaisa osasi soittaa viulua. Myöhemmin Turun aikoina hän soitteli enemmänkin ja häntä pidettiin lahjakkuutena myös tässä lajissa. Tästä yhdistelmästä kysyttäessä hän vastasi: – Keihäänheitto ja viulunsoitto ovat molemmat tekniikkalajeja.
Keihäänheiton lisäksi Parviainen saavutti menestystä myös pituushypyssä ja kilpaili myöskiekonheitossa ja kuulantyönnössä. Hän edusti seuratasolla Turun Rientoa ja Turun Urheiluliittoa. Hän paransi keihäänheiton ja pituushypyn Suomen ennätyksiä kaksi kertaa.
Myös pesäpalloilussa Parviainen menestyi SM-tasolla. Pieksämäen Palloilijoita ja vuodesta 1939 lähtien Warkauden Urheilijoita edustaessaan hän selvisi joukkueineen useamman kerran SM-loppuotteluun saakka.
Kaisaa kiinnosti arkkitehtuuri ja hän sai koulutuksen rakennuspiirtäjäksi. Hänen ammatikseen mainitaan asemakaavapiirtäjä ja urheilija. Tie vei Pieksämäeltä Varkauteen, Poriin, Turkuun ja viimein Tampereelle, jossa hän työskenteli Rakennus/kartanpiirtäjän tehtävissä vuoteen 1973 asti ja muutti sieltä Kuninkaankadulle Raumalle. 

Saunamökki Viisastenkariin syntyi omin käsin
Uudenkaupungin historiaan Kaisa liittyy Viisastenkariin itse rakentamansa saunamökin kautta. Saari sijaitsee UTMVS:n Haanperänkarin naapurissa. Hänellä kerrotaan olleen kova kädenpuristus, joka sai raavaat miehetkin kiemurtelemaan. Kirves tosiaan pysyi Kaisan kädessä ja mökki valmistui. 
Ensimmäiset retket Viisastenkariin Kaisan kerrotaan tehneen 40-luvulla kanootilla läheisimmän ystävänsä Sirpa Vehterän kanssa. Hänen yksityiselämästään ei monikaan tiennyt, kuitenkin läheinen ystävyys Sirpaan huomattiin, kun alettiin puhua Kaisan mahdollisesta homoseksuaalisuudesta. 
Kummityttärelle Kaisa vakuutti, etteivät he ole lesboja. Vain yksi miessuhde tiedetään. Kaisalla ja Sirpalla ei ollut yhteistä asuntoa, vaan he asuivat lähekkäin. Ensimmäisen sydäninfarktin 50-luvun lopulla saatuaan, hän kuitenkin joutui luopumaan Viisatenkarin mökistään. Paikka ulkomeren tuntumassa muodostui hänelle kuitenkin rakkaaksi, tätä osoittaa sekin, että hänen tuhkansa siroteltiin 2002 Viisastenkarin lähivesiin.
Lontoon olympiakisat olivat hänen mestarinäytteensä. Tuohon aikaan sodan jälkeen kaikki oli yksinkertaisempaa. Lontooseen matkustettiin laivalla, ja mukaan oli otettava riittävästi ruokaa. Myös Lontoossa oli ruokapula. Valtio antoi kisoihin valmistautuville ylimääräisiä leipäkortteja. Kaisa kävi Lontoossa mm. kuninkaan vastaanotolla.
Naisurheilijana oleminen ei siihen aikaan ollut helppoa, koska joutui monenlaisen pilkan kohteeksi. Rahallisestikaan urheilu ei ollut kannattavaa. Kaisa tunnettiin suorapuheisena, mutta samalla vetäytyvänä. Kun Suomen urheilu, keihäs osittain mukaan lukien, oli pitkään aallon pohjassa, myös Kaisalta kysyttiin syytä siihen. ”– No, kun ne on tommosia läskiperseitä kaikki”, kuului topakka kommentti.
Myöhemmin Kaisa tunnistettiin punaisesta Fiatista, jota hän ajoi vanhuuden päiviin saakka. Vanhempana Sirpa ja Kaisa aina yhdessä tutkivat tarkkaan reitin, kun lähdettiin liikkeelle. Tarkistettiin esim. kaikki liikennevalot. Vanhana on oltava varovainen ja Kaisa toteutti sitä ajamalla keskellä tietä.
Vuonna 2001 Kaisa Parviainen sai valtion Pro Urheilu -palkinnon, 100 000 markkaa. Niillä rahoilla hän halusi ostaa itselleen kunnon rukkaset, joissa on turkisvuori. Kummitytölle hän kertoi huonosta sängystä, ja niinpä hänelle hankittiin myös parempi sänky. Kaisa kuoli puoli vuotta myöhemmin aivoinfarktiin, mutta ehti kuitenkin nukkua hyviä yöunia uudessa sängyssään.
Yle Areenan Kiveen Hakatut -sarjassa Arto Teronen ja Jouko Vuolle muistelevat Kaisa Parviaisen elämäntaivalta


http://areena.yle.fi/radio/1576284shapeimage_11_link_0

Ensimmäinen naisten olympia-mitalisti Kaisa Parviainen vietti kesiään Viisastenkarin mökillään Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.12.2014

Torstaina 5.12.2014 tuli kuluneeksi sata vuotta Kaisa Parviaisen syntymästä. Lontoon Wembleyllä vuonna 1948 Parviainen ylsi historialliseen saavutukseen, hän voitti Suomelle ensimmäisen naisten olympiamitalin yleisurheilussa. Laji oli keihäänheitto, jossa tuli olympiahopeaa. Kyseessä oli Kaisan sivulaji, päälajissaan pituudessa hän nippa nappa jäi loppukilpailun ulkopuolelle.

Uudestakaupungista kotoisin oleva Kooveen 24-vuotias Eemeli Salin (selin kameraan) on ensikertalainen Salibandyn MM-kisoissa, mutta teki heti maalin ja sai syttöpisteen ottelussa Saksaa vastaan. Kovana kaksin-kamppailijana tunnettu Salin pelaa sarjatasolla KooVeen riveissä. Kuva IFF

Ensikertalaiset ilahduttivat heti avausottelussa – Suomi raivasi Saksan tieltään 9-2

Avakka • Ilmo Suikkanen • 6.12.2014

Suomi voitti Saksan lukemin 2-9 MM-kisojen avauskamppailussaan Ruotsin Göteborgissa. MM-debytantit iskivät viisi yhdeksästä osumasta, uutisoi Pääkallo.fi.

Suomi oli odotetusti ylivoimainen pallollisessa pelissä, ja Saksa selviytyi näinkin siedettävillä numeroilla uhrautuvan puolustuspelin, maalivahti Janek Kohlerin sekä tolppien ansiosta. Pää on nyt avattu, ja tästä joukkueen on hyvä jatkaa huomenna Latviaa vastaan.

Kaikki ensikertalaiset esiintyivät edukseen, ja erityisesti Risto Töllikkö (0+4), Miko Kailiala (0+3), Jami Manninen (2+0) sekä Eemeli Salin (1+1) voivat olla otteisiinsa tyytyväisiä. Kokeneemmasta kaartista kahden maalin Rickie Hyvärinen oli nälkäinen ja yhden erän huilannut Tero Tiitu osui myös kahdesti.

Parilla vuodella viime kisoista nuorentunut Suomi juoksutti kentälle yhdeksän ensikertalaista, jotka selviytyivät tulikasteestaan kiitettävin arvosanoin. Puolustuksen viisi keltanokkaa pelasivat omilla vahvuuksillaan, ja hyökkääjät Jami Manninen, Eemeli Salin ja Miko Kailiala pääsivät kaikki mukavasti pisteiden makuun. Maalivahti Tomi Ikoselle ottelu oli hankala, sillä tilanteita tuli harvakseltaan. Ensimmäisen ottelun perusteella paketti näyttää olevan odotetun mukavasti kasassa.


Tilastohuomiot:

Saksa: Dominik Mucha 1+0, Tino von Pritzbuer 1+0

Suomi: Risto Töllikkö 0+4, Miko Kailiala 0+3, Jami Manninen 2+0, Rickie Hyvärinen 2+0, Tero Tiitu 2+0, Eemeli Salin 1+1, Mikael Lax 1+0, Nico Salo 1+0

Vakka-Suomessa pahiten sähkökatkoja Vehmaalla, Taivassalossa ja Kustavissa

Avakka • 10.12.2014 • Päivitetty  klo  14:45                                                                                                                                                                 LUE...

Myrsky on alkanut katkoa sähköjä Lounais-Suomessa. Pahimmillaan sähköttä on ollut kerralla yli 4 500 asiakasta keskiviikoaamupäivän aikana. Katkoja on erityisesti esiintynyt Vehmaalla Taivassalossa ja Kustavissa. Sähkökatkoja on ollut jonkin verran myös Uudessakaupungissa, Salossa ja Paraisilla.

Pöytyällä ja Mynämäellä sähköttä on ollut satoja asiakkaita. Laitilassa ja Marttilassa vikoja on muutamia kymmeniä. Satakunnassa sähköttä on ollut enimmillään yli 800 asiakasta. Sähköttömiä talouksia oli klo 15 Laitilasta Euran suuntaan 71. Ennusteen mukaan myös lauantain 13.12. vastaisena yönä tuulenpuuskat yltyvät erittäin voimakkaiksi.

Olemme nostaneet omaa valmiustasoamme ja pyydämme myös asiakkaitamme varautumaan mahdollisiin myrskystä aiheutuviin sähkökatkoihin, varoittaa Vakka-Suomen Voima sivustollaan.

Vakka-Suomen Voiman ja Rauman Energian vikapalvelunumero 020 6066 133 palvelee ympäri vuorokauden.
Yhtiöt kehoittavat tilaamaan kännykkäänsä Katkovahti –tekstiviestipalvelun, jonka avulla saa tiedon yli 5 minuuttia kestävistä sähkökatkoista ja niiden päättymisestä.
Palvelun avulla asiakas tietää, että katkos on jo havaittu ja hänen ei tarvitse soittaa vikapalvelunumeroon.  Näin asiakaspalvelu ei turhaan ruuhkaudu. Soittaminen on kuitenkin tarpeellista, mikäli asiakkaalla on vikapaikka tiedossa.
Palvelun voi tilata itse lähettämällä pyyntö tekstiviestillä numeroon 040 651 2400. Viestiin kirjoitetaan seuraavat tiedot:  aloita  asiakasnumero  käyttöpaikkanumero
Lisätietoja palvelusta: www.vsv.fi/sahkoverkot-ja-liittymat/fi_FI/Katkovahti/

Häiriökarttapalvelu antaa reaaliaikaisen tiedon verkkoalueen sähkönjakelutilanteesta http://hairioinfo.raumanenergia.net/DmsWebOutageMap/outagemap.html

Lisäksi asiakkaita muistutetaan varautumisesta sähkökatkoon jo ennakolta.
Tietoja on varautujalle koottu osoitteeseen: www.vsv.fi/sahkoverkot-ja-liittymat/fi_FI/varautuminen/

Kuluneena syksynä myrskyt eivät viimevuotiseen tapaan ole riepotelleet Vakka-Suomea. Tämänpäiväinen myrsky on oikeastaan tämän syksyn ensimmäinen vakavasti otettava tuuliuhka. Kuvassa viimevuotisen Reima-myrskyn aikaansaannos Uudenkaupungin saaristossa. Kuva: Ilmo Suikkanen

Sähkölinjan päälle kaatunut mänty tulessa U:gissa

Avakka • 10.12.2014 klo 19:45

Mänty kaatui tuulen voimasta voimalinjan päälle ja syttyi palamaan Lyökintien-Pyhämaantien varrella Uudessakaupun-gissa keskiviikkoiltana. Pelastuslaitos sai tiedon tapahtuneesta kello 16:54. Palo ei päässyt leviämään ympäristöön.

Bioetanolitehdashankkeille jaettiin rahaa 33,3 miljoonaa euroa – Ubio Oy ei ollut hakijoiden joukossa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 18.12.2014

Uudessakaupungissa pistettiin vuonna 2008 alulle kaupunkivetoinen bioetanolitehdashanke. Vastaavanlaisia hankkeita oli tuolloin useampia eripuolella Suomea. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tällä viikolla Suomen Bioetanoli Oy:lle 30 miljoonaa euroa energiatukea Kouvolan Myllykoskelle suunniteltuun bioetanolilaitosinvestointiin.

Neste Oil Oyj:lle myönnettiin vastaavasti vajaat 3,3 miljoonaa euroa tukea Naantalin jalostamoon yhteyteen, jossa mäntyöljypikeä jalostetaan jatkossa jatkuvatoimisesti liikenteen biopolttoainetta.

Uudenkaupungin hanketta on valmisteltu kuusi vuotta. Vuosina 2008-2010 Uudenkaupungin kaupungin vetämään bioetanolihankkeeseen käytettiin kaupunkilaisten varoja 131 413 euroa.

Loppuvuodesta 2011 bioetanolihankkeen jatkajaksi perustettiin yhtiö Ubio Oy, josta Uudenkaupungin kaupungin omistusosuus oli perustettaessa 28%. Yhtiön perusosakepääoma oli 4 000 euroa ja yhtiön toimialaksi määriteltiin tuolloin liikenne-etanolin, gluteenin ja valkuaisrehun tuotanto ja myynti.

Ubio Oy on saanut vuosina 2011-2013 käyttöönsä tai sen läpi on ilmeisesti kulkenut Uudenkaupungin kaupungilta 356 504 euroa. Uudenkaupungin kaupungin tarkastuslautakunnan toimeksiannosta kaupungin talousosasto laati selvityksen, josta ilmeni etanolitehtaan suunnitteluun käytetyn varoja vuosina 2008-2013 yhteensä peräti 487 918 euroa.

Vuonna 2012 tarkastuslautakunta puuttui hankkeeseen, koska kaupunginhallituksessa selkeää päätöstä hankkeen aloittamisesta ei oltu tehty.  Informaatiota oli kyllä saatu projektin eri vaiheissa ja syksyllä 2011 tehtaan tulo piti olla varmistunut ja sopimusten allekirjoituspäiväkin oli jo sovittu.


Paniko EU-direktiivi hankkeen täällä jäihin?

Uudenkaupungin biopolttoainetehdashanke poikkesi muista siinä, että se oli viljapohjainen, käyttäisi raaka-aineena vehnää, eikä puuta, elintarvikejätteitä tai muuta vastaavaa, joita toiset vireillä olleet biopolttoainehankkeet käyttivät.

Paljon rahaa niellyttä hanketta ei ilmeisesti ole lopetettu, mutta Ubio Oy:n päätoimialan muutos polttoaineiden vähittäiskauppaa automaateista harjoittavaksi yritykseksi kielii hankkeen tulevaisuuden epävarmuudesta.

Käytettyjen puolen miljoonan kohtalo tietysti kiinnostaa veronamaksajaa. Oudolta tuntuu, mikäli pelkän hankkeen valmistelu olisi niellyt varat. Vastauksia odotellaan, etenkin nyt, kun tiedetään toimialamuutoksesta ja tukianomuksen tekemättä jättämisestä.

Uudenkaupungin kaupunki oli siis panostanut merkittävästi gluteeni–bioetanoli–rehutehtaan suunnitteluun ja käynnistämisen valmisteluun. EU komissio julkaisi syksyllä 2012 uuden direktiiviehdotuksen, joka säätelee biopolttoaineita EU alueella. Direktiiviehdotus muuttaisi esitetyssä muodossa toteutuessaan gluteeni-bioetanolitehtaan toimintaympäristöä sekä toimintaan liittyviä riskejä oleellisesti. Tästä syystä kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena, että direktiivin etenemistä seurataan tiiviisti ja pyritään vaikuttamaan sen sisältöön mahdollisuuksien mukaan niin, että tuotantolaitoksen toteuttaminen on edelleenkin mahdollista.

Varovaiseksi hankkeen ajajat tekee varmasti myös suurellisesti ajetun soijatehtaan tyly kohtalo. Markkinaodotukset olivat niin ylimioitettuja, ettei tehdas koskaan saanut edes alulle tuotantoaan. Toivottavasti joku toimiva ratkaisu löytyy ennenkuin elintarviketuotantoon tarkoitettu herkkä laitos homehtuu käyttökelvottomaksi.   Etanolitehtaan esittely • Reijo Laine • TUTUSTU...

Ubion etanolitehtaan liikevaihdon piti olla 80 miljoonaa euroa, investointien energialaitoksineen 72 miljonaa ja mm. viljan ostoarvon tiloilta noin 40 miljoonaa euroa.

Fisker Karman valmistus ei jatku Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 23.12.2014

Valmet Automotive purkaa Fisker Karman tuotantovalmiuden. Fisker Karman valmistus ei jatku Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaalla, kertoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Fisker Karman tuotanto keskeytettiin heinäkuussa 2012, ja nyt Valmet Automotive purkaa Uudenkaupungin autotehtaalla Fisker Karmaan liittyvät tuotantolaitteet.

Fisker Automotive and Technology Group LLC (FATG) jatkaa kuitenkin neuvotteluja Valmet Automotiven kanssa tuotannonsuunnitteluun liittyvistä palveluista.

Tällä hetkellä Valmet Automotive valmistaa Uudenkaupungin autotehtaalla Mercedes-Benzin A-sarjaa.

Valmet Automotive tuottaa autoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja, avoautojen kattojärjestelmiä sekä niihin liittyviä liiketoimintapalveluja. Tehtaan erikoisalaa ovat korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Yrityksen palveluksessa 2000 osaajaa Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Kiinassa.

Pitkään vireillä ollut Fisker Karman valmistamisen uudelleen aloittaminen autotehtaalla kariutui. Kuvassa autoon tutustumassa Teksin pääjohtaja Pekka Soini (toinen vas.) tehtaalla järjestetyn Hinku-seminaarin yhteydessä marraskuussa 2014. Kuva: Ilmo Suikkanen

Uudenkaupungin Sanomien päätoimittaja eläkkeelle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.12.2014

Neljä vuosikymmentä lehtialalla ollut ja niistä runsaat kaksivuosikymmentä Uuden-kaupungin Sanomien päätoimittajana toiminut Matti Jussila jää vuodenvaihteessa eläkkeelle.

Vanhaa testamenttia siteeraten eläköityvä päätoimittaja toteaa: ”Parasta se on ollut, kun se työtä ja vaivaa on ollut”. Lehden tekeminen ei ole ollut aina eri syistä ihan helppoa. Kiire tuo siihen omat sävynsä, samoin eri tahojen toiveet – vaatimukset ja painostuskin – jotka usein kohdistuvat juuri päätoimittajaan, Jussila sanoo.

– Lehden teknisessä valmistamisessa on tapahtunut suuria muutoksia neljän vuosikymmenen kuluessa. Aloittaessani työni toimittajien jutut ladottiin lyijykirjaimin, sitten siirryttiin valoladontaan ja jo pitkään ovat olleet käytössä sähköiset välineet. Painetun paperilehden rinnalle on tullut digilehti ja sähköinen tiedonsiirto saa jatkossa varmasti yhä uusia muotoja.

Kaikkien muutosten keskellä lehden sisältö on säilyttänyt ja säilyttää keskeisen asemansa ja merkityksensä. Toimituksen tekemät jutut ja muu materiaali sekä ilmoitukset ovat se vahva ydin, jonka varassa lehti palvelee lukijoitaan jatkossakin – olkoon sen tekninen ilmestymismuoto mikä tahansa, korostaa Laitilan Sanomien päätoimittajalle Eija Eskola-Burille päätoimittajan pestin jättävä Matti Jussila, kiittäen lehden kaikkia lukijoita yhteisestä taipaleesta  ja palautteesta – onpa se sitten ollut myönteistä ja kannustavaa tai kielteistä ja kriittistä.

TS-konsernin Laitilan Sanomille ja Uudenkaupungin Sanomille nyt yhteinen päätoimittaja

Laitilan Sanomien nykyinen päätoimittaja Eija Eskola-Buri aloittaa vuoden vaihteen jälkeen vt. päätoimittajana myös Uudenkaupungin Sanomissa. Turun Sanomat -kon-sernin 99,8-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Salon Seudun Sanomat Oy:n osana olevien Uudenkaupungin Sanomien ja osakkuusyhtiön kautta Laitilan Sanomien kohdalla on kyse keskittymisen etenemisestä konsernin sisällä, jonka ohella haetaan kustannussäästöä ja myös synergiaetua.

Uudenkaupungin Sanomien haastattelussa uusi päätoimittaja painottaa, että kyse ei ole lehtien yhdistymisestä. Sisällöt säilyvät erilaisina ja puhtaaasti paikallisina molemmissa lehdissä.

Eija Eskola-Buri on pitkän linjan journalisti. Hän korostaa pitävänsä ykkösagendanaan lukijaa. Erilaisen näkökulman siihen suuntaan Eskola-Buri sanoo saaneensa niinä vuosina, kun hän istui lehdistön edustajana Julkisen Sanan Neuvostossa.

– Aika näyttää miten uusi systeemi toimii käytännössä ja mitä muutoksia se tuo tullessaan ko lehtien toimituspolitiikkaan, vai päteekö vanha sananparsi "Kyl talo tapas pitä, vaik halttija mist tulis."

Lehtien talouden ollessa kunnossa järin radikaaleihin muutoksiin ei ole paineita, mutta sen heikentyessä niitä on ehkä odotettavissa. – Tuota aikaa ennakoiden: – Oliskos nimellä ”Kalannin Plari” mitään mahiksia? :)

Salon Seudun Sanomat Oy:n rakenne

Salon Seudun Sanomat -konsernin eli SSS-konsernin emoyhtiö on Salon Seudun Sanomat Oy, joka on TS-Yhtymä Oy:n 99,8-prosenttisesti omistama tytäryhtiö.

Salon Seudun Sanomat Oy kustantaa seitsenpäiväistä Salon Seudun Sanomia, jonka levikki on 21 828 kappaletta (LT 2010)

SSS-konserni vastaa TS-Yhtymä Oy:n paikallislehtitoiminnasta.


Salon Seudun Sanomat Oy:n tytäryhtiöt:

Uudenkaupungin Sanomat Oy

Peimarin Kustannus Oy

Salon Alueradio Oy


SSS-konsernin lehdet:

Salon Seudun Sanomat

Uudenkaupungin Sanomat

Paikallislehti Somero

Ykkössanomat

Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina

Kaarina-lehti


Osakkuusyhtiöiden lehdet:

Priimus Media Oy:

Loimaan Lehti

Auranmaan Viikkolehti

Plari Oy:

Laitilan Sanomat


Salon Lehtitehdas

Lehtitehdas on tabloid- ja broadsheet-kokoisten lehtien ja mainosliitteiden painamiseen erikoistunut lehtipaino Salossa. Lehtitehdas on osa Salon Seudun Sanomat Oy:tä.

Olihan ottelu…

Korihait kiri alakynnestä upeaan voittoon


Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.1.2015

Korihait kohtasit Pohitullissa kolmannen kerran tällä kaudella BC Nokian. Molemmat aikaisemmat ottelut Korihait oli voittanut halliten peliä alkuminuuteista asti. Moni luuli saman tahdin jatkuvan, vaan toisin kävi. Nokia tuli alusta asti kovalla sykkeellä ja hallitsi melko suvereenisti peliä yli ottelun puolen välin. Joukkue karvasi hyvin ja ohitti hyökkäyspäässä tehokkaasti Korihaitten seisovan puolustuksen.

Kotijoukkueen peli oli muutenkin hapuilevaa, pallo karkaili vaikka vastustajaa ei ollut mailla halmeilla, heitot olivat epätarkkoja ja puolustuspeli laiskaa. Ottelutauolla yleisön mietteet kotijoukkueen pelistä olivatkin alamaissa.

Noin viidentoista pisteen karkumatkalla Nokia oli aina kolmannen jakson loppupuolelle asti, jonka jälkeen nokialaisten kuntopohja alkoi selvästi pettää ja Marcus Vanin ja Mikko Jalosen onnistumiset toivat Korihait ennen viimeistä jaksoa 8 pisteen päähän.


Niko Malisen yhden miehen show ratkaisi pelin

Viimeisellä jaksolla tahti muuttui täysin. Se alkoi eniten pisteitä (22) heittäneen Adrian Coleman koreilla ja 21 pinnaa takonut Jalonen vei Korihait ensimmäisen kerran johtoon kolmosellaan. Tämän jälkeen alkoikin Niko Malisen yhden miehen show. Siihen kuului pallonriistoja onnistuneita vapaaheittoja ja peräti viisi onnistunutta kolmosta putkeen. Koko pelissä 21 pistettä pusittaneen Malisen 17 pistettä viidessä minuutissa on melkoinen suoritus, joka varmisti Korihailla selvän 11 pinnan voiton pistein 98-87.

Taas kerran nähtiin miten ihmiseltä flow-tilaan päästyään kaikki sujuu kuin itsestään ja onnistuu lähes kaikki. Tämän tilan on osoitettu todistettavasti toteutuvan monissa yhtä lailla vaikeissa suuria tekoja vaativissa tilanteissa kuin pienissä arjen askareissa. Myös urheilussa merkityksellisyyden tunne nousee siitä, että pystyy pelaamaan flow-tilassa ja tuottamaan samalla arvokkaita tuloksia joukkueelleen.

Tuohon tilaan pääseminen ei kuitenkaan onnistu automaattisesti, eikä kaikilta. Silloin tällöin se varsinkin joukkuepeleissä kuitenkin pulpahtaa esiin ja villitsee myös yleisön. Näin tapahtui myös kotiyleisölle täydessä Pohitullin katsomossa.

Odotetusti Niko Malinen palkittiin ottelun parhaana pelaajana. BC Nokian parhaat olivat 23 pistettä pussittanut Nikola Jeftic, pieni liukasliikkeinen takamies Jay Threatt 19 pisteellä.

Todettakoon, että Korihaitten uusin vahvistus Hunter Gibson (192 cm ja 82 kg) esittäytyi tovin pelikentällä. Vielä ilman pisteitä jäänyt Gibson on pelannut alkukauden Porvoon Tarmossa, josta mies vapautui viikonloppuna omasta pyynnöstään. Tammikuun lopussa 24 vuotta täyttävä Gibson tulee päävalmentaja Jarnon Nikulan mukaan Korihaissa pelaamaan pelinrakentajan, heittävän takamiehen ja pienen laitahyökkääjän tonteilla.

Ottelu vahvisti Korihaitten sarjajohtoa ja joukkueen ottelut jatkuvat ensi viikon perjantaina Lappeenrannassa ja sunnuntaina 18.1. Pohitulliin saapuu sarjanelonen JKS Järvenpäästä.

Niko Malisen hurja pisteputki, viisi onnistunutta kolmasti viidessä minuutissa, päättyi kahteen onnistuneeseen vapaaheittoon ja ottelu valotaululle heiton jälkeen vaihtuviin pisteisiin 98-87. Kuvat: Ilmo Suikkanen

Ottelutapahtumat pelin viidellä viimeisellä minuutilla

Isokariin johtava merikaapeli korjattu

VSV 15.1.2015

Sähkönjakelu Isokariin toimii jälleen normaalisti, kun 3.1. myrskyssä vioittunut merikaapeli saatiin korjattua. Sääolosuhteista riippuvat korjaustyöt onnistuttiin aloittamaan eilen illalla ja töitä jatkettiin läpi yön. Sähköt kytkettiin päälle klo 11.40 tänään torstaina.

Merikaapeli on alkujaan laskettu mereen vuonna 1994, jonka jälkeen se kesti vahingoittumattomana ensimmäiset 13 vuotta. Tämän jälkeen kaapelia on jouduttu korjaamaan lähes samasta kohtaa noin kolmen vuoden välein. Merenkäynnin ja merivirtojen ei uskottu olevan niin voimakkaita, että kaapeli rikkoontuisi sen nykyisessä sijaintipaikassa n. 4,4 km Isokarista Putsaareen päin olevalla matalikolla.

Nyt ilmenneen katkeamisen jälkeen päätettiin käynnistää suunnittelu merikaapelin sijaintipaikan muuttamiseksi, jotta katkeamisesta aiheuttamat kalliit korjaustyöt voidaan jatkossa estää, kerrotaan Vakka-Suomen Voiman tiedotteessa.

Laina-myrsky aiheuttanut uusia vikoja samassa tahdissa kun vanhat saadaan korjattua, pitkistä keskeytyksistä ei ole kärsitty

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.2.2015 klo 10.00

Klo 9 aikaan sähköittä jäi Uudenkaupungin ja Rauman saaristossa sekä rannikkollueilla useita satoja asiakkaita. Vikoja esiintyy lisääntyvästi myös sisämaan puolella, nyt Laitilan puolella. Yöllä rannikkoalueilla ja Lapissa esiintyneet viat on saatu korjattua nopeasti ja pitkistä sähkökatkoista ei ole kärsitty, kerrotaan VSV:n häiriötiedotteessa 8.2.2015 klo 9:30. Kartan mukaan Vakka-Suomessa on tuona aikana eniten sähkökatkoksia ollut Laitilassa 240. Uudessakaupungissa sähköttä oli 29 myös saaristossa on esiintynyt häiriöitä. Puita tuuli oli kaatanut tielle ainakin Kalannin lahdentien varrella, ne oli kuitenkin jo puolilta päivin raivattu pois tieltä.

Rauman suunnalla sähkökatkoja oli huomattavasti enemmän yli 1600.

Yöllä viankorjaajia työskenteli noin 10 henkilöä ja aamun valjetessa noin 15 henkilöä. Tarvittaessa työntekijöitä kutsutaan lisää viankorjaustöihin, mikäli katkot lisääntyvät. Tilanne näyttää olevan kuitenkin hyvin hallinnassa.

Puolilta päivin myrskyn on ennustettu laantuvan lännessä.

VSV:n Vikapalvelunumero 020 6066 133 päivystää ympäri vuorokauden.

Laina sai myrskybongarit liikkeelle

Länsi-Suomi Julkaistu 8.2.2015 klo 19:16        LUE...

Kenkäkauppa Alina sijoittui hienosti Suomen kymmenen parhaimman kenkäkaupan joukkoon  Avakka • 19.2.2014                                       


Kenkäviikolla valittiin Vuoden kenkäkauppa 2014. Suomessa ei ole aiemmin ollut palkintoa, joka huomioi Suomen kenkäkauppiaat ostoryhmistä tai ketjuista riippumattomalla tavalla. Suomen Kenkäviikot ry. alan suurimpana toimijana päätti aloittaa vuotuisen perinteen, jonka tarkoitus on nostaa esiin kenkäkaupoissa kautta Suomen tapahtuvia hienoja onnistumisia. Vuoden 2014 Kenkäkaupaksi valittiin Honkalan Kenkä ja Kenkäkauppa Alina Uudestakaupungista sijoittui hienosti kymmenen parhaa joukkoon.

Suomen kaikki kenkäliikkeet arvioitiin osaamisen, palvelualttiuden, miljöön, esillepanojen ja taloudellisen menestyksen perusteella. Arvioinnin suorittivat Suomen Kenkäviikot ry:n jäsenyritykset, joita ovat kaikki keskeiset kenkäalalla toimivat maahantuojat ja valmistajat. 10 parasta kenkäkauppaa olivat (aakkosjärjestyksessä):

Honkalan Kenkä, Haapavesi ja Ylivieska, Kenkä-Rale, Helsinki, Kenkäkauppa Alina, Uusikaupunki, Kenkämaailma, Humppila, Kenkärepo, Tampere, Mononen, Lahti, Nahkapaikka, Tuuri, Pajalan Kenkä, Jämsä, Step In Kenkäkauppa, Kajaani, Tunnelin Kenkä, Tampere

Tallink ja Meyer Turku allekirjoittivat aiesopimuksen uuden sukupolven LNG-käyttöisestä nopeasta laivasta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 27.2.2015           

AS Tallink Grupp ja Meyer Turku Oy ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen ympäristöystävällisen matkustaja-autolautan rakentamisesta Tallinnan ja Helsingin väliseen reittiliikenteeseen. Laivan arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja se rakennetaan Turun telakalla ja toimitetaan tilaajalleen vuoden 2017 alussa. Hankkeen työllistävä vaikutus on noin 2 000 miestyövuotta.

Uusi laiva on noin 212 metriä pitkä ja sen bruttovetoisuus on 49 000 tonnia. Alus tulee liikennöimään Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä ja sen suunniteltu matkustajamäärä on 2 800.

Uudet tekniset ratkaisut ja innovaatiot parantavat laivan energiatehokkuutta merkittävästi. Laivan suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomioita vihreisiin arvoihin, kaikkien päästöjen vähentämiseen, jätteiden määrän pienentämiseen sekä kierrätyksen hyödyntämiseen. Alus käyttää polttoaineena nesteytettyä maakaasua ja se tulee valmistuttuaan täyttämään kaikki uudet, tiukemmat SECA alueen päästörajoitukset, Itämeri mukaan lukien.

Uusi Tallinkin laiva nostaa Tallinna-Helsinki-reitillä matkustaja- ja rahtiliikenteen palvelutasoa, toteaa Janek Stalmeister, AS Tallink Grupp:in hallituksen jäsen.  Hän jatkaa "Olemme Tallinna-Helsinki-reitin markkinajohtaja, tunnemme hyvin asiakkaidemme odotuksia ja tiedämme mitä parannuksia meiltä odotetaan. Olen vakuuttunut, että johtava matkustajalaivatelakka Meyer Turku toimittaa meille erittäin laadukkaan ja edistyksellisen aluksen, mikä parantaa kilpailukykyämme merkittävästi".

"Tallinkille on toimitettu vuosina 2002-2009 kuuden autolautan sarja. Tämä alus tulee olemaan seitsemäs samalle varustamolle rakennettava uudisrakennus. Olen erittäin tyytyväinen, että Meyer Turku jatkaa hyvää ja luottamuksellista yhteistyötään Tallinkin kanssa. Tänään allekirjoitettu aiesopimus on tärkeä Meyer Turulle sekä koko suomalaiselle laivanrakennusklusterille, sillä uuden prototyyppilautan rakentaminen antaa meille erinomaisen mahdollisuuden soveltaa edelleen kehitettyjä suunnittelu- ja rakennustapoja", toteaa Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer. 

Seuraavien kuukausien aikana Tallink Grupp ja Meyer Turku työskentelevät viimeistelläkseen lopullisen laivasopimuksen ja rahoitusjärjestelyt.

Kuva: Tallink Silja Line

Ilo repesi: "Hieno uutinen, töitä 2 000:lle"Talousrlämä •  27.2.2015             LUE...

"Tämä on hieno uutinen suomalaiselle meriteollisuudelle, kiittelee Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen laivatilausta Meyer.Turulta

Virolainen laivanvarustamo AS Tallink Grupp ja Meyer Turku Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen matkustaja-autolautan rakentamisesta. Sen polttoaineena on nesteytetty maakaasu LNG, mikä täyttää vuoden 2015 aikana voimaan astuvan rikkidirektiivin rajat.

Varsinais-Suomessa kansanedustajaehdokkaita 166

Huhtikuun 19. päivänä pidettävien edus-kuntavaalien ehdokkaat numeroineen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.3.2015                                                 

Varsinais-Suomen vaalipiirissä ehdokkaita asetettiin kaikkiaan 166. Kokoomus on vaaliliitossa RKP:n kanssa. Lisäksi Suomen kommunistinen puolue solmi vaaliliiton Kommunististen työväenpuolueen kanssa. Varsinais-Suomessa on myös yksi puolueiden ulkopuolinen yksinään eduskuntaan yrittävä. Eduskuntaan Varsinais-Suomesta valitaan 17 kansanedustajaa – sattumoisin sama määrä mikä Vakka-Suomesta on ehdokkaita.

Huhtikuun 19. pidettävien vaalien ehdokasmäärä on Varsinais-Suomen vaalipiirissä pienempi kuin vuonna 2011, jolloin vaalipiirin 17 edustajapaikkaa tavoitteli 191 ehdokasta. Sinivalkoiset ja Senioripuolue eivät nyt ole mukana. Ehdokkaista 98 on miehiä ja 68 naisia. Nykyisistä kansanedustajista mukana on 15 eli kaikki muut paitsi Heli Paasio (sd) ja Jyrki Yrttiaho (vas/vr). HUOM! Vakkasuomalaisten ehdokkaiden nimessä linkki Ylen vaaligalleriaan.

Muutos 2011

2 Hinkkanen Indra taiteilija, esiintyjä, Turku

3 King Monica merkonomi, Masku

4 Tulonen Antti opiskelija, Turku


Piraattipuolue

5 Hellman Timo freelancer-kirjoittaja, taiteilija, Turku

6 Kaartinen Juha luonnonvaratuottaja, muusikko, Turku

7 Kustonen Johan näyttelijä, muusikko, Naantali

8 Kärkkäinen Lasse yrittäjä, tekn.yo, Espoo

9 Mäki Sebastian ohjelmistosuunnittelija, Turku

10 Pyrrö Milka opiskelija, Turku

11 Tonta Toivo opiskelija, Turku

12 Uotila Janne tuotantotyöntekijä, Turku

13 Vesti Jetro FM, tohtorikoulutettava, Turku


Suomen Työväenpuolue STP

14 Kortejärvi Riku tekninen piirtäjä, Salo

15 Luukkonen Anne toimistotyöntekijä, merkonomi, Turku

16 Luukkonen Esko virastomestari, Turku

17 Uutela Markus pikaruokatyöntekijä, Turku

18 Vikman Jarmo eläkeläinen, toimitusjohtaja, Kaarina


Kansallinen Kokoomus (Kok+Rkp)

19 Arve Minna puoluesihteeri, KTM, Turku

20 Haapakoski Juha emeritus päätoimittaja, metsien hoitaja, Naantali

21 Hemmilä Pertti kansanedustaja, Salo

22 Kanerva Ilkka kansanedustaja, VTM Turku

23 Kattelus Lauri juridinen avustaja, oik. yo, Turku

24 Mäki-Punto-Ristanen Tarja järjestösihteeri, Loimaa

25 Nikula Ossi toimitusjohtaja, yrittäjä, Uusikaupunki

26 Nummentalo Juhani mielenterveyshoitaja, yo, Salo

27 Orpo Petteri maa- ja metsätalousministeri, VTM, Turku

28 Sirén Saara-Sofia yrittäjä, ekonomi Turku

29 Valkonen Ville talouspoliittinen sihteeri, KTK, Paimio

30 Vauranoja Sanna yrittäjä, DI, Kaarina

31 Viitanen Annika yläkoulun aineenopettaja, Salo

32 Virolainen Anne-Mari kansanedustaja, KTM Lieto

33 Wallinkoski Lola yrittäjä, juontaja, Turku


Suomen ruotsalainen kansanpuolue (Kok+Rkp)

34 Schauman Ida, valtiotieteiden kandidaatti, Helsinki

35 Wallin Stefan kansanedustaja, VTM, Turku 


Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

36 Baran Nelli bioinsinööri, Turku

37 Eloranta Eeva-Johanna kansanedustaja, VTM, Turku

38 Hällfors-Laaksonen Tuula vakuutussihteeri, erikoissairaanhoitaja, Loimaa

39 Järvinen Jere nuoriso-ohjaaja, Kaarina

40 Kallio Nina sairaanhoitaja YAMK, apulaisosastonhoitaja, Turku

41 Kantola Ilkka kansanedustaja, teologian tohtori, Turku

42 Koivusalo Mari-Elina eduskuntaryhmän ryhmäavustaja, Turku

43 Kurvinen Kyösti liikunnan lehtori, Parainen

44 Laulumaa Janne elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies, Raisio

45 Maaskola Mika mittarikorjaaja, Turku

46 Nikkanen Saku vs. liikuntapalveluiden esimies, Salo

47 Pokki Pertti eläkeläinen, Laitila

48 Pätäri Taru peruskoulun rehtori, Turku

49 Salo Maija tarkastaja, Masku

50 Taimela Katja kansanedustaja, suurtalouskokki, Salo

51 Vasama Jaana kasvatustieteen tohtori, toiminnanjohtaja, Uusikaupunki

52 Ylikännö Minna valtiotieteen tohtori, yliopistonlehtori, Lieto


Suomen Keskusta

53 Ala-Nissilä Olavi kauppatieteiden maisteri, KHT -tilintarkastaja, Loimaa

54 Eeva Raija valtiotieteiden maisteri, diakoni, Turku

55 Huittinen Ulla maatalousyrittäjä, toimintaterapeutti, Salo

56 Ikonen Mauri everstiluutnantti evp., taksinkuljettaja, Masku

57 Kallonen Kalevi maanviljelijä, Kemiönsaari

58 Karjalainen Riitta sairaanhoitaja, vanhuskeskusjohtaja, Turku

59 Kiviranta Esko kansanedustaja, maanviljelijä, Sauvo

60 Kulmala Viktoria kulttuuri- ja kirjastovastaava, Kustavi

61 Kurvinen Jani yrittäjä, Somero

62 Myllymäki Pekka maatalousyrittäjä, kasvatustieteen maisteri, Mynämäki

63 Mäkinen Heikki varatuomari, yrittäjä, Oripää

64 Raisto-Elo Tanja sairaanhoitaja, hoivakodin johtaja, Laitila

65 Rantala Jukka laatujohtaja, potilasasiamies, Raisio

66 Ruottu Annina filosofian tohtori, Lieto

67 Saarikko Annika kansanedustaja, FM, Turku

68 Sirkiä Anna valtiotieteiden ylioppilas, muusikko-opiskelija, Turku

69 Sundberg Kenneth opiskelija, yrittäjä Aura


Perussuomalaiset

70 Anttila Satu leipomoyrittäjä, Nousiainen

71 Aso Janne palotarkastaja, työsuojeluvaltuutettu, Kaarina

72 Elomaa Ritva kansanedustaja, röntgenhoitaja, Masku

73 Haalisto Ilpo kasvatustieteen maisteri, Nousiainen

74 Haapanen Ari-Pekka soitonopettaja, toimitusjohtaja, Aura

75 Heikkilä Lauri filosofian tohtori, kansanedustaja, Marttila

76 Junnila Vilhelm eduskunta-avustaja, työnjohtaja, Naantali

77 Katajamäki Mira bioanalyytikko, Lieto

78 Koski Silvia musiikin maisteri, kanttori, Sauvo

79 Leivonen Sanna talonrakennualan opiskelija, projektipäällikkö, Salo

80 Lohela Maria kansanedustaja, Turku

81 Lundén Mikko palveluesimies, myyjä Salo

82 Pilpola Juhani merkonomi, suunnittelupäällikkö, Lieto

83 Rajamäki Simo ATK -suunnittelija, Loimaa

84 Tamminen Heikki kansanedustajan avustaja, Salo

85 Tarke Kimmo yrittäjä, Turku

86 Tavio Ville lakimies, yrittäjä, Turku


Suomen Kristillisdemokraatit (KD)

87 Auvinen Ville pastori, teol. tri, Turku

88 Fältberg Katri sosionomi-diakoni (AMK), kirkon nuorisot. ohjaaja, Turku

89 Hannula Raino kirvesmies, M.A. Turku

90 Harjunpää Eva-Maija sosiaalityöntekijä, VTM Turku

91 Kiertokari Vesa pastori, Uusikaupunki

92 Köpsi Veera myynnin assistentti, Raisio

93 Pulkkinen Jari kuntoutusohjaaja, Raisio

94 Rawstorne Meri luokanopettaja, agrologi (AMK), Somero

95 Roth Lilja evankelista, Turku

96 Saarinen Markku lastenohjaaja, Paimio

97 Salo Jarmo VTM, opettaja, Turku

98 Seitz Elina vt. sosiaalityöntekijä, Salo

99 Shelby Jaana kääntäjä, yrittäjä, Kaarina

100 Tynkkynen Kari lähetystyöntekijä Turku

101 Vallittu Pertti pastori, nuorisotyöntekijä, Salo

102 Viherlampi Jari yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, Turku

103 Westergård Håkan mediavaikuttaja, pastori, Parainen


Itsenäisyyspuolue

104 Ahlfors Jari maanrakentaja, Somero

105 Autero Henri opiskelija, Vaasa

106 Eskola Päivi VTK, vaihtoehtohoitaja Turku

107 Hentunen Pasi DI, Uusikaupunki

108 Honkasalo Teppo kiinteistönhoitaja, hammaslaborantti, Turku

109 Honkonen Juhani elektroniikan insinööri, Turku

110 Hämäläinen Juha uutisleikkaaja, vapaa kirjoittaja, Salo

111 Koivunen Kai-Tom puuseppä, taloushallinnon merkonomi, Salo

112 Laikko Hilkka markkinointikonsultti, Uusikaupunki

113 Miettinen Jouko FK, Turku

114 Nevalainen Jarmo operaattori, Turku

115 Turunen Teuvo metsuri-levyseppä, Turku


Vihreä liitto

116 Bland Anne puolueen varapuheenjohtaja, yhteiskun. yrittäjä, Huittinen

117 Hassan Roda tulkki, kääntäjä Turku

118 Hermonen Merja teologian tohtori, kirkkoherra, Lieto

119 Ilvessalo Saara oikeusnotaari, Vihreiden nuort. ja opisk. liiton pj, Turku

120 Liljenbäck Tuomo opiskelija, Turku

121 Luotonen Sara valtiotieteiden ylioppilas, opiskelija, Naantali

122 Niinistö Ville puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja, Turku

123 Porjo Niko filosofian maisteri, fyysikko, Kaarina

124 Rantanen Elina fil. tohtori, sosiaali- ja terveysalan suunnittelija, Turku 

125 Rantanen Laura tiedottaja, toimittaja Turku

126 Ratilainen Niina ymp.suunnittelija (AMK), eduskunta-avustaja, Turku

127 Saario Mari fil. maisteri, kestävän, liiketoiminnan konsultti kaarina

128 Saikkonen Teemu biologi, tutkija Sauvo

129 Särkijärvi Helena filosofian maisteri, ympäristöalan opettaja, Parainen

130 Weber Konsta kauppatieteiden opiskelija, yrittäjä, Turku

131 Vornanen Jukka filosofian maisteri, tohtorikoulutettava, Turku

132 Välttilä Mikko maanviljelijä, lähiruokayrittäjä, Somero


Vasemmistoliitto

133 Allahmoradi Mohammadamin opettaja, Turku

134 Andersson Li valtiotieteen kandidaatti, Turku

135 Aronen Lauri materiaalin käsittelijä, Uusikaupunki

136 Kallio Pentti toiminnanjohtaja, Kaarina

137 Karlsson Julius jalkapallovalmentaja, reservin vänrikki, Parainen

138 Karvonen Annika kääntäjä, Turku

139 Kondelin Sade FM, tohtorikoulutettava, Turku

140 Kärkkäinen Jukka LT, psykiatrian erikoislääkäri, Turku

141 Lapintie Annika kansanedustaja, varatuomari, Turku

142 Lindfors Jaakko FM, lukion opettaja, Turku

143 Luoma-aho Teemu sosionomi AMK, nuorisotyönohjaaja, Turku

144 Pääkkönen Tuukka putkiasentaja, Turku

145 Ruokonen Marja kotipalvelutuottaja, näyttelijä, Salo

146 Suominen Jari työmies, Turku

147 Tyyskänen Eveliina lähihoitaja, sairaanhoitajaopiskelija, Loimaa

148 Vallavuori Kaisa elintarviketyöntekijä, Naantali

149 Yrttiaho Johannes FM, tiedottaja, Turku


Suomen Kommunistinen Puolue (Skp+Ktp)

150 Haverinen Pertti hitsaaja, eläkeläinen, Uusikaupunki

151 Helenius Ken vahtimestari, Turku

152 Holm Eva piirustusarkiston hoitaja, eläkeläinen, Turku

153 Hongisto Markku rappari, Loimaa

154 Jalonen Miikael huonekaluentisöijä, Turku

155 Kejonen Eira rakennusarkkitehti, Turku

156 Kiessling Kaija työfysioterapeutti, Turku

157 Leppäjoki Seija lähihoitaja, eläkeläinen Loimaa

158 Leppänen Martti toimitsija, Turku

159 Niskanen Kalle rap-muusikko, Kaarina

160 Puotsaari Tarja myyjä, Aura

161 Sanderson Matti opiskelija, Kaarina

162 Siirtola Sanna työtön, Kaarina

163 Vuolo-Äärilä Kirsti sosiaalityöntekijä, KM, Turku

164 Vuorio Joel opiskelija, Turku


Kommunistinen Työväenpuolue -

Rauhan ja Sosialismin puolesta (Skp+Ktp)

165 Postari Juha mielenterveyshoitaja Salo

166 Suominen Voitto rakennusmies, eläkeläinen, Salo


Oma lista Kari Leppäjoki

167 Leppäjoki Kari kylmä- ja kodinkoneasentaja, Loimaa

Tiukan väännön jälkeen vierasjoukkue BC Nokia nappasi ansaitun vierasvoiton ensimmäisessä finaaliottelussa. Korihait rutisti itsensä hienosti jatkoajalle, mutta sen jälkeen ei onnistunut juuri mikään ja tappio tuli pistein 82–87.

Ottelussa BC Nokian kolmoset ja kova korinaluspeli ratkaisivat pelin. Korihait puski väkisin korille ja kaukoheitot jäivät vähiin. Marcus Van pelasi taas loistavan ottelun, 22 pistettä, 17 levyriä ja viisi torjuntaa, mutta se ei yksin riitä Nokian tasoista monipuolisesti heittävää ja hyvin puolustavaa joukkuetta vastaan. Harjula ja Tuominen estivät Jalosen pelinrakentelun ja kolmosia ei uskallettu heittää kuin lopussa jatkoajalle johtaneessa kirivaiheessa.

Korihaista kunnostautui myös Nigel Moore, joka heitti 18 koria ja napsi 7 levypalloa. Varsinaisen peliajan lopussa heitti Moore heitti ensin kolmosen ja pisti sitten ahdistettuna kahden pisteen heiton pussiin ja järjesti näin Korihait jatkoajalle, mutta sillä kiri ei riittänyt voittoon asti.

”Heitot eivät tänään pudonneet, mutta ei tämän jälkeen ole syytä painaa päätä pensaaseen. Taistelimme hienosti ja peli olisi voinut kääntyä kummalle tahansa, Tämä oli vasta ensimmäinen ottelu ja tästä lähdemme parantamaan ja hakemaan voittoa sunnuntaina”, tiivisti Korihaiden valmentaja Jarno Nikula.

Ottelun ratkaisuksi nousi heittopeli, sillä kotiotteluissa lähes 40 prosenttisesti aikaisemmin kolmosensa upottanut Korihait osui tällä kertaa vain 19 prosentin (6/31) tarkkuudella kaaren takaa. Pienten marginaalien pelissä myös 56 prosentin (14/25) vapaaheittotarkkuus nousi merkittäväksi. Nokialta esiin nousi puolestaan Daniel Bailey, joka runkosarjassa upotti kolmosensa vain 18 prosentin tarkkuudella, mutta nyt hän osui kaikissa neljässä kaukoheitossaan. Korihait sai koko ottelussa yhteensä 28 heittoyritystä BC Nokiaa enemmän, joten hieman paremmalla heittotyöskentelyllä tulos olisi voinut olla toisenlainen. Jossittelu on kuitenkin turhaa ja katseet onkin nyt suunnattava sunnuntain otteluun ja lähdettävä ryöstöretkelle Nokialle, arvioidaan tilannetta Korihaiden sivustolla.

Tappiosta huolimatta ottelu oli jännittävä, tiukka ja yleisöön menevät. Molempien kannustusjoukkot pitivät loistavasti tunnelmaa yllä.

Kaukoheittopeli takkuili ja BC Nokia sumputti Kori-haiden hyökkäykset korin alla – jatkoaikavoitto vieraille 

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.4.2015                                                                                                                                                                                                          LUE LISÄÄ...

Finaalien toinen ottelu sunnuntaina Nokialla

Korihait • 17.04.2015

Tunnelmaa sunnuntain ottelusta ei varmasti tule puuttumaan, sillä Nokialle on lähdössä toistasataa Korihait-fania. Fanibussi lähtee Uudenkaupungin linja-autoasemalta kello 14.30. Bussissa on vielä muutama paikka vapaana, joten vielä ehtii ilmoittautumaan mukaan reissulle.

Ottelu alkaa kello 17.00 ja ottelun kulkua voi seurata kotisohvalta Korihaiden nettisivun live-pelit ikkunasta tai Korihaiden Twitteristä.

Marcus Van pelasi taas loistavan ottelu tekijoukkueessa eniten koreja ja ryösti levyreitä, mutta se ei yksin riittänyt Nokian tasoista monipuolisesti heittävää ja hyvin puolustavaa joukkuetta vastaan. Korihaista kunnostautui myös Nigel Moore, joka varsinaisen peliajan lopussa heitti ensin kolmosen ja pisti sitten ahdistettuna kahden pisteen heiton pussiin ja näin Korihait pääsi jatkoajalle, mutta kiri ei riittänyt voittoon asti. Molempien joukkueiden kannustuspoppoot pitivät koko matsin ajan loistavasti ja äänekkäästi tunnelmaa yllä.

Crusell-viikolle 28 000 ja Volter Kilpi-viikolle 8000 euroa kulttuuritapahtuma-tukea


Avakka • 22.04.2015

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen on jakanut yli 4,7 miljoonaa euroa valtakunnallisille taide- ja kulttuuritapahtumille. Tukea myönnettiin 151 tapahtuman järjestämisen tueksi. Aikaisempien vuosien tapaan tukea Vakka-Suomesta saivat Uudenkaupungin Crusell-seura 28 000 euroa Crusell-viikon järjestelyihin sekä Kustavin Kirjallisuusyhdistys 8000 euroa Volter Kilpi-viikon järjestämiseen.


Savonlinnan Oopperajuhlat, Tampereen Teatterikesä, Helsingin Juhlaviikot, Kuhmon Kamarimusiikki, Kuopio Tanssi ja Soi, Kaustinen Folk Music Festival ja Pori Jazz Festival ovat suurimmat avustuksensaajat vuonna 2015.

- Kulttuuritapahtumilla on tärkeä tehtävä useiden taidealojen kehityksessä, sillä ne nostavat uusia ilmiöitä esiin. Festivaalit ovat myös aluetaloudellisesti merkittäviä. Tapahtumat houkuttelevat alueelle vierailijoita, lisäävät tunnettuutta ja antavat työmahdollisuuksia, ministeri Viitanen toteaa.


Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on turvata taide- ja kulttuuritapahtumien tapahtumien järjestäminen eri puolilla Suomea sekä edistää monipuolista taide- ja kulttuuritarjontaa.


Festivaalit ovat keskeisiä kulttuurituotannon, -tarjonnan ja osallistumisen muotoja. Valtion rahoittaa tapahtumia, ja niiltä odotetaan monen tyyppisiä hyötyjä kansalaisten hyvinvoinnista aluetalouden vilkastumiseen. Useat kaupungit ja kunnat ovat nostaneet tapahtumat kulttuuri- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiskohteeksi.


Taide- ja kulttuuritapahtumien avustukset myönnetään taiteen edistämiseen osoitetuista veikkausvoittovaroista. Tapahtumiin liittyvissä kysymyksissä opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä toimii Taiteen edistämiskeskus, joka antaa ministeriölle lausunnon määrärahan jakamisesta.

Seuratukea Laitilan Jyskeelle, Mynämäen Vesalle ja UU-Korihaille


Avakka • 22.04.2015                                                                                                                                 


Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 4,5 miljoonaa euroa seuratukena liikunta- ja urheiluseuroille. Seuratuki on tarkoitettu seurojen perustoiminnan kehittämiseen. Se mahdollistaa liikuntaharrastusten tuomisen kaikkien lasten ja nuorten ulottuville. Tukea myönnettiin 408 hankkeelle yli 60 eri lajin toimintaan. Myönnettyjen avustusten suuruus vaihteli 1 500 eurosta 30 000 euroon. Avustukset myönnetään veikkausvoittovaroista.


Vakka-Suomesta seuratukea saivat Laitilan Jyske 5000 euroa, Mynämäen Vesa 19 000 ja UU-korihait 10 000 euroa.


Seuratuella edistetään liikunnallisen elämäntavan omaksumista ohjatussa seuratoiminnassa. Painopisteenä on lasten ja nuorten liikunta sekä perheliikunta. Seuratuen avulla harrastamismaksut on tarkoitus pitää kohtuullisina, ja harrastamisen hinta lasten ja nuorten liikunnassa ei saa ylittää 50 euroa kuukaudessa.


Tukea saaneista hankkeista on useampivuotisia jatkohankkeita 213, toiminnallisia uusia kehittämishankkeita 149 ja palkkausta sisältäviä uusia hankkeita 46. Seuratukihakemuksia tuli ministeriölle kaikkiaan 981.


Seurojen kehittämishankkeiden vaikuttavuutta arvioitiin liikuntaryhmien, liikuntamäärien ja liikkujien lisääntymisenä. Myöntämisperusteena painotettiin liikunnan drop outin vähentämistä ja ennaltaehkäisemistä tukevia hankkeita sekä monipuolisen liikuntaharrastamisen edistämistä. Tukea palkkaukseen myönnettiin ensisijaisesti seuroille, jotka ovat palkkaamassa ensimmäistä työntekijäänsä.