Korven alueelle 2-4 MW:n voimaloiden sijoittaminen onnistuu 1200 metrin suojavyöhykkeellä kolmen voimalan osalta, mutta neljäs pienempänä 1-2 MW:n yksikkönä.

Kuvan mallissa myös Korvenjärven ympäristö jäisi suojavyöhykkeen ulkopuolelle.

– On syytä korostaa, että kaikenkaikkiaan käsittelys-sä olevassa tuulivoima-kaavassa on kyse vasta sen antamasta mahdolli-suudesta. Maanomista-jien, rakennuttajien ja lupaviranomaisten intres-seistä riippuu toteutuvat-ko nämä tuuli-voimalan rakentamismahdollisuu-det ja millä aikataululla.

Kahden kilometrin suojavyöhyke on liian laaja Korven alueelle.

Kilometrin suojavyöhykkeellä voimalat mahtuvat alueelle ja Korvenjärven alue.

Työterveyslaitos: Valtteri Hongisto 2014:

Havainnekuvia 2.11.2014 julkaistusta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset                LUE...

Säätövoiman tarve tuulivoiman tuotannossa


Rakennettaessa uutta energiakapasiteettia, myös tuulivoimaa, voidaan järjestelmästä poistaa tuotantokapasiteettia ja samalla pitää järjestelmän käyttövarmuus ennallaan. Suomen oloissa tuulivoiman kapasiteettivaikutus on kuitenkin selvästi pienempi kuin sen keskimääräinen tuotanto. Tuulivoiman lisääminen lisää koko järjestelmän luotettavuutta eikä aiheuta suoraan lisätarvetta varavoimalle. Siinä vaiheessa kun tuulivoimaa on niin paljon, että se vähentää muiden laitosten käyttöaikoja, on mahdollista että tuulivoiman takia osa voimalaitoksista poistuu normaalista käytöstä. Tällöin varavoimakapasiteettia voidaan joutua lisäämään. – Meillähän sitä vaaraa ei ole. Ja Anu-Pialle: silti ei olisi täälläkään tarvis varavoimakapasiteettina käyttää hiiltä.

Häiriöreservillä varaudutaan suurten voimalaitosten häiriötilanteisiin, jolloin verkosta voi nopeasti kadota merkittävä määrä tuotantotehoa. Tuulivoima, jos ja kun sitä rakennetaan Suomeen lisää vaikkapa koko tavoitteena oleva 2000 - 2500 MW, jakautuu eri puolille maata, jolloin tuuliolosuhteetkaan eivät yht’äkkisesti pysäytä kaikkia niitä täydeltä teholta nollille. Näin ollen Suomeen rakennettavat tuulivoimalaitokset eivät vaikuta häiriöreservin mitoituskriteereihin.

VTT:n erikoistutkija Hannele Holttista siteeraten: – On erotettava kolme käsitettä: säätövoima, varavoima ja häiriöreservi, jotka menevät julkisessa keskustelussa usein sekaisin. Näitä kaikkia tarvitaan sähköjärjestelmässä riippumatta siitä, onko mukana tuulivoimaa vai ei. Sähköjärjestelmän on pystyttävä reagoimaan suurten voimalaitosten äkilliseen irtautumiseen verkosta, isoihin kulutuspiikkeihin ja vastaaviin muutoksiin. Tuulivoiman lisääminen sähköjärjestelmään on vain yksi haaste monien muiden joukossa, eikä välttämättä suinkaan vaikein.

Säätövoimalla korjataan ennusvirheet, jotka syntyvät kulutuksessa ja tuotannossa markkinoiden sulkeutumisen jälkeen. Pohjoismaisilla avoimilla sähkömarkkinoilla kulutuksen ja tuotannon ennustettu normaali vaihtelu hoidetaan jo sähkömarkkinoilla. Sähköjärjestelmä on suunniteltu ottamaan ennusvirheet huomioon. Ennusvirheitä tuottavat muun muassa:

– Virheet tavallisen sähkönkulutuksen ennustamisessa

– Teollisuuden isojen koneiden yllättävät käynnistämiset ja pysäyttämiset (esimerkiksi yksi ainoa paperimassan tekoon käytettävä hierrin ottaa jopa 8 MW tehon)

– Virhe ulkolämpötilan ennusteessa, sillä lämpötilan laskiessa lisääntyy sähkön kulutus aina

– Voimalaitoksen yllättävä toimintakatko

– Virheet tuulivoimatuotannon ennustamisessa

Tuulivoiman lisääntyminen järjestelmässä lisää säädön käyttöä, mutta uusia voimaloita ei sitä varten tarvitse rakentaa Suomeen nyt suunnitellulla tuulivoiman lisäämisellä 2000 - 2500 MW. Tuulen muutoksien ennustamiseksi on viime vuosina kehitetty menetelmiä, ja monissa maissa käytetäänkin tunnin, muutaman tunnin ja vuorokauden ennustemalleja. Näin tuulen vaihteluihin voidaan varautua varsin hyvin ennalta ja tuulivoiman aiheuttama säätövoiman käyttötarve pienenee.

Suomi kuuluu pohjoismaiseen sähkömarkkina-alueeseen (Nord-Pool). VTT:n tutkimustulosten perusteella ei esim. 10 % tuulivoimaosuus pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä aiheutaisi lisäsäädön rakentamistarvetta säätösähkömarkkinoille.

Energian tuotanto ja käyttö Suomessa uudistettava lähes kokonaan vähähiilistä yhteiskuntaa varten


Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän johtopäätökseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Muutos edellyttää kuitenkin lähivuosina merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on useita, mutta parasta polkua ja voittajateknologiaa ei voi vielä osoittaa. Kyselytutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista pitää tavoitetta tärkeänä ja yli puolet ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonepäästökuormitustaan.       


Tuulivoiman kustannukset muodostuvat pääosin investoinnista

Tuore tutkimus: Kokonaisvaikutuksiltaan edullisin energiamuoto        Tuulivoimala maisemassa KATSO

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.11.2014

Tällä hetkellä tuulivoimakapasiteetti kasvaa merkittävästi kaikissa Pohjoismaissa. Ruotsissa tavoitteena on rakentaa 20–25TWh tuulivoimaa vuoteen 2020 mennessä, Tanskassa tavoitteena on tuottaa tuulivoimalla puolet kulutetusta sähköstä vuonna 2025 (noin 18 TWh) ja Norjaan tavoitellaan noin 20 TWh tuulivoimaa vuoteen 2025 mennessä. Suomessa tavoitteena on 6 TWh tuulivoimalla tuotettua sähköä vuonna 2020. Tuulivoima laskee sähkön markkinahintaa (Toisaalta tuulivoiman tukeminen myös lisää sähkön loppukäyttäjien kustannuksia). 

Tuulivoiman kustannukset muodostuvat pääosin investointikustannuksista. Tuulivoimala on sähkömarkkinoilla hinnanottaja, koska sen lyhyen aikavälin muuttuva kustannus on pieni, käytännössä nolla. Kun sähkön markkinahinta ylittää tuulivoiman muuttuvan kustannuksen, kannattaa tuulivoimalan tuottaa ja myydä sähköä markkinoille. Tariffista saatava lisätulo tarkoittaa, että jopa sähkön markkinahinnan ollessa negatiivinen tuulivoimalan kannattaa tuottaa. 

Edullisin pääoma-, käyttökulut, ilmastomuutos, saastuminen ja energiavarojen ehtyminen huomioiden

Tuore EU-tutkimus kertoo, että uusiutuvien energiamuotojen taloudellisten kokokonaisvaikutusten vertailussa aurinkoenergia tulee ainakin toistaiseksi miltei yhtä kalliiksi kuin ydinenergia, mutta ne molemmat ovat huomattavasti kalliimpia kuin tuulivoima.

Tutkimuksessa otettiin huomioon voimalaitosten pääoma- ja käyttökustannukset sekä lisäksi ilmastomuutokseen, saastumiseen ja energiavarojen ehtymiseen liittyvät kustannukset. (MIT Technology Review)

Raportin mukaan maatuulivoiman kustannukset terveysvaikutuksineen ovat noin 105 euroa megawattitunnilta sähköä, kun taas kaasu ja öljy voivat maksaa jopa 164 euroa tai 233 euroa megawattitunnilta.

Ydinvoima, merituulivoima ja aurinkoenergia ovat niihin verrattuna myös melko tehokkaita, sillä kustannus olisi noin 125 euroa megawattitunnilta.

Syöttötariffi hyödyttää kuluttajia alentamalla sähkön markkinahintaa

Oikein käytettynä syöttötariffituki tulee viime kädessä sekin hyödyttämään myös kuluttajaa. Tuulivoimatuotannon lisääminen 6 TWh:lla alentaa sähkön markkinahintaa pohjoismaisilla markkinoilla arviolta noin 1,2 €/MWh. Hinta-arvio perustuu pohjoismaisen sähköjärjestelmän markkinahintamallin käyttökokemuksiin VTT:llä. Arvio on herkkä muille järjestelmässä tapahtuville muutoksille ja kuvaa vain suuruusluokkaa. Hintaa laskeva vaikutus koskee myös muita Pohjoismaita ja jatkuu tariffiajan jälkeen kunnes voimalat puretaan. 

Esimerkiksi turpeen verottamisesta Bioenergia yhdistys haluaa myös eroon.


Lupaprosessien hidas eteneminen haittaa tuulivoimaloiden käyttöönottoa

Tuulivoimarakentamisessa merkittävinä hidasteina saattaa toimia lupaprosessien venyminen ja kaavoituksen hidas eteneminen. Näihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota syöttötariffilainsäädännön ohella. Lupa- ja kaavoitusprosesseja tulisi nopeuttaa ja kehittää pitäen kuitenkin samalla huolta, että niiden tavoitteista ei tingitä. 

MOT-ohjelman maanantaina paljastamat lapsellisuudet tukien käytöstä lupaprosesseja nopeuttamaan, on paljastettava ja karsittava pois. Valittajien ostaminen rahalla on jokaisen oikeustajua loukkaava väärä keino. Kaikille haitoista kärsiville tasapuolisesti suoritettava korvaus sen sijaan puoltaa paikkaansa.

Tuuliolosuhteet Suomen rannikolla ovat sisämaaolosuhteita paremmat. Suomen aluevesillä on hyvät olosuhteet merituulivoimalle, mutta rakentamisen ylimääräisenä haasteena ovat jääkuormat. Hyötytuuli Oy:n Porin Tahkoluotoon suunnitteleman tuulivoimapuiston merituulivoiman kokeiluhankkeeksi, antaa suuntaa merituulivoiman mahdollisuuksillle jatkossa. TEM myönsi 19.11.2014 hankkeen toteuttamiseen 20 miljoonaa euroa investointitukea.

Voimalakoko kasvanut nopeasti viime vuosina

Pienimpien syöttötariffiin oikeuttavan 500-1650 kW tuulivoimalaitoksen tornin korkeus on yleensä 50 - 90 m ja roottorin halkaisija 40 - 70 m. Paremman tuotannon saamiseksi, tuulivoimaloiden koko on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Voimaloiden napakorkeus on keskimääräisesti 80-100 metrin korkeudessa, yli 130 metrin tornejakin tulee koko ajan lisää. Tällä hetkellä korkeimmat ovat Raahen lähellä sijaitsevat Kopsan voimalat, jonne on rakennettu seitsemän 142,5 metrin korkuista voimalayksikköä. Yhden roottorin halkaisija on 113 metriä.

Yksikkökohtainen tuotanto on kasvanut, mutta suuri koko ei kuitenkaan ole pelkkä etu, sillä niiden myötä on kasvanut myös vikaherkkyys ja korjauskustannukset.

Syöttötariffin edellytyksenä on, että tuulivoimaloiden tulee olla laitoskooltaan vähintään 500kW. Tuulivoimala voidaan hyväksyä syöttötariffijärjestelmään vain, jos: 1) se ei ole saanut valtiontukea; 2) se on uusi eikä se sisällä käytettyjä osia. Tariffijärjestelmää rajoittaa Suomessa myös voimalaitosten kokonaiskapasiteetti. Tariffijärjestelmään ei hyväksytä enää uusia laitoksia, kun laitosten kokonaiskapasiteetti saavuttaa tuulienergialla 2500 MW. Todettakoon, että Investointitukeen ovat oikeutetut vain  tuulivoimalathankkeet, joita ei ole hyväksytty syöttötariffijärjestelmään.

Tuulivoimatuotanto ja sähkönkulutus Suomessa kuukausittain suhteessa koko vuoteen.

Suomen Luonnonsuojeluliitolta ruusuja ja risuja suunnitelmaan tehdä Suomi vähähiiliseksi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 26.11.2014

Suomen Luonnonsuojeluliitto katsoi taannoin lausunnossaan hallituksen ilmastostrategiapäivitykseen sisältyvän uusia oikeansuuntaisia tavoitteita energiantuotannon osalta. Mm. puhtaan energian ohjelmaan sisältyvä tavoite kivihiilen voimalaitoskäytön korvaamiseksi päästöttömillä vaihtoehdoilla vuoteen 2025 mennessä on kannatettava tavoite. Käytännön toteutuksen realistisuutta on tosin vaikea arvioida, kun tarvittavien ohjauskeinojen valmistelu tehdään vasta jälkeenpäin. Luonnonsuojeluliitto korostaa, että kaikissa uusissa voimalaitosinvestoinneissa tähdätään mahdollisuuteen käyttää 100 prosenttisesti uusiutuvia energianlähteitä.


Aiheeseen liittyen itse panin merkille tuoreessa VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -

selvityksessä erään johtopäätöksen, tulosten mukaan älykkäillä  sähköverkon ohjausjärjestelmillä ja sähkön

varastointitekniikoilla Suomessa voitaisiin tuottaa vuoteen 2050 mennessä tuuli- ja aurinkovoimalla jopa 45 % sähkön

tarpeesta, vaikkakin tarvittavat investoinnit riittävään tuotantokapasiteettiin olisivat melko suuria.


Luonnonsuojeluliitto myös kritisoi hallituksen ilmastostrategiapäivityksen vaikutusarvioiden ja valmisteluprosessin puutteellisuutta. Strategian linjaukset jäävät monin paikoin varsin epämääräisiksi. Strategian arviointia ja toteutumisen seurantaa auttaisi huomattavasti, jos tavoitteista oltaisiin johdettu enemmän konkreettisia toimenpiteitä ja niille olisi merkitty vastuutahot. Strategiassa esitetään monia uusia ohjelmia ja strategioita, mutta niiden rooli jää strategiakokonaisuudessa auki. Strategian talousvaikutusten arviointia heikentää erityisesti se, että siinä ei ole arvioitu ilmastonmuutoksen tai siihen sopeutumisen aiheuttamia kustannuksia.

Koska strategiaa ei julkaistu ennen lopullista päätöksentekoa, ei eri tahoilla ole ollut mahdollisuutta osallistua sen arvioimiseen ja kommentoimiseen mielekkäällä tavalla. Luonnonsuojeluliitto pitää strategian suljettua ja salailevaa valmistelutapaa vanhanaikaisena ja huonona, ja toivoo, että jatkossa strategiat valmistellaan avoimemmin ja eri sidosryhmiä ja tutkijoita osallistaen.

– Edellä kerrottuun viitaten tuulivoimakaavan käsittelyä voidaankin pitää tähän verrattuna suhteellisen avoimena. Heikkoutena on, ettei sillä ole oikeudellista sitovuutta, joka tosin tulee ympäristölupa- ja rakennuslupien käsittelyn yhteydessä.

Ympäristölle haitalliset tuet poistettava ja siirrettävä uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen

Hallitusohjelmassa linjataan seuraavasti: "Kestävän kehityksen edistämiseksi kartoitetaan ympäristölle haitalliset tuet ja suunnataan niitä uudelleen." Kartoitus on vähän aikaa sitten tehty ja osittain julkaistu. Arvion mukaan ympäristölle haitallisia tukia arvioidaan valtion budjetissa olevan vuosittain 5,1 – 6,2 miljardia euroa. Eniten ympäristörasitusta lisääviä tukia on liikennesektorilla, jota tuetaan vuosittain 2,8 – 3,9 miljardilla eurolla. Energiasektorin tukien arvioidaan olevan yli 800 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätaloussektorilla näitä tukia on arvion mukaan 713 miljoonaa. Jos ja kun hallitus linjauksensa mukaisesti suuntaa näitä tukia uudelleen, voi sillä olla huomattavaa myönteistä merkitystä myös ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta. Strategiassa tätä ei kuitenkaan olla huomioitu käytännössä lainkaan.

Nyt onkin siis oiva tilaisuus siirtää turhia ja haitallisia tukimuotoja uusiutuvien energiamuotojen syöttötariffien ja investointitukien kehittämiseen ilman, että tukien kokonaismäärä nousee.

Turpeenpolton kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeampia kuin muiden energianlähteiden. Lisäksi se aiheuttaa merkittäviä haittoja vesistöille ja luonnon monimuotoisuudelle. Strategiassa linjataan, että turpeen käyttöä on tarkoitus vähentää kolmanneksella vuoteen 2025 mennessä. Vähennys on pienempi kuin esim. Luonnonsuojeluliiton arvio tarpeellisesta vähennyksestä, mutta politiikan suunta on oikea. Luonnonsuojeluliitto ehdottaa konkreettisena toimenpiteenä turpeen verotuen poistoa nostamalla sen verotaso hiilisisältöä vastaavalle tasolle.

Huomion arvoista on myös esitys turpeen verotuksen ja metsähakkeen tuen välisen yhteyden purkamisest, jotta metsähakkeen kilpailukyky pääsisi kohoamaan turpeeseen nähden.

Myönteistä strategiassa on sitoutuminen kulutuksen joustojen edistämiseen, mutta tämänkin käytännön toteutus jää epäselväksi. Hallituksen juuri valmistelemassa sähkömarkkinalaissa ollaan jopa tuomassa yhtiöille uusia laskutukseen liittyviä velvoitteita, jotka voivat lisätä energiankulutusta. Ohjauskeinojen koherenssissa on siis suuria puutteita.

Usein myös ydinenergiaa tarjotaan vaihtoehtona hoitaa kasvihuonepäästöjä. Se on kuitenkin lyhytnäköinen tie, jonka kustannukset rasittavat tulevia sukupolvia satoja vuosia. Eivätkä, Olkiluotokolmoseen viitaten, pasmat ole kaksisessa kunnossa nittä rakennettaessakaan, sen enemppä tekniikan kuin kustannustenkaan osalta. Vanhojen ydinreaktorien purku ja puhdistus maksaa kymmeniä miljardeja euroja tulevina vuosina. Hallituksia on kritisoitu siitä, että ovat aliarvioineet kulut.



Uskaltaisitko sinä olla eri mieltä kuin     97 % maailman tutkijoista?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 5.5.2015

Vertaisarvioitujen, ilmastoa käsittelevien tutkimusten tekijöistä 97 % on sitä mieltä, että ilmasto lämpenee ja että ilmiö johtuu meidän maapallon asukkaiden toiminnasta. 2 % tutkijoista on epäileväisiä ja vain prosentti tutkijoista ei näe ihmistoimilla olevan vaikutusta ilmaston lämpenemiseen, kysyy Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestöpäällikkö Heidi Paalatie Vakka-Suomen Sanomien ”yleisöltä”-osastossa. Kriitikoiden näkemyksillä varmasti on sijansa, mutta varminta on varautua siihen, että ihmiskunnan on muutettava toimintaansa – saasteita ei voi päästää ilmaan yhtä paljon kuin tähän asti ja ilmaston lämpeneminen on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi.

Monissa maissa ilmansaasteet ovat katastrofi myös terveyttä välittömästi uhkaavan huonon ilmanlaadun vuoksi. EU:n alueella kuolee vuosittain 18 400 ihmistä oireisiin, jotka voivaan linkittää suoraan likaisen energiantuotannon päästöihin. Lisäksi 28,8 miljoonaa sairastuu vuosittain päästöjen, kuten lyijyn, arsenikin ja kadmiumin vuoksi. Globaalisti esimerkiksi Kiina ja Intia ovat päästöiltään vielä paljon pahempia alueita.

Ei kuitenkaan niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Hiilidioksidipäästöjen kasvun on raportoitu alkaneen hidastua. Näin siitä huolimatta, että kehittymättömämmissä maissa päästöt vielä jatkavat kasvuaan kovaa vauhtia. Samaan aikaan puhdas uusiutuva energia valtaa alaa: maailmassa rakennettiin viime vuonna 51 000 MW uutta tuulivoimakapasiteettia. Suomen tavoite on rakentaa 2500 MW:a vuoteen 2020 mennessä; esimerkiksi Saksassa rakennettiin lähes tuplaten uutta kapasiteettia pelkästään viime vuoden aikana.

Uusiutuva energia tarvitsee paljon insinööriosaamista. Suomessa tätä osaamista riittää. Vaikka Suomessa ei ole suurten tuulivoimaloiden valmistusta tällä hetkellä, sisältävät modernit tuulivoimalat huiman määrän suomalaista osaamista. Meillä valmistetaan paljon komponentteja vientiin, esimerkiksi paineakkuja, kestomagneetteja ja taajuusmuuntimia. Yhden maailman johtavan tuulivoimalavalmistajan työntekijä kommentoikin taannoin, että suomalaiset eivät ollenkaan hoksaa, kuinka suuri osuus voimaloiden osista on täkäläisitä käsistä lähtöisin.

Suomelle ilmastonmuutos ja sitä vastaan taistelu on siis myös suuri mahdollisuus. Cleantech-viennissä piilee valtava potentiaali, sillä maailmalla uusiutuva energia ja energiatehokkuus on jo tunnustettu paljon voimakkaammin kuin meillä. Kotimarkkinan tuki ja referenssit ovat vientiyrityksille tärkeitä. Sama pätee uskottavuuteen: vientityö on helpompaa, jos tuote tulee maasta, joka tunnetaan innovatiivisesta ja eteenpäin pyrkivästä energia-asenteestaan.

Heidi Paavelan mukaan Suomi tarvitsee energiaremontin ja kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvalle energialle. Muu maailma kulkee vääjäämättä kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Jos olemme hereillä nyt, saamme vielä osamme markkinasta. – Emme halua jäädä tästä junasta, emmehän?

Verenluovutustilaisuus ensi viikolla U:gissa

Avakka • 11.4.2017


Pääsiäisen aikanakin tarvitaan verenluovuttajia muistuttaa SPR Veripalvelu. Arkipäivä on tarvetta vähintään 800 ihmiselle, joka luovuttaa verta.

Luovuttajia tarvitaan tasaisesti ennen ja jälkeen pääsiäisen luovuttajia tarvittaisiin tasaisesti ennen, pääsiäisen aikana ja jälkeenja jälkeen, koska verihiutaleet säilyvät vain viisi päivää luovutuksesta.

Ensi viikon tiistaina verta voi luovuttaa Uudessakaupungissa työväentalolla kello 13-18.

Ympäristö- ja lupalautakunnalla ei ollut huomauttamista autotehtaan toiminnan laajentamiselle ja akkujen sarjatuotannolle

Avakka • 24.1.2018

Ympäristö- ja lupalautakunnalla ei ole huomauttamista Valmet Automotive Oy:n ympäristölupahakemuksesta, josta Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli pyytänyt Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon. Ympäristölupahakemus koskee autotehtaan toiminnan laajentamista ja akkutuotannon sarjavalmistuksen aloittamista.

Valmet Automotive Oy:n Uudenkaupungin tehdas hakee ympäristö- lupaan muutosta toiminnan laajentumisen ja muuttumisen johdosta. Tehdas hakee lupaa 150 000 ajoneuvon vuosituotannolle nykyisen luvan ollessa noin 100 000 ajoneuvon tuotannolle. Tehdas käsittää koritehtaan, maalaamon, kokoonpanon sekä tuotekehityksen aputoimintoineen. Uutena toimintana lupaa haetaan litium-akkujen sarja- valmistukselle noin 1000 kpl vuodessa. Lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta.

Tuotantoprosessien keskeiset päästöt ilmaan ovat maalauksesta ai- heutuvia haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sekä kevytöljypoltti- mien ilmapäästöjä. Vuosina 2014-2016 laitoksen VOC-päästöt ovat olleet 102 - 164 tonnia (tuotanto 46 000 - 80 000 ajoneuvoa). Koko- naispäästöt ilmaan kasvavat tuotannon suhteessa. Laitoksella muo- dostuvat prosessijätevedet johdetaan esikäsittelyn jälkeen kaupun- gin viemäriin (virtaama 98 000 -178 000 m3/a vuosina 2014-2016). Toiminnan keskeiset melupäästöt aiheutuvat koeajoradasta sekä tehtaan liikenteestä. Toiminnassa syntyvä ominaisjätemäärä on vuo- sina 2014-2016 ollut 28-56 kg autoa kohden.

Hakemus sisältää ympäristönsuojelulain 82 §:n tarkoittaman perusti- laselvityksen maaperän ja pohjaveden tilasta.

Valmet Automotive Oy:n nykyinen ympäristölupa on myönnetty 15.4.2015. Lupapäätöksen mukaiset vuosiraportit on toimitettu Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tehtaan toiminnasta ei ole tullut yhteydenottoja ympäristönsuojeluun.


Raakaveden valuma-alueen riskit ja pintavesilaitoksen prosessiongelmat kartoitettu U:gin vedentuotannon riskienhallintasuunnitelmassa 

 

 Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.7.2019


Uudenkaupungin Vesi on laatinut Water Safety Plan -riskienhallintasuunnitelman valtakunnallista WSP-työkalua apua käyttäen, perustuen terveydensuojelulain 20 §:n 3 momentin mukaisiin riskienarvioinnin käsittelymääräyksiin.


Työ on toteutettu ns. työpajoina, jolloin riskienhallinta-asioita on mietitty ja ratkottu eri kokoonpanoilla olleissa työryhmissä. Työn alussa järjestettiin kohdekäyntipäivä, jolloin kierrettiin vedentuotantoketjua raakavedestä paineenkorottamoihin asti.


Työryhmät kokoontuivat työpajoihin neljä kertaa ja työryhmiin osallistui Uudenkaupungin Veden oman henkilökunnan lisäksi prosessisuunnittelija-konsultti, terveystarkastaja ja sopimusurakoitsijoita sekä muita yhteistyökumppaneita.

 

Työn aikana tunnistettiin yhteensä 264 riskiä, joiden suuruus arvioitiin

 

Keskitason riskeille ja kriittisille riskeille määritettiin jo olemassa olevat hallintakeinot tai uudet hallintakeinot. Hallintakeinoja määritettiin yhteensä 125 kappaletta, joista käytössä oli 64 kappaletta. Keskimääräinen valmiusaste on 51,2 %. Kokonaistarkastelussa uusien hallintakeinojen käyttöönotolla voidaan vähentää kriittiset ja keskitason riskit suurimmaksi osaksi hallituiksi. Kriittisistä riskeistä voidaan katsoa olevan hallinnassa 23 % nykyisillä hallintakeinoilla ja keskitason riskeistä 33 %.

 

Raakaveden valuma-alueella tunnistettiin useita riskejä. Kriittiset ja keskitason riskit muodostuvat lähinnä jätevesipäästöistä, onnettomuuksista tai maanviljelyssä käytetyistä torjunta-aineista.

 

Vedentuotannon puolella riskit painottuvat pääasiassa pintavesilaitoksen prosesseihin. Erityisesti riskiä aiheuttavat mahdolliset prosessiongelmat.

 

Tukitoimintoihin ja vedenjakeluun liittyviä riskejä tunnistettiin työn aikana yhteensä 109 kappaletta. Tukitoimintojen osalta riskit painottuivat selkeästi keskitason riskeihin. Riskit muodostuvat puutteellisista ohjeista ja informaatiosuunnitelmista.

 

Häpönniemen keväällä valmistuneen jätevedenpuhdistamon käsittelyprosessi muuttui merkittävästi, kun prosessiin lisätään aktiivilietekäsittely. Kaksivaiheinen biologinen käsittely, jossa ensimmäinen vaihe on aktiivilietekäsittely ja toisena vaiheena nitrifikaatio-denitrifikaatioprosessi biologisella suodatuksella on ainutlaatuinen prosessikokonaisuus Suomessa.

Uudessakaupungissa aloitti 1963 toimintansa silloisen Rikkihappo Oy:n (nykyisen Yaran) lannoitetehdas, jota varten tarvittiin raakavesilähde. Tämän johdosta Sirppujoen suulle padottiin vuonna 1965 allas, joka eristi alueen sisävedeksi. Makeanvedenaltaan veden laatu on pitkälti kytköksissä Sirppujokeen, jonka valuma-alueeseen kuuluu lähes 90 % altaan pinta-alasta. Joen valuma-alueella on paljon sulfidimaata,  mistä johtuen altaaseen päätyvä vesi on hapanta.

Työveneeltä valmistuu täysakku-käyttöinen hybridilautta Göteborgin Göta-joen ylitysliikenteeseen


Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen •11.9.2019

Uudenkaupungin Työveneellä rakennettu Elvy kuljettaa kohta Göteborgissa matkustajia Göta-joen yli. Tällä hetkellä koeajossa oleva täysakkukäyttöinen hybridilautta ajelee äänettömästi edestakaisin laivaväylää Uudenkaupungin saaristossa.

– Julkisen liikenteen sähköistys on tärkeä investointi saavuttaaksemme korkeat tavoitteemme vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, kertoo aluksen tilaaja Göteborgin Västtrafikin lautta- ja raitiovaunuliikenteen johtaja Christer Olsson yrityksen sivustolla.

Aluksen operaattorina toimiva Styrsöbolaget on jo todennut, että alus toimii hyvin ja kaikki on kunnossa, joten todennäköisesti lautta lähtee jo maanantaina Göteborgiin, vakuuttaa  projektipäällikkö Mikko Juva Uudenkaupungin Työvene Oy:stä.

Työveneen toimitusjohtaja Harri Putron mukaan uuden teknologian käyttöönotto vähentää energiankulutusta, jolloin säästyneillä kuluilla voidaan nostaa palvelutarjontaa ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Aiemmin Työvene Oy on toimittanut Västtrafik jo kaksi lauttaa Västra Götalandin alueen liikenteeseen. Tämä kolmas on ensimmäinen täysakkukäyttöinen lautta, joka on tilattu kehittämään ympäristö- ja ilmastostrategiasuunnitelman mukaista vesiliikennettä. Jos tekniikka osoittautuu hyväksi, Göta-joessa voi tulevaisuudessa olla enemmän sähköä, sillä aiemmin tilatut alukset Älveli ja Älvfrida ovat myös valmiita muutettavaksi täysakkukäyttöisiksi.

Operaattorin tekninen tarkastaja Torbjörn Cederberg, joka vahvistaa, että alus täyttää kaikki vaatimukset. – Västtrafik on sitoutunut nostamaan matkustajamäärät kaksinkertaiseksi 20 vuoden aikana ja se tapahtuu investoimalla uuteen kalustoon, eikä hankintapäätöksessä hinta ole yksin ratkaissut.

Uudenkaupungin Työveneellä rakennettu Elvy kuljettaa kohta Göteborgissa matkustajia Göta-joen yli. Tällä hetkellä koeajossa oleva täysakkukäyttöinen hybridilautta ajelee äänettömästi edestakaisin laivaväylää Uudenkaupungin saaristossa. Lautta on tilattu kehittämään Västtrafikin Göteborgin alueen ympäristö- ja ilmastostrategiasuunnitelman mukaista vesiliikennettä. – Savu ei siis tule aluksesta, vaan taustalla olevan Yaran tehtaiden piipuista.