Elkkyisten alueen voimalat pudotettu pois

Huomion arvoista on, että suurta polemiikkia aiheuttaneet Elkkyisten alueelle kaavaillut voimalat on tästä kaavaehdotuksesta pudotettu pois. Sen sijaan kaupunginhallituksen aikaisemmin hylkäämälle Hyttyskarin voimalalle halutaan kaavallinen vahvistus. Kaiken kaikkiaan kaavaan ehdotetut voimala-alueet tekisivät toteutuessaan Uudestakaupungista merkittävän tuulivoimala-alueen mitat täyttävän, mutta koska on odotettavissa etteivät kaikki mukana olevat tule toteutumaan merkittävän alueen raja-arvon saavuttaminen jää nähtäväksi.

Osuuskuntapohjainen toteutus vähentäisi vastustusta

Muille kuin kaavassa mainituille alueille tuulivoiman rakentamista esitetään kiellettäväksi. Määräys ei kuitenkaan koskisi pientuulivoimaloita. Näiltä osin kaavamääräykset tullevat suosimaan hankkeiden toteuttamista maanomistajien, suurten rakennuttajien ja sijoittajien projekteina.

Mikäli muille alueilla tuulivoiman rakentaminen kokonaan kielletään eräs merkittävä tapa hyödyntää tuulivoimalarakentamista osuuskuntapohjai-nen toteutus jäänee alakynteen. Tämän toteutusmuodon etuna on voimalan vaikutuspiirissä olevien asukkaiden mukanaolo hankkeen toteutuksessa ja siitä saatavan tuoton jaossa. Näin poistuisi vastuksen eräs perimmäinen syy: maanomistaja/sijoittaja korjaa tuotot ja vaikutuspiirissä asuville jäävät mahdolliset haitat.

Toki sopimuksia asukkaiden kanssa haittojen korvaamisesta esim. sähkökulujen muodossa voi myös sijoittajien ja sähköyhtiöiden kanssa tehdä. Mikä tuulivoimalan vaikutuspiirissä olevat pääsevät keskinäiseen sopimukseen sen rakentamisen sallimista esim. poikkeusluvalla kannattaisikin harkita sallittavaksi.

Kaava ei riitä luvan myöntämisen perusteeksi

Tuulivoimayleiskaavaa ei laadita maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tämä tarkoittaa, ettei sitä voida käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena.

Tuulivoima-alueille voi rakentaa yhdestä kuuteen tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 205 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Kaavassa on osoitettu omalla merkinnällä muinaismuistolain, metsälain ja luonnonsuojelulain nojalla suojeltavat kohteet. Sähkönsiirtoon liittyen maakaapeleiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Myös tielinjaukset on osoitettu ohjeellisina.

Kaava sallii normaalin maa- ja metsätaloustoiminnan tuulivoima-alueilla. Asuin- ja lomarakentaminen ei ole sallittua tuulivoima-alueilla, lisäksi alueiden ympäristöön on asetettu rakentamisrajoitus viideksi vuodeksi varmistamaan kaavan toteutumisen mahdollisuuksia.

Kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut Varsinais-Suomen liitolla asiantuntijatyönä teetetty esiselvitys, jossa on selvitetty tuulivoimalle soveltuvat alueet tuulivoimayleiskaavan laadintaa varten. Tämän lisäksi Maankäyttöpalvelut on teettänyt maisema- sekä linnusto- ja luontoselvitykset tuulivoimayleiskaavaa varten. Selvitykset ovat valmistuneet alkusyksystä.

Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettu huomioon vaikutukset muun muassa maankäyttöön, asutukseen, luontoon, toteutettavuuteen, maisemaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön, ihmisiin ja turvallisuuteen.

Lainvoimaisen yleiskaavan mukaisilla tuulivoima-alueilla rakennuttajat jatkavat suunnittelua yleiskaavan ratkaisujen mukaisesti, kun maanomistajien kanssa on päästy sopimukseen alueiden rakennuttamisesta. Jatkosuunnittelun yhteydessä tuulivoima-alueen rakennuttaja teettää tarkemmat selvitykset mm. hankkeen melu- ja välkevaikutuksista ympäristöön.

Yksimielisesti hyväksytyssä päätöksessään kaupunginhallitus päättää kuulla osallisia tuulivoimakaavaluonnoksesta sekä pyytää tarvittavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta ja toimijoilta.


Tuulivoimakaavaehdotus lähtee lausuntokierrokselle

Kaavaehdotus ei vielä tee U:gista merkittävää tuulivoimala-aluetta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.10.2014 Päivitetty 10.10.2014

Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavan luonnos on valmistunut. Siinä osoitetaan alueet(tuulivoima-alueet), joille tuulivoiman rakentaminen on mahdollista. Tuulivoimayleiskaavassa tuulivoimarakentamiselle soveltuviksi alueiksi on valikoitunut yhdeksän aluetta, joista viisi sijoittuu Kalannin alueelle, kolme Uudenkaupungin keskustan reuna-alueille ja yksi Lokalahden alueelle. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaa maanantain kokouksessaan ja teki päätöksen kuulla osallisia tuulivoimakaavaluonnoksesta sekä pyytää tarvittavat lausunnot asianosaisilta viranomaisilta ja toimijoilta.

Kaavasta on tehty esiselvitys, kaavaselostus, maisemaselvitys, sijoitusaluekartat sekä osallistumis- ja arviointi-suunntelma. Aineistoa tosiaan riittää sillä esim. maisemaselvitys pitää sisälllään aluekohtaiset maisemavaikutusten arvioinnit, vaikutusvyöhykkeet, maisemavaikutusten merkittävyys arvionnit, kuvasovitteet, näkyvyysanalyysi, yhteis-vaikutukset sekä maastokäyntiselosteet. Näkyvyysanalyysi puuttuu Muntilan alueelta, mikä johtuu maisemaselvitys-selosteen mukaan siitä, että kesällä 2014 Muntilan voimaloiden rakennusluvat eivät vielä olleet saaneet lain-voimaisuutta.

Näiltä osin kaavan valmistelua voitanee pitää suhteellisen avoimena, jotta asukkaat saavat käsityksen mistä tuulivoimakaavassa on kyse ja mitkä ovat vaikutukset. Ihmetystä kuitenkin herättää miksi kaavasta sen ensimmäisen nähtävillä olon aikana saatuja palautteita ei ole julkaistu kaava-asiakirjojen yhteydessä? Niiden kommentointi olisi tärkeää, koska asiasta virinneen julkisen keskustelun pohjalta saattaisi päätellä tuulivoimaloiden osalta jotakin hirvittävää olevan tapahtumassa esim. terveys- ym. vaikutusten osalta.

On syytä pitää mielessä, ettei kyseessä ole mikään pilottihanke, harvaanasuttu Suomi on vasta nyt lähtemässä käyttämään tuulesta saatavaa uusiutuvaa energiaa, muualla maailmassa ollaan tuulivoiman hyödyntämisessä jo edetty aivan toiselle tasolle. Mahdollisuus monipuolistaa paikallista energiantuotantorakennetta on jätetty meillä tältä osin käyttämättä – toki tuulimyllyjä on täälläkin historian saatossa ollut joka kylässä.

Hinku-hanke ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen projekti edellyttävät toimenpiteitä

Kaupungin valtuuston on 26.8.2013 tekemällään päätöksellä jatkanut mukanaoloa Hinku-hankkeessa. Se merkitsee, että on sitouduttu SYKE:n asettamiin CO2 päästöjen alentamistavoitteisiin jotka ovat: -15 % vuoteen 2016 mennessä ja -80 % vuoteen 2030 mennessä.

Uudenkaupungin kaupunginhallitus teki viime kokouksessaan myös päätöksen Uudenkaupungin osallistumisesta Varsinais-Suomen kestävän kehityksen yhteistyöhön vuosina 2015-2020. Kestävän kehityksen eräänä keskeisenä painopistealueena on toteuttaa hiilineutraaleja ja energiatehokkaita ratkaisuja siten, että lisätään hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa.

Valmisteilla olevalla Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavalla kaupunki voi halutessaan luoda merkittävällä tavalla edellytyksiä toteuttaa hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa omalla kotiseudullamme. Aiheen asialliseen käsittelyyn ja päätöksentekoon pitäisi nyt löytyä tahtoa ja taitoa.

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ennätykseen – valtamerten kemiallinen koostumus muuttuu

Yle 9.9.2014                                                                                                                                                            LUE...

Maailman ilmatieteen järjestö WMO on huolissaan valtamerten happamoitumisesta, kun veteen imeytyvän hiilidioksidin määrä kasvaa. WMO:n mukaan ilmaston muuttumisesta ei ole pienintäkään epäilystä.

Ilmastonmuutosta kiihdyttävien kaasujen määrä maapallon ilmakehässä saavutti viime vuonna jälleen uuden ennätyksen. Asiasta kertoo YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO vuosittaisessa raportissaan.

WMO on erittäin huolissaan hiilidioksidin, metaanin ja typpioksidin pitoisuuksien kasvusta. Hiilidioksidin määrä kasvoi suhteessa eniten. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on nyt 396 miljoonasosaa. Vuodesta 1750 pitoisuus on noussut 42 prosenttia. Vuodesta 2012 pitoisuus kasvoi 2,9 miljoonasosaa. Myös metaanin ja typpioksidin pitoisuudet kasvoivat.

U:gissa tällä hetkellä toimivia tuulivoimaloita on kaksi, jotka molemmat tuottavat tuulisähköä Hangonsaaressa Yaran tehtaiden lähimaastossa. Kuvat Ilmo Suikkanen

Näin lähelle vilkasliikenteistä tietä tuulivoimaloita ei nykyisellään enää saa rakentaa. Voimalat sijaitsevat Porista Reposaareen johtavan maantien varrella.

Nasan kartta ilmakehän keskimääräisistä hiilidioksidipitoisuuksista toukokuun 2013 aikana.

Kuva: Rob Simmon, Jesse Allen / Nasa

Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaehdotuksessa mukana olevat kohteet kohteet kartalla.

Helsingin Sanomat • Pääkirjoitus • Heli Saavalainen • 11.10.2014  13:33

Tuulivoimalan melu on kuulijan silmissä, ei korvissa

LUE...

Tuulivoimakeskusteluja seuranneille annetusta palautteesta pääosa oli tuttua kuultavaa, mutta osa taas aitoa huolta vaikutuksista ja uteliaisuutta oman asuinalueensa tilanteesta. Tilaisuus olikin oikea paikka monelle saada tietoa ja sanoa sanottavansa itseä askarruttaneista kaavaan liittyvistä kysymyksistä.


Kaava ei ole tuulivoimalupa, vaan peruste luvan jatkokäsittelylle

– Kaavasta on tehty esiselvitys, kaavaselostus, maisemaselvitys, sijoitus-aluekartat sekä osallistumis- ja arviointisuunntelma. Aineistoa tosiaan riittää sillä esim. maisemaselvitys pitää sisälllään aluekohtaiset maisemavaikutus-ten arvioinnit, vaikutusvyöhykkeet, maisemavaikutusten merkittävyys arvionnit, kuvasovitteet, näkyvyysanalyysi, yhteisvaikutukset sekä maastokäyntiselosteet, sanoo Lamminpää.

Useiden tahojen laaja kiinnostus tuulivoimaprojekteihin sai kaupungin aloittamaan kaavahankkeen, jotta kunta pystyisi muodostamaan kattavan kokonaiskuvan soveltuvista alueista. Kaava on perusteena tuulivoimaluvan jatkokäsittelylle rakennuttajan ja maanomistajien välisellä sopimuksella. Kaavavalmistelujen ja selvitysten perusteella jäi Uudesskaupungissa jäljelle kahdeksan aluetta, jonne tuulivoiman rakentaminen olisi mahdollista.

Lamminpään mukaan kunta voi itse määritellä etäisyyden minimin asutukseen. Vastauksena kysymykseen ovatko tiedot ajan tasalla, hän totesi kuulemisten olevan yksi tapa ajantasaistaa näitä tietoja sekä esimerkiksi rakennuksesta maksettu kiinteistövero.


Kolme aluetta tutkituista karsittiin, kahdeksan jäi

Tutkituista alueista on kaavaehdotuksessa jätetty pois Elkkyisten, Kettelin ja Varanpään alueet.

Ensimmäisenä on listalla autotehtaan alue, jonne olisi tulossa kaksi voimalaa. Hanke vaatii hyväksymisen jälkeen vielä asemakaavamuutok-sen, koska kyseessä on teollinen ympäristö jolla on asutusta sekä etelä- että pohjoispuolella ja myös maisemallisia vaikutuksia.

Taipaleen alueelle kaavaillaan lupaa kuudelle voimalalle. Rakennuttajakin olisi siellä joe selvillä: OX2 Finland.

Muntilan alueelle on tulossa 4 voimalaa. Rakennuttajana olisi siellä Taaleritehdas. Hanke on jo käynyt läpi kaavakäsittelyn ja Hallinto-oikeus on hylännyt siitä tehdyt valitukset.

Pehdon alueelle on tulossa viisi voimalaa. Sen läpi kulkee suurjännitelinja, joten sähkön siirto ei ole suuri kustannuserä.

Varhelan ja Kylähiiden alueille kaavaillaan kummallekin kolmea voimalaa.

Hangon saareen kaavoitetaan kaksi voimalaa. Siellä ovat jo entuudestaan kaupungin ainoat toimivat tuulivoimalat, määrä ei siis lisäänny mutta toisen pienemmän tilalle voidaan rakentaa uusi isompitehoinen.

Kahdeksantena on Hyttyskarin lähistölle rakennettava tuulivoimala, johon ei saatu poikkeusluvalla rakennusoikeutta.

Osa voimaloista sijaitsee suurjännitelinjojen liepeillä, Muntilan, Taipaleen ja Pehdo alueille muuntamo löytyy Vehmaalta. Sähkön siirto voimaloista muuntamoille hoidettaisiin pääosin maakaapeleilla.


Huomautukset 19.11. mennessä

Annakaarina Lamminpään mukaan huomautukset kaavasta on tehtävä 19.11.2014 klo 15 mennessä. Ne käsitellään vielä marraskuun aikana ja kaavaehdotus esitetään kaupunginhallitukselle joulukuussa. Kaavaehdotus olisi tulossa nähtäville vuodenvaihteessa, jolloin siihen voi halutessaan jättää muistutuksia.


Tuulivoiman meluvaikutukset suuria

Vastustajajilta palautetta U:gin tuulivoimakaavaan

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 6.11.2014

Uudessakaupungissa lausuntovaiheeseen edenneestä tuulivoimakaavasta keskusteltiin keskiviikkona Viikaisten koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Ukipoliksen toimitusjohtaja Raimo Rantasen lausuttua yleisön tervetul-leeksi estraadille astui kaavan esittelijäksi Annakaarina Lamminpää (kuvassa), joka on Ukipoliksessa ollut mukana kaavavalmisteluissa.

Puheenvuoron käyttivät myös Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheejohtaja Kalevi Nikula ja Varsinais-Suomen liiton tuulivoima-kaavan suunnittelija Aleksis Klap. Odotusten mukaisesti paikalla oli pääasiassa väkeä, joilla oli suunnitteilla olevan kaavan suhteen huomauttamista.

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Nikula agitoi odotusten mukaisesti tuulivoimaloita vastaan, perustellen edustamansa yhdistyksen kantaa erityisesti niiden meluvaikutuksilla. Meistä suomalai-sista kolme kahdeksasta on todettu meluherkiksi, kilometrinkin päässä voimalasta ei joku saata saada nukutuksi. Nikula perusteli meluvai-kutusta myös tuulivoimakeskustelua seuranneille tutuilla tuulivoiman vastustajien käyttämillä meteorogisilla syillä. Koska tuulen voima ei ole sama alhaalla kuin ylhäällä saattaa syntyä eräänlainen Hornet-efekti, jossa melutasossa saattaa tapahtua hänen mukaansa jopa 100-kertainen lisäys.

Nikula varoitteli tuulivoimalan läheisyydessä kiinteistöjä omistavia kiinteistöjen arvon romahtamisella jopa nollaan.

Tuulivoiman meluvaikutukset syntyvät meteorologisista vaikutuksista ja voimalan puutteista/pystytysvirheistä johtuvista häiritsevistä äänistä. Esimerkkinä Klap mainitsi miten Haminassa Hyndayn voimalat pysäytettiin rakennustarkastajan toimesta niistä johtuvien meluhaittojen takia. On syytä pitää mielessä, ettei näitä asioita ratkaista kaavassa, vaan tarkemmat ehdot määritellään ympäristö- ja rakennusluvassa.

Varsinais.Suomen maakuntaliiton tuulivoimakaavan suunnittelija Aleksis Klap halusi nostaa Uudellekaupun-gille hattua, täällä on lähdetty tuuli-voimarakentamisessa hankkeen perusteelliseen käsittelyyn kaavoi-tuksen kautta. Tavoitteena rakentaa tuulivoimaloita järkeviin paikkoihin, jotta tavoiteltu 6 prosentin osuus energian tuotannosta tuulella täyttyisi.

Nikulalle vastauksena Klap suositteli puheenvuorossaan myös tutustu-mista työterveyslaitoksen juuri mar-raskuun alussa julkaistuun raportiin. Se antaa tuoretta tutkittua tietoa ja hälventää vääriä ennakkoluuloja.

Annakaarina Lamminpää

Kalevi Nikula

Aleksis Klap

Keskustelutilaisuus tuulivoimakaavasta sai odotusten mukaisesti pääasiassa liikkeelle tuulivoimaan kriittisesti suhtautuvia.

Tuulivoimakaavaehdotus maltillinen

Useissa tuulivoimatilaisuuden puheenvuoroissa esimerkkitapauksena nousi Raahen tilanne, jossa toisaalta ollaan kaavoittamassa kaupungin alueella yli sata tuulivoimalaa ja toisaalta valtuusto on siellä tehnyt päätöksen, ettei tuulivoimalaa saa rakentaa kahta kilometriä lähemmäksi asutusta, mikäli joku tuon rajan sisäpuolella asuva vastustaa voimalan rakentamista.

Uuteenkaupunkiin verrattuna Raahe on asukasluvul-taan yli 25 000 asukkaan kaupunki ja Uudenkaupun-gin asukasluku on yli 15 000. Raahe taas on koko-naispinta-alaltaan (1888 km2) jopa hieman pienempi kuin Uusikaupunki (1932 km2).

Näitä lukuja verraten Uudenkaupungin tuulivoi-malakaava vaikuttaakin varsin maltilliselta nyt kun siitä on karsittu pois Elkkyisten, Kettelin ja Varanpään alueet. Raahen yli 100 voimalan sijasta tänne kaavalla sallittaisiin 25 voimalan rakentaminen.

Tuulivoimatilaisuuden eräässä puheenvuorossa tuotiin julki huoli siitä, että uusikaupunkilaisista ollaan tekemässä tuulivoimakaavalla tuulivoimaloiden aiheuttaman melun koekaniineja. Ehkä on silti asiallista pitää mielessä, ettei kyseessä ole mikään pilottihanke, harvaanasuttu Suomi on vasta nyt lähtemässä käyttämään tuulesta saatavaa uusiutuvaa energiaa, muualla maailmassa ollaan tuulivoiman hyödyntämisessä jo edetty aivan toiselle tasolle. Mahdollisuus monipuolistaa paikallista energian-tuotantorakennetta on jätetty meillä tältä osin käyttämättä – toki tuulimyllyjä on täälläkin historian saatossa ollut joka kylässä.

Uusiutuvaan ja vähähiiliseen energiatuotantoon kuten tuuli- ja aurinkoenergiaan sijoittaminen on jatkunut Suomessa hitaana, olemme muita pohjoismaita 10 vuotta jäjessä. Tuulivoiman osalta mittasuhteita havainnollistaa se, että pinta-alaltaan 10-kertaa pienemmässä Tanskassa tuotetaan sähköä tuulivoimalla silti 10-kertaa enemmän kuin harvaan asutussa Suomessa.

Kaavan valmistelua voitanee pitää suhteellisen avoimena, jotta asukkaat saavat käsityksen mistä tuulivoimakaavassa on kyse ja mitkä ovat vaikutukset. Puutteitakin toki löytyy. Kaavan ensimmäisen nähtävillä olon aikana saatujen palautteiden julkaisematta jättäminen kaava-asiakirjojen yhteydessä oli yksi niistä. Esittelijän perustelu tälle oli, että mikäli julkaistavissa asiakirjoissa yksikin vaatii, voidaan asia käsitellä suljetuin ovin. Toisena nousi esiin Vehmaan puolella kaavan vaikutuspiirissä olevien huono informointi. Vehmaan kunnalle on esittelijän mukaan kuitenkin lähetetty lausuntopyyntö.

Yhteisöllinen omistus sopisi tuulivoimaloihin

Uudessakaupungissa parhaillaan käsittelyssä olevaan tuulivoimakaavaan liittyen tuulivoimalahankkeissa vaikutuspiirin asukkaiden osuuskuntapohjainen  tai yhteisöllinen omistus olisi yksi mahdollisuus lisätä innostusta tuulivoiman tuottamiseen. Tämän toteutusmuodon etuna on voimalan vaikutuspiirissä olevien asukkaiden mukanaolo hankkeen toteutukses-sa ja siitä saatavan tuoton jaossa. Näin poistuisi vastuksen eräs perimmäinen syy: maanomistaja/sijoittaja korjaa tuotot ja vaikutuspiirissä asuville jäävät mahdolliset haitat. (Asiakkaiden omistama tuulivoimayhtiö)

– Hinku-kaupunki kun olemme mahdollisuus tuulivoiman turvaamiseen ja sen edesauttaminen olisi hyvä ottaa huomioon tekemällä muillekin kuin kaavassa mainituille alueille tuulivoiman rakentaminen poikkeusluvalla mahdolliseksi, sillä tulevaisuudessa esim. joku kyläyhteisö saattaa hyvinkin innostua hankkeesta.

Lautakunta esittää voimaloiden etäisyydeksi asutukseen kahta kilometriä

Uudenkaupungin ympäristöpäällikön lausuntoehdotus tuulivoimakaavasta tiistaina kokoontuneelle ympäristö- ja lupalautakunnalle vaikutti perustellulta.

Kokouksessa kuitenkin lausuntoon tuli maininta, että etäisyyden voimalaan tulee olla kaksi kilometriä asutuksesta. Jos tämä linja etenee valtuuston päätök-seksi asti Uuteenkaupunkiin tuskin rakennetaan yhtään tuulivoimalaa lisää.


Tutkittua tietoa on olemassa

Tuore EU-tutkimus kertoo, että uusiutuvien energia-muotojen taloudellisten kokokonaisvaikutusten vertai-lussa aurinkoenergia tulee ainakin toistaiseksi miltei yhtä kalliiksi kuin ydinenergia, mutta ne molemmat ovat huomattavasti kalliimpia kuin tuulivoima.

Tutkimuksessa otettiin huomioon voimalaitosten pääoma- ja käyttökustannukset sekä lisäksi ilmasto-muutokseen, saastumiseen ja energiavarojen ehty-miseen liittyvät kustannukset. (MIT Technology Review)

Raportin mukaan maatuulivoiman kustannukset terveysvaikutuksineen ovat noin 105 euroa megawattitunnilta sähköä, kun taas kaasu ja öljy voivat maksaa jopa 164 euroa tai 233 euroa megawattitunnilta.

Ydinvoima, merituulivoima ja aurinkoenergia ovat niihin verrattuna myös melko tehokkaita, sillä kustan-nus olisi noin 125 euroa megawattitunnilta.

Maalla sijaitsevat tuulivoimalat tuottavat halvempaa energiaa kuin hiili tai kaasu, mikäli terveysvaikutukset otetaan huomioon. Tämä selviää EU:n komission tilaamasta tutkimuksesta. Näitä terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi ilman laatu, myrkyllisyys ihmiselle ja ilmastonmuutos, siteeraa Taloussanomat The Guardian -lehteä.

Raportti tuo esiin fossiilisten polttoaineiden todelliset kustannukset Euroopalle. Uusiutuvaa energiaa pide-tään väärin liian kalliina ja veronmaksajien ikeenä.

Vaikka muuta puhutaan fossiiliset polttoaineet saavat yhä suuria tukiaisia esim. julkisen sektorin investointipäätöksissä. 

      Ilmo Suikkanen

Huomioita kaupungin tuulivoimakaava-ehdotuksesta käydystä keskustelusta Päivitetty 30.11.2014

Suomi on pahasti alijäämäinen sähköntuotannon suhteen. Lisäksi sähkön osuus kaikesta energiankulu-tuksestamme kasvaa edelleen merkittävästi. Vaikka säästötoimet antavat edelleen mahdollisuuden hillitä sähkön kulutusta, on sitä mahdollisuus myös lisätä uusiutuvia energialähteitä kehittämällä. Kautta maailman aurinko- ja tuulivoiman lisääminen on astunut valtavia askeleita eteenpäin.

Tuulivoimamyönteisyys vallitseva

Suomalaiset haluavat lisää tuulivoimaa. Kyselyn mukaan tuulivoiman lisäämistä kannattaa 90 prosenttia kansalaisista ja 87 prosenttia kuntapäättäjistä. Valtaosa asukkaista on tyytyväisiä kotikuntansa tuulivoimahank-keeseen. (Maaseudun tulevaisuus 13.6.2013)

Vaikka täällä käydystä tuulivoimakeskustelusta voisi vetää aivan toisenlaiset johtopäätökset, pidetään aurinko- ja tuulivoimaa hyvänä keinona lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Aurinkoenergiaa kyetään nykytekniikalla hyödyntämään meilläkin suurimman osan vuotta, mutta syksyn pitkässä pimeydessä se ei toimi. Tuulivoima sensijaan on tänä aikana ja kesällä tehokkaimmillaan, mutta pakkasjaksojen aikaan talvella tehot laskevat.

Meluhaitat hyvä minimoida

Meluhaitat ovat täälläkin käydyssä tuulivoimakeskus-telussa keskeisesti esillä, eikä kokemuksia ja tuntemuk-sia tietystikään tule vähätellä. Kelvottomia ratkaisuja on tehty, niistä pitää ottaa oppia ja uudet voimalat – kyllä niitä Vakka-Suomeenkin mahtuu – tulee sijoittaa mahdollisimman haitattomasti. Päättäjät ovat tuulivoima-kaavan käsittelyssä paljon vartijana, mutta harkiten hyviä päätöksiä on tehtävissä.

Työterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan tuulivoi-malan häiritsevyyteen vaikuttavat voimakkaimmin muut tekijät kuin lapojen suhina. Ehkä erikoista on, että moni kokee tuulivoimalan melun silmillään. Melun häiritse-vyyttä selittävät äänitasoa paremmin muun muassa tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihalle sekä asenteet tuulivoimaa kohtaan.

Meluhaittoja koetaan kuitenkin sitä vähemmän, mitä pidempään voimalat ovat olleet toiminnassa. Unohtaa ei sovi, että tuulivoimaloita voidaan ajaa tarvittaessa myös niin sanotulla hiljennys moodilla, jolloin voimaloiden tehoa alennetaan.

Tutkimus kokoaa yhteen ulkomaalaisen tutkimustiedon, jossa on selvitetty tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia asuinympäristöissä laajoin kyselytutkimuksin.

Tuulivoimalamelun äänitasolla ja häiritsevyydellä voitiin havaita tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu.

Äänitasoa enemmän melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista.

Tuulivoimaloiden äänitasolla ja unen laadulla ei ole havaittu yhteyttä. Tutkimuksia on toistaiseksi julkaistu vähän ja niihin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Jatkotutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota epävarmuustekijöiden vähentämiseen.

Möller ja Pedersen (2011) ehdottivat tarkennusta, jonka mukaan tuulivoimalan melu leviäisi inversiotilanteessa myötätuulen suunnassa sylinteriaallon tavoin yli 200 metrin päässä voimalasta.

Lisäksi jos ylätuuli on voimakasta mutta alatuuli ei, voimalan äänen signaalikohinasuhde eli voimalan äänitason ja taustamelun äänitason erotus on korkea. Tällöin voimalan ääni erottuu paremmin, koska tuulen huminaa ei kuulu. Esimerkki van den Bergin (2004) kuvaa- masta signaalikohinasuhteen käyttäytymisestä on esitetty kuvassa 3.12. Signaalikohinasuhteen kasvaessa tuulivoimalamelun erottuminen taustamelusta helpottuu ja samalla sen häiritsevyys todennäköisesti kasvaa. Suuret signaalikohinasuhteet ovat yleisiä ilmake- hän inversiotilanteessa.


Infraäänet

Useat artikkelit sisältävät väitteitä, että tuulivoimaloiden melu sisältäisi kuulokynnyksen ylittäviä infraääniä eli ääniä, joiden taajuus on alle 20 Hz. Mittauksiin perustuvaa todistusaineistoa kuulokynnyksen ylittävistä infraäänen tasoista ei kuitenkaan ole esitetty tuulivoimaloiden lähettyviltä.

Tuulivoimalat tuottavat infraääntä. Niiden äänenpainetaso jää kuitenkin huomattavasti alle kuulokynnyksen.

Tutkimuskirjallisuus on harvinaisen yksimielinen siitä, että tuulivoimaloiden infraäänet eivät ylitä kuulokynnystä (Möller ja Pedersen 2011, Leventhall 2006, Jakob- sen 2005).

Jacobsenin (2005) mukaan ns. vastatuulivoimalat (tuuli kohdistuu voimalaan edestä päin) eivät tuota infraääntä, jonka voisi kuulla lähistöllä olevissa asunnoissa. Vastatuulivoimalat ovat pääasiassa käytössä nykyisissä uusissa tuulivoimaloissa. Vanhemmat voimalat voivat olla tyypiltään myötätuulivoimaloita (tuuli kohdistuu voimalaan takaa päin). Näissä infraäänitasot ovat 10-30 dB korkeampia ja tasot voivat ylittää kuulokynnyksen aivan lähelle voimaloita sijoittuvissa asunnoissa.

Melu koetaan myös silmillä

Maisema ja asuinympäristö muuttuvat silloin, kun lähelle pystytetään tuulivoimala. Niissä kaikkein eniten ihmisiä tuntuu huolettavan juuri ääni, pohdiskelee Heli Saavalainen Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 11.10.2014.

Erikoista kuitenkin on, että moni kokee tuulivoimalan melun silmillään. Työterveyslaitoksen tuoreen raportin mukaan tuulivoimalan häiritsevyyteen vaikuttavat voimakkaimmin muut tekijät kuin lapojen suhina. Melun häiritsevyyttä selittävät äänitasoa paremmin muun muassa tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihalle sekä asenteet tuulivoimaa kohtaan. Meluhaittoja koetaan kuitenkin sitä vähemmän, mitä pidempään voimalat ovat olleet toiminnassa.

Naapurissa asuvien kokemuksia ja tuntemuksia ei pidä vähätellä. Huonoja ratkaisuja on tehty. Niistä pitää ottaa oppia, ja uudet voimalat – kyllä niitä Suomeen mahtuu – tulee sijoittaa mahdollisimman haitattomasti.

Jo nyt kaikista tuulivoimaloista tehdään äänimallin-nukset. Meluntorjuntaa ei saa jättää puolitiehen. Meluavat voimalat ovat kuitenkin olleet lähinnä yksittäistapauksia. Tuulivoimayhdistyksen kyselyn mukaan valtaosa tuulivoimapaikkakuntien asukkaista on voimaloiden kannalla eikä koe niiden aiheuttavan häiriötä.

Melua käytetäänkin usein perusteluna tuulivoimalan vastustukseen, vaikka vastustus johtuu muista syistä kuin mahdollisista meluhaitoista.

Kemijoen hiljeneminen oli aikoinaan järkytys osalle jokivarren asukkaista. Osa ei koskaan sopeutunut muutokseen, jota ihmiset vertasivat jopa auringon pimenemiseen.  Myös tuulivoimalan ääni on yksilöllinen kokemus. Voimakas reagointi muutoksiin kuvaa ennen kaikkea sitä, miten valtava merkitys asuinympäristöllä on.

Itse asun mieluummin tuulivoimalan lähellä kuin hengitän kivihiilivoimalaitoksen hiukkasia, arvioi Saavalainen.

Työterveyslaitos: Valtteri Hongisto 2014: Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset LUE...

Onpas Kuu-Ukko joutunut pahaan tuulivoimaloukkuun, voisi joku tulkita kuvaa... Joskus keskustelu tuulivoi-mastakin lipsahtelee linjoille, joissa kaikkia perusteluja ei jaksa nielaista. Olen seurannut Hangon saareen tuulivoimaloiden ääntä, liikettä ja välkettä koko niiden olemassaolon ajan. Pysähtynyt myös usein kuuntele-maan likelle ja kauas niiden aiheuttamaa ”meteliä”, seurannut merikotkien elämää aivan voimaloiden lähi-ympäristössä. Tiedän tuulivoimalan koituvan joskus merikotkan tuhoksi, viimeksi näin kävi Porin Peittoolla. Pahimmat melu- ym. saasteet koen näiden kokemusten valossa saavani aivan muissa ympäristöissä. Tämän ei suinkaan tarvitse merkitä sitä, etteikö tuulivoimaloiden paikat kannattaisi harkita tarkkaan ja sen jälkeenkin niitä tänne pystyy kyllä sijoittamaan. Myöskään suuruuden-ekonomiaa ei aina välttämättä tarvitse palvoa, kahdella pienemmällä myllyllä voi joissakin paikoissa päästä samoihin tehoihin kuin yhdellä isolla. IS

Tästä huolimatta väestön keskuudessa voi vallita uskomuksia, että tuulivoimaloista aiheutuu havaittavaa infraääntä. Kyseessä on kuitenkin provokaatio, jonka syntymistä Leventhall (2006) on käsitellyt yksityiskohtaisesti. Hänen mukaansa amplitudimodulaation ja infraäänen käsitteet ovat voineet sekoittua, koska amplitudimodulaation taajuus on yleensä välillä 0.5-1.0 Hz (ks. luku 3.2) ja infraääniksi lasketaan äänet, joiden taajuus on alle 20 Hz. Tuulivoimalan taajuusanalyysissä ei kuitenkaan nähdä piikkiä (äänestä) amplitudimodulaation taajuudella.                                           

Fossiiliset energiavarat hupenevat vääjäämättä ja ilmastomuutos vaatii toimenpiteitä. Tuulivoi-makeskustelussa viitattiin Kiinan päästöihin, jotka toki samoin kuin muidenkin väkirikkaiden kehittyvien maiden kulutuksen kasvu, ovat kasvava uhka. Ei kuitenkaan tule unohtaa, että Suomi on maailman kolmanneksi suurin luonnonvarojen tuhlari asukasta kohden laskettuna (katso juttu yllä). Uusiutuvien energiamuotojen kehittämismahdollisuudet ovat Suomessa hyvät, mutta se edellyttää niiden monimuotoista kehittämistä. Mikäli se painottuu liikaa esim. bioenergian suuntaan, seurauksena on mm. metsien hupeneminen. Avohakkuut (kuva Kalannin-Lahdentien varrelta) lisääntyvät entisestään ja koskevat yhä nuorempia metsiä. Tuulivoimalat oikein sijoitettuna lienevät sittenkin pienempi haitta kuin esim. menetetty metsäluonto. IS

Suomella on yhä raskas ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki eli luonnonvarojen käyttö asukasta kohden on suurin Arabiermiirikunnissa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa ja muutamissa Euroopan maissa, myös Suomessa. Kuva WWF / LPR 2010.

Ydinvoimaloista 80 miljardin lasku – kuluja aliarvioitu

Taloussanomat • 12.11.2014                                     LUE...

Vanhojen ydinreaktorien purku ja puhdistus maksaa kymmeniä miljardeja euroja tulevina vuosina. Hallituksia on kritisoitu siitä, että ovat aliarvioineet kulut.

U:gin tavoite rakentaa tuulivoimaa järkeviin paikkoihin hyvä

Kanadalaistutkimus: Tuulivoimalan melulla ei ole terveysvaikutuksia

Kanadassa tehdyn laajan tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden melu ei aiheuta terveysvaikutuk-sia niiden läheisyydessä asuville. Terveysvaiku-tuksia selvitettiin sekä subjektiivisten tuntemusten että objektiivisin mittauksin. Health Canada.


Tutkimus koostui kolmesta osiosta. Tuulivoima-loista eri etäisyyksillä asuvien ihmisten subjek-tiivisia tuntemuksia selvitettiin kyselykaavakkeiden avulla. Tutkimukseen osallistuneiden terveyttä seurattiin kortisoli-, verenpaine ja unen laadun mittauksilla. Tuulivoimaloiden melua mitattiin 4 000 tunnin ajan.

Tutkimuksessa oli mukana koteja, jotka ovat noin 600 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta. Toinen tarkasteluryhmä olivat kodit, jotka ovat 600 metrin ja 10 kilometrin välillä voimalasta. Mukana oli yhteensä 2 004 kotitaloutta.

Osallistujan omilla arvioilla unesta ja unihäiriöistä tai stressitasosta ei ollut yhteyttä tuulivoimaloiden melutasoon. Myöskään osallistujien raportoimat sairausdiagnoosit eivät olleet yhteydessä melutasoon.


Vilkkuvalot ja näköhaitat ärsyttävät

Melutasolla ei ollut vaikutusta asukkaiden mitattuihin kortisoliarvoihin, verenpaineeseen, sydämen leposykkeeseen tai unen laatuun.

Sen sijaan yleinen ympäristöön ärsyyntyminen korreloi voimaloiden melutason kanssa. Ärsyyntyminen liittyi meluun, vilkkuviin valoihin, varjoihin sekä turbiinien aiheuttamiin näköhaittoihin. Kun äänitaso nousi yli 35 desibelin, lisääntyi ärsyyntyminen merkittävästi.

Kanadassa tuulivoimalaitosten kapasiteetti on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2000 tuulivoimalaitosten teho oli 137 megawattia ja vuonna 2014 se on 8.5 gigawattia. Tutkimus on julkaistu Noise News International –lehdessä. Lopulliset tulokset tutkimuksesta julkaistaan 2015.

Tämä vaikuttaa eniten kotitalouksien hiilijalanjälkeen

Kulutuksen mittaaminen auttaa tunnistamaan kotitalouden tärkeimmät kasvihuonekaasupäästöjen syyt, mutta ei yksin riitä muuttamaan kotitalouksien valintoja ympäristöystävällisemmiksi. Kotitaloudet tarvitsevat myös neuvontaa mittaustulosten merkityksen ymmärtämiseksi, kertoo Suomen ympäristökeskus tiedotteessaan. Tekniikka&talous 20.11.14                                       LUE...

Johtopäätöksiä

Tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia on tutkittu epidemiologisin tutkimusmenetelmin vuodesta 1993 lähtien. Niissä on kerätty kyselyjen avulla tietoa asukkailta alueilla, joissa oletettavasti on havaittavissa tuulivoimaloiden ääntä. Äänitasot asuntojen pihamaalla on yleensä määritetty mallintamalla.

Tämän raportin luvussa 4 tarkastellaan lähemmin 13 tutkimusta, jotka juontavat 6 kenttä- tutkimukseen, jotka on toteutettu Tanskassa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa, Uudessa- Seelannissa ja Yhdysvalloissa.

Tutkimusten perusteella tuulivoimalamelun äänitaso on yhteydessä melun häiritsevyyteen. Yksilölliset erot melun kokemisessa ovat kuitenkin erittäin suuria. Noin 10 % väestöstä ko- kee tuulivoimalamelun häiritseväksi asunnon sisäpuolella, kun A-painotettu äänitaso ulkona ylittää 40 dB. Tätä korkeampien äänitasojen osalta ei ole olemassa luotettavaa tietoa, koska vastaajamäärät ovat erittäin pieniä. Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin ta- soltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan sa- manlainen tieliikennemelu.

Yhteyttä tuulivoimalamelun äänitason ja unenlaadun välillä ei ole löytynyt. Tämä ei kuiten- kaan tarkoita sitä, etteivätkö herkimmät yksilöt voisi kokea tuulivoimalamelun häiritsevän unta.

Suurin osa kyselyihin vastanneista sijaitsee alueella, jossa tuulivoimaloiden äänitaso on alle 40 dB LAeq. Tässä tilanteessa melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän äänitasoa parem- min erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai piha- maalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista.


Tuulivoimaloiden äänitasolla ja unen laadulla ei havaittu yhteyttä

Tavoitteena oli koota yhteen ulkomaalainen tutkimustieto, jossa on selvitetty tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia asuinympäristöissä laajoin kyselytutkimuksin. Tuulivoimalamelun äänitasolla ja häiritsevyydellä voitiin havaita tilastollisesti merkitsevä yhteys. Asunnon sisäpuolisen melun alkaa kokea häiritseväksi yli 10 % väestöstä, kun äänitaso ulkona ylittää 40 dB LAeq.

Tuulivoimalamelu koetaan yhtä häiritseväksi kuin tasoltaan samanlainen lentoliikennemelu mutta hieman häiritsevämmäksi kuin tasoltaan samanlainen tieliikennemelu. Äänitasoa enemmän melun häiritsevyyttä näyttäisivät selittävän erilaiset väliin tulevat muuttujat kuten tuulivoimalan näkyminen asuntoon tai pihamaalle, asenteet tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia kohtaan, odotukset asuinalueen rauhallisuuden suhteen ja taloudellinen hyötyminen tuulivoimaloista.

Tuulivoimaloiden äänitasolla ja unen laadulla ei ole havaittu yhteyttä. Tutkimuksia on toistaiseksi julkaistu vähän ja niihin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Jatkotutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota epävarmuustekijöiden vähentämiseen.

Propel Voima jäi ilman merituulivoimaloiden tukea Hailuodon merialueella

TEM  19.11.2014 klo 13:52                                                           LUE...


Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Suomen Hyötytuuli Oy:n Porin Tahkoluotoon suunnitteleman tuulivoimapuiston merituulivoiman kokeiluhankkeeksi. TEM myönsi 19.11.2014 hankkeen toteuttamiseen 20 miljoonaa euroa investointitukea. Tuki voi kuitenkin olla enintään 18,5 prosenttia hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.

Kokeiluhankkeen hakuprosessiin osallistui kahdeksan muutakin ehdotusta. Demotukea hakivat  Rajakiiri Oy (Tornio/Röyttä), Propel Voima Oy ja Lumituuli Oy (Oulunsalo/Hailuoto), Innopower Oy (Kemi/Ajos ja Kokkola), Mervento Oy (Kokkola) ja Suomen Merituulivoima Oy (Siipyy).

Nyt tehty päätös ei ennakoi TEM:n kantaa muihin merituulivoimahankkeiden investointitukea koskeviin hakemuksiin. Muutkin kokeiluhankkeen hakukierroksella mukana olleet hankkeet arvioidaan toteuttamiskelpoisiksi.

Ympäristö- ja lupalautakunta esittää tuulivoimaloille suoja-etäisyydeksi 10xnapakorkeus


Ympäristönsuojelupäällikön ehdotuksena ympäristö- ja lupalautakunta toteaa viime kokouksessaan lausuntonaan tuulivoimayleiskaavan kaavaluonnoksesta yksimielisesti seuraavaa:

– Saaristoalueiden jättäminen tarkastelun ulkopuolelle jo alkuvaiheessa mahdollistaa sen, että vältytään monilta ongelmilta, joita tuulivoiman sijoittaminen saaristoalueille voisi aiheuttaa mm. riittävä etäisyys suojelualueista, merikotkien pesistä ja asutuksesta/kesäasutuksesta.

Vaikka tehdyt selvitykset eivät ole riittäviä mahdollisen rakentamisen luontoselvityksiksi, on suunnitelluissa alueissa riittävällä laajuudella otettu huomioon alueiden luontoarvot. Tarkemmat selvitykset tullaan tekemään sitten, kun tuulivoimaloiden rakentamiselle haetaan vaadittavat luvat.

– Kaavaluonnoksen tuulivoima-alueissa on sovellettu vähintään 650 metrin etäisyyttä lähimpään häiriintyvään kohteeseen.Tämän hetkisen lainsäädännön mukaan tuulivoimalalle ei ole määritetty vähimmäisetäi- syyttä häiriintyviin kohteisiin. Tuulivoimalasta on kuitenkin tehtävä kattavat ja tarkat melumallinnokset ennen rakentamisen sallivien lupien myöntämistä, jotta pystytään saamaan tarpeeksi luotettava selvitys voimalan mahdollisesta meluhaitasta. Myös välkevai kutuksia tulee tarkastella riittävän kattavin menetelmin, erityisesti asutuksen läheisyydessä.

– Tuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristö luvan, jos tuulivoimalan toiminnasta aiheutuu naapuruus-suhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksis tajohtuen. Tuulivoimala tulisi sijoittaa niin kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta, ettei ympäristölupa ole tarpeen. Mikäli jatko-tarkastelussa tulee ilmi mahdollista kohtuutonta haittaa naapuruus-suhdelain mukaisesti, tulee ympäristöluvan tarve selvittää. Ympäristö-luvan tarvetta ei kuitenkaan voida kaavassa määritellä, koska tuulivoima-alueiden vaikutukset selvitetään tarkemmin vasta rakentamiseen vaadittavien lupien yhteydessä.

– Valitut alueet ovat luontotarkastelun perusteella pääosin soveltuvia tuulivoima-alueiksi. Korven alue soveltuisi luontoarvojensa puolesta muu-toin hyvin tuulivoimarakentamiseen, mutta on otettava huomioon, että se sijaitsee melko merkittävän lintujen muuttoväylän varressa.

Omana kantanaan lautakunta toteaa lisäksi, myös yksimielisesti: Tuulivoimalahankkeita on ympäristö- ja lupalautakunta jo eräitä käsitellyt ja lisää on odottamassa. Siksi lautakunta näkee hyvänä ja omaa toimintaansa helpottavana tuulivoimayleiskaavan laatimisen. Viitaten sosiaali- ja terveys-ministeriön lausuntoon Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta, jossa kehotetaan jatkotyössä kuntakaavoituksessa huolellisesti tarkastelemaan ihmisten elinympäristöön sekä terveyteen ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia. Lautakunta katsoo, että suurin osa em. seikoista tulee huomioitua riittävän suurella suojaetäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta.

Tämän hetkisen tietämyksen, uusien tutkimustulosten ja kehityksen perusteella lautakunta katsoo luonnoksessa esitetyn 650 metrin etäisyyden olevan liian pieni. Iso-Britannian suunnitteluohje ETSU-R-97 suosittaa suojaetäisyydeksi 10 x napakorkeus. Tämä voitaisiin lauta-kunnan mielestä ottaa käyttöön tuulivoimayleiskaavan suojaetäisyytenä. Tällöin etäisyys olisi sidoksissa napakorkeuteen, joka voi tulevaisuudessa olla vaikka nykyisiä suurempi. Tällöin myös todennäköisesti vältetään mahdolliset myöhemmät tuulivoimalasta johtuvat ympäristölupavelvoitteet ja siihen liittyvät valitukset. Riittävä suojaetäisyys poistaa myös mahdolliset haitat paikalliselle elinkeinotoiminnalle, jotka ovat luonnoksen selvityksessä jääneet vähille.

Lisäksi lautakunta on huolissaan tuulivoimaloiden soveltuvuudesta maisemallisesti alueelle, jolla on paljon merkkejä esihistoriallisesta ja historiallisen ajan asutuksesta. Lisäksi se on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

Lautakunnan ratkaisuvaltaan kuuluvat myös suunnittelutarveratkaisut. Korven tuulivoima-alueen halki kulkeva tie on lautakunnan mielestä ongelmallinen, sillä tuulivoimayleiskaava estäisi mahdollisen asutuksen leviämisen Lahdentien varrelle ja viihtyisän Korvenjärven lähistölle.


Huomioita ympäristö- ja lupalautakunnan lausunnosta tuulivoimakaavasta:

Napakorkeuden sopivalla kertoimella  löydettävissä hyvät suojaetäisyydet

Varsinais-Suomen maakuntaliiton tuulivoimakaavan perusteluissa todetaan tuo Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan viittaus Iso-Britannian suunnittelu-ohjeeseen ETSU-R-97, joka myös Sosiaali- ja terveys-ministeriön lausunnossa meluhaitan osalta mainitaan.

Kahden kilometrin rajaus tarkoittaa sitä, että tuuliturbiinin ympärille pitäisi löytää alue, jossa asuinrakennukset ovat vähintään neljän kilometrin päässä toisistaan. Tätä esittivät myös kalantilaiset kaupungille viikolla luovuttamassaan adressissa, jonka oli allekirjoittanut 836 asukasta.

Näin suurta suojavyöhykettä kritisoidaan kuitenkin monelta taholta ylimitoitettuna, koskasuojaetäisyys pysäyttäisi tai vaikeuttaisi merkittävästi Suomen yhä varsin vähäisiä tuulivoimahankkeita.

Eri maissa suojaetäisyydet ovat 300–500 metriä 1–2 MW:n laitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3 MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4–6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat voimak-kaampaa pienitaajuista ääntä kuin 2–3 MW voimalat ja melun tuotto 10 metrin korkeudella mitattuun on suurem-paa kuin 2–3 MW voimaloilla.

Ympäristö- ja lupalautakunnan mainitseva Iso‐Britannian suunnitteluohje ETSU‐R‐97 suosittaa suojaetäisyydeksi 10 x napakorkeutta. Teholtaan 2–3 MW:n laitoksella, jonka napakorkeus on luokkaa 120–140 metriä, tämä suojaetäisyys on 1200–1400 metriä. Jos napakorkeus on 200 metriä (esimerkiksi 4–6 MW voimala), suojaetäisyyden tulisi olla kaksi kilometriä. Maakuntakaava ei silti estä rakentamasta 3 MW:a suurempia voimaloita.

Raja on määritetty Skotlannin melu- ja välkevaikutuksia koskevien suositusten mukaan, jotka suositusetäisyydet ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuulivoimatek-nologian professori Olli Pyrhösen mukaan muualla Britanniassa ovat huomattavasti lyhyempiä. On muistet-tava, että Englannissa metsät on ihmisten toimesta aikoinaan valtaosin hakattu ja heinäisillä nummilla metsien ääntä vaimentavaa elementtiä ei ole. Vuoristoinen, harvaanasuttu Skotlannin ylämaa-alue, taas on myös kokonaan toisenlainen ympäristö.

Kilometri 2-3 MW:n voimaloille ja 1,5 km 4-6 MW:n voimaloille sopiva suojavyöhyke

Napakorkeus suojaetäisyyden mittarina on vähän kohtuullistettuna sinällään ihan käyttökelpoinen. Sillä voi rajata pienemmiksi, joihinkin paikkoihin ylisuuria tuulivoimaloita. Esim. kilometrin suojavyöhyke 2-3 MW:n voimaloille ja 1,5 km 4-6 MW:n voimaloille antaisi täälläkin muutamassa paikassa mahdollisuuden päästä isommalla voimalalla parempaan tuottotavoitteeseen.

Teollisessa ympäristössä kilometri riittäisi mainittujen suurempienkin voimaloiden osalta. Esimerkiksi Haminassa toimivien tuulivoimaloiden todettiin aiheuttavan haittaa asutukselle noin kilometrin päähän voimaloista. Moni paikoin tuulivoimalat on rakennettu noin 500 metrin päähän lähimmästä asutuksesta.

– On hyvä pitää hyvä pitää mielessä, että kaikenkaikkiaan käsittelyssä olevassa tuulivoimakaavassa on kyse vasta sen antamasta mahdollisuudesta. Maanomistajien, raken-nuttajien ja lupaviranomaisten intresseistä riippuu toteu-tuvatko nämä tuulivoimalan rakentamismahdollisuudet ja millä aikataululla.

KATSO KARTAT...

Ilmo Suikkanen

Käytännössä kahden kilometrin suojavyöhyke voisi tarkoittaa sitä, että 4-6 MW:n tuuliturbiinien ympärille pitäisi löytää alue, jossa asuinraken-nukset ovat vähintään neljän kilometrin päässä toisistaan. Korven alu-eella isompien voimaloi-den osalta tilanne olisi silloin kuvassa esitetyn kaltainen. KATSO...

Pahimmassa meluhaitta-tapauksessa Haminassa toimivan tuulivoimalan todettiin aiheuttavan haittaa asukkaalle noin kilometrin päähän voima-lasta, joten tarkistamisen varaa suojavyöhykeraja-uksessa on. 

Tuoreen EU-tutkimuksen mukaan maatuulivoiman kustannukset yhteisvaikutuksi-neen ovat noin 105 euroa megawattitunnilta sähköä, kun taas kaasu ja öljy voivat maksaa jopa 164 euroa tai 233 euroa megawattitunnilta. (MIT Technology Review)

Työterveyslaitos: Valtteri Hongisto 2014:

Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset

Iso-Britannian suunnitteluohjeen (ETSU-R-97) tuulivoiman kahden kilo-metrin suojavyöhykkeeseen tukeutuminen vaikuttaa kaukaa haetulta, maisema ja olosuhteet ovat siellä hyvin erilaiset. Vuoristoisella, harvaan-asutulla Skotlannin ylämaa-alueella tai Englannin heinäisillä nummilla metsien näkösuojaa antavaa ja ääntä vaimentavaa elementtiä ei ole.

Laitila tuulivoimakaavasta: Pehdon, Varhelan ja Kylähiiden osalta vaikutukset ulottuvat Laitilan puolelle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 21.11.2014 

Laitilan kaupunki huomauttaa lausunnossaan kolmen Uudenkaupungin tuulivoimakaavaehdotuksen vaikutuslueen ulottuivan Laitilan puolelle. 

Pehdon alueen meluvaikutus tulee ulottumaan Särkijärvelle, jossa on myös Laitilan puolella loma-asutusta. Samoin Appuljärven rannalla on loma-asutusta, joka on alle kilometrin lähimmästä 

tuulivoimalan paikasta. On hyvin todennäköistä, että yömelutaso 35 dB ylittyy, mikäli yleiskaavan mukaisesti rakennettaisiin siihen Pehdon alueella suunnitellut tuulivoimalat.

Varhelan alueen tuulivoimaloiden yleiskaavan rakentamisrajoitusalue ulottuu myös Laitilan puolelle. Kiinteistönomistajia ei ole kuultu, eikä kaavassa voi olla määräyksiä, joilla rajoitetaan naapurikunnan 

alueen toimintoja, ellei kaavaa laadita kuntien yhteistyöllä. Ko. alueen kiinteistönomistajia ei ole kuultu, eivätkä he ole tietoisia mailleen kohdistuvista rajoitteista.

Kylähiiden alueen osalta rakentamisrajoitus ulottuu Laitilan puolelle. Rohijärven rannalla on loma-asutusta alle kilometrin etäisyydellä yleiskaavaluonnoksessa esitetyistä tuulivoimaloista, joten voimalatyypistä ja määrästä riippuen tullee yöaikana 35 dB ylittymään.

 

Tuulivoimayleiskaavalla ei merkitystä, koska kaavasta ei tehdä oikeusvaikutteista

Laitila ei myöskään pidä kaavamääräyksiä johdonmukaisina. Selostuksen luonnoksessa kerrotaan, että tuulivoimayleiskaavasta ei laadita oikeusvaikutteista. Määräyksissä on kuitenkin tekstejä jotka ovat määräyksen luonteisia mm. ”rakentamisrajoitus-merkinnällä osoitetaan alueet, joilla kielletään MRL 43 2 §:n nojalla rakentaminen siten, että sillä vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Kielto on voimassa 5 vuotta kaavan voimaantulosta”. Määräys on absurdi, koska kaavasta ei tule oikeusvaikutteista, niin määräyksellä ei ole mitään merkitystä. 

Lausunnossa todetaan myös, ettei tällä tuulivoimayleiskaavalla, josta ei tehdä oikeusvaikutteista ja jonka selvitykset ovat erittäin puutteellisia, ei ole oleellista hyötyä tuulivoimaluvista päätettäessä. llista hyötyä tuulivoimaluvista päätettäessä.

Kuvassa on Luonnonsuojeluliiton esittämä skenaario, jossa sähkön suhteen omavaraisuus saavutetaan vuonna 2020 lisäämällä uusiutuvaa energiaa ja energiatehok-kuutta ajaen samalla fossiilinen erillinen sähköntuotanto minimiin. Kulutuksen osalta on huomioitu maltillinen sähkönkulutuksen kasvu. Perusuran mukaiseen kulutuk-seen päätymisen vaatimia investointeja saastuttavaan ja energiasyöppöön teollisuuteen ei ole näköpiirissä.  Kotitalouksien, palveluiden ja muiden teollisuuden ulkopuo- listen sektorien sähkönkäyttö kehittyy hallituk-sen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti vuoteen 2030 asti. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto säilyy kilpailukykyisenä sähkömarkkinoiden yhdentyessä ja vuodesta 2020 uusia investointeja suuntautuu myös biomassan kaasutuskombilaitoksiin.

Luonnonsuojeluliitto kritisoi energiatuotannon tukimuotoja

Uusiutumattomien energialähteiden käyttö aiheuttaa paljon ulkoiskustan-nuksia. Nämä ulkoiskustannukset eivät näy energian hinnoissa vaan jäävät yhteiskunnan maksettaviksi.

Suomessa valtio tukee ydinvoiman tuotantoa epäsuorasti kantamalla osavastuun mahdollisesta ydinonnettomuudesta aiheutuvista kustannuksista.

Näitä kustannuksia tulee siirtää aiheuttajan maksettavaksi ja tukea ydinvoiman sijaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä.

Turpeelle tukea 100 miljoonaa

Ilmastonmuutoksen uhasta huolimatta maailman valtiot tukevat fossiilisten polttoaineiden käyttöä vuosittain noin 400 miljardilla eurolla. Esimerkiksi Suomessa yksin hiilijalanjäljeltään kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäytön vuosittaiset tuet nousevat sataan miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan polttoaine- veron alennus, takuuhinta sekä varastointi-, tutkimus-, investointi- ja maataloustuet.

Uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistetään Suomessa investointi-, vero- ja maataloustuilla. Näiden lisäksi EU:n päästökauppa parantaa uusiutuvien energialähteiden kannattavuutta fossiilisiin polttoaineisiin nähden.

Nykyiset tukimuodot eivät ole aikaansaaneet riittävää investointien käynnistymistä, vaan syöttötariffilla on pyritty aktivoimaan tuulivoimaan, biokaasuun ja metsäenergiaan pohjautuvaa sähköntuotantoa.

Energia-ala on muutoksen edessä

Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää jopa 40 prosentin päästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomelta edellytetään lähes hiilineutraalia tuotantoa. Energian- tuotannon keskeisin päästövähennyskeino on maailman energiajärjestön IEA:n mukaan energiatehokkuus.

Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin vuonna 2020.3

Energia-alalla tehdään lähivuosina valtavia investointeja. Nyt päätetään, kuinka suuri osa investoinneista menee kotimaisiin ratkaisuihin ja uuden, korkean osaa- misen liiketoiminnan luomiseen Suomeen. Pelkästään tuulivoima-alalla voidaan synnyttää 30 000 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Matalaenergiarakentamisessa ja bioenergia-alalla on mahdollista saada 20 000 lisää.

Uusiutuvien energiamuotojen suosiminen on perusteltua kansantaloudellisestikin.

Euroopan unionin alueella uudesta valmistuneesta sähköntuotannosta on jo nyt 60 % uusiutuvaa energiaa. Tällä kehityksellä uusi sähköntuotanto on vuonna 2020 jo lähes pelkästään uusiutuvaa energiaa.

Omavaraisuus on tärkeää mahdollisten kriisitilanteiden tai tuotantokatkosten varalta. Hallitus on valmistellut vain yhden sähköomavaraisuuteen vuonna 2020 johtavan skenaarion, ja siihen kuuluu tuontipolttoaineisiin perustuvaa lisäydinvoimaa. Nyt tulisikin selvittää, miten ja millaisin vaikutuksin omavaraiseksi päästään uusiutuvalla energialla ja energiansäästöllä.

Uusiutuva energia: saadaan luonnollisten prosessien kautta uusiutuvista lähteistä kuten auringosta, tuulesta, virtaavasta vedestä, maan lämmöstä tai biologisesti syntyvistä lähteistä kuten puusta. Turve ei ole uusiutuvaa energiaa, koska turvealueita ei pyritä uusimaan suoksi ja uusiutuminen kestäisi joka tapauksessa tuhansia vuosia. Uusiutuva energia on kestävää energiantuotantoa, koska sitä on saatavilla lähes ikuisesti ja se ei tuota ympäristölle vaarallisia jätteitä.

Sähkön kysyntäjousto: Sähkönkäytön rajoittaminen huippukulutustilanteissa ja käytön siirtäminen edullisempaan ajankohtaan. Kysyntäjousto toteutetaan teollisuudessa automaatiolla ja se edistää sähkömarkkinoiden toimintaa. Kysyntäjousto on tehokkain, edullisin ja nopein tapa vaikuttaa markkinaehtoisesti sähkön hintaan.

CHP: yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto. Voimalaitoksissa tuotetaan samanaikaisesti korkealla hyötysuh- teella sekä sähköä että lämpöä.

Hiilineutraali energiantuotanto: valtaosa energiantuotannosta ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä ja biomas- san kasvu sitoo loputkin syntyvät päästöt.

Syöttötariffilain virheet tunnustetaan

Uusiutuvan energian tuotannossa Suomi tukee laitoksia, muualla Euroopassa asukkaita

Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.11.2014 • Päivitetty 23.1.2015

Suomen kauppatase kääntyy ylijäämäiseksi, mikäli öljyn hinta pysyy nykyisellään, riemuitsee Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen tuoreessa Tekniikka&Talouden viikkolehdessä.

Kauppataseen alijäämän korjaantuminen on hyvä asia, mutta halpaan öljyyn perustuvasta talouskasvusta lienee ennenaikaista riemuita. Helposti hyödynnettävät öljyvarat tulevat vain ehtymään nopeammin, mikä taas vääjäämättä nostaa fossiilisen energiatuotannon hintaa ja jouduttaa tarvetta siirtyä uusiutuviin energiaratkaisuihin. Ja ilmastomuutoksen torjumisen näkökulmasta tilanne nykymenolla vain pahenee.


Uudellakaupungilla vielä mahdollisuus ehtiä mukaan tuettuun tuulivoimatuotantoon

Investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon pitäisi saada jatkumaan. Tuulivoimalle myönnettävä tuki antaa sille vielä jonkin aikaa sijoituksena hyvän tuoton, kun sen perusteella maksetaan markkina- ja tavoitehinnan erotus. Mikäli päätöksiä saadaan aikaan Uudellakaupungillakin on vielä mahdollisuus ehtiä tähän tukijärjestelmään mukaan. Se edellyttää kuitenkin, että valmisteltavana olevassa tuulivoimakaavassa päästään voimalapaikkojen osalta ajoissa myönteiseen ratkaisuun.

Tuulivoiman tukijärjestelmä on osoittautunut kuluiltaan selvästi suuremmaksi, mitä hallitus vuonna 2010 väitti. Mari Kiviniemen (kesk) hallitus löi tuolloin lukkoon tuulivoimaloiden tuotantotuen tason 12 vuodeksi.

Suomessa tuulivoima saa tukea, joka on markkinahinnan ja niin kutsutun tavoitehinnan erotus. Tuulivoiman tavoitehinta on tänä vuonna enimmillään 105,30 euroa, ensi vuonna tavoitehinta putoaa 83,50 euroon.

Jos markkinahinta on 35 euroa megawattitunnilta, valtio maksaa tuottajalle tänä vuonna tuotantotuen joka on noin 70 euroa.

Energiaviraston uusiutuvan energian asioista johtaja Pekka Ripatin mukaan vanhoilta tuottajilta ei perustuslain suojan vuoksi voi leikata myönnettyjä tukia. Tulevia, vasta suunnitteluputkessa olevia voimaloita tuo suoja ei tietenkään koske.

Ripatin mukaan unionin komission nykyinen politiikka on, että Suomen tapaisista takuuhintatuista pitää luopua. Ne on korvattava niin kutsutuilla preemioilla eli markkinahinnan päälle maksettavilla tuilla.

Syöttötariffilain mukaan Suomessa maksetaan tukia vain uusiutuvan energian voimalaitoksille, muualla Euroopassa tuetaan myös asukkaiden energiatuotantoa. Meidän energiapolitiikkaamme hallitsevat raskaan teollisuuden tarpeet, sanoo Yle uutisissa energiatalouteen erikoistunut professori Peter Lund Aalto-yliopistosta. Hänen mukaansa energiapolitiikassa näkyvät taloudelliset intressit. Suomi tukee erityisesti hake-, pelletti- ja biodieseliä tuottavien voimalaitosten rakentamista. Yksityisille ihmisille tällaisia tukia ei heltiä.

Uusiutuvista energiamuodoista esim. aurinkoenergia on jäänyt kokonaan tukien ulkopuolelle, vaikka aurinkopaneelien hinta on pudonnut viime vuosina alle puoleen aikaisemmasta.

Nykyään valmistuu 0-energiataloja, jotka saavat energiansa katolla olevista 50 neliön aurinkopaneeleista. Aurinkoenergiaa pystytään siis tuottamaan ja vielä pienenergian muodossa. Tämä osoittaa, minkälaisia taloja tulevaisuudessa rakennetaan.


Keski-Euroopassa tuet kannustavat asukkaita tuottamaan uusiutuvaa energiaa

Suomessa syöttötariffilain perustelujen mukaan tavallisten asukkaiden energiatuotannon tukemisen estivät valtaisiksi kohoavat hallintokulut ja jopa perustuslaki. Keski-Euroopassa hallintokulut eivät kuitenkaan ole nousseet esteeksi tavallisten ihmisten energiantuotannon tukemiselle.

Ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta perustelee Suomen tukimuotoja. – Meillä halutaan pitää kiinni siitä, ettei veronmaksajien rahoja käytetä väärin, jos tuetaan sähköntuottajia, sitä pitää mitata ja sitä pitää valvoa.

Meillä kuitenkin veronmaksajat maksavat voimalaitoksille tukea 200-300 miljoonaa euroa vuodessa esimerkiksi hakelaitoksille ja tuulivoimaloille. Syöttötariffilakia on jo verrattu kaivoslakiin, koska se ei ota huomioon tavallisia ihmisiä. Tavalliset ihmiset kuluttavat kuitenkin puolet kaikesta energiasta, sanoo Lund.

Esa Härmälän toinen perustelu sille, ettei tavallisten ihmisten energiantuotantoa voida tukea, on puuttuvat mittarit. Lundin mukaan uusissa 0-energiataloissa kuitenkin raksuttaa mittari, josta näkee päivittäisen energian tuoton sekä kulutuksen, kokonaisenergian tuoton ja kulutuksen ja monet muut asiat. Keskieurooppalaisissa voimalaitoksissa tietokoneelta voi seurata jokaisen yksittäisen asiakkaan päivä- ja kokonaiskulutusta sekä energiantuotantoa.


Meilläkin jo jotkut voimalaitokset maksavat pientuottajien ylijäämäsähköstä

Jo pitkään uudet pientalot, myös edistyksellisesti rakennetut kerrostalot, ovat olleet vähintään matalaenergiataloja tai nykyisin nollaenergiataloja. Ne siis tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat. Vaikka laki syöttötariffista ei koskekaan tavallisia ihmisiä, energialaitokset ovat alkaneet ottaa ilmaiseksi vastaan näiden pientuottajien ylijäämäsähköä.

Syöttötariffilaki on onneksi alkanut murtua alhaalta päin, sillä jotkut voimalaitokset jopa maksavat tuotetusta sähköstä. Myös työ- ja elinkeinoministeriö lupailee, että lakia voidaan arvioida uudelleen tulevina vuosina.

– Seuraava parannus tähän suomalaiseen järjestelmään olisi se, että pienet, talomittakaavan järjestelmät saataisiin syöttötariffin piiriin. Ajatushan on ollut, että tavalliset ihmiset pääsevät myös investoimaan tähän uuteen teknologiaan ja tuottamaan energiaa, ja kaikki tulevat mukaan talkoisiin, korostaa professori Peter Lund Aalto-yliopistosta.

Hän ehdottaa, että Suomessa otettaisiin käyttöön nettomittarointiperiaate ja annettaisiin pienimuotoiselle sähkölle vapaa pääsy sähköverkkoon sekä etusija paikallisverkossa. Lund myös huomauttaa, että meillä pitäisi olla 4500 MW:n edestä pienaurinkosähköä verkossa, jotta oltaisiin Saksan nykytilanteessa. Tällä hetkellä sitä on Suomen verkossa vain 2 MW. Lund esittää Suomelle tavoitteeksi, että vuonna 2030 sähköntuotannosta kymmenesosa olisi piensähköntuotantoa.

Lund pitää strategian tavoitteita cleantech-sektorilla hyvinä mutta pitää toimenpide-ehdotuksia niiden saavuttamiseksi ympäripyöreinä ja Suomen puhtaan energiateknologian kotimarkkinoita riittämättöminä. Lundin mukaan energiapolitiikan tulisikin tukeutua vahvemmin suomalaisen osaamiseen, työhön ja paikallisiin resursseihin kansainvälisille markkinoille pääsemiseksi.


Osuuskuntapohjainen omistusmahdollisuus tuulivoimaloihin

Uudessakaupungissa parhaillaan käsittelyssä olevaan tuulivoimakaavaan liittyen tuulivoimalahankkeissa vaikutuspiirissä olevien asukkaiden osuuskuntapohjainen omistus olisi yksi mahdollisuus lisätä innostusta tuulivoiman tuottamiseen. Tämän toteutus-muodon etuna on voimalan vaikutuspiirissä olevien asukkaiden mukanaolo hankkeen toteutuksessa ja siitä saatavan tuoton jaossa. Näin poistuisi vastuksen eräs perimmäinen syy: maanomistaja/sijoittaja korjaa tuotot ja vaikutuspiirissä asuville jäävät mahdolliset haitat.

Toki sopimuksia asukkaiden kanssa haittojen korvaamisesta esim. sähkökulujen muodossa voi myös sijoittajien ja sähköyhtiöiden kanssa tehdä. Mikä tuulivoimalan vaikutuspiirissä olevat pääsevät keskinäiseen sopimukseen sen rakentamisen sallimista esim. poikkeusluvalla kannattaisikin kaavan yhteydessä harkita sallittavaksi.


Suomen Luonnonsuojeluliiton skenaario sähkön omavaraisuuden toteutuksesta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.12.2014 Päivitetty 16.1.2015

"– Elintapamme ja elintasomme perustuvat globaalisti kahteen polttoaineeseen, kivihiileen ja öljyyn. Öljyn avulla liikumme, hiilellä maailma sähköistetään. Nämä kaksi energialähdettä tuottavat 80 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Jos tämä kaksikko saadaan kuriin, myös ilmastokysymys ratkeaa. Siihen tarvitsemme energia-vallankumousta, joka tapahtuu uusiutuvan energian voimalla ja energian käyttöä tehostamalla. Muualla maailmassa uudet energiatuotannon teknologiat ovat jo vahvassa nousukiidossa. Suomen pitäisi nopeasti panostaa niiden kehitykseen ehtiäkseen vielä mukaan,” näin perustelee uusiutuvien energialähteiden tutkijana ja puolestapuhujana tunnettu Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund miksi meidän on alettava panostaa uusiutuvan energian tuotantoon sen kaikilla keskeisillä osa-alueilla.

Vaikka julkista keskustelua seuratessa toisin luulisi, Lundin mukaan valtion budjetissa ei tueta riittävästi tulevaisuuden energiaa. Vanhaan, likaiseen teknologiaan ja tehottomaan energiankäyttöön satsataan yritystukina 1,3 miljoonaa euroa, kun uuteen ja puhtaaseen riittää vain 200–300 miljoonaa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan ilmastonmuutoksen uhasta huolimatta maailman valtiot tukevat fossiilisten polttoaineiden käyttöä vuosittain noin 400 miljardilla eurolla. Esimerkiksi Suomessa yksin hiilijalanjäljeltään kivihiiltäkin pahemman turpeen energiakäytön vuosittaiset tuet nousevat sataan miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan polttoaine- veron alennus, takuuhinta sekä varastointi-, tutkimus-, investointi- ja maataloustuet.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan Suomi ei ole pärjännyt uusiutuvan energian kansainvälisillä markkinoilla, vaikka kotimarkkinoilla lähinnä biopohjaisen uusiutuvan energian kasvu on ollut nopeaa. Suomessa on paljon huippuosaamista, mutta se on kapea-alaista. Suomessa ei valmisteta tuulivoimaloita, mutta tehdään niihin laadukkaita komponentteja.

Ei siis ole tarkoituskaan pyörittää paperikonetta tuulivoimalla eikä talven pimeimpään aikaan aurinkoon turvaudu kukaan järjissään oleva. Siksi tarvitaan uusiutuvalle energialle laaja tuotantopaletti ja säätövoimaa, säädettävissä oleva energiareservi.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet lisätä uusiutuvaa energiatuotantoa metsäsektorilta ja bioenergia-alalta. Koko energiapaketiksi se ei kuitenkaan riitä, tarvitaan paletti jossa kaikki vahvuutemme ovat mukana. Aurinko- ja tuulienergian markkinoilla Suomi ei ole hoitanut leiviskäänsä, vaan taapertaa alkuasetelmissa.

Uudessakaupungissa valmisteille tuulivoimakaava on yksi osoitus, miten voimme reagoida uusiutuvan energian kehittämiseen. Se on osa suurempaa tavoitetta ehkäistä ilmaston muutosta ja taata puhtaan energian saanti tulevaisuudessakin.

Emme tarvitse mitään viha-rakkaussuhdetta erilaisiin energiantuotanto-tapoihin, vaan järkeviä toimia saada tuulivoiman osalta energia-palettimme kuntoon – etenkin kun tuuliolosuhteet täällä rannikkoalueella ovat otolliset esim sisämaahan verrattuna, jonne sinnekin tuulivoimaa silti rakennetaan. Tämä ei tietenkään merkitse sitä, etteikö sijaintipaikoiksi olisi valittava parhaat mahdolliset sekä tuotantotehoa että mahdollisimman vähäisiä haittoja silmällä pitäen.

Huolta on herättänyt tuuli- ja aurinkosähkön osuuden nouseminen verkossa liian suureksi. Sen uskotaan johtavan tilanteeseen, jossa sähkö ryntäilee milloin minnekin ja, että tällainen verkko olisi vaikeasti hallittava ja kallis.

– Pelko on turha professori Lund sanoo ja kannustaa suhtautumaan uuden energian mahdollisuuksiin ennakkoluulottomasti. Älyverkoilla sähkön jakelu voidaan hallita täysin, vaikka mukana on paljon vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa Ylijäämätuulivoima esim. voidaan muuntaa lämmöksi ja vähentää kivihiilen käyttöä. – Tuulivoima täydentää usein tehokkaasti aurinkoenergia kausivaihteluja.

Sähkön tuotannossa tulee olemaan arviomme mukaan tosi paljon tuulivoimaa. Aurinkoenergian roolia emme saaneet kovin suureksi, VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen puolestaan kertoo. Aurinkosähkön tuotannossa on kuitenkin myös pieniä niche-alueita, joista yksi on painettujen aurinkokennojen valmistusteknologia. – Olemme satsanneet paljon painettuun elektroniikkaan ja olemme jo edenneet pitkälle painettujen aurinkokennojen kehityksessä, jatkaa Helynen.


Aurinko- ja tuulienergiaa voi säilöä synteettiseen kaasuun

Tuulivoiman Aurinkoenergiatuotanto on kehittynyt nopeasti viime vuosina. Aurinko- ja tuulienergiaa on saatavilla lähes rajattomasti, mutta ongelmana on tuotannon epätasaisuus. Siksi energiaa pitäisi voida varastoida ja siihen on myös

– Näin se on ja tiedämme tämän hyvin, ja siinäpä se järjestelmän taikuus onkin. Siellä on erilaisia joustoja. Sitten kun aurinkoa ja tuulta on yli 50 prosenttia järjestelmästä, tarvitsemme sekä isoja vuorokauden sisäisiä siirto-operaatioita että kausisiirto-operaatioita. Vuoden ensimmäiset pimeät kuukaudet Suomessakin kausivarastoa täytyy hyväksikäyttää, VTT:n johtava tukija Pasi Vainikka sanoo.

Suomessa esimerkiksi kesäistä aurinkoenergiaa voisi varastoida synteettiseen maakaasuun talvikuukausien varalle. Olemassa olevaa kaasuverkkoa käytettäisiin varastona, joka olisi integroitu muihin energiasektoreihin. Vainikan mukaan tähän ovat teknologiat periaatteessa olemassa. Varastointiin menevä energia olisi Vainikan mukaan kuitenkin verraten pieni.

– Se voidaan varastoida olemassa olevaan maakaasuinfrastruktuuriin. Toki tällä hetkellä meillä ei varastoja ole, mutta niitä on tulossa näiden LNG-terminaalien muodossa. Sinne saadaan merkittäviä määriä kemiallista energiaa, jota voidaan talven mittaan käyttää, Vainikka sanoo.

Toimiva uusiutuvan energian tuotanto edellyttää monipuolisia tuotantotapoja

Tuulivoimalaonnettomuus Uudessakaupungissa

– Elmeri puhalsi siiven poikki

Avakka • Ilmo Suikkanen • 6.1.2015

Uudenkaupungin Myllymäen harakkamyllyn tulevaisuus näytti taas turvatulta pitkäksi aikaa, kun sen alemmalle kattotasolle tehtiin viime elokuussa talkoovoimin uusi pärekatto.

Harakkamyllyn satumaailmaa hallinnoiva Myllymuori Kerttu Aaltonen ystävineen organisoi talkoot katon kunnostukseen apunaan joukko Novidan opiskelijoita, jotka tekivät pohjatyön ja kymmenkunta talkoolaista teki katon valmiiksi.

Viikonlopun Elmeri-myrsky puhalsi ja puhkui kuitenkin sellaisella voimalla, että nyt yksi harakkamyllyn neljästä siivekkeestä katkesi. Odotettavissa onkin kesäksi uusi talkooprojekti, sillä tuskin talkoolaiset luovuttavat tämänkään vastoinkäymisen jälkeen. Myllyn siipipuu oli lahoamassa ja tällaisten vikojen korjaaminen on tuttua puhaa monille kyläyhteisöille, jotka haluavat säilyttää täällä aikoinaan ollutta vahvaa tuulimyllyperinnettä.

– Mielenkiintoista on nähdä mitä vaikutuksia tällä hyvin läheltä liipanneella ”tuulivoimalaonnettomuudella” on kaupungissa työnalla olevaan tuulivoimakaavaan. Tuulivoiman vastustajat ottanevat taas kaiken irti perustellakseen tuulivoiman vaarallisuutta ja turhuutta.

Yllä Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin grafiikkaa uusiutuvan energian tuotantokeinoista mittakaavoista ja mahdollisuuksista

Tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna edellisvuodesta lähes puolella, ja tänä vuonna kasvu vain kiihtyy, ennustaa Suomen tuulivoimayhdistys.

Tuulivoiman tuotanto kasvoi viime vuonna 42 prosenttia edellisvuoteen verratuna, kertoo Suomen tuulivoimayhdistys tiedotteessaan.

Vuonna 2014 tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä ylitti miljardi kilowattituntia, mikä vastaa yli puolen miljoonan kerrostalokaksion sähkönkulutusta.

Suomeen rakennettiin viime vuonna 59 uutta voimalaa, joiden kapasiteetti on yhteensä 184 megawattia.

Nopeasta uudisrakentamisesta huolimatta tuulivoima kattaa vain 1,3 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.

Rakentamistahti näyttää tänä vuonna vain kiihtyvän. Yhdistyksen tietojen mukaan Suomeen tulisi tänä vuonna yli 300 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia.

Tuulivoimayhdistys patistaa poliitikkoja tekemään nopealla aikataululla päätökset uusiutuvan energian kansallisista tavoitteista. Jos tavoitteita ei ole asetettu, näkyy se hankkeiden rahoituksessa ja sitä kautta tuulivoimahankkeiden suunnittelussa ja rakentamisessa.

- Uusia hankkeita ei uskalleta aloittaa epävarmassa poliittisessa tilanteessa, kertoo Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja Anni Mikkonen Ylelle.

Yle: Tuulivoiman tuotanto kasvaa nopeasti Suomessa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.1.15

Kuva: Ilmo Suikkanen

”Hiilipalloja" kaapeleihin ja +26 % sähköä

lisää irti tuulivoimalasta

Avakka • 28.1.15 

Korkeajännitekaapeleiden eristysmuoviin lisättävä hiilimolekyyli antaa mahdollisuuden kasvattaa jännitettä, jolloin sähköä saadaan siirrettyä neljänneksen tavallista enemmän, kertoo NyTeknik, tekniikka&talous-lehdessä

Hiilestä voi muodostaa pallomaisen C60-molekyylin, joka kuuluu fullereeneihin. Tällaisista molekyyleistä syntyy materiaali, joka ruotsalaisten Chalmerin tutkijoiden mukaan soveltuu erinomaisesti suojaamaan eristemuovia vuotamiselta.

Mitä suurempi jännite kaapeleissa on, sitä enemmän elektroneja pääsee luikahtamaan ulos eristeistä. Tutkijat laskevat, että kaapeleissa olevaa jännitettä voidaan kasvattaa jopa 26 prosenttia nykyisestä, jos eristemateriaalina käytetään fullereeneja.

Käytännössä fullereenien käyttö eristeenä voi vähentää pitkien matkojen sähkönsiirron häviötä. Tästä on erityisesti hyötyä tuulipuistoissa, jotka sijaitsevat kaukana sieltä, missä sähköä käytetään. Tutkijat visioivat, että fullereeni tekee sähkönsiirrosta järkevää valtameriltä maalle ja esimerkiksi Pohjois-Afrikasta Eurooppaan.

Tutkija Christian Müller sanoo, että tulevaisuuden energiantuotantoa varten pitää ratkaista kolme ongelmaa: energian varastointi, uusiutuvan energian tuotanto ja tuotetun energian häviötön siirto. Nyt viimeisin ongelma näyttää ratkenneen.

Fullereenin vaikutusta on toistaiseksi tutkittu vaihtovirtakaapeleissa. Menetelmää aiotaan vielä testata tasavirtakaapeleissa. Häviön vähentäminen onnistuisi myös kaapeleita paksuntamalla, mutta ne ovat tutkijoiden mukaan jo niin paksuja, että niiden käsittely on hankalaa.

Verohallinnon tulkinta rajaa tuulivoimalat pääosin yleisen kiinteistöveron piiriin

Avakka 25.1.2015

Kunnat, joiden alueella on tuulivoimaloita, voivat menettää veroeuroja, jos ne ovat budjetoineet tuulivoimaloille korkeimman mahdollisen kiinteistöveroprosentin.

Tuulivoimapuiston laajuudesta riippuen kunta voi menettää vuodessa satoja tuhansia euroja.

Verohallinnon tulkinnan mukaan tuulivoimalaa, joka tuottaa alle kymmenen megawattituntia tuulivoimaa, on verotettava yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan. Raja-arvo tarkoittaa yhtä tornia eli myllyä.

Yleinen kiinteistövero on usein pari prosenttiyksikköä korkeinta kiinteistöveroa pienempi.

Suomessa ei ole yhtään yli kymmenen megawattituntia tuottavaa tuulivoimalaitosta.

Kunnissa kiinteistöverokäytännöstä on ollut epäselvyyttä. Esimerkiksi Pöytyä ja Oripää nostivat voimalaitosveronsa suurimmaksi mahdolliseksi, ennen kuin verotulkinta selvisi.

Tuulivoimayhtiöiden kilpailu valtion syöttötariffitukien piiriin pääsystä voi johtaa keinotteluun ja helpon rahan tavoitteluun.

Tuulisähkön tuottajille maksetaan tänä vuonna enemmän tariffitukea kuin koskaan aiemmin, noin 110 miljoonaa euroa. Summa on kaksinkertainen verrattuna viime vuoteen. Kaikki eivät ehdi apajille, koska tukea myönnetään vuoteen 2020 asti korkeintaan 2 500 megawattituntiin saakka. Hankkeita on suunnitteilla roimasti enemmän.

– Tariffi sai aikaan kiireen. Viranomaiset ovat valittaneet, että tiukka määräaika tuo lieveilmiöitä. Toimijoita on hirveästi, joten pikavoiton tavoittelijoita on, EPV Tuulivoima Oy:n toimitusjohtaja Frans Liski sanoo.

Uhkaava kohtaaminen Uudenkaupungin aamutaivaalla 16.2.2015 klo 8:28

Kärjestään tulenhehkuisena loistava tuntematon lentävä esine oli törmätä ylös korkeuksiin kohoavaan rakennelmaan (joka ei todistettavasti ole jättiläistuulivoimala, eikä myöskään islamilainen minareetti) Tuntematon lentävä esine päästeli matala-taajuista melua, kun sen sijaan ylös sojottava rakennelma odotti vain hiljaa mitä tuleman piti. Uhkaavalta näyttänyt kohtaaminen kuitenkin ratkesi tällä kertaa onnellisesti, molemmat selvisivät vaurioitta. IS

Reposaareen menevän tienvarren tuulivoimalat on rakennettu liian lähellä tietä.