Sivuston ylläpitäjä ei vastaa muutoksista ja virheellisistä tiedoista, joita linkeissä ja Internet-sivustossa mahdollisesti on.

Kuva Ilmo Suikkanen

TuWbhwjgKArnltyEdOur4Y83FQg

Työelämän ja työmarkkinoiden muutoksiin on osattava reagoida

Tieto- ja viestintäteknologian ICT:n  hyödyntäminen ja jopa tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät Lindholmin mukaan keskipalkkaisia töitä. Työmarkkinoiden kahtiajako uhkaa kärjistyä: huippuosaajien asema parantua ja muiden heikentyä.

Meillä Suomessa on paljon työvoiman ulkopuolisia ja melko vähän osa-aikatyötä tekeviä moniin muihin länsimaihin verrattuna.

”Epätyypillinen työsuhde” ja erityyppinen yrittäjyys ovat yhä typpillisempiä työn tekemisen malleja.

Onkin syytä pohtia kuinka yleistä jatkossa on tulojen kertyminen useista eri työsuhteista ja työn tekemisen muodoista? Työ ei lopu, mutta pohdinnan arvoista on miten se jatkossa jakautuu palkkatyön, keikkatyön, yrittäjyyden ja vapaaehtoistyön kesken? 


Tutkinnot vai käytännön osaaminen tai sekä että linja

Työn markkina ja reitit työllistymiseen muuttuvat koko ajan. Silti erilaiset työn tekemisen muodot ovat yhtä arvokkaita. Rohkeudessa ja valmiuksissa on paljon kohentamisen varaa.

Uuden oppimista tarvitaan alati kun ammatit ja toimenkuvat muuttuvat. Kannattaa pohtia kumman asettaa etusijalla tutkinnot vai käytännön osaamisen – tai valitseeko sekä että linjan?

Työn organisoinnin osalta voi tehdä myös valintoja suuntau-tuuko keikkatyöhön vai pitkäjänteiseen sitoutumiseen

Kokonaisuutta ajatellen on tehtävä ratkaisuja kenellä on päävastuu: yksilöillä, työnantajilla vai julkisella vallalla?


Kilpailukyky, työllistäminen ja toimeentulo

Timo Lindholmin mielestä valtiovallan on tarkkaan pohdittava miten työn tekemistä kannattaa tai voi jatkossa verottaa, ja mistä veroeurot kerätään, jos palkkatyö ja kulutus eivät kasva? 

Edelleen vaatii pohdintaa kuinka pitkälle työllisyyttä voidaan nostaa tarjontapuolen keinoin kuin myös millainen on kannustava ja oikeudenmukainen työttömyysturva sekä löytyykö perustulosta työtä lisäävä ja rahoituskelpoinen malli?

– Entä onko rekrytointi- ja työllistämistavoissa korjaamisen tarvetta?

– Miten uudistaa koulutusta, miten käytännön osaaminen hankitaan?

– Millainen säätely on tarpeellista, mikä taas liian rajoittavaa?

Valmiita reseptejä Timo Lindholm ei yritä tarjoilla, tämä asia on yhtälailla hallituksen asia sen tavoitellessa kolmessa vuodessa yli sadantuhannen ihmisen työllistämistä, yritysten asia niiden pohtiessa kilpailukykynsä parantamista sekä työelämässä olevien ja sinne pyrkivien asia heidän pohtiessaan: miten minä toimeentuloni hankin. 

Huippuosaajilla tilanne on selvästi parempi, mutta kaikkien kannattaa kuitenkin varautua siihen, että työsuhteita ja osaamisalueita tulee olemaan monta. Ei ole yhtä ainoata työn muotoa. Osa-aikatyö ei ole vain olosuhteiden sanelema pakko, vaan se voi olla myös hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lähde, korostaa Timo Lindholm.

Itsenäinen Suomi täyttää ensi vuonna sata vuotta, SITRAN, Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toimet ovat yksi tärkeä osa hoitaa maamme asiat juhlavuoden edellyttämään kuntoon.



Seminaarin pääpuhujaksi oli kutsuttu Sitran teemajohtaja Timo Lindholm, hän johtaa Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa teemaa, joka keskittyy uuden työelämän ja kestävän talouden kysymyksiin tavoitteenaan edistää uudenlaisten ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa Suomessa. 

Lindholm aloittaa Väinö Linnaa siteeraten: ”Aluksi oli suo, kuokka ja Jussi”. Työ on iso asia, työvoiman laatu ja mitä Jussi osaa on nykyäänkin tärkeää.

Työelämä on jo muuttunut ja muuttuu taatusti lisää. Muu-toksen vauhdittajina hänen mukaansa ovat tietotekniikan laajeneva käyttö, digitalisaatio kaikenlaisessa tuotannossa ja yritystoiminnassa. Seurauksena ja uhkana on, että perinteisten kokoaikaisten työsuhteiden osuus kaikista työn tekemisen muodoista vähenee.

Jos/kun muutokset ovat nopeita ja työ muuttuu osin keikka-työn ja yrittäjyyden suuntaan, tarvitaan meiltä yksilöiltä uudenlaisia vahvuuksia. Ohjeeksi mitä itse kunkin kannat-taisi miettiä Lindholm sanoo: on syytä pohtia mitä osaan ja mitä kannattaisi opetella sen varalta, että nykyinen ammatti tai toimenkuva muuttuu oleellisesti tai katoaa kokonaan?

Niin sanottu varasuunnitelma olisi hyvä olla valmiina ennen kuin putoaa työttömäksi – koska sieltä nousu on lähes aina vaikeampaa kuin siirtyminen työstä toiseen

Timo Lindholm: Kokoaikaisten työsuhteiden osuus kaikissa työn tekemisen muodoissa vähenee – mitä siitä seuraa?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 18.3.2016

Sitran teemajohtaja Timo Lindholm, kertoo keskittyvänsä työssään tavoitteisiin edistää uudenlaisten ratkaisujen kokeilua ja käyttöönottoa Suomessa työelämän ja kestävän talouden kysymyksissä,

Pieni huippuosaajien joukko menestyy jatkossakin, mutta keskiluokan uhkana on työn pirstoutuminen ja valuminen matalapalkkatyön kategoriaan.

Seminaarin aiheiden pohjalta virisi vilkas keskustelu.

Autojen hintaa voi nykyään maksaa palkallaan 67 % enemmän kuin v. 1975, mutta vastaavasti tukanleikkuita saisi 67 % vähemmän. Eniten kuitenkin on halventunut kulutuselektroniikkka, jota saa enemmän peräti 720 %.

Yli 250 000 hengen työttömien kertoo käytöstä poistettua luovaa ja osaksi myös hyvin koulutettua väkeä oleva yllin kyllin tarjolla, heidän ottaminen käyttöön on ratkaistava.

Arvoja ketteryys, joustavuus, rohkeus ja kokeiluvalmius

Silpputyöntekijöiden määrä yli kaksin-kertaistunut muutamassa vuodessa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.3.2016

Ammatinharjoittajien ja freelacereiden määrä oli yli kaksinkertaistunut jo vuosien 2010 ja 2013 välillä. On ilmiselvää, että juuri tällä alalla kaikenlaisen silpputyön määrä lisääntyy kovaa vauhtia ja erilaiset työskentelymuodot vain monipuolistuvat ja tulevat osittain myös päällekkäisiksi.

En siis näe edes mahdolliseksi sitä, että silpputyötä tekevät toimijat haluttaisiin ohjata pois, sillä juuri heidän edustamilleen työnteon arvoille tuleva työelämä yhä vankemmin rakentuu, kertoo Miia Hyvönen, Työsuunnittelija, Taiteen edistämiskeskuksen, Lounais-Suomen toimipisteestä. 


Työssäni Taiteen edistämiskeskuksella tuen taiteilijoiden työllistymistä, työskentelyä ja työssä jaksamista. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri sosiaalipsykologiasta ja olen erikoistunut erityisesti työelämän muutosten vaikutuksiin yksilö- ja yhteisötasolla, kertoo Miia omasta taustastaan. Hänen aiheenaan oli seminaarissa taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallistamisen kehittämisohjelma.


Meidän arvojamme ovat mm. ketteryys ja joustavuus, rohkeus ja valmius kokeiluihin, poikkihallinnollisesti tai täysin eri toimialojen ammattitaitoa hyödyntävä yhteistyö, oman osaamisen ja ammattitaidon soveltaminen innovatiivisesti uusiin yhteyksiin, uuden oppiminen, taito löytää erilaisia itsensä työllistämisen tapoja ja epävarmuuden sietäminen. Näistä arvoista osa kuihtuu ja kaventuu, jos ne yritetään pakottaa perinteisen yrittäjän muottiin.


Sitran raportti ja Tilastokeskuksen tekemän tutkimus itsensä työllistäjistä kertovat erinomaisen hyvin lukuina tästä työelämän murroksen trendistä ja sen kiihtyvästä tahdista. Tilastokeskuksen raportti kertoi jo vajaan 7% koko työvoimasta olevan itsensä työllistäjiä. Suurin kasvu on rakennustyöntekijöiden, toimittajien ja taiteilijoiden ammattiryhmässä.


Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten kanssa työskennellessä olen nähnyt tämän ammattiryhmän suunnannäyttäjänä muille vielä perinteisissä työtehtävissä toimiville. Nämä luovien alojen toimijat haalivat toimeentulonsa useista eripituisista ja samanaikaisista pätkistä, joissa kaikissa heillä voi olla erilainen työsopimus taustalla (apuraha, free-kortti, laskutusosuuskunta, työsuhde).


Asiakkaissani näkemä sinnikkyys ja avarakatseisuus löytää uusia itsensä työllistämisen väyliä on taito, jota tullaan vaatimaan tulevaisuudessa yhä useammilta normaalien työsuhteiden vähentyessä.


Työttömyysturvalain muutos ei tue ja kannusta itsensä työllistäjiä oikeaan suuntaan


Työttömyysturvalain muutos ja sen soveltamiseen laadittu ohjeistus käyttävät termiä yrittäjä, mutta termin muutos ei sinällään pakota ketään vielä yrittäjäksi. Toisaalta Tilastokeskuksen raportin mukaan esimerkiksi kulttuurialan ammattiryhmässä nähtiin syyksi yrittäjyyteen olevan usein olosuhteiden pakko tai niin sanottu viranomaisten määrittelemä ”vahinkoyrittäjyys”.


Lakimuutos ei tällaisenaan tue ja kannusta itsensä työllistäjiä siihen suuntaan kun muuttuvien työmarkkinoiden tulisi edetä. Keskustelun päättäjien ja toimijoiden välillä olisi pitänyt olla avoimempaa jo ennen lakimuutosta, mutta myös muutoksen jälkeen. Työttömyysturvalain soveltamisohjeistuksessa olevat aukot ja epäselvyydet tulisi avata ymmärrettäviksi niille, joita ne koskettavat.


Etenkin kulttuurialalla kentän epävarmuus ja pelko ottaa keikkoja vastaan on johtanut siihen, että jotkut kieltäytyvät ottamasta keikkoja vastaan pelätessä työttömyysturvan lopullista tai pitkäaikaista menetystä. Tämä ei varmaan ole ollut kenenkään tavoite? Jotta turha pelko vähentyisi ja motivaatio itsensä monipuoliseen työllistämiseen löytyisi uudelleen, on pelisääntöjen selkiydyttävä ja tiedonkulun oltava molempiin suuntiin tehokkaampaa.


TE-toimiston virkailijoille tarvitaan tietoa ja ymmärrystä kysyä työntekijöiltä oikeita kysymyksiä, mutta samoin myös työntekijöiltä vaaditaan ymmärrystä TE-toimiston maailmasta, jotta he osaisivat itse aktiivisesti kertoa tarvittavat asiat heitä koskevien päätösten tekoon.


Pätkätyöläisten aktiivista itsensä työllistämista tuettava


Epätyypillisissä työsuhteissa etenkin itsensä työllistäjillä on monia työtekijää kuormittavia tekijöitä, joita eri viranomaisten välillä vanhanaikaisilta ja monimutkaisilta tuntuvat lait ja ohjeistukset eivät helpota. Anna Pärnänen Tilastokeskukselta kertoi pari viikkoa sitten eräässä tilaisuudessa siitä, kuinka paljon kulttuurialan toimijat ja käsityöläiset eroavat muista itsensä työllistäjistä.

Korkean työnimun, mielekkääksi koetun työn ja muiden positiivisten tunnuspiirteiden lisäksi tuo joukko erosi muista itsensä työllistäjistä valitettavasti myös monien negatiivisten seikkojen osalta. Näitä olivat muun muassa koettu epävarmuus, työn kuormittavuus, huoli työn epätasaisesta jakautumisesta, häilyvä ero työn ja vapaa-ajan välillä, neuvontapalveluiden puute, taloudellisesti heikoin tilanne.

Työelämän rakenteita pitäisi ehdottomasti kehittää siihen suuntaan, että ne tukisivat pätkätyöläisten aktiivista itsensä työllistämistä. Työnteon helpottamisen lisäksi yhtä tärkeää olisi sen merkitys myös heidän työhyvinvoinnilleen ja työmotivaatiolleen, sillä he voisivat kokea tekemänsä työn arvostetuksi ja kokea tulleensa ymmärretyksi.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa vähätellään mielestäni tätä näkökulmaa ja rakenteita pitäisi kehittää minusta myös palveluiden osalta vahvemmin siihen suuntaan, että pätkätyöläisten työssä jaksamista tuettaisiin kuten vakaammissa työsuhteissa ja työyhteisöissä työskenteleviä, sanoo Miia Hyvönen

Crusellin lämpiössä oli keskiviikkona koolla mielenkiintoinen kimppa asiantuntemusta. Puhuttiin työstä, työn uudistumisesta, työttömyys-turvasta, pätkätöistä jne. Tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita monelle. Alla SITRAN Timo Lindholmin ja Taiteen edistämiskeskuksen Miia Hyvösen puheenvuorot


YK: Maapallo lämpenemässä rajusti – päästöleikkaukset eivät läheskään riittäviä

Avakka • 6.11.2015

Valtiot ovat luvanneet vähentää hiilidioksidipäästöjään. Lupaukset eivät asiantuntijoiden mielestä kuitenkaan riitä lähellekään, jotta maapalloa uhkaava ilmaston lämpeneminen saataisiin pysähtymään.

YK:n ympäristötoimisto Unep on laatinut yhteenvedon lupauksista, joita eri maat ovat antaneet ilmastopäästöjensä vähentämiseksi. YK pyrkii saamaan kokoon riittävästi päästövähennyksiä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään ennen sen paisumista katastrofaalisiin mittoihin.

Seuraavat 15 vuotta ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen estämisessä. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan ilman päästövähennyksiä ihmiskunta tuottaisi hiilidioksidi- ja muita kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2030 kaikkiaan 60 miljardia tonnia.

Unepin raportista ilmenee, että jos maat pitävät lupauksensa, päästöt vähenisivät tästä kuusi miljardia tonnia.

Tämä on vain yksi kolmasosa tavoitteesta. YK:n asiantuntijoiden mukaan päästöjen määrä ei saisi vuonna 2030 ylittää 42 miljardia tonnia.

Huomionarvoista on myös, että päästöjen määrä itse asiassa kasvaisi nykytasosta. Viime vuonna päästöjä kertyi 53 miljardia tonnia. Ilmastoasiantuntijoiden mukaan päästömäärä tulisi saada kääntymään laskuun niin pian kuin mahdollista. Koska hiilidioksidi pysyy ilmakehässä kauan, ilmastopäästöjen pitäisi olla vuonna 2075 lähellä nollaa.

Päästöleikkauslupauksia on antanut 146 maata, jossa Euroopan unioni on huomioitu yhtenä kokonaisuutena.

Unep arvioi, että jos annetut lupaukset pidetään, mutta päästöjä ei vähennetä enempää, maapallon ilmasto lämpenee tämän vuosisadan loppuun mennessä keskimäärin noin kolme astetta. Tämä aiheuttaisi asiantuntijoiden mukaan katastrofaalisia seuraamuksia.

Tuulivoimaloiden karkoitus Uudestakaupungista ei palvele ilmastomuutoksen torjuntaa. Kuva Ilmo Suikkanen

Saija Porramo Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin puheenjohtajaksi

Avakka • 10.11.2015

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin syyskokous valitsi 7.11. Turussa puheenjohtajaksi Saija Porramon. Porramo on 39-vuotias biologi ja luontoharrastaja, jonka sydäntä lähellä ovat erityisesti metsiensuojelu ja ympäristökasvatus.

Luonnonsuojelupiirin hallitukseen valittiin Sanna Tikander (Salo), Lassi Suominen (Kaarina), Jussi Lampinen, Emma Kosonen, Jakke Mäkelä ja Pertti Sundqvist (Turku), Jari Kårlund (Sauvo), Jussi Laaksonlaita (Parainen), Erkki Kallio (Loimaa) ja Rauno Laine (Uusikaupunki). Varajäseniksi valittiin Miika Meretoja, Katja Samstén (Turku) ja Liisa Vainio (Kaarina).

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin toiminta tulee keskittymään vuonna 2016 vapaaehtoiseen metsien- ja vesiensuojelutyöhön sekä ympäristönhoitotalkoiden tukemiseen. Piirin syyskokous hyväksyi myös uudet säännöt, joiden myötä yhdistyksen nimi muuttuu muotoon Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry:ksi. Muotoa Luonnonsuojeluliitto Varsinais-Suomi voidaan käyttää viestinnässä.

Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton 15 piirijärjestöstä ja siihen kuuluu 15 paikallisyhdistystä. Jäseniä on 3200.

Mynämäen varhaiskasvatuksessa suunnitteilla luontopäivähoitoryhmä


Avakka • 2.12.2015


Mynämäen varhaiskasvatuksessa suunnitellaan luontopäivähoitoryhmän perustamista. Asiaa marraskuun kokouksessaan käsitellyt kasvatus- ja sivistyslautakunta hyväksyi suunnittelun jatkamisen niin, että ryhmän toiminta voidaan aloittaa kokeiluna ensi vuoden elokuussa, mikäli hakijoita on riittävästi, kertoo Vakka-Suomen Sanomat.


Lähtökohta on toimia ulkoilmassa ja tavoitteena luonnosta ja ulkoilusta nauttiminen sekä liikunnallisen elämäntavan omaksuminen. Toiminnallisen oppimisen lisäksi luonnossa on mahdollista toteuttaa arjen toimintoja kuten ruokailu ja lepo.


Vaahteramäen päiväkodin takana oleva metsikkö on hanketta valmistelleen varhaiskasvatusjohtaja Erja Santasen mukaan sopiva paikka ryhmälle. Metsikön lähellä sijaitsee myös päiväretkeilykohteeksi sopiva Häävuoren metsä.


Kartanontiehen rajoittuva alue vaatii kuitenkin aidan, jotta toiminta voidaan toteuttaa. Lisäksi ryhmä tarvitsee kokoontumis-, ruokailu- ja lepotilaksi puolijoukkueteltan tai kodan, jossa on kamiina. Tarvittavat wc- ja sisätilat järjestyvät Vaahteramäen päiväkodista.


Ryhmään tulisi 4-5 -vuotiaita lapsia sekä kaksi työntekijää. Suunnitelmien mukaan vanhemmilla on mahdollisuus hakea lapselleen paikkaa ryhmästä ensi kevään päivähoitohaun yhteydessä, kertoo Vakka.

Saaristolisäjärjestelmän muutostarpeita selvitetään ensi vuonna

Kustavi saaristokunta – Taivassalo ja Uusikaupunki saaristo-osakuntia

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.12.2015

Valtioneuvosto antoi 17.12.2015 asetuksen saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Asetus on voimassa vuoden 2016 lop-puun saakka. Ensi vuoden aikana kartoitetaan, miten saaristolisäjärjestelmää kuntien valtionosuuslainsäädännössä voidaan kehittää siten, että se ottaa tasapuolisesti huomioon sekä saaristokuntien että saaristo-osakuntien saaristoisuudesta aiheutuvat kustannukset.


Suomessa on vastedes kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa. Uusina tulokkaina saaristo-osakunniksi nimettiin Kirkkonummi ja Pori. Helsingin saaristo-osaa laajennettiin Santahaminan saareen.


Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat edustavat suurimpia saaristoalueita, joihin kohdistuvat tehokkaimmat saaristopoliittiset toimet. Saaristolaki velvoittaa kaikkia viranomaisia ottamaan huomioon saariston erityisaseman toiminnassaan. Saaristopäätöksellä on vaikutusta muun muassa kuntien valtionosuuksiin, yritystukiin, kuntien tukialue- ja EU:n tavoitealueasemaan sekä liikenneyhteyksien kehittämiseen.


Saaristokunnista viisi sijaitsee meren rannikolla ja kolme Sisä-Suomessa. Saaristokuntia ovat Parainen sekä Kemiönsaaren, Enonkosken, Puumalan, Sulkavan, Hailuodon, Kustavin ja Maalahden kunnat.


Nimetyistä saaristo-osakunnista 20 sijaitsee meren rannikolla ja 20 Sisä-Suomessa. Saaristo-osakunniksi nimettiin Joutsa, Jyväskylä, Kivijärvi, Kuhmoinen, Luhanka, Kuopio, Tervo, Kotka, Pyhtää, Parikkala, Ruokolahti, Taipalsaari, Hirvensalmi, Savonlinna, Mikkeli, Vaala, Juuka, Kitee, Lieksa, Liperi, Rääkkylä, Asikkala, Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo, Uusikaupunki, Espoo, Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Luoto, Mustasaari, Närpiö, Vöyri ja Pori.


Nimetyt saaristokunnat ja saaristo-osakunnat sijoittuvat 13 maakuntaan. Päätös lisää saaristoväestön määrää 56 083 asukkaasta (vuonna 2014) 58 295 asukkaaseen. Tämän lisäksi Ahvenanmaalla asuu noin 29 000 asukasta. Saaristolaki ei koske Ahvenanmaata.


Saaristokuntien ja saaristo-osakuntien lisäksi Suomessa on 65 kuntaa, joissa on pysyvästi asuttuja, ilman kiinteää tieyhteyttä olevia saaria. Maassamme on kaikkiaan noin 550 kokoaikaisesti ja 19 600 osa-aikaisesti asuttua ilman kiinteää tieyhteyttä olevaa saarta.


Lisätietoja: saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, TEM, puh. 040 074 4900

Saaristojärjestelmässä saaristokunnaksi on Vakka-Suomessa luokiteltu luokiteltu Kustavi. Koko Varsinais-Suomesta mukana ovat myös Parainen ja Kemiö. Kuva Katanpäästä vuodelta 2009, jolloin Tall Ships’Races purjeveneistä osa purjehti Kustavin Katanpäähän asti.

Uusikaupunki ja Taivassalo on työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä luokiteltu saaristo-osakunniksi. Ilmakuva kuva Uudenkaupungin Hummin ja Vasikkamaan saarista. Vasikkamaan saaressa (kes. oik.) asuva Jouko Aalto on kalastaja ja matkailualan yrittäjä. Siitä Vasemmalla olevat Hummin alueen saaret kuuluvat osittain Selkämeren kansallispuistoon.

BirdLife Suomi: Joulukuussa Suomessa runsaasti vesilintuja 

Avakka • tekstit ja kuvat Ilmo Suikkanen • 27.12.2015

Marjalinnut ovat tänä talvena kateissa, mutta vesilintuja on vielä sitäkin enemmän, arvioi BirLife Suomi joulukuista lintutilannetta. Talvi on jatkunut leutona eteläisessä Suomessa, ja vesilintuja viivyttelee ajankohtaan nähden runsaasti. Tuhannet joutsenet ruokailevat pelloilla ja matalilla järvillä. Yli sadan linnun parvia näkee vieläkin eri puolilla eteläistä Suomea. Myös kanadanhanhiparvia näkee vielä ja isokoskeloita parhailla paikoilla BirdLifen mukaan jopa tuhansittain.

Tavallista enemmän näkee vielä muitakin vesilintuja. Joulukuussa on havaittu useita metsä-, meri-, tundra- ja valkoposkihanhia sekä pienemmistä vesilinnuista esimerkiksi harmaasorsia. Heinolassa talvehtii lapasorsa ja Pyhtäällä punapäänarskupari. Itsenäisyyspäivänä harvinainen punapäänarsku nähtiin myös Espoossa.

Kurkia on nähty vielä seitsemässä paikassa, harvinainen jalohaikarakin neljässä paikassa. Pihtiputaalle marraskuun alussa ilmestynyt kattohaikara asteli talvisissa maisemissa vielä joulunakin. Hyönteissyöjistä tiltaltti on havaittu neljässä paikassa ja hernekerttu Tuusulassa ja Jyväskylässä. Helsingissä viipyi runsaan viikon ajan myös hippiäisuunilintu, joka on aiemmin havaittu vain parisen kertaa joulukuussa.

Joulukuun muita harvinaisuuksia ovat valkopäätiainen Helsingissä, virtavästäräkki Lohjalla ja Rautjärvellä sekä isovesipääsky Paraisten Jurmossa, jossa tunturikiurujakin nähtiin parhaimmillaan 12. Sellaista määrää ei ole nähty kymmeniin vuosiin.

Usean sadan linnun tukkasotka- ja telkkäparvia voi Uudessakaupungissa käydä tarkkailemassa esim. kevätseurannasta tutussa bongauspaikassa Lokalahden Pitkäluodon Vohlossa.

Kyhmyjoutsen puhtaan valkoisena Vohlon sillan pielessä.

Isokoskeloita ja heinäsorsia Pietolanlahdella.

Laulujoutsenia Valkkimeren pellolla.

Vanhankartanon tämän syksyn tulvaniityillä viihtyivät sekä joutsenet että sorsalinnut. Tällä hetkellä tosin tämä Pentti Ahtiaisen pellon järvi on jo meriveden laskettua kuivunut.

Ilmatieteenlaitos: Talven kovimmat pakkaset alkavat – etelässäkin jopa -25

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 3.1.2015  klo 19:30                 

Uudenvuodenpäivänä viime perjantaina jääkansi peitti Uudessakaupungissa sisäsaariston jo Hangon saaren tasalle asti. Lauantaina monen yllätykseksi jäät olivat hävinneet, vaikka pakkanen oli kiristynyt liki kymmeneen asteeseen.

Ilmiö ei ole sittenkään harvinainen, Kuten tiedetään vei on raskainta 4-asteisena. Meri veden jäähtyessä 4 asteeseen tapahtuu nk. sekoittuminen, jossa pystyvirtaukset sekoittavat myös jäätymispisteeseen kylmentyneet pintavedet ja näin syntyneet jäät paksuudesta riippuen myös saattavat sulaa.

Vuodenvaihteessa tilanteeseen vaikutti myös maatuuli, joka kuljetti jäitä ja kylmiä pintavesiä merelle.

Talviset kelit alkamassa etelässäkin

Nyt tilanne varmasti taas muuttuu pakkasen kiristyessä ennustusten mukaan vähitellen kohti talven ennätyksiä täällä maan etelä- ja keskiosissa. Lisäksi näillä alueilla maan yli länteen liikkuu lumisadealue, joka voi tehdä ajokelistä huonon. Lounaisessa Suomessa lumentulo kuitenkin näyttäisi jäävän taas kerran muuta maata vähäisemmäksi ja luvattuja hiihtokelejä tuskin vielä tulee.

Vielä toistaiseksi pakkanen paukkuu koko maassa noin 10 asteen tuntumassa, mutta idän kylmä ilmavirtaus hyytää lämpötiloja alemmas päivä päivältä.

Pakkanen kiristyy pikkuhiljaa siten, että maanantaina Etelä-Suomessa voidaan päästä jo 15 pakkasasteeseen ja maan keski- ja pohjoisosassa jopa 20 miinusasteeseen. Keskiviikkona ja etenkin torstaina Etelä-Suomessakin voi olla yli 20 asteen pakkasia ja pohjoisessa värjötellään 30 pakkasasteessa.

– Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa arvioida kovimpia pakkaslukemia. Jos torstaina sää on selkeä ja heikkotuulinen etelä- ja sisämaassa, niin pakkanen saattaa painua jopa 25 asteeseen. Jos pohjoisessa on selkeää, voi pakkanen laskea alle 30 asteen, kertoo Yle Uutisissa päivystävä meteorologi Antti Kokko Ilmatieteenlaitokselta.

Kaikkien aikojen ennätykset vielä kaukana

Jos pakkanen painuu odotettuihin lukemiin, rikotaan tämän talven pakkasennätykset suurimmassa osassa Suomessa. Tänä talvena sisämaassa kovimpana pakkaspäivänä on ylletty -16 asteeseen, mutta esimerkiksi Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa on ollut jo jopa -21 asteen päivä.

Etelä-Suomessa pakkanen on ollut kovimmillaan 13 astetta. Lapissa on jo totuttu -30 asteen kylmyyteen tänäkin talvena, mutta esimerkiksi Kainuussa lämpötila on laskenut enintään -23 asteeseen. Nyt sinnekin saattaa tulla vielä kymmenen astetta kylmempää.

Vaikka pakkanen voi tuntua kipakalta tänä talvena varsin lauhaan säähän tottuneista, ovat todelliset ennätyspakkaset vielä monen asteen päässä. Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys mitattiin Kittilän Pokassa 28.1.1999, jolloin pakkanen kiristyi 51,5 asteeseen. Lähelle -50:tä astetta päästiin edellisen kerran viime vuosisadan alkupuolella 5. helmikuuta 1912 Sodankylässä, jossa kylmää saatiin -49 asteen edestä.

Reilusti yli 40 asteen pakkaset ovat Suomessa harvinaisia, sillä niihin on ylletty vain viisi kertaa virallisissa mittauksissa. Ihan joka vuosikymmenellä ei siis päästä niin kovia pakkasia kokemaan missään päin Suomea. Viime vuosina on Suomessa tehty pakkasennätysten sijaan lämpöennätyksiä. Tänä talvena 20.12.2015 oli Kokemäellä kaikkien aikojen lämpimin joulukuun päivä, tuolloin lämpöä oli 11,2.

Ajokeli huono Etelä-Suomessa

Kiristyvän pakkasen lisäksi maan etelä- ja keskiosan ylitse länteen liikkuu sunnuntaina lumisadealue. Lunta ei sada kovin paljoa, kertymiksi arvioidaan noin yhdestä viiteen senttimetriä maan eteläosassa. Pakkasesta johtuen lumisade voi kuitenkin tehdä ajokelistä huonon.

– Kun lämpötila on -10 asteen tienoilla, on lumi kevyttä pakkaslunta. Se pöllyää ja heikentää näkyvyyttä. Lisäksi pakkaslumi kiillottuu liikenteen vaikutuksesta helposti tien pintaan liukkaaksi kuoreksi, mikä aiheuttaa pakkasliukkautta, varoittaa Kokko.

Lumisateen arvioidaan olevan suurilta osin ohi sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Vielä maanantainakin saattaa sadella hiukan lunta. Kireät pakkaset puolestaan jatkuvat koko ensi viikon, jonka jälkeen odotetaan lauhempaa ilmaa.

– Vielä ei kuitenkaan voi sanoa, onko lauhtuminen vain tilapäistä, arvioi Antti Kokko Yle uutisissa.

Uudenvuodenpäivänä jääkansi peitti Uudessakaupungissa sisäsaariston jo Hangon saaren tasalle asti. Kuva kertoo miten lauantaina monen yllätykseksi jäät olivat hävinneet, vaikka pakkanen oli kiristynyt liki kymmeneen asteeseen.

Sinisorsat kylmän kourissa...   

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 8.1.2016

Sinisorsat alkoivat talvehtia Suomessa jo noin sata vuotta sitten. Kun metsästys ja häirintä vähenivät, maastossa ehkä arin puolisukeltajasorsamme kesyyntyi vähitellen.

Pieni parvi talvehti jo 1890-luvulla Inkoon Fagervikissa, ruukin isännän tiukassa suojeluksessa. Tammisaaressa ihmeteltiin 1920-luvulla kesyyntyneitä sinisorsia. Tampereen Tammerkoskella hämäläiset saivat hämmästellä   vastaavaa näkyä talvella 1930-1931.

Lopulta oli pääkaupungin vuoro: tammikuussa 1936 Helsingin Töölönlahdella viivytelleet sinisorsat olivat pääkaupungin pullasorsien pioneereja. Niiden puolesta kirjoiteltiin lehdistössäkin.    

Lintuja ei suositella ruokinnalla houkuttelemaan jäämään Suomeen talveksi, mutta mikäli niin tekee, ruokaa on syytä pitää tarjolla koko lumisen ajan.

Uudesskaupungissa Yaran pengertien alikulun sulassa talveaan viettävät sinisorsat ovat tottuneet ruokintaan ja uivat etenkin pakkasilla kärttämään namupaloja heti kun niitä lähestyy. Niille voi viedä ravinnoksi esimerkiksi pieneksi pilkottua ja pilaantumatonta leipää.

Merinäkinruohoa Selkämeren suojaisesta lahdenpoukamasta Mannervedellä. Kuva Rami Laaksonen

Pinnan alla uskomaton vedenalainen luonto – eteläisellä Selkämerellä paljon kohteita

VELMUn kartoituskausi päättynyt ja tuloksia julkaistiin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.2.2016

Vuonna 2004 käynnistetty VELMU-hanke on nyt saavuttanut mittavat tavoitteensa: rannikon vedenalaiset ympäristöt on kartoitettu ja tulokset julkaistiin VELMUn karttaportaalissa, SYKEn sivuilla, kerrotaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tiedotteessa.

Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta Suomen koko rannikolla selvittänyt VELMU-hanke on päätöksessään. Laajassa ja monivuotisessa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ohjaamassa hankkeessa rannikon vedenalaisia geologisia ja biologisia arvoja on selvitetty Geologisen tutkimuskeskuksen (GTK), ELY-keskusten, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Åbo Akademin yhteistyönä.

Lounais-Suomessa kartoituksia on toteutettu kaikkien yhteistyökumppanien toimesta, ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen omat VELMU-työntekijät ovat olleet sekä maastotöissä että viranomaistyössä vuodesta 2010. Kiireisimpinä maastokartoitusvuosina 2010–2015 Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueella videoitiin ELY-keskuksen toimesta yli 2500 vedenalaista videopistettä, sukellettiin lähes 700 kartoituslinjaa ja kerättiin pohjaeläinnäytteitä sekä kovilta että pehmeiltä pohjilta yhteensä yli 300 näytteen verran. Näiden lisäksi Metsähallituksen meritiimi toteutti vastaavaa näytteenottoa painottuen Natura- ja kansallispuistoalueille, GTK kartoitti merenpohjan rakenteita ja Luke selvitti useiden kalalajien lisääntymis- ja poikasalueita molemmilla merialueillamme. VELMUn tuottama uusi vedenalaistieto on ollut jo aktiivisesti käytössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen viranomaistyössä.


Tulokset karttaportaalissa ja VELMU-atlaksessa

 

Koko rannikon VELMUn tuloksia esiteltiin ympäristöministeriössä järjestetyssä VELMU-seminaarissa 28.1.2016. Samalla julkistettiin kaikille avoin karttaportaali, jossa myös kaikki Saaristomereltä ja Selkämereltä kerätyt aineistot ovat mukana. Runsaasti kuvia ja vedenalaisiin luontoarvoihin liittyvää tietoa on tarjolla ensimmäistä kertaa näin kattavassa ja avoimessa muodossa. Kannattaakin käydä tutustumassa monipuoliseen tarjontaan ja oppia uutta pinnan alle helposti unohtuvista maisemista! Karttaportaalin lisäksi VELMU-hanke tuottaa kuluvan vuoden aikana myös vedenalaisiin elinympäristöihin ja rannikon meriluonnon erityispiirteisiin keskittyvän VELMU Atlas -kirjan, jonka tavoitteena on avartaa merialueistamme kiinnostuneiden tietämystä myös pinnan alla olevista lajeista ja elinympäristöistä.

Karttapalvelu löytyy osoitteesta: paikkatieto.ymparisto.fi/velmu (käytä Firefox-, IE- tai Safari-selainta)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen VELMU-tiimi kiittää sekä koko hankkeen koordinaatiota ja yhteistyökumppaneita että alueellisia toimijoita kuluneista vuosista ja kannustaa kaikkia tutustumaan VELMU-sivustoon ja uskomattomaan vedenalaiseen luontoomme!

Lisätietoja:

www.ymparisto.fi/velmu  VELMUn inventointiohjelma & karttapalvelu, yksikönpäällikkö Esko Gustafsson, p. 0295 022 859, ylitarkastaja Leena Lehtomaa, p. 0295 022 894

Mukulanäkinpartaa Selkämeren kansallispuistoon kuuluvan Isokarin majakkasaaren vesillä. Kuva Heidi Arponen

Kohteita eteläisellä Selkämerellä: paikkatieto.ymparisto.fi/velmu

Kampanja kannustaa suomalaiset ympäri maan puhdistamaan olemassa olevat pöntöt toimiviksi, rakentamaan uusia ja rekisteröimään pöntöt yle.fi/miljoonalinnunponttoa -sivustolla. Tavoitteena on, että viimeistään 20.5.2017 maassamme olisi miljoona toimivaa linnunpönttöä.

Vakka-Suomessa rekisteröityjä pönttöjä 28.3.2016 mennessä 11736

Avakka • Ilmo Suikkanen               23.3.2016    Päivitetty 28.3.2016

Yleisradion vetämä Miljoona linnunpönttöä -kampanja eli maailman suurimmat pönttötalkoot nostaa reilussa vuodessa Suomen oksistoon miljoona toimivaa linnunpönttöä. Kampanja alkoi 1.3.2016 ja päättyy 20.5.2017.

LUE...

Yli kolmannes miljoonan linnunpöntön tavoitteesta on jo täynnä! Kustavi kiilasi ykköseksi, kun karttaan rekisteröidyt pönttömäärät suhteutetaan väkilukuun.

Miljoona linnunpönttöä -kampanja on ylittänyt kaikki odotukset. Kolmannes miljoonan tavoitteesta tuli täyteen kolmessa kampanjaviikossa. Pönttöjä on rekisteröity jo lähes 360 000 puolenpäivän tietämissä tiistaina 22. maaliskuuta.

Kustavi ja Enontekiö käyvät tällä hetkellä kovaa kilpailua siitä, kumpi kunnista on aktiivisempi linnunpönttökunta. Kustavissa on tällä hetkellä 1 201 pönttöä per tuhat asukasta, Enontekiössä 1 117. Pönttöjä on siis enemmän kuin asukkaita. Kolmatta sijaa pitää Puumala lukeman 689 kanssa.                          Katso oman kuntasi tilanne

KUSTAVI

LAITILA

MASKU

MYNÄMÄKI

NOUSIAINEN

PYHÄRANTA

TAIVASSALO

UUSIKAUPUNKI

VEHMAA

1151

1156

  811

1849

  795

  418

1067

2554

  576

Pönttötalkoot U:gin Rautiassa lauantaina 26.3. klo 10 – 13 

Avakka • 23.3.2016

Mukana opastamassa Uudenkaupungin Ympäristöyhdistyksen lintualan asiantuntijoita. Tule ja rakenna linnunpönttö linnuille. Perinteinen 28 millin suuaukolla varustettu pönttömalli on pääartikkeli, mutta ohjeita löytyy muillekin lintulajeille soveltuvista pöntöistä. Pöntöntekotarvikkeet järjestäjiltä. Rautia tarjoaa lapsille mehua ja pullaa.

Miljoona linnunpönttöä: Kolmannes tavoitteesta kolmessa viikossa – Kustavi koko maan pönttökuntien kärjessä

Pönttötalkoissa kävi klapina kun koteja linnuille tehtiin

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 26.3.2016     

Olipa se pölinätä pöntössä silloin kottaraisen kotona kun tanssittiin... lauloi Kipparikvartetti aikoinaan.

Kova oli klapina myös Uudenkaupungin ympäristöyhdistyksen pönttötalkoissa lauantaina Rautian myymälässä kun uusi koteja linnuille rakennettiin.

– Riittääkö rakennusmateriaali kysyttiin yhdistyksen puheenjohtajalta Tarmo Kankaalta (kuvassa oik.).

– Eiköhän, Reijo Ruohola ja Arto Lehtinen sahaavat hikitukassa kokoajan uutta tilalle. Alustavien tietojen mkaan ainakin 200 lintukotoa nakuteltiin valmiiksi kolmessa tunnissa – melkoinen saavutus!

                                                             KATSO VIDEO...

1574

1272

  946

1962

  818

  492

1164

2851

  627