Uusikaupunki viettää 400-vuotisjuhlaansa ensi vuonna. Syntymäpäivä on keväällä 19.4.2017. Nyt on meillä elämämme paikka tehdä yhdessä ikimuistettava täysiä satojavuosia viettävän kotikaupunkimme juhlavuosi. Toista mahdollisuutta ei ole, joku ehkä on vielä mukana kaupungin täyttäessä 450 vuotta, sanoo Viikaisten auditoriossa juhlavuotta esitellyt kaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen.

Suomi 100 vuotta
Samana vuonna myös Suomi täyttää 100 vuotta. Yhdessä tekemällä jätämme jäljen. Vuonna 2017 suomalaisia odottaakin oikea tapahtumien runsaudensarvi. Suunnitelmiin ja niiden etenemiseen voi tutustua sivulla Tulevaa ohjelmaa. Uudet, hyväksytyt hankkeet lisätään sivulle, kun hankkeen toteutuminen on varmistunut.
Mikäli haluaa ehdottaa oman hankkeen liitettäväksi Suomi 100 –ohjelmaan, edellytykset ohjelmaan valittaville hankkeille sekä verkkohakulomakkeen löytyvät sivulta Hae mukaan, opastaa Parviainen. Sieltä voi löytyä hyviä vinkkejä myös 400-vuotistaivalta samanaikaisesti viettävän Uudenkaupungin juhlintaan.

Tehdään yhdessä
Uudenkaupungin kaupunki järjestää virallisen 400-vuotispäätapahtuman, mutta perustettu Uusikaupunki 400 vuotta -organisaatio kannustaa yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, urheiluseuroja, kotiseutuyhdistyksiä sekä taiteilijoita järjestämään koko vuodelle iloisia ja toiminnallisia juhlavuoden tapahtumia, pyrkien toteuttamaan teemaa Tehdään yhdessä. 

Juhlavuoden tapahtumakoordinaattori Rami Nummelin, opasti tilaisuudessa miten yhteisöt ja yksityiset voivat lisätä tapahtumakalenteriin omia juhlavuoden suunnitelmiaan, ideoita ja ajatuksia uusien tapahtumien järjestämisestä. 

Eri toimijoiden järjestämät tapahtumat kerätään yhteiseen juhlavuoden tapahtumakalenteriin. Tapahtuman voit lisätä osoitteessa:
http://uusikaupunki.fi/template_lisaatapahtuma.asp
(valitse kategoriaksi Uusikaupunki 400 vuotta (v. 2017))

Paljon on jo ilmoittautunut mukaan, mutta todella paljon mahtuu vielä lisääkin, mikäli aiotaan onnistua kunnian-himoisessa tavoitteessa järjestää Uuteenkaupunkiin juhlavuotena 2017 neljäsataa tapahtumaa eli yhtä monta tapahtumaa kuin mitä kaupunki täyttää vuosia.

Tapahtumakalenteri täyttynyt jo mukavasti
Jo tiedossa olevia juhlavuoden tapahtumia on jo kertynyt ihan mukavasti ja varmasti tämän tilaisuuden jälkeen niitä alkaa tapahtumakalenteriin tulla tiuhaan tahtiin lisää, toivoo Inkeri Parviainen. 
400-vuotisjuhla on 19.4.2017 ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla itsenäisyyspäivänä 6.12. Kansalaisopisto järjestää aiheeseen liittyviä luentoja, Matkailuoppaat kouluttautuvat ja lisäävät opasmäärää, Vesilaitos valmistelee vanhojen kaivonkansien kunnostusta, valoteos on suunnitteilla, museolla on mm. kaupungin historiaan liittyviä näyttelyitä, koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja muut laitokset ovat mukana. 
Crusell-viikolla on juhlavuosi teemana, Merihistorialliselta yhdistykseltä valmistuu merenkulun historiaan liittyvä juhlateos, teatterin ohjelmistossa huomioidaan juhlavuosi, Usko Kemppi seura järjestää tämän uusikaupunkilais-taiteilijan monipuolista tuotantoa esitteleviä tapahtumia mm. lasten laulukilpailun, Vannaksen säätiön varoin uudistettu kaupunginlahden ympäristö esittäytyy. Siistii-yhdistys ja Novida järjestävät Myllymäen kunnostukseen ja kaupungin yleiseen siistimiseen liittyviä tempauksia. Postimerkkikerho julkaisee juhlavuoden postimerkin.
Taideyhdistys ja muu taide-elämä esittäytyy, työn muistomerkkiä suunnitellaan ja tavoitteena on mm. kannustaa uusikaupunkilaisyrityksiä taidehankintoihin. Uudenkaupungin Työveneellä rakennettu Suomen merivoimien huoltotehtäviin sekä öljy- ja ympäristövahinkojen torjuntaan erikoistunut Suomen ympäristökeskuksen omistama monitoimialus Louhi vierailee kaupungissa. 
Lisäksi tulevat yrittäjien, yhdistysten ja seurojen tapahtumat, esittelytilaisuudessa mm. Metalli 36:n edustaja kertoi yhdistyksen täyttävän juhlavuonna 100 vuotta. Seurakunnasta muistutettiin, sen tilat ovat käytettävissä myös juhlavuoden tilaisuuksiin.

Perinteiset kesätapahtumat myös mukana
Uudenkaupungin perinteiset tapahtumat, ovat nekin juhlavuoden kuvioissa mukana. Puutalotapahtuma Wanhat talot aikoo järjestää vuoden jokaiselle kuukaudelle oman teematilaisuuden, myös kukkamessut ja toritapahtumat pidetään. Ravintoloiden menuissa pyritään niissäkin ottamaan juhlavuosi huomioon. 
Turun Kirjamessuilla saattaa sielläkin olla juhliva Uusikaupunki mukana.
Päällekkäisyyksiä varmasti tulee, mutta ne voivat olla myös toinen toistaan tukevia. Suotavaa olisi, että yhdistykset ja muut eri alojen yhteisöt pyrkisivät tekemään yhteistyötä.
Yhdessä tekemisen mahdollisuuksia tulee siis olemaan runsaasti. Kannattaakin pitää mielessä, että samalla kun yhdessä tekemällä kunnioitamme kotikaupunkimme historian vaiheita myös jätämme oman jäljen kaupungin historiaan.http://suomifinland100.fi/tehdaan-yhdessa/tulevaa-ohjelmaa/http://suomifinland100.fi/tehdaan-yhdessa/tulevaa-ohjelmaa/http://suomifinland100.fi/tehdaan-yhdessa/hae-mukaan/http://uusikaupunki.fi/template_lisaatapahtuma.aspshapeimage_6_link_0shapeimage_6_link_1shapeimage_6_link_2shapeimage_6_link_3

Nyt meillä on elämämme paikka!

Uudenkaupungin juhlavuonna 2017 on tavoitteena järjestää kaupungissa 400 tapahtumaa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 2.3.2016 • päivitetty 3.3.2016

Melkoinen joukko uusikaupunkilaisia oli saapunut Viikaisten koulun auditorioon kuulemaan ja keskustelemaan miten ensi vuonna 400 vuotta täyttävä Uusikaupunki viettää juhlavuottaan.

Fläppitaulun paperille on jo kertynyt kertynyt melkoinen liuta juhlavuoden tapahtumia, mutta ne ovat vasta alkua, mikäli tavoitteena olevaan neljään sataan tapahtumaan aiotaan päästä, sanoo juhlavuoden valmistelujen tämänhetkistä vaihetta esitellyt kaupungin opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen.

Juhlavuoden tapahtumakoordinaattori Rami Nummelin, opasti tilaisuudessa miten yhteisöt ja yksityiset voivat lisätä tapahtumakalenteriin omia juhlavuoden suunnitelmiaan, ideoita ja ajatuksia uusien tapahtumien järjestämisestä. Kuvassa näkyvän juhlavuoden logon on suunnitellut turkulainen mainostoimisto KMG.

Odotetusta kaupungin museotoimella museolla on merkittävä rooli kaupungin mittavan historian esittelyssä. Kuvassa kysymyksiin vastaamassa museotoimen johtaja Mari Jalava. Ensimmäinen tapahtuma on jo tänä keväänä 4.5. Kalannin kotiseutumuseolla, jossa muistellaan kaupungin perustajan kuningas Kustaa ll Aadolfin merkittä-vää vierailua Kalannissa 1616, joka johti Uuden-kaupungin perustamiseen vuotta myöhemmin.

Juhlavuoden tuotteistaminen on sekin jo pyörähtänyt käyntiin. Kau-pungin kulttuurikoordinaattori Rauno Melos on mannekiinina tyylikkäälle juhlavuoden laukulle, jota voi 30 euron hintaan ostaa museolta tai mat-kailutoimistosta. Kuvassa myös järjestelyissä mukana olevista Inkeri Parviainen, Rami Nummelin ja Maija Junkola-Lehtonen.

Muistomitalin etusivun muotokuva esittää kuningas Kustaa II Aadolfia, joka myönsi Uudellekaupungille kaupunkioikeudet 19.4.1617. Takasivulla on kuvattuna Uusikaupunki mereltä päin nähtynä. Mitalin lyötti konsuli Erik Savón. (B II: 141).


Uudenkaupungin 300-vuotis-muistomitali

heijastelee merkityksiä 100 vuoden takaa

Avakka • 8.3.2016

Uusikaupunki 300 vuotta -muistomitali heijastelee kaupungin arvoja 100 vuotta sitten. Huomion arvoista on Pakkahuoneen ympäristön keskeinen asema jo silloin, mikä taas johtunee siitä, että merenkulun keskeinen asema on näin saatu symboolisesti helposti esiin osana Uudenkaupungin kaupunkikuvaa.

– Olemme nyt ikivanhalla markkinapaikalla. Paikka tunnettiin nimellä Kalanti tai Calais jo hyvin varhain. Alue alkoi yhtenäistyä 1300-luvun lopulla ja osoituksena siitä rakennettiin yhdessä komea kivikirkko aikaisempien puisten kappelikirkkojen tilalle. Alue saikin nimen ”Uusikirkko”, aloittaa museojohtaja Mari Jalava 4.5.2016 mielenkiintoi-sen tarinansa Kustaa Kalannissa -illassa Kalannin kotiseutumuseolla.  


Seutu oli todellinen puuastiateollisuuden keskus

Taloushistorioitsija Pentti Virrankoski on todennut, ettei mikään muu Suomen kotiteollisuuden tuote voi kilpailla maineensa kestävyyden puolesta Vakka-Suomen puuastioiden valmistuksen kanssa. Tämän alueen puuastiat olivat ainakin neljän vuosisadan ajan tunnettua kauppatavaraa sekä kotimaassa että laajalla alueella Itämeren länsi- ja eteläpuolella. Yhtenä syynä puuastiateollisuuden kehittymiselle niin laajaksi tällä alueella on pidetty seudun karua maaperää. Mm. Kustaa Vaasa mainitsee asiasta. 

Tosiasia kuitenkin on, että myös meriyhteydet ja merenkulun tuntemus ovat vaikuttaneet elinkeinon laajuuteen. Puuastioiden vienti oli paitsi määrällisesti laajaa myös tuotteiden valikoima oli moninainen. 

Tällä seudulla erikoistuttiin siis erilaisten puuastioiden valmistamiseen. Talonpojilla oli ikikaikaisista ajoista lähtien oikeus myydä ja ostaa kotitarpeiksi mitä vaan tarvitsi. Mutta merenkulkua harjoittava talonpoika ymmärsi, että maailmalta kannatti tuoda myös tuotteita, jotka kotiseudulla menisivät kaupaksi tai houkuttelisivat myös sisämaasta väkeä niitä ostamaan. 


Maakauppa tuomittiin jo 1500-luvulla laittomaksi

Jo Kustaa Vaasan aikana 1500-luvulla tällainen maakauppa tuomittiin laittomaksi. Tämä vaikeutti myös paikallisten oloja, mutta toisaalta sääntöä ei juurikaan täällä noudatettu. Täältä siis käytiin kauppamatkoilla emämaan Ruotsin satamien lisäksi myös Saksassa, Tanskassa ja Baltian satamissa. Joidenkin tietojen mukaan vakkasuomalaisilla oli jo 1500-luvulla jopa 30 sellaista alusta, joilla voitiin purjehtia Tanskaankin saakka. 

Lähistöllä oli kolme jo keskiajalla perustettua kaupunkia – Rauma, Naantali ja Turku. Näiden kaupunkien porvarit, kauppiaat pitivät vakkasuomalaisten laitonta maakauppaa suurena haittana omalle kaupankäynnilleen. He valittivat asiasta aina kulloisellekin hallitsijalle. 

Esimerkiksi 1540-luvulla Viipurin linnan isäntä Maunu Niilonpoika valitti Kuningas Kustaa Vaasalle ja pyysi häntä kieltämään vakkasuomalaisten ulkomaan purjehduksen. Kuningas kirjoitti vastauksen vuonna 1545 siis: 

”Kirjeessänne pyydätte, ettemme esittämistänne syistä sallisi vakkasuomalaisten eli maakauppiasten harjoittaa purjehdusta ulkomaille. Siitä olemme jo ennen sekä kirjallisesti että suullisesti antaneet teidän tietää tahtomme ja mielemme, että kernaasti soisimme sellaisen talonpoikaispurjehduksen ja maakaupan ehkäistyksi… Kuningas uhkasi alueen aatelisia ja vouteja lopettamaan laittoman kaupan jotta eivät olisi alemmille esimerkkinä. Hän uhkasi myös ankarilla rangaistuksilla, mutta totesi kuitenkin kirjeensä lopuksi - ”vaikka pelkäämme, että kaikki, mitä tässä asiassa tehdään ja päätetään, on turhaa”. 


Turkulaiset ryhtyivät valittamaan 

”Uudenkirkon pitäjän talonpojat ja maakauppiaat, joilla on tapana itse käydä ulkomailla ja Saksan kaupungeissa kuljettaen kaikenlaista kauppatavaraa, jotta heillä on suurempi kauppa kuin Turun kaupungilla. Jollei sitä heiltä oteta, niin he saattavat kaikki kaupungit häviöön. Kun he ovat vievinänsä ammeita ulkomaille, niin heillä on alhaalla aluksissaan voita, kalaa ja muita kauppatavaroita, joita on saatu Turun linnan läänistä ja Pohjois-Suomesta, minkä he ovat panneet kauppansa alaiseksi meille suureksi vahingoksi. Kerrottiinpa, että varsinkin vaimo Kerttu Hallun kylästä kävi suurta maakauppaa, olipa vetänyt kolme tai neljä kestiä, eli saksalaista kauppiasta, mukaansa. 

Kustaa Vaasa oli jostakin syystä erityisen myötämielinen vakkasuomalaisille ja vastasi turkulaisille vuonna 1550: ”Mitä tulee vakkasuomalaisten purjehdukseen, että se olisi kiellettävä, koska sitä paljon väärin käytetään, niin että paljon rasvaisia tavaroita salaa laivoissa ammeitten ja tukkien alle kätkettyinä viedään maasta, niin meitä suuresti kummastuttaa, mitä sillä tarkoitetaan, koska jo ennen olemme teille kylläksi ilmaisseet ja sen itsekin tiedätte, että näiden vakkasuomalaisten, jotka kallioiden keskellä asuvat, täytyy pyrkiä sinne, mistä ammeistaan ja puuastioistaan voivat saada viljaa.. 


Vakkasuomalaisilla oli puuastioiden vientiin lupa

Esimerkiksi Kustaa II Aadolfin kruunajaisiin hankittiin juuri vakkasuomesta pari sataa kannua, haarikkaa, kahvatuoppia, katajakannua, vatia, lautasia, isoja maljoja – eli kuninkaan kruunajaisissa on juotu kalantilaisten valmistamista kousista. 

Männäinen oli alueen keskuspaikka. Männäisten – tai Sirppujoki oli väylä mereltä sisämaahan, tosin 1600-luvulla jo sellainen, etteivät laivat sitä pitkin enää päässeet. Markkinapaikalle tavarat tuotiin joko veneillä tai maitse. 

Männäisten markkinapaikka oli niin tuttu ja suosittu, että siellä kävi myös ulkomaalaisia kauppiaita. 1600-luvun alkupuolella toripäivä oli joka lauantai ja Olavin päivänä pidettiin isot markkinat. 


Kustaa II Aadolf määräsi Männäisten markkinat siirrettäväksi Raumalle

Kustaa II Aadolfin 1611 alkaneena hallitusaikana pantiin alulle kaupunkien voimakas kehittäminen. Hänen tullessa valtaan oli Suomessa 11 kaupunkia. Puoli vuosisataa myöhemmin niitä oli jo kolminkertainen määrä. Kaupunkien perustaminen oli järjestelmällistä kauppapolitiikkaa. Vallalla oli ns. merkantilistinen talouspolitiikka. Ruotsin kruunun tavoitteena oli nivoa kaupungit palvelemaan valtakunnan hallintoa ja talouspolitiikkaa ja ennen kaikkea ulottaa kruunun kontrolli kaupunkeihin ja siellä tehtävään kauppaan. 

Kruunu tarvitsi yhä enemmän rahaa suurvaltansa ylläpitämiseen. Ja tässä verot olivat tärkeät. Niitä voitiin kerätä, kun oli järjestelmä, eli esimerkiksi kaupunkiorganisaatio. Merkantilismin pääperiaatteita oli erottaa kaupunkien ja maalaisalueiden elinkeinot säädöksillä ja asetuksilla toisistaan. 1600-luvulla perustetut kaupungit perustettiin juuri niille paikoille, joissa oli ollut vilkasta maakauppaa – kuten juuri täällä Kalannissa. 

Kustaa II Aadolf alkoi hallintokautensa aluksi kiinnittämään huomiota etenkin Suomen kauppaoloihin. Hän järjesti keväällä 1616 merkittävät maapäivät Helsingissä. Eri kaupungeista ja maakunnista oli määrätty edustajat keskustelemaan ja sopimaan Suomen oloista. Näillä maapäivillä mm. Porin, Rauman ja Viipurin porvarit ryhtyivät jälleen valittamaan vakkasuomalaisten kaupankäynnistä. Tällä olikin ensin vakavat vaikutukset. Kuningas määräsi Männäisten markkinat lopetettavaksi ja siirrettäväksi Raumalle. Hän antoi kuitenkin luvan kaupata vielä itse valmistettuja puuastioita, mutta ulkomailta ei saisi enää tuoda kuin suolaa kotitarpeiksi, ei muille myytäväksi. 

Kuninkaan Kalannin vierailulla tapahtui odottamaton käänne

Näin siis uhkasi vakkasuomalaisten ikivanhaa ja elinvoimaista merenkulkua entistä tarkempi valvonta ja suuremmat rajoitukset. Kunnes tapahtuikin jotain odottamatonta. 

Maapäivien jälkeen ja tuon vakkasuomalaisille haitallisen päätöksen jälkeen kuningas oleskeli kevään 1616 Turun linnassa. Huhti-toukokuun vaihteessa hän teki matkan Poriin ja paluumatkalla hän saapui illalla perjantaina 3.5. Kalantiin, jossa hän yöpyi Pietilän talossa lähellä pappilaa. Seuraava päivä – 4.5. oli lauantai ja Männäisillä oli toripäivä. Kuninkaalla oli mahdollisuus omin silmin nähdä Männäisten ”markkinat”. Paikalliset pistivät parastaan ja pelkäsivät pahinta. Jännityksellä odotettiin, mikä oli vierailun tulos, kavennettiinko paikkakuntalaisten oikeuksia entisestään. 

Mitä tuolloin Kalannissa tapahtui? Miten kuningas otettiin vastaan? Siitä meillä on vain tarinoita jäljellä. Arkistoihin on säilynyt mm. arkkiveisu tai runo, joka kertoo Kustaan vierailusta. (ks alla oleva juttu) 

Kansanperinteessä on säilynyt tarina kertoo siitä, miten kalantilaisen Krister Pietarinpojan tytär Kaisa valittiin kuninkaan hurmaajaksi. Hänen viehkeytensä vaikutti kuninkaaseen positiivisesti ja siihen, että kuningas oli paikkakuntalaisille myötämielinen. 

Kuningas päätti kuin päättikin laillistaa kaupankäynnin perustamalla kaupungin. Näin luotiin siis tuolla pikaisella matkalla Uudenkaupungin syntysanat. Lähikaupunkien porvarit luonnollisesti vastustivat asiaa. Ennen paluutaan Tukholmaan, 17.5., kirjattiin kuninkaan päätöskirjaan päätös, jossa hän määräsi patentin uudelle kaupungille. 

Päätös herätti hämmennystä. Kuten todettua, Männäistenjoki oli jo kapea ja matala. Kaupunki haluttiin perustettavan lähemmäksi avomerta, hyvän sataman ääreen. Päätettiin pyytää kuninkaalta päätöksen muuttamista. 

Lähetettiin kirkkoherra Niilo Eerikinpoika ja hänen poikansa Iisakki Niilonpoika Tukholmaan neuvottelemaan asiasta. Neuvottelut etenivät hyvin ja kuningas hyväksyi muutoksen. Kaupunki perustettiin Mäyhölän, Pietolan ja Ruokolahden kylien alueelle. Privilegiokirja allekirjoitettiin Tukholmassa 19.4.1617. 

Kalantilainen kotiseutumies Frans Karrakoski on kirjoittanut Kustaan vierailusta Kalannissa näytelmän ja se päättyy sanoihin: 

Kautta torin kuuluu taajojen joukkojen hurraa. Kuuluu huutoja: ”Terve, Ämpärporin kaupunki!” Kuuluu eläköön huutoja: ”Eläköön Kaisa!” Äänten sekamelska täyttää markkinatorin. Yleisö on löytänyt Kalannin Kaisa-neitsyen. Hänet heitetään ilmaan ja huudetaan: Eläköön Kaisa. Eläköön Kalannin Kaisa ajastaikojen taa! 

Kustaa II Aadolfin Kalannin vierailu tuotti perustamispäätöksen

Päätös Uudenkaupungin kaupungin perustamisesta syntyi vasta vaihe-rikkaiden tapahtumien jälkeen

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 7.5.2016

Vakkasuomalaiset puuastiat olivat Uudenkaupungin perustamisen aikaan merkittävä vientituote, esim Kustaa II Aadolfin kruunajaisissa juotiin kalantilais-ten valmistamista kousista.

Päätös Uudenkaupungin perustamisesta tehtiin Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin Kalannin vie-railun aikaan 4.5.1616 eli tasan neljäsataavuotta sitten, sanoo museonjohtaja Mari Jalava. 

Uudenkaupungin 400-vuotisjuhla pidetään 19.4.-2017. Kalannin tilaisuuden osanottajille jaettiin juhlavuoden pinssi...

... ja tarjoiltiin 400-vuotisleivos.

Elina Pirilä viihdytti kävijöitä kanteleensoitolla

Juhlavuoden tapahtumakalenteriin kerätään kaikki kaupungissa juhla-vuotena järjestettävät tapahtumat


Tapahtumakoordinaattori Rami Nummelin (kuva vas.) opasti tilaisuudessa juhlavuoden tapahtumien järjestäjiä. – Eri toimijoiden järjestämät tapahtumat kerätään yhteiseen juhlavuoden tapahtumakalenteriin. Tapahtuman voit lisätä osoitteessa:

http://uusikaupunki.fi/template_lisaatapahtuma.asp

(valitse kategoriaksi Uusikaupunki 400 vuotta (v. 2017))

Uusikaupunki 400 -vuotta avustukset

Nummelin mainitsi myös, että tapahtumien järjestelykuluihin on mahdollista saada rahallista avustusta.

Yleisö seurasi kiinnostuneena Mari Jalavan tarinaa 400 vuotta sitten tapahtuneesta Kustaa Aadolfin Kalannin vierailusta.

Kalannin kirkossa laulettiin Jaakko Finnon wirsiä ja kuultiin agricolanaikaista suomea

Viime keskiviikkoisen vuosipäivän kunniaksi pidettiin Kalannin kotiseutumuseon avoimet ovet -tapahtuman, joka 400-juhlavuoden ensimmäinen virallinen tapahtuma, lisäksi Kalannin kirkossa kuninkaan vierailun muistoksi "Jaakko Finnon wirsiä ja agricolanaikaista suomea" -niminen ilta.

Vireillä olevia UKI 400 vuotta tapahtumia 2017


Tulossa oleviin tapahtumiin voi tutustua juhlavuoden tapahtumasivustolla osoitteessa: www.uki400.fi. Uudet tapahtuman järjestäjät voivat käydä lisäämäs-sä sen osoitteessa: http://uki400.fi/lisaa-tapahtuma/, kertoo juhlavuoden tapahtumakoordinaattori Rami Nummelin.


Uusikaupunki 400 -vuotta tapahtuma-avustukset haettavissa

Tapahtumien järjestelykuluihin on mahdollista saada avustus. Sen saaminen edellyttää tapahtuman lyhyen kuvauksen sekä menoarvion lähettämistä osoitteeseen Uusikaupunki400@gmail.com. Hakuaika päättyy pe 16.9.2016. Mikäli tähän ensimmäiseen hakuun ei ehdi mukaan, hakemuksen voi jättää myöhemminkin kunhan se tapahtuu ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä, sanoo avustusten hakua esitellyt tapahtumakoordinaattori Rami Nummelin.


Juhlavuoden logon käyttö

Mikäli haluaa käyttää juhlavuoden logoa tapahtuman yhteydessä, niin se onnistuu lähettämällä pyyntö osoitteeseen Uusikaupunki400@gmail.com

Pekka Harmovaara sanoo Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen keskeisimpiä juhlavuoden tapahtumia olevan itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlallisuudet ja Usko Kempin syntymän 110-vuotisjuhlavuoden esiintymiset. Usko Kemppi Musiikkiviikkoviikko sijoittuu lähelle taitelijan syntymäpäivää 12.2. Viikko alkaa Uudenkaupungin Laulu-Veikkojen konsertilla, johon osallistuu myös muita mieskuoroja, kertoo dir. mus. Pekka Harmovaara.

Usko Kemppi Seuralle on kertynyt monipuolinen ja mittava määrä toiminnalli-sia tapahtumia koko vuodelle, kertoo seuran toiminnanjohtaja Mauri Tenhonen. Tapahtumista tarkemmin Usko Kempin Seuran sivustolla

Uusikaupunki 400 vuotta keskustelutilaisuus pidettiin Viikaisten auditoriossa

400-vuotistilaisuuksien valmistelut vauhdissa – päätapahtuma kaupungin

syntymäpäivänä 19.4.2017 Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 8.9.2016

Kaikille avoimessa keskustelutilaisuudessa kerrottiin juhlavuoden tapahtumajärjestelyjen tämän hetkisestä vaiheeesta sekä juhlavuiden uusista kotisivuista.

Uusikaupunki viettää 400-vuotisjuhlaansa vuonna 2017, samana vuonna kuin Suomi täyttää 100 vuotta. Syntymäpäivä on keväällä 19.4.2017. Kutsu silloin pidettävään juhlavuoden päätapahtumaan on lähetetty Suomen Tasavallan presidentille, sekä myös Ruotsin kuningashuoneelle, Uusikaupunkihan perustettiin tuona päivänä 400 vuotta sitten 1617 silloisen Kuninkaan Kustaa II Aadolfin päätöksellä.

Sonja Stenman kertoi lajissaan ensimmäinen Uudenkaupun-gin seudulla toimiville yhdistyksille suunnatusta Some-sunnuntai tapaamisesta ja koulutustilaisuudesta, joka pidetään Crusellissa syyskuun 25. päivä klo 11-15 välisenä aikana. Sieltä saavat UKI 400 -tilaisuuksien järjestäjät Sonjan mukaan varmasti oivallisia vinkkejä, miten hoitaa tiedottamista digitaalisesti sähköisessa mediassa. Tilaisuus on ilmainen. Ilmoittautumiset 22.9. mennessä osoitteessa http://bit.ly/somesunnuntai

Juhlien järjestelytoimikuntaan kuuluva kaupungin kulttuuri-koordinaattori Rauno Melos halusi viestittää tilaisuuksien jär-jestäjille, ettei ole syytä pyrkiä järjestämään mitään spektaak-keleita, vaan Uudenkaupungin näköisiä ja kokoisia juttuja, iloisia ja toiminnallisia juhlavuoden tapahtumia.

Tottakai tilaisuudessa jaettiin myös ämpäreitä... Järjestäjien mukaan juhlavuoden logolla varustettu ämpäri soveltuu mainiosti syksyn sieni- marja ym. retkille ja muistuttaa olemassolollaan tulossa olevasta juhlavuodesta.

Kaupunki järjestää virallisen 400-vuotispäätapahtuman, mutta haluamme kannustaa yrityksiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia, urheiluseuroja, kotiseutuyhdistyksiä sekä taiteilijoita järjestämään koko vuodelle iloisia ja toiminnallisia juhlavuoden tapahtumia. Ne kerätään yhteiseen juhlavuoden tapahtumakalen-teriin, sanoo Viikaisten auditoriossa juhlavuoden valmistelujen tämänhetkistä tilannetta esitellyt kaupungin opetus- ja kulttuuritoimen-johtaja Inkeri Parviainen.

Juhlavuoden tapahtumakoordinaattori Rami Nummelin kertoi juhlavuoden uusista www-sivuista, tapahtumien lisäämisestä tapahtumakalenteriin sekä myös avustuksista, joita tapahtumien järjestäjillä on mahdollisuus hakea.

Juhlavuoden nettisivut löytyvät osoitteeta www.uki400.fi.

Tapahtuma toi kaupunginlahden rannat täyteen väkeä. Kuvassa valmisteilla taskulamppu-valoshow, jonka oli organisoinut Siistii ry ja siihen pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat. KATSO MUSEON VIDEOKOOSTE...

Uudenkaupungin juhlavuoden kunniaksi ovat Jukka-Pekka Hyytiä ja Petri Hatakka säveltäneet Uusikaupunki-biisin, jonka ensiesitys kuultiin kaupungin juhlavuoden avauksessa. Sitä ennen kuultiin toisena ensiesityksenä yhtyeen toisen kitaristin Pete Pethmanin (kuv. vas.) säveltämä kappale. Kolmantena oli vuorossa Queenin biisi suomeksi. Esitys päättyi yleisön kanssa esitettyyn Maamme-lauluun. Edellä mainittujen lisäksi yhtyessä soittivat Santtu Systä basso ja Kimmo Jokila rummut.

Uudenkaupungin juhlavuosi käynnistyi tuhatlukuisen väkijoukon juhlistaessa tapahtumaa kaupunginlahden rannalla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.1.2017                                                                                           









Oman erityisen säväyksen tähän Juhlavuoden Avajaistapahtumaan tuo kaupunginlahti iltavalaistuksessaan. sanoo Vainio lausuen samalla suurkiitoksen Mauno Vannaksen säätiölle, jolta saatu merkittävä tuki mahdollisti kaupunginlahden paalutusurakan ja reuna-alueiden kunnostuksen toteuttamisen!

Juhlavuonna haluamme tuoda esiin yhdessä tekemisen sanomaa, niin Suomi 100, kuin Uki 400 vuoden tapahtumissa. Kulkue oli mukava näyte yhdessä tekemisestä.

Toivon juhlavuodesta lämminhenkistä uusikaupunkilaisten juhlaa, jossa voimme tuoda esiin positiivisia asioita kaupungistamme. Asioiden ja tapahtumien ei aina tarvitse olla isoja ollakseen hyviä tai merkityksellisiä. Tehkäämme yhdessä positiivisia asioita. Asenne, jolla asiat teemme on se tärkein juttu.

Toivon, että me kaikki voimme kertoa ystävillemme ja tuttavillemme asioita, joista voimme olla ylpeitä kaupungissamme, sekä viedä tietoa myös laajemmalle piirille siitä, mitä kaikkea hyvää kaupungissamme on.

Toivotan kaikille uusikaupunkilaisille lämminhenkistä ja toiminnallista juhlavuotta 2017!

Juhlavuosi alkakoon, julisti kaupunginjohtaja Atso Vaino puheensa päätteeksi.

Valokulkue ja taskulamppuvaloshow aloitti tuhansien kaupunkilaisten läsnäollessa Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlallisuudet uudenvuoden aattona. Tilaisuuksien sarja jatkuu koko ensi vuoden ja kunnianhimoisena tavoitteena on järjestää juhlavuoden aikana 400 tilaisuutta. Uudenkaupungin juhlavuodesta näyttääkin tulevan upea, monipuolinen, toiveikas.

Ja poikkesipa tilaisuudessa vieraita myös menneisyydestä. Itse kaupungin perustaja Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf tervehti yleisöä ja kertoi kaupungin perustamiseen liittyvistä vaiheista ja vaikeuksista. Puheessaan kuningas kertoi hoitaneensa homman kuitenkin omakätisesti perustamispäätökseen asti välittämättä siitä, että naapurikaupungit, Turku etunenässä, yrittivät kaikin keinoin panna hanttiin.

Iloisena uutisena Kustaa kuningas – joka muuten muistutti erehdyttävästi kaupungissa vastíkään vieraillutta joulupukkia – ilmoitti viettävänsä tapahtuman kunniaksi koko juhlavuoden Uudessakaupun-gissa ja toivoi saavansa tutustua mahdollisimman moneen uusikaupunkilaiseen tulevan ”kummitteluvuoden” aikana.

Musiikilisena antina juhlavuoden avauksessa saatiin nauttia erityisesti Uudenkaupungin juhlavuodelle sävelletystä musiikista J-P Hyytiän ja Petri Hatakan yhtyeineen tulkitsemana ja yhtyeen esitys päättyi yhdessä laulettuun Maamme-lauluun, jossa tosin yleisö syttyi laulamaan vasta Jukka-Pekka Hyytiä kannustettua kaikkia laulamaan toisen kertosäkeen niin, että se kuuluu Laitilaan asti. Komea ilotulitus päätti tilaisuuden.

Itse kaupungin perustaja Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf (alias Jouko Mäenpää) tervehti yleisöä ja ker-toi Uudenkaupungin perustamiseen liittyneistä mutkikkaista vaiheista. Iloisena uutisena Kuningas ilmoitti viettävänsä koko juhlavuoden Uudessakaupungissa ja toivoi saavansa tutustua mahdollisimman moneen uusikaupunkilaiseen tulevan ”kummitteluvuoden” aikana. Avajaistilaisuus päättyi mahtavaan ilotulitukseen.

Hienoa, että teitä on täällä näin runsaslukuisesti, totesi Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio toivottaessaan avauspuheenvuorossaan kaupunkilaiset tervetulleiksi Uusikaupunki 400 vuotta Juhlavuoden avajaistapahtumaan.

Tämän tapahtuman ajatuksena on antaa lähtölaukaus juhlavuodelle, jokakäynnistyy vuoden kohta vaihtuessa. Juuri nähdyllä valokulkueella on haluttu alleviivata yhdessä tekemisen iloa ja tärkeyttä kaikessa toiminnassa, korosti Vainio ja kiitti kaikkia valokulkueeseen osallistuneita ja erityisesti sen järjestänyttä Siistii ry:tä!

Uudenkaupungin Alinenkatu kaupungin 300-vuotisjuhlan aikaan 19.4.1917

Avakka • Ilm Suikkanen • 1.2.2017

Uusikaupunki 300-vuotisjuhlan aikaan 19.4.1917. Talot on koristeltu lipuilla, viireillä ja köynnöksillä. – Katunäkymä Koulukadun kohdalta lumensohjoista Alistakatua itään päin. Etualalla Alinenkatu 25 vasemmalla ja Alinenkatu 30 oikealla. Etualalla lippu, jossa Suomen leijona.

Kadun päässä Itätullinmäki. Kadun varrella vasemmalla puhelinpylväät ja oikealla sähköpylväät. Liikennettä ei Alisellakadulla ole, mutta kadun varrella on ihmisiä.

Vasemmalla Helsingin Osakepankin talo (Alinenkatu 25), portti Säästöpankkiin, jossa vuodesta 1948 alkaen oli kirjakauppa (Alinenkatu 25), Jussilan talo (Alinenkatu 23) ja Kuuselan talo (Alinenkatu 21).

Oikealla Kansallisosakepankin talo (Alinenkatu 30). Pankki toimi tässä talossa 1906-1964. Kulmassa olevan pankin oven yllä on Suomen vaakuna. Toisessa päässä taloa kelloseppä E.W. Antervon (alkuaan Andersson) liike, joka toimi vuosina 1900-1917. Sen jälkeen siinä on ollut vanha apteekki (Alinenkatu 28). (Lähde: museoviraston juuri avattu kuva-arkisto)

Sodissa kaatuneita muistettiin

itsenäisen Suomen juhlapäivänä

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 6.12.2017                                                                                     LUE...

Uudenkaupungin vanhan kirkon ympärillä sijainneelle vanhalle hautausmaalle on haudattu suurin osa vuosina 1939-44 kaatuneista sankarivainajista. Itsenäisyyden sadannen vuosipäivän iltana hautoja valaisivat kynttilät ja muistomerkkiä ympäröivät sille päivän aikana lasketut seppeet.

Tämän sodassa vuosina 1939-1945 kaatuneiden muistoksi pystytetyn hautamuistomerkin on veistänyt kuuluisa vehmaalainen kuvanveistäjä Jussi Vikainen. Patsas kuvaa airoihin nojautuvaa surevaa kalastajavaimoa, joka turhaan odottaa miestään kotiin.

Tauno Palo: Ruusu on punainen

Kertomus Suomesta kansakuntana on julkisessa keskustelussa liitetty hyvin vahvasti käymiimme sotiin, pasifistiset kannanilmaisut eivät ole meillä – eikä muuallakaan ole olleet helppoja. Ehdotonta sodasta irtisanoutumista pidetään monesti jopa äärimmäisenäkin tekona. Sitä se oli silloinkin, kun kansallinen ikoni Tauno Palo, sota-ajan viihdytyskiertueiden tähti, levytti v. 1967 paljon soitetuksi hitiksi nousseen sodanvastaisen laulun ”Ruusu on punainen”.


Tuolloin pasifismi oli toki nuorison keskuudessa suuressa suosiossa - aivan toisessa mittasuhteessa kuin tällä hetkellä - silti silloinkaan 59-vuotiasta Paloa ei ehkä odotettu sen merkittäväksi puolestapuhujaksi. Toisaalta juuri hänen kaltaisensa hahmo tuntui antavan tuohon aikaan äänen sellaiselle arkiselle suomalaiselle kokemukselle, jonka moni muukin rintamaveteraani saattoi tuntea omakseen. Laulun herättämät tunnot eivät moittineet sotilasta, vaan sotaa, ja näin kritiikin kohteeksi nousivat, eikä syyttä, myös sotien aloittajat.


Kannattaakin pitää mielessä, että sodat ovat onnettomuuksia, jotka vaativat usein paljon ihmisuhreja, mittaamattomia aineellisia menetyksiä ja suuria pakolaisvyöryjä pois sodan jaloista. Tämä sama jota maamme asukkaat ovat sotavuosina kokeneet, on maailman monissa kriisipisteissä tämän päivän arkea.


Sodan voittaminen ei kokemuksien valossa yksin riitä, on voitettava rauha, eikä rauha ole ainoastaan sodaton tila, vaan paljon laajempi käsite. Siihen sisältyvät myös mm. ihmisten yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet ja turvallinen elinympäristö. 

Kalannin sankarihaudoilla 122 miestä laski havuseppeleen  Matti Jalava • 6.12.2017                                  LUE...

Näin Suomen maamerkkejä valaistiin juhlavuoden kunniaksi sinivalkoisiksi – katso videolta yle • 6.12.2017 

Kuninkaanlahti-nimelle nettikyselyssä vain vähän kannatusta

Avakka • Teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.12.2017

Juhlavuoden mittaan kaupungissa lukemattomissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa Uudenkaupungin perustajana Kuningas Kustaa II Aadolfina esiintynyt Jouko Mäenpää teki kuntalaisaloitteen Kaupunginlahden nimen muuttamisesta Kuninkaanlahdeksi.

Kaupunkisuunnittelun toimesta järjestettiin asiasta nettikyselyn, johon tuli yli 1000 vastausta. Näistä lähes 800 eli 77 prosenttia tyytyi vanhaan, 23 prosenttia kannatti Kuninkaanlahtea. Yleisökyselyssä ehdotus muutoksesta jäi näin ollen melko vähäiselle kannatukselle.

Kommenttina voisikin todeta kaupungin perustajan, nuorena sodassa kuolleen Kuningas Kustaa II Aadolfin, olleen loppujen lopuksi hyvin vähän tekemisissä Uudenkaupungin kanssa, vierailukin jäi tuohon yhteen Kalannin keikkaan. Nimi Kuninkaanlahti nousi esiin oikeastaan kuningasta juhlavuoden ajan esittäneen sympaattisen Jouko Mäenpään ansiosta.

Kaupunginlahti, samoin kuin esim. Uusikaupunki, eivät nekään kyllä niminä ole järin omaperäisiä eivätkä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Kaupunginlahtia on maailmalla paljon, samoin kuin uusiakaupunkeja – jotka eivät ole uusia. Molempiin on kuitenkin totuttu, joten vaihtaminen ei tunnu tärkeältä.

Lempinimenä ”Pasklahti” on menettänyt ”mainettaan” veden puhdistumisen seurauksena, mutta se säilynee, kuten lempinimillä tapana on, silti pitkään kansan suussa.

– Siitä vallinnee kuitenkin hyvin laaja yksimielisyys, että on hyvä asia kun kaupunginlahti ympäristöi-neen on vihdoinkin – perukan ruoppausta lukuunottamatta – saatu kunnostettua ja sitä kautta sen ympäristö kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ”olohuoneena” on taas turvattu pitkälle tulevaisuuteen.

Kaupunkisuunnittelu toteaa vastauksena aloitteeseen, että pienestä kannatuksesta johtuen ja koska nimenmuutoksella ei ole historiallistakaan perustetta, nimeä ei ole syytä muuttaa.

Valtuusto-aloitteen ollessa kyseessä se tulee vielä kuitenkin valtuuston käsittelyyn.

Uudenkaupungin valtuuston juhlakokous ja tulevaisuusseminaari pidettiin kaupungin perustamisen 400-vuotispäivänä 19.4.2017

Uusikaupunki perustaa juhlavuoden kulttuurirahaston

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 19.4.2017

Valtuuston juhlakokous pidettiin kaupungin perustamispäivänä 19.4. UKI 400 -areenalle. Valtuusto teki nimenhuudon jälkeen päätöksen yhdestä ainoasta asiasta. Yksimielisesti yhdellä nuijan kopautuksella valtuusto teki periaatepäätöksen perustaa Uudenkaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kulttuurirahaston. Rahaston alkupääoma olisi 100 000 euroa ja sen tuotolla tuettaisiin uusikaupunkilaisen kulttuurin edistämistä ja tuottamista.

Tulevaisuusseminaarissa puhuivat kaupungin perustaja kuningas Kustaa II Aadolf (Jouko Mäenpää), museonjohtaja Mari Jalava, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen ja yritysfuturologi Tarja Meristö.

Tilaisuuden juonsi YLE:n ajankohtaisohjelmista tuttu toimittaja Kirsi Heikel

Seminaarin päätteeksi valtuutetuilla ja yleisölle tarjottiin kakkukahvit

Valtuuston juhlakokouksessa toimi puheenjohtajana Juha Nevavuori, valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola ilmoitettua sähkeitse esteellisyydestään. Muut pöydän takana istuvat ovat kaupunginjohtaja Atso Vainio, talousjohtaja Anne Takala ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Nikula.

Yleisöä Uusikaupunki 400-areenaan oli kertynyt lähes yhtä paljon kuin koripallo-otteluissakin.

Pasklahdesta Kuninkaanlahti

Kokouksen jälkeen puhunut kaupungin pe-rustaja kuningas Kustaa II Aadolf varasti huomion ehdotuksellaan, että Kaupun-ginlahden nimi muutettaisiin Kuninkaan-lahdeksi. Näin kaupungin perustajakin huomioitaisiin ansaitsemallaan tavalla.

Nykyisessä asussaanhan Kaupunginlahti (Pasklahtenakin tunnettu) on kerrassaan upea helmi kaupungille ja ansaitsee mie-lestäni myös arvoisensa nimen.

– Olisihan se hienoa, kun nuoret rakasta-vaiset kuiskisivat toisilleen että lähdetään-pä kiertämään Kuninkaanlahtea tai kau-pungin asukkaat voisivat ylpeillen kertoa, että minulla on paatinpaikka Kuninkaan-lahdessa, nauratti kuningas, alias Jouko Mäenpää, yleisöä.

Kuninkaallisia etuoikeuksiaan ja yleisön tukea hyväksi käyt-täen kuningas Kustaa II Aadolf jo hyväntahtoisesti lähes kiristi valtuustoltakin lupauksen Kaupunginlahden nimen muutta-misesta Kuninkaanlahdeksi.

Pääministeri Juha Sipilä Uusikaupunki

400 vuotta -kutsuvierastilaisuudessa:

”Uusikaupunki on ilmiö ja esimerkinäyttäjä”

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.4.2017                                             LUE...

Suomen ja Uudenkaupungin suuri juhlavuosi ajoittuu samaan vuoteen. Täällä Uudessakaupungissa katsantokanta ulottuu itsenäistä Suomea kolmesataa vuotta kauemmaksi. Tämä kaupunki on nähnyt paljon. Se on myötävaikuttanut monella tapaa koko kansakuntamme kehitykseen.

Parhaillaan Uuttakaupunkia pidetään ihmeidentekijänä. Suuret työllisyysuutiset alueeltanne heijastelevat tekemisen meininkiä koko maahan. Erityisesti täältä valetaan uskoa sille, että yhä useampi työtön ihminen saa ansaitsemansa työpaikan. Te toimitte oivana esimerkkinä nyt koko Suomen talouskasvulle ja käänteen tekemiselle. Toimitte ikään kuin vetureina.

Kaupunkinne tarina osoittaa, kuinka sisukkaasti ja periksi antamattomasti olette luoneet uutta, uskoneet yrittäjyyteen, käyneet kauppaa, kansainvälistyneet ja nousseet pystyyn takaiskujen jälkeen. Kaupunkinne tarina sopii ohjenuoraksi tähän päivään. Erityisesti tänään juhlapäivänä olkaa ylpeitä juuristanne ja kertokaa historiastanne jälkipolville. Ammentakaa niistä eväitä tulevaisuuteen.

”Tärkeintä ei ole pelkästään lopputulos, vaan se matka, joka on kuljettu ja jota kuljemme.” Tähän lauselmaan on helppo yhtyä. Tänään juhlapäivänä emme voi kohdistaa katsettamme pelkästään nykyhetken kehittyneeseen ja menestyvään Uuteenkaupunkiin. Uusikaupunki on tänään, juuri sellainen kaupunki, jollaiseksi historialliset tapahtumat ovat sen muokanneet ja jolta pohjalta nykyiset päättäjät kaupunkia luotsaavat eteenpäin.

Kaupungilla on ollut erityisen hyviä, menestyksekkäitä vuosisatoja. Väliin on kuitenkin mahtunut myös hyvin synkkiä ajanjaksoja, joiden aikana on vaadittu uuden luomista, jaksamista ja vahvaa yhteisöllisyyttä jokaiselta kaupunkilaiselta. 1800-luvun puolivälissä kaksi tulipaloa tuhosi käytännössä miltei koko kaupungin.  Krimin sodassa vuosina 1853–55 tuhoutui puolestaan 25 uusikaupunkilaista laivaa eli kaksi kolmasosaa kaupungin kauppalaivastosta. Vaikeita aikoja on täällä koettu monta kertaa myöhemminkin. Monien teidän mielessänne on varmasti 1990-luvun alku. Tuolloin käytännössä yhtenä päivänä autotehtaalta joutui työttömäksi yli tuhat ihmistä. Uudenkaupungin työttömyysprosentti oli pahimmillaan noin 34 %. Nyt suunta on onneksi paljon parempaan päin.


Haasteet on ehdottomasti otettava mahdollisuutena

400-vuotias Uusikaupunki on tällä hetkellä monin tavoin uuden edessä. Nyt Uudessakaupungissa valmistetaan tämän hetken huipputuotteita, laadukkaita henkilöautoja. Niille riittää kysyntää eri puolilla maailmaa. Autotehtaan upeat tuotantosopimukset ja siihen liittyvät työntekijöiden rekrytoinnit luovat ainutlaatuiset mahdollisuudet kaupungin uudelle kehitysvaiheelle. Samalla ne merkitsevät monenlaisia haasteita esimerkiksi asuntotuotannon ja monien palveluiden osalta. Nämä haasteet on ehdottomasti otettava mahdollisuutena luoda ja keksiä uutta. Nyt on mahdollisuus luoda aivan uudenlaisia palvelu- ja asumisratkaisuja ja tehdä erilaisia pilotteja. Tarttukaa päättäjät ja yrittäjät tähän.

Tietojeni mukaan asuntotuotannossa pienet ja keskisuuret toimijat ovat lähteneet hyvin liikkeelle. Väliaikaisia moduuliasuntoja on nousemassa alueelle satoja jo juhannukseen mennessä. Vakka-Suomen alueella on myös erityistä kiinnostusta puukerrostalorakentamisessa.

Uusikaupunki on nyt ilmiö ja esimerkinnäyttäjä talouden nousussa, kun mennään parempaan päin. Hallituksen tavoite on saada Suomeen kautensa aikana 110 000 uutta työpaikkaa ja nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tässä Uusikaupunki, jos jokin, on suunnannäyttäjä ja osoitus siitä, että Suomeen luotetaan. Olette myös osoitus siitä, että työtä ja investointeja voi syntyä eri puolille Suomea.

Koko Lounais-Suomessa on käynnissä myönteinen kehitys, jossa erityisesti meri- ja autoteollisuus tarvitsevat nopeasti lisää työntekijöitä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on huhtikuun alussa pyytänyt entisen pääministerin Esko Ahon selvittämään tätä positiivista rakennemuutosta ja sen edellyttämiä toimia. Valmet Automotiven autotehtaan menestys on ylittänyt kovimmatkin odotuksemme. Se on yksi vakuuttavimmista osoituksista siitä, että korkeaan osaamiseen perustuva valmistava teollisuus voi edelleen menestyä Suomessa.

Tällä hetkellä positiivinen rakennemuutos on käsillä erityisesti Lounais-Suomessa, mutta vastaavia tilanteita voi - ja toivottavasti onkin - edessä myös muualla. Sen vuoksi on tärkeää selvittää keinoja, joilla rekrytointia ja työvoiman liikkuvuutta voidaan helpottaa. Tarkoitus on, että voimme käyttää kesällä valmistuvaa selvitystä pilottina vastaavanlaisten tapausten yhteydessä.

Valtioneuvosto onnittelee ja kiittää 400-vuotiasta Uuttakaupunkia

Jokainen autonrakentaja ja jokainen tämän kaupungin asukas on yksilö, jolla on omat henkilökohtaiset odotuksensa, toiveensa ja tarpeensa. Kun ne muistetaan ja kun niistä pidetään huolta, 400-vuotiaalla Uudellakaupungilla on edessään hyvä tulevaisuus.

Uudessakaupungissa on totuttu olemaan tienraivaajia monella eri elinkeinoelämän alalla. Tässä kohtaa ei pidä unohtaa myöskään hengenravintoa eli kulttuuria, jossa kaupungilla on niin ikään pitkät perinteet.

Kulttuurin siemen on kylvetty näille maille jo perin varhain. Tuo siemen on kasvanut hyvää ja runsasta hedelmää. Uusikaupunki on "lahjoittanut" tälle maalle merkittäviä taiteilijoita ja tiedemiehiä. Esimerkeiksi kelpaavat Robert Wilhelm Ekman, Arvid Liljelund ja Johan Jacob Nervander. Musiikki, kuvataiteet ja teatteri voivat Uudessakaupungissa tälläkin hetkellä hyvin. Maamme nykysäveltäjistä kansainvälisesti tunnetuimpia on Aulis Sallinen. Usko Kemppi tunnetaan taas kansan keskuudessa suosittujen laulujen säveltäjänä ja sanoittajana. Molemmat elivät nuoruutensa parhaat vuodet Uudessakaupungissa.

Uudessakaupungissa on aina ymmärretty vanha viisaus siitä, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä, vaan tarvitsee myös henkistä ravintoa. Vain niin kaupunki voi elää sekä aineellisesti että henkisesti hyvin.

Valtioneuvoston puolesta onnittelen lämpimästi 400-vuotiasta Uuttakaupunkia. Kiitän siitä perinnöstä, jonka tämä kaupunki on vuosisatojen ajan luonut sen asukkailleen ja koko kansakunnallemme.

Uudenkaupungin perustamisasiakirja allekirjoitettiin kuningas Kustaa II Aadolfin toimesta 19.4.1617

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.4.2017

Huhtikuussa 2017 olemme kaikki saaneet kuulla ja nähdä, miten Uusikaupunki on lähes kaikkien uutisten aiheena. Uusikaupunki on valtakunnan kuumin nimi. Elämme siis todennäköisesti yhtä kaupungin kehityksen käännekohtaa juuri tänään, juuri tässä kuussa, juuri tänä vuonna. Onko näin - sen vain aika näyttää. Tänään juhlittavaan neljäänsataan vuoteen mahtuu käännekohtia, mahtuu menestystä, kehitystä ja juhlaa. Mutta mahtuu toki myös huonoja uutisia, mahtuu taantumaa, sotaa ja kurjuutta – aivan kuten koko Suomenkin historiassa, sanoo museojohtaja Mari Jalava Uudenkaupungin valtuuston juhlakokouksen yhteydessä pidetyssä tulevaisuusseminaarissa käyttämässään puheenvuorossa.

Puuastiakauppa kukoisti kaupungin perustamisen aikaan

Uudenkaupungin perustamisen 400 vuotta sitten, on todettu johtuneen siitä, että perustamalla kaupungin, kuningas Kustaa II Aadolf laillisti täältä käytävän puuastiakaupan. Sen taas teki mahdolliseksi seudun laajamittainen puuastiateollisuus ja toisaalta erinomainen sijainti hyvien meriyhteyksien varrella. Tämä on kaikki totta. Mutta Uudenkaupungin perustaminen oli myös osa paljon laajempaa politiikkaa. Suurvalta-Ruotsin valtaistuimelle vuonna 1611 noussut nuori kuningas oli käytännössä ensimmäinen hallitsija, joka oikeasti välitti ja halusi järjestää myös valtakunnan Itämeren itäpuoleisia alueita ja niiden oloja. Kustaa II Aadolf uudisti hallintojärjestelmiään ja yksi osa tätä oli kaupunkien perustaminen. Näin paitsi selkeytettiin talonpoikien ja porvareiden oloja maakunnissa, myös taattiin sotaa käyvälle kruunulle sen kaipaamat verotulot. Uudenkaupungin perustaminen tasan 400 vuotta sitten kuninkaan määräyksestä ei siis suinkaan ollut sattumaa, vaan osa Ruotsin kruunun suunnitelmaa liittää sen itäinen osa – Suomi – osaksi mahtavaa sotilasvaltiota.

Uudenkaupungin rauha käännekohta Euroopan historiassa

Vuosisata perustamisen jälkeen kaupunkiin oli jo noussut komea kivikirkko; kaupunki  oli ollut yli kolme vuosikymmentä Kustaa II Aadolfin aviottoman pojan Kustaa Kustaanpojan alaisena Wasaborgin kreivikunnan pääkaupunkina;  kaupungissa oli toiminut muutaman vuoden Suomen ensimmäinen lasitehdas; se oli saanut ensimmäisen asemakaavansa, nykyisenkin keskusta-alueemme ruutukaavan pohjan ja se oli myös kärsinyt suuresta kaupunkipalosta ja koko kansakuntaa kurjistaneesta nälänhädästä.

1700-luvun alussa Ruotsi joutui sotaan suuren liittoutuman kanssa, jossa oli mukana myös Venäjä. Venäläiset sotilaat miehittivät myös Uudenkaupungin vuonna 1713, elettiin Isonvihan aikaa. Uudestakaupungista pakenivat emämaa Ruotsin puolelle lähes kaikki, joilla siihen suinkin oli mahdollisuus. Matkaan lähtivät niin maallista valtaa pitänyt pormestari kuin raatimiehetkin, kirkollista valtaa pitänyt kirkkoherra sekä suurin osa porvaristosta. Miehitettyyn kaupunkiin jääneellä tavallisella kaupunkilaisella oli melko epävakaat olosuhteet. Kaupunki, sen rakennukset kirkkoa myöten olivat vihollisen hallinnassa. Pahimmillaan Uudessakaupungissa majoittui jopa 8000 miehen venäläinen maa-armeija ja sen lisäksi täällä talvehti venäläinen kaleerilaivasto. Isoviha ja Ruotsin ja Venäjän välinen Suuri Pohjan sota päättyivät rauhanneuvotteluihin, jotka käytiin tuossa Uudenkaupungin torin laidalla.

30. elokuuta 1721 solmittiin Uudessakaupungissa Euroopan historian käännekohdaksikin luonnehdittava rauha.

Uudenkaupungin rauha päätti Ruotsin suurvalta-ajan. Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle Inkerinmaan, Viron, Liivinmaan, Käkisalmen läänin eteläosan ja läntisen Karjalankannaksen. Eräiden historiantutkijoiden mukaan tämä rauha olisi jopa merkittävin Suomeen liittyvä maailman poliittisen historian tapahtuma. Uudenkaupungin rauhan lopputulos avasi Venäjän tsaari Pietari Suurelle sen kuuluisan „ikkunan Itämerelle“ ja nosti vuorostaan Venäjän suurvalta-asemaan johtavalle uralle.

Vuosisata Uudenkaupungin rauhasta. Ruotsin puolelle paennet kaupunkilaiset palasivat kotiin ja jälleenrakensivat kaupunkia. Väkiluku kasvoi ja kaupungin ala laajeni uusille alueille. Elanto saatiin yhä kaupasta ja ennen kaikkea sen harjoittamisesta meren yli laivoilla. Kaupunkilaiset olivat ehtineet  ihmetellä Vallimäen rinteillä toiminutta alkemistien kultapajaa. Suomen johtava alkemisti August Nordenskjöld lämmitti kultajyväänsä uunissa aikomuksenaan saada aikaiseksi viisasten kivi, jolla poistaisi köyhyyden ja kurjuuden maailmasta. Kuten voimme tänä päivänä todeta - hän ei toimissaan onnistunut.

Huomaamatta ei kaupunkilaisilta jäänyt myöskään siirtyminen Venäjän tsaarin alaisuuteen. Ruotsin ja Venäjän välinen sota 1800-luvun alussa kosketti myös Vakka-Suomea. Venäläiset miehittivät Suomen tarkoituksenaan saada Ruotsi ryhtymään kauppasaartoon Britanniaa vastaan. Maaliskuussa 1808 vihollinen, venäläiset sotajoukot siis, miehittivät jälleen Uudenkaupungin. Vihollinen hallitsi kaupungin ruokavarastoja, majoittui taloihin, takavarikoi hevoset jne. Kesällä 1808 kokivat uusikaupunkilaiset sen, että oman maan sotaväki pommitti kaupunkia. Ruotsalaiset sotalaivat olivat tulleet Suukarin kohdille ja tykeillä ampuen yrittivät tuhota venäläisten ase- ja ruokavarastoja. Kaupunkilaiset selvisivät näistä pommituksista vain aineellisilla vahingoilla. Suomen sota päättyi syyskuussa 1809 Haminan rauhaan ja Suomen sisäisesti itsenäisen suuriruhtinaskunnan asemaan Venäjän keisarikunnan alaisuudessa.

Tapulikaupunkioikeus loi edellytykset purjelaivakauden kukoistukseen

Suomen suuriruhtinaskunnan Uusikaupunki saa tapulioikeudet vuonna 1830. Tämä mahdollisti sen, että uusikaupunkilaisten omistama purjelaiva saattoi nyt lähteä kauppamatkalle myös Itämeren ulkopuolelle satamaan kuin satamaan. Ensimmäisenä tätä hyödynsivät kymmenen vuotta oikeuksien saamisen jälkeen uusikaupunkilaiset kauppiaat Gabriel Ceder ja Gabriel Lindroth, joiden omistama Ceres-niminen purjelaiva ensimmäisenä uusikaupunkilaisaluksena purjehti puutavaralastissa Espanjan Cadiziin tuoden kotisatamaan suolalastin.

Uusikaupunkilainen valtameriliikenne oli siis alkanut. Kauppamerenkulku, rahtiliikenne ja sen myötä myös laivanrakennus ja kaikki merenkulkuun liittyvät elinkeinot leimaavat vahvasti Uudenkaupungin historiaa. Etenkin 1800-luku ja sen jälkimmäinen puolisko ovat vahvaa merenkulun kulta-aikaa. Parhaimmillaan kaupungin kauppalaivasto oli laajuudeltaan Suomen kolmanneksi suurin vuonna 1875. Telakkakin kaupunkiin perustettiin aivan tuon vuosisadan lopussa.

Tällaisessa kaupungissa meri on ollut aina yhdistävä, ei erottava tekijä. Uusikaupunkilaisten poikien lähdettyä viimeistään rippikouluiässä merille, oli maailma heille aika avoin. Tukholma, Kööpenhamina tai vaikka se Espanjan Cadiz olivat heille tutumpia kaupunkeja kuin suomalaiset sisämaan kaupungit. Uuteenkaupunkiin saapui vaikutteita, uutuuksia ja muotivirtauksia Euroopasta aivan eri tavalla kuin noihin sisämaan kaupunkeihin.

Uudenkaupungin optinen lennätin asema ja ensimmäinen merikaapeliyhteys merkittäviä aikansa viestintäteknologian historiassa

Uusikaupunki on ollut myös osana eurooppalaista viestintäteknologian historiaa – jo varsin varhain. Kaupunki oli jälleen kerran osana eurooppalaista sotaa vuosina 1854 ja 55. Venäjä kävi nyt sotaa brittiläis-ranskalaisia joukkoja vastaan niin sanotussa Krimin sodassa, tai kuten suomalaiset sanoivat, Oolannin sodassa. Sotaan liittyvää viestintää varten Venäjän sotahallinto loi viestintävälineeksi ns. optisen lennättimen. Tsaari Nikolai I määräsi rakennettavaksi lennätinlinjan Kronstadista Hankoon vuonna 1854 ja seuraavana vuonna sitä jatkettiin Uuteenkaupunkiin saakka. Ideana oli rakentaa säännöllisin välimatkoin korkealle maastopaikalle masto, johon kiinnitetyillä merkeillä viestitettiin. Seuraavalla lennätinasemalla viestit tulkittiin kaukoputken avulla ja välitettiin taas seuraavalle. Tuossa aivan viereisellä Kivimäen kalliolla, Novidan rakennusten takana, sijaitsi se Uudenkaupungin lennätinasema. Edellinen oli Kalannin Kuuanvuorella ja sitä edeltävä Vehmaalla. Viesti kulki tällä tavalla huomattavasti nopeammin, kuin sanansaattajan avulla. Tätä lennätintä käytettiin ainoastaan Krimin sotaan liittyvään viestintään.

Runsas vuosikymmen myöhemmin  asennettiin ensimmäinen merikaapeliyhteys Suomesta ulkomaille. Tämä sähkölennätinlinja, joka yhdisti Euroopan lennätinverkoston Venäjään kulki Uudestakaupungista ja sen lennätinasema sijaitsi kaupungissa.

Kun mietimme tämän päivän Uuttakaupunkia, sen keskusta-aluetta, ruutukaava-aluetta, puutaloaluetta. Emme voi olla toteamatta, että Uudenkaupungin historian käännekohtia ovat olleet myös suuret kaupunkitulipalot. Historiansa aikana Uusikaupunki on palannut seitsemän kertaa lähes kokonaan. Viimeiset suuret kaupunkipalot olivat 1800-luvun puolivälissä, yhdeksän vuoden välein. Käytännössä koko sen aikainen kaupunki tuhoutui noissa tulipaloissa. Toisaalta, noiden palojen jälkeen kaupunki taisi todellakin olla eniten nimensä veroinen koko historiansa aikana.

Uudelleenrakennettavan kaupungin ulkoisesta ilmeestä vastasi maan johtava arkkitehti, lääninarkkitehti Georg Chiewitz, joka asemakaavan lisäksi suunnitteli kaupungille myös uuden komean tiilikirkon. Chiewitzin suunnitelman vaikutukset ovat vahvasti näkyvillä nykyäänkin. Leveät kadut, matalat koristeelliset puutalot, lehtipuuistutukset kaduilla ja korttelien sisällä tonttien sivuilla, puistot, laaja torialue jne. Eli juuri ne asiat, millaisena me Uudenkaupungin puutalokeskustan nykyään  koemme. On hienoa ja tärkeää, että juuri tuota henkeä on vaalittu ja vaalitaan jatkossakin.

Harmaata graniittia louhittiin kaupungissa yhdentoista yrityksen voimin

Kun Uusikaupunki sata vuotta sitten juhli 300-vuotisjuhliaan, oli se jo saanut sähkövalot, kaupunkiin oli jo rakennettu kunnallinen vaivaistalo, Suomen ensimmäinen linja-autokin oli käynyt täällä uusikaupunkilaisten hankittua sen Saksasta. Elantonsa kaupunkilaiset saivat paitsi yhä merenkulusta, myös mm. sahoilta tai kiviteollisuudesta.

Harmaata graniittia louhittiin Uudenkaupungin saaristosta 1800-luvun lopulta alkaen. Teolliseksi toiminta muuttui vuonna 1900 kun Suomen Kiviteollisuus Oy perustettiin. Parhaimmillaan Uudenkaupungin harmaata graniittia louhittiin jopa yhdentoista yrityksen voimin. Vaikka kiviteollisuutta ei kaupungissa enää ole, on Uudenkaupungin graniittia edelleen nähtävissä ympäri Suomea. Siitä muodostui eniten käytetty kivilaatu 1900-luvun alun kansallisromanttisissa rakennuksissa. Tällaisia ovat mm. kansallisteatteri, kansallismuseo ja Kallion kirkko Helsingissä, Naantalin Kultaranta ja Tampereen tuomiokirkko.

Kaupunki kasvoi myös kuntaliitosten kautta

Olisi väärin sanoa, että Uusikaupunki olisi selvinnyt viime sodista helpolla. Jokainen kaatunut poika tai isä, jokainen isää kaipaamaan jäänyt koti on liikaa. Mutta itse kaupunki säilyi melko pienin vaurioin sodissa. Uusikaupunki ei ollut tarpeeksi strateginen pommitettavaksi tai tuhottavaksi. Sodan jälkeen kaupunkiin jäi pysyvästi siirtolaisia noin 400. Kaupungissa oli tuolloin muuten vajaat 4000 asukasta.

Oman lisänsä Uudenkaupungin historiaan ovat tuoneet neljä kuntaliitosta.  Uudenkaupungin maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuoden 1969 alusta lähtien. Pyhämaan kunta liitettiin 1974, Lokalahden kunta 1981 ja Kalanti 1993.

Makeanveden allas loi edellytykset suurten teollisuuslaitosten tulolle kaupunkiin

Kuten koko maassa, jälleenrakentaminen ja teollistuminen leimasivat sotien jälkeisiä vuosikymmeniä. Meidän kaupunkimme historiassa 1960- ja 70 –luvut olivat kuitenkin todellisia käännekohtia.

1960-luvulla Uudenkaupungin päättäjiltä vaadittiin rohkeutta kaupungin kehittymisen kannalta keskeisten päätösten tekemiseen. Makeanvedenaltaan patoaminen ja muut kaupungin satsaukset mm. satamaan takasivat tuotannollisen ja taloudellisen kehityksen perusehdot. Uudet teollisuuslaitokset sijoittuivat Uuteenkaupunkiin. Rikkihapon lannoitetehdas aloitti tuotantonsa 1965, Saab-Valmetin autotehdas 1969 ja Salcompin komponenttitehdas 1974.

1960-luvun puolivälissä Uudessakaupungissa oli asukasta kohden toiseksi eniten velkaa Suomessa. Päättäjiltä vaadittiin rohkeutta investointeihin, kun kaupunkiin muuttaville asukkaille tarvittiin uusia asuntoalueita, tarvittiin kouluja, päiväkoteja, terveyspalveluita jne.

Kun Uudessakaupungissa vuonna 1960 oli 4500 asukasta, oli asukasluku kymmenen vuoden kuluttua jo kaksinkertaistunut lähes 9000:ään ja kahdenkymmenen vuoden kuluttua, 1980-luvun alussa kolminkertaistunut noin 14000:ään.

Jos nyt elämme suuren kasvun kynnyksellä ja pohdimme asuntotilannetta, niin olemme olleet samassa tilanteessa myös aikaisemmin. Kun autotehdas eli ensimmäistä suurta laajentumistaan 1970-luvun alussa, jouduttiin koko Uudenkaupungin palvelu- ja asuntotuotanto suunnittelemaan uusiksi. 1970-luvun suurin rakennuskohde oli Hakametsän asuinalue, jonka urakkaa sanottiin tuolloin koko Suomen suurimmaksi asuntorakennusurakaksi. Se käsitti 27 kerrostaloa ja kuusi rivitaloa, jotka rakennettiin viiden vuoden aikana vuodesta 1971 vuoteen 1976. Asuntojen rakentamisen ennätysvuosi oli 1974, jolloin valmistui 430 asuntoa.

Samana vuonna valmistui tämä Pohitullin koulu. Syksyllä 1974 koulutyö aloitettiin täällä, minäkin ekaluokkalaisena, 900:n muun oppilaan kanssa. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – tässä koulussa oli 1200 oppilasta. Kouluyksikkö olikin vähän aikaa jopa Suomen suurin.

Autotehtaan imussa 1970- ja 1980-luvut olivat todellakin eräänlaista kaupungin historian käännekohtaa tai nousukautta. Esimerkiksi 30 vuotta sitten, vuonna 1987, suuria työllistäjiä Uudessakaupungissa olivat autotehtaan lisäksi Rauma-Repolan telakka, Kemiran lannoitetehdas, Salcompin komponenttitehdas ja Uudenkaupungin sairaala. Kaupungin työttömyysprosentti oli alle viiden. Tuohonkin aikaan asuntopula oli kaupungissa kova. Kaavoitettiin uusia asuinalueita, rakennettiin päiväkoteja, uimahalli valmistui ja kulttuurikeskuksen peruskivi muurattiin.

Suhdannevaihteluille herkän autoteollisuuden romahdus, joka 90-luvulla aiheutti täällä massatyöttömyyden elää taas kukoistuskauttaan

Jossain vaiheessa kasvulle tulee aina loppu – ainakin historiantutkijan näkökulmasta. Meillä tuo kasvu ja kehitys pysähtyi eräänä joulukuisena perjantaina 1992. Maailmanlaajuinen lama ja autotehtaan suhdannevaihtelut aiheuttivat yhdessä kaupungin historiallisen työttömyysluvun. Keväällä 1993 Uudenkaupungin työttömyysprosentti hipoi 34%:a. Jälleen olin itsekin osana Uudenkaupungin historian käännekohtia valmistuessani juuri samana keväänä opiskeluistani – tämän kaupungin asukkaana. Kaupungin, jonka joka kolmas työikäinen oli jo valmiiksi työttömänä.

Uudessakaupungissa on totuttu katsomaan horisonttiin

Meillä Uudessakaupungissa on totuttu lähtemään merten taakse, meillä on totuttu katsomaan horisonttiin. Mutta meillä on toisaalta aina myös ymmärretty, mitä tarkoittaa, kun asuu kuninkaan perustamassa historiallisessa kaupungissa. Sen takia on perusteltua, että tänäänkin, kaupungin ja kaupunkilaisten suurena juhlapäivänä me olemme tulevaisuuseminaarissa, jonka aluksi katsomme taakse ja vasta sitten siirrymme kohti tulevaa.

Mielestäni me voimme kaikki tyytyväiseyydellä juhlia tänään omaa kaupunkiamme, kunnioittamalla sen historiaa ja ottamalla avoimesti vastaan sen, mitä uudet tuulet ja tulevaisuus meille tuovat. Onnea meille kaikille, toivotti museojohtaja Mari Jalava puheenvuoronsa päätteeksi.

 

 

 

Museojohtaja Mari Jalava tulevaisuusseminaarissa 19.4.

Suurvalta-Ruotsi perusti Uuden-kaupungin ja muita kaupunkeja taatakseen kaipaamansa verotulot     – kaupungin historialle leimallisia monet käännekohdat