Vakka-Suomi

Lentoliikenne flightradar24

Laivaliikenne     KATSO

Bensan hinta?    KATSO

Meriveden korkeus KATSO

TYKS Vakka-S:n

sairaala/PALVELUT

VARAA

Sade ja pilvialueet  TUTKA...

Paikallisää Vakka-Suomi KATSO

Merisää KATSO...

Aallon korkeus           KATSO

Varoitukset             KATSO...

LOUNASPAIKAT        KATSO...

Kelikamerat             KATSO...

Suurin osa isoista kaukolämmön tuottajista nosti hintojaan vuodenvaihteessa. Suurimman korotuksen teki Turku Energia, jonka energiamaksu nousi liki kymmenen eli 9,9 prosenttia vuoden takaisesta – Uudessakaupungissa kaukolämpö on silti kalliimpaa. Kaukolämmön hinta on Yle uutisten mukaan jo lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Alan tuotteita ja palveluita myyvä Ouman Energiatehokkuuspalvelu Oy on tehnyt selvityksen suomalaisen kaukolämmön hintakehityk-sestä. Siinä tarkasteltiin paitsi nyt tehtyjä hinnankorotuksia myös pitkän aikavälin hintakehitystä. Oumanin selvityksessä oli mukana 73 paikkakuntaa ja 45 yhtiötä eri puolilta Suomea.

– Perustelut vaihtelevat energiayhtiöittäin, ja nyt on merkillepantavaa, että seitsemän kymmenestä suurimmasta energiantuottajasta nosti kaukolämmön hintaa, vaikka öljyn hinta on laskenut rajusti, Ouman Energiatehokkuuspalvelut Oy:n toimitusjohtaja Matti Nevala sanoo Yle uutisissa.

Kaukolämmön hinta onkin siis kaksinkertaistunut Suomessa kymmenessä vuodessa. Kaukolämmön hintojen nousu ylittää jo ostovoiman ja kuluttajahintojen nousun. Energia-alan etujärjestö muistuttaa, että myös kustannukset ovat nousseet reippaasti ja kauan.

– Polttoaineen hinnat ovat nousseet kymmenen viime vuoden aikana itse asiassa paljon nopeammin kuin kaukolämmön hinta. Ja toinen syy on se, että verotus on kiristynyt erityisesti vuoden 2011 jälkeen, eli verotusta on käytännössä kolminkertaistettu, asiantuntija Antti Kohopää Energiateollisuus ry:stä toteaa.

Kaukolämmöstä onkin tullut tehokas piiloverotuksen työkalu, mutta poliitikkojen lyhytnäköinen ajattelu voi vaarantaa energiatehokkaan yhteistuotannon tulevaisuuden.


Suomessa suuret hintaerot

Oumanin selvityksen mukaan taas esimerkiksi Ruotsissa hintojen nousu on ollut huomattavasti maltillisempaa. Suomessa hintaerot maan eri osissa vaihtelevat suuresti tuotantotavasta riippuen.

– Selkeästi korkeimmat hinnat selittyvät sillä, että ne ovat tilastoissamme hyvin pieniä kaukolämpöverkkoja, joissa tuotanto on esimerkiksi öljyyn perustuvaa. Siellä ei ole vielä siirrytty uusiutuvaan energiaan tai edullisempiin polttoaineisiin, Kohopää toteaa. Vaikka öljyn hinta tulee alas kuin kivi, se ei siis ihan pian ehdi heijastua kaukolämmön hintaan. Se kun tapahtuu viiveellä.


Uudessakaupungissa asumiskulut yli maan keskitason

Asumisjustannuksiin vaikutuksiltaan suurin kuluerä on kaukolämpö, täällä VSL:n kaukolämpö maksaa 1,35 €/m2/kk ja esim. Rauman Energialla 1,01. Valtakunnan keskitasoon verrattuna Uudessakau-pungissa myös vesikustannukset ovat huomattavan kalliita. Neliötä kohti laskettuna vedestä ja jätevedestä uusikaupunkilainen maksaa 73 senttiä, kun porilainen maksaa 59 senttiä ja raumalainen 68 senttiä. Myös jätehuollon kulut ylittävät valtakunnan keskiarvon.

Kaukolämpö kallistuu roimasti – Uudessakaupungissa kova hintataso

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.1.2015

Uudessakaupunginssa kaukolämmön hinta ei noussut vuoden-vaihteessa, mutta se on silti kaikkia korotuksia tehneitä korkeampi, 76,88 Eur/MWh. – Kaukolämmöstä on myös tullut tehokas piilo-verotuksen työkalu, mutta poliitikkojen lyhytnäköinen ajattelu voi vaarantaa energiatehokkaan yhteistuotannon tulevaisuuden.

Biopolttoainetta käyttävä Rauman kaukolämpö välttyy hintaheilahteluilta  Länsi-SuomiJulkaistu 30.1.2015 klo 09:50                                                                                LUE...


Raumalla kaukolämpö on edullista muun maan hintoihin verrattuna. Tämä selvisi torstaina julkaistusta kiinteistöautomaatioon ja energiatehokkuuteen erikoistuneen Oumanin tuoreen selvityksestä. Viime vuonna Rauman kaukolämmöstä 83 prosenttia oli peräisin metsäpolttoaineiden ja muiden biopolttoaineiden hyödyntämisestä. Rauman Energia perii kaukolämmöstään 50,54 €/MWh (VSL 76,88)

Avakka • Ilmo Suikkanen • 3.2.2015  Päivitetty 4.2.

VSV Energia Oy on investoimassa ympäristöystävällisempään energiantuotantoon noin 18 miljoonaa euroa. Kaukolämmön toimitukseen yhtiöjärjestelyillä ei ole vaikutusta eikä siitä aiheudu toimenpiteitä asiakkaille. Uuden yhtiön liikevaihdoksi on budjetoitu noin 12 miljoonaa euroa.

Raumalla kaukolämpö on edelleenkin edullisempaa VSV Energia alennettuun hintaan verrattuna. Viime vuonna Rauman kaukolämmöstä 83 prosenttia oli peräisin metsäpolttoaineiden ja muiden biopolttoaineiden hyödyntämisestä. Rauman Energian perimä maksu kaukolämmöstä on 50,54 €/MWh, kun VSV Energian alennettu maksu on 70,68 €/MWh. Täällä tehty hinnanalennus onkin vain oikeansuuntainen, mutta ei riittävä.

Rauma Energian hinnoittelu on edullisinta muun maan hintoihin verrattuna, mutta nyt VSV Energian suorittama hinnanalennus pudottaa sen hintatason jo vähän lähemmäs koko maan keskiarvo, joten tilanne korjautuu täällä hieman. Öljyn alentuneen hinnan johdosta myös monet muut kaukolämpöyhtiöt ovat alentamassa hintojaan. Karkeasti laskien hyöty 100 neliön kerrostaloasunnossa on vuositasolla 100 euron luokkaa, vaikka vaihteleekin talokohtaisesti monestakin syystä.

Valtakunnan keskitasoon verrattuna asumiskustannukset Uudessakaupungissa jäävät silti huomattavan korkeiksi, koska myös vesikustannukset ovat huomattavan kalliita. Neliötä kohti laskettuna vedestä ja jätevedestä uusikaupunkilainen maksaa 73 senttiä, kun porilainen maksaa 59 senttiä ja raumalainen 68 senttiä. Myös jätehuollon kulut ylittävät valtakunnan keskiarvon.

VSV Energian toimialana on lämpölaitostoiminta, sähkön tuotanto ja muu energialiiketoiminta sekä niihin liittyvä tuotteiden valmistus, kauppa ja muu liiketoiminta. Yhtiö voi omistaa ja hallita osakkeita ja kiinteistöjä. Yhtiö perii VS Lämmön 380 kaukolämpöasiakasta, joille viime vuonna myytiin lämpöä lähes 130 000 megawattituntia. VS Lämmön liikevaihto oli viime vuonna liki 12 miljoonaa euroa.

Yrityksen kotipaikka on Laitila ja sen toimitusjohtajana jatkaa Jarmo K. Lahtinen

Hinnanalennus oikean-suuntainen toimenpide – mutta ei riittävä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 3.2.2015 Päivitetty 4.2.

Verkkolehti Avakka ihmetteli viime vuoden syys-kuussa miksi Suomen Kiinteistöliiton tekemät silloin tuoreet laskelmat osoittavat kaukolämmön, vesikustannusten ja jätehuollon maksavan Uudessakaupungissa huomattavasti enemmän kuin kaupungeissa keskimäärin. Tilastoinnissa oli otettu huomioon asumiseen liittyvät verot ja kunnalliset maksut. (Tutustu myös allaoleviin uutisiin)


Tuolloinen julkinen kysymys päättäjille:

– Onko maksaja oikea?

– Onko vesikulujen hinnoittelu täällä paljon vettä kuluttavia teollisuuslaitoksia suosivaa asukkaiden kustannuksella?

– Ovatko kaukolämpöinvestoinneista aiheutuvat kulut aiheutumisperiaatteen mukaan kohdistettu oikein?

– Onko kaupunki ympäristökuntien jätteet Uuteenkaupunkiin haaliessaan jäänyt jätehuoltokulujen osalta maksumiehen rooliin? Tämän lisäksihän nämä jätevedet jätevedenpuhdistamon riittämättömän puhdistustehon takia kuormittavat saaristovesistöjämme.


Pieni askel oikeaan suuntaan

Uuden nimen saanut kaukolämpöyhtiö VSV Energia Oy otti ensi töikseen positiivisen positiivisen askeleen oikeaan suuntaan ja alensi hieman täällä korkeaksi todistettua kaukolämmön-hintaa, perustellen sen öljyn hinnan alemisella. Toimenpide on oikeansuuntainen mutta ei riittävä, koska monet muutkin kaukolämpöyhtiö ovat alentamassa hintojaan samasta syystä.

Rauman Energian panostus metsäpolttoaineiden ja muiden biopolttoaineiden hyödyntämiseen on edesauttanut vieläkin edullisemman hintataso, johon olisi päästävä myös Uudessakaupungissa.

Vesikulujen ja jätehuollon osalta toimenpiteet antavat vielä odottaan itseään.

VS Lämpö jatkaa uudella nimellä VSV Energia

Kaukolämmön hinta aleni Uudessakaupungissa

Näin kaukolämpö on kallistunut –

nousu suurinta U:gissa Avakka 9.2.2015

Miljoonat suomalaiset käyttävät kaukolämpöä. Selvityksen mukaan hinnat ovat kymmenessä vuodessa nousseet jopa 200 prosenttia.

Eniten kaukolämmön energiamaksuaan nosti vuodenvaihteessa Ouman Energiatehokkuuspalvelut -yhtiön tekemän selvityksen perusteella Turku Energia, lähes 10 prosenttia.

Huomionarvoista on, että Ouman tilastossa suurimmat korotukset vuosien 2005–2014 välisenä aikana on tehnyt VS Lämpö, jonka kaukolämmön hinta on noussut kymmenessä vuodessa peräti 207 %.

Iltalehti 9.2.2015 klo 07.05                                                                                                LUE...

Vakka-Suomen pikkukunnissa asumisväljyys maan suurimpia

Avakka • Ilmo Suikkanen • 13.1.2015

Suomalaiset ahtautuvat kasvukeskuksien pienehköihin asuntoihin, joissa on tarjolla työtä ja opiskelupaikkoja. Syrjäseudun ihmiset asuvat entistä väljemmin väestökadon takia. Tutkijan mukaan pääkaupunkiseudulla asuntopula on ratkaistava ennen kuin asuntojen kokoa voidaan kasvattaa, kertoo tutkija Henrik Lönnqvist Yle uutisissa.

Odotetusti helsinkiläisellä oli lattiaa jalkojensa alla vuonna 2013 keskimäärin 34,2 neliötä, vain pienessä Luodon kunnassa Pohjanmaalla ahtaammin. Viiden asumisväljyydeltään maan suurimman kunnan joukosta löytyy peräti kolme vakkasuomalaiskuntaa. Sottungassa asuinneliötä per henkilö on 52,1. Toiseksi suurin asumisväljyys on Taivassalossa 50,9, kolmantena Kustavi 50,2, neljäntenä Puumala 49,5 ja viidentenä Vehmaa 49,3.

Asumisväljyys Vakka-Suomen kunnissa ja lähikaupungeissa sekä sen kasvuprosentti vuosien 1989-2013 välisenä aikana.

Työttömyys jatkaa laskusuunnassa Vakka-Suomessa

Avakka • 24.2.2015


Tammikuun tilastossa verrattuna joulukuuhun on työttömyys Vakka-Suomessa vähentynyt varsin nopeaan tahtiin.

Pyhärannassa, jossa työttömyys oli suurinta määrä laski joulukuun 13,3 prosentista tammikuun 11,9 prosenttiin.

Uudessakaupungissa oli työttömyysaste 11,7 prosenttia joulukuussa ja tammikuussa luku oli 10,3 prosenttia. Laitilassa, jossa työttömyysaste on ollut pienin, se silti joulukuussa 8,9 prosentista tammikuun7,6 prosenttiin.

Koko maassa työttömyys kasvoi tammikuussa, jolloin Suomessa oli 230 000 työtöntä. Työttömyysaste suureni 8,8 prosenttiin vuotta aiemmasta 8,5 prosentista.


Vakka-Suomen Voima -konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri, MBA Tapio Saarenpää (54). Hän aloittaa tehtävänsä 1.4.2015. VSV:n pitkäaikaisena toimitusjohtajana vuodesta 1990 lähtien toiminut Jarmo K. Lahtinen jää suunnitellusti eläkkeelle kevään kuluessa.

VSV-konserni on kasvattanut pitkäjänteisen strategiansa mukaisesti energiasektoriin liittyviä liiketoimintojaan. Vuonna 2014 VSV-konsernin liikevaihto oli yli 53 milj.euroa ja Rauman Energia Oy:n kanssa puoliksi omistetun Lännen Omavoima Oy:n liikevaihto oli vajaat 48 milj. euroa. Konsernissa työskentelee noin 180 henkilöä. Muiden liiketoiminta-alueiden tapaan myös energiasektorilla muutoksia tapahtuu kiihtyvään tahtiin. VSV:n johdolta vaaditaan hyvää näkemystä liiketoimintaympäristön tulevista muutoksista, jotta kasvua voidaan jatkaa riskit halliten. Tapio Saarenpään vankka kokemus toimialan johtotehtävistä antaa hyvät edellytykset VSV:n tulevalle kehittymiselle.   

Saarenpää palaa Länsi-Suomeen, jossa hän on aiemmin toiminut parikymmentä vuotta.Teollisuuden Voima Oy:ssä hän työskenteli vuosina 1985–2005 useissa tehtävissä, viimeksi projektiosaston yksikköpäällikkönä ja Olkiluoto 3 -projektin varajohtajana.

Rauman Energia Oy:n toimitusjohtajana Saarenpää oli vuodet 2005–2007. Rauma perusti hänen johdollaan neljän muun perustajaosakkaan kanssa Suomeen uuden ydinvoimayhtiön, Fennovoima Oy:n. Saarenpää oli Fennovoiman ensimmäinen toimitusjohtaja vuosina 2007–2012.

Saarenpää on syntynyt Raisiossa, kirjoittanut ylioppilaaksi Porvoossa ja valmistui energiafysiikan ja -tekniikan diplomi-insinööriksi Espoon Otaniemestä. Saarenpäällä on kaksi aikuista lasta.

Tapio Saarenpää Vakka-Suomen Voiman toimitusjohtajaksi maaliskuun alusta

Avakka • 18.3.2015

Valmet Automotive tukee nuorten työllistymistä

Avakka • 30.03.2015   

Valmet Automotive toteuttaa yhteiskuntavastuutaan muun muassa tukemalla monipuolisesti nuorten työllistymistä koulu- ja oppilaitosvierailujen, TET-harjoittelijoiden, koululaisten ja opiskelijoiden kesätöiden sekä nuorten rekrytointien kautta.

Uudenkaupungin autotehdas on Mercedes-Benzin A-sarjan valmistuksen käynnistyttyä kesällä 2013 rekrytoinut noin 800 uutta autonrakentajaa. Valtaosa hakijoista oli nuoria, ja rekrytointien myötä tuotantohenkilöstön keski-ikä onkin laskenut lähes 10 vuodella hieman alle 37:een vuoteen.

- Nuorten suuri määrä henkilöstössämme tarjoaa meille erinomaisen lähtökohdan pitkälle tulevaisuuteen. Nuoret täydentävät laajaa kokemusta, jota meillä on talossamme, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöpäällikkö Jaana Hakamäki.

Ensi kesänä Uudenkaupungin autotehdas työllistää noin 60 nuorta koululaisten kesätyökampanjan ja kesätyöpaikkojen muodossa.

- Koululaisille tarjoamme tehtäviä, joiden kautta saa näkemystä työelämän vaatimuksista. Pidempiaikaisissa kesätöissä painotamme vastuunalaisia tehtäviä, joissa tehdään vastaavia töitä kuin mitä vakituinen henkilöstömme tekee, kertoo Hakamäki.

Valmet Automotive on erittäin suosittu oppilaitosten vierailukohde. Vuosittain autotehtaalla vierailee 20 - 30 teknisen ja kaupallisen alan opiskelijaryhmää sekä lähialueiden peruskoululaisryhmiä.

  1. -Oppilaitosvierailut ovat meille merkittävä kanava esitellä niin autotehtaan toimintaa kuin sen tarjoamia mahdollisuuksia työllistymiseen nyt ja jatkossa, kertoo Hakamäki. 

Lisätietoja: mikael.maki(at)valmet-automotive.com

Valmet Automotive tuottaa autoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja, avoautojen kattojärjestelmiä sekä niihin liittyviä liiketoimintapalveluja. Erikoisalaamme ovat korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Palveluksessamme on yli 2000 osaajaa Suomessa, Saksassa ja Puolassa.

Vakka-Suomen Sanomien johdon epäillään tukeneen omia yrityksiään opetusministeriön rahoilla


Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.4.2015


Epäselvyydet liittyvät koululaisille suunnattuun Vakkatori-hankkeeseen, johon opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 50 000 euron avustuksen, kertoo Yle Turku perjantaina 24.4.


Vakka-Suomen Sanomia julkaisevan Vakka-Suomen Median johtoa epäillään taloudellisista epäselvyyksistä. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat ehdottavat osuuskunnan hallitukselle, että päätoimittaja-toimitusjohtaja Jarno Keskiselle ja hallituksen puheenjohtajalle Arja Kitolalle ei myönnettäisi vastuuvapautta viime vuoden tilinpäätöksen osalta, kertoo Yle Turku.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juhani Saarinen sanoo, että asia liittyy Vakkatori-hankkeeseen. Kyse on koululaisille suunnatusta mediakasvatusprojektista, johon opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 50 000 euron avustuksen. Saarisen mukaan Keskinen ja Kitola ovat hyödyntäneet Vakkatori-hankkeessa omia yrityksiään ja hyväksyneet omavaltaisesti niiden laskuja.

Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että Vakka-Suomen Sanomien päätoimittaja/toimitusjohtaja Jarno Keskisellä on oma JMK-Media -niminen yritys. Arja Kitola on Vakka-Suomen Median hallituksen puheenjohtaja ja hänellä puolestaan on yritys Tmi Arja Kitola.

Turun Sanomien mukaan Kitola sanoo laskuttaneensa hankkeen suunnittelijalle ja koordinoijalla varatun ohjausryhmän päättämän summan 15 000 euroa. Hänen mukaansa Keskinen on yrityslaskujensa lisäksi määrittänyt itse itselleen kuukausikorvauksen, jota on laskutettu myös kesäkuukausilta, jolloin Vakkatoria ei ole pyöritetty.

”– Asia tuli ihan puskista. Hallitus ja valtuusto eivät ole olleet käsitelleet asiaa ollenkaa. Voivatko hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja toimia täysin itsenäisesti ja omavaltaisesti”, kysyy lehdessä tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juhani Saarinen.

Vakka-Suomen Sanomien hallitus pohtii 5. toukokuuta, nauttivatko Keskinen ja Kitola luottamusta. Tarkastuslautakunta kokoontuu 15. toukokuuta.

Kitola on lähettänyt tarkastuslautakunnalle huhtikuussa selvityksen toiminnastaan Vakkatori-hankkeessa. Vakka-Suomen Median hallitus käsittelee kaksikon luottamusta toukokuussa järjestettävässä kokouksessa. Päätoimittaja Jarno Keskinen ei halunnut kommentoida Yle Turulle omaa osuuttaan asiassa, koska sen käsittely on vielä kesken.

Vakka-Suomen Sanomia kustantavat Kustavin, Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Taivassalon, Uudenkaupungin ja Vehmaan kunnat. Vuonna 2012 lehden levikki oli  8100 kappaletta.


Vakka-Suomen Sanomien päätoimittaja irtisanottu

Jarno Keskinen sai potkut päätoimittajan pestistä tiistaina. Asian vahvistaa vt. päätoimittaja Vesa Penttilä Yle Turussa.

– Jarno Keskinen ei ole meidän lehtemme palveluksessa enää, vahvistaa Vakka-Suomen Sanomien vt. päätoimittaja Vesa Penttilä.

Vakka-Suomen Sanomien torstain lehden mukaan erottaminen perustuu Vakkatori-hankkeen varojen käytöstä syntyneeseen epäluottamukseen. Vakkasuomen Median hallituksen varapuheenjohtaja Mauri Rostenin mukaan haliitus päätti päätoimittajan erottamisesta yksimielisesti.

Avakka • 6.5.2014                                                                                                                                                                         LUE...

Harald Brunini nimitetty Valmet Auto-motiven kattoliiketoiminnan johtoon

Avakka • Ilmo Suikkanen • 13.5.2015

Harald Brunini on nimitetty kattoliiketoiminnan johtajaksi (President, Roof Systems). Nimitys tulee voimaan 1.7.2015. Hän vastaa kattoliiketoiminnassa tehtävistä, joita on toistaiseksi hoitanut toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.

Brunini on työskennellyt Valmet Automotiven kattoliiketoiminnan kehitysohjelmassa Chief Restructuring Officer -nimikkeellä lokakuusta 2014. Hänen kattava kokemuksensa ja yhteistyöverkostonsa sekä alan liiketoiminnan tuntemus tarjoavat vahvan pohjan menestykselliselle toiminnalle uudessa tehtävässä.

Tehtävässä Brunini vastaa Valmet Automotiven kattoliiketoiminnan kokonaisuudesta. Saksan ja Puolan toimipaikkojen operatiivisista toiminnoista vastaavat raportoivat jatkossa Harald Bruninille, Brunini puolestaan raportoi toimitusjohtaja Ilpo Korhoselle.

Bruninilla on 20 vuoden kokemus Mercedes-Benzin useista johtajatason tehtävistä suunnittelu- ja tutkimusosastoilla, tuotestrategiassa sekä hankinnassa. Tämän jälkeen hän työskenteli Harman/Becker Automotive Systemsin toimitusjohtajana, kunnes perusti tammikuussa 2006 B2TM-konsulttiyrityksen, sanoo Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Kotimainen, erityisen suurimarjainen kalantilaisesta luonnon puolukkakannasta jalostettu Otson Karkki-puolukkalajikkeen taimet ovat tulleet myyntiin. Kasvin löysi möökkeilijä Kalannin Kulmasten mäeltä jo 2000-luvun alkuvuosina, kertoo Uudenkaupungin Sanomissa luontopalstaa pitävä Maija Karala. Erityisen makoisa marjapaikka pysyi aluksi vain paikallisten tiedossa. Hakkuutöiden uhatessa aluetta huolestui mökkiläinen kasvin säilymisestä.

Tämän jälkeen Piikkiön MTT:n tutkimuskeskuksen tutkimusmestari Jorma Hellstén  kävi hakemassa taimia ja tästä alkoi Otson Karkin taival puutarhaliikkeen myyntitiskille.

Muutaman vuoden ajan Piikkiössä varmistettiin, että marjat tosiaan pysyivät suurina. Seuraavaksi kasvi todettiin helposti lisättäväksi. Sitä alettiin Hellsténin mukaan mikrolisätä eli kasvattaa pienistä solunäytteistä uusia taimia ja näin yksittäinen outolintu oli kasvanut kaupalliseksi lajikkeeksi, kertoo Karala.

Kasvultaan rehevänä ja kestävänä Otson Karkki soveltuu myös kivikkoistutuksiin, maanpeitekasviksi aurinkoisille kasvupaikoille Pohjois-Suomea myöten tai vaikkapa parvekelaatikossakin viljeltäväksi.

Tiettäväsi alkuperäiskasvikin selviytyi avohakkuista ja alkaa taas tuottaa satoa uuden metsänpohjan alla. Uusikaupunkilaista Kalannin Kallelantien pohjoisen puolella sijaitsevalta Kulmastenmäeltä löydeyn jättipuolukan taimia myy ainakin turkulainen Parasta Puutarhaan Kauppila – kuva myynti-ilmoituksesta.

Otson Karkki, kalantilainen jättipuolukka jalostettiin menestyväksi puutarha-viljelyssäkin Avakka • Ilmo Suikkanen • 14.5.2015 

Professori: Hallitus tunnustaa viimein TTIP:n riskit

Avakka • 1.6.2015


EU:n ja USA:n välisen vapaakauppasopimuksen investointisuojaa näkyvimmin Suomessa kritisoinut professori on varovaisen innostunut hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemen mukaan kirjaus osoittaa, että hallituksessa ollaan jollain tasolla tietoisia sen synnyttämästä vakavasta ongelmasta oikeusvaltiolle.

Kirjauksen mukaan ”vapaakauppasopimuksissa on turvattava oikeusvaltioperiaate ja ruokaturva, sekä jäsenvaltioiden oikeus syrjimättömään sääntelyyn mm. ympäristönsuojelun ja kuluttajansuojan parantamiseksi”.

– Tämä on hyvä. Lause on kumminkin niin yleisluontoinen että se sallii järjestelmän hyväksymisen, kunhan siihen tehdään komission suunnittelemat lillukanvarsi-muutokset, Koskenniemi toteaa Turun Sanomissa.

Yaran Lasse Oksanen: Uudenkaupungin ja Turun välinen rata olisi sähköistettävä Avakka • 4.6.2015  16:25                                                                                                                                                                                                                  LUE...

Yaran Uudenkaupungin ja Siilinjärven tehtaiden välillä kulkee lannoitteita ja niiden raaka-aineita junilla joka päivä. Vuodessa tavaramäärä on noin 600 000 tonnia, kirjoittaa Matti Jussila Vakka-Suomen Sanomissa.


– Rautatieliikenne on elinehto Uudenkaupungin tehtaille. Siksi olisi tärkeää saada Uudenkaupungin ja Turun välinen rataosuus sähköistetyksi, sanoo operatiivinen päällikkö Lasse Oksanen, jonka vastuulla on Yaran Suomen tehtaiden tuotannon ja logistiikan ohjaus.


Oksanen kuuluu myös Turun Kauppakamarin kuljetusvaliokuntaan.


Esitykselle rataosuuden sähköistämisestä löytyy perusteluja. Junat tulevat sähköistettyjä ratoja pitkin Turkuun, jossa vetovastuun ottavat dieselveturit. Yhtä junaa varten tarvitaan yleensä kolme veturia.


– Se aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Turun ratapihalla seisovat kemikaalivaunut ovat lisäksi herättäneet huolta lähialueen asukkaissa. Ympäristöarvot puoltavat myös muuten rataosuuden sähköistämistä. Sähköistäminen palvelisi tärkeällä tavalla myös henkilöliikennettä, jonka uudelleen käynnistämistä on selvitetty.


Yaran Uudenkaupungin tehtaiden kapasiteetti kasvaa meneillään olevien investointien tuloksena noin 250 000 tonnilla vuodessa. Tehtaiden rautatiekuljetukset saattavat kasvaa jopa miljoonaan tonniin kapasiteetin lisäyksestä ja venäläisten raaka-aineitten mahdollisesta saatavuudesta johtuen. Rautatien merkitys tehtaiden toiminnalle kasvaa huomattavasti.


– Rataosuuden sähköistämisen pitäisi päästä Liikenneviraston hankelistalle. Vaatii tietenkin pitkäjänteistä työtä, että se tuolta listalta muuttuu myös käytännön toimenpiteiksi.


Viime vuodet ovat osoittaneet, että Yara panostaa voimakkaasti Uudenkaupungin tehtaisiinsa. Vuosina 2007-2014 Uuteenkaupunkiin on investoitu 124 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summa kasvaa tehdaslaajennuksen, varastointitilojen lisäämisen ja muiden toimenpiteiden myötä 70 miljoonaa euroa.


Uudenkaupungin ja Turun välisen radan sähköistäminen saa kannatusta Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen johtajalta Matti Vehviläiseltä.


– Ratahankkeet ovat Liikenneviraston hoidossa ja sen listoilla Uudenkaupungin rata ei ole. Siitä keskusteltiin kuitenkin äskettäin Liikenneviraston pääjohtajan vieraillessa Turussa. Asia kiinnostaa Turun ratapihaa koskevien suunnitelmien takia myös Turun kaupunkia. Esiselvitys rataosuuden sähköistämisestä on olemassa ja se sisältää myös kustannusarvion, Vehviläinen sanoo.


– Hanke ei nouse itsestään Liikenneviraston listalle. Tässä olisi Uudenkaupungin kauppakamariosastolla tärkeä tehtävä asian edistämisessä.  LUE LISÄÄ... Vakka.fi

Viime vuodet ovat osoittaneet, että Yara panostaa voimakkaasti Uudenkaupungin tehtaisiinsa. Yaran Uudenkaupungin ja Siilin-järven tehtaiden välillä kulkee lannoitteita ja niiden raaka-aineita junilla joka päivä. Vuodessa tavaramäärä on noin 600 000 tonnia.

Kuva: Ilmo Suikkanen

Sähköistämistä odotellessaan matkustajilla on mahdollisuus käyttää museojunaa – kerran vuodessa

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 25.7.2015

Museojunan perinteistä, kesäisin järjestettävää liikennöintiviikonloppua vietetään parhaillaan Uudessakaupungissa. – Haapamäen museoveturiyhdistyksen järjestämänä juna on kulkenut perjantaina ja lauantaina aamupäivä- ja iltapäivälähtöinä Turusta Uuteenkaupunkiin, kertoo junan rahastajana toimiva Joona Kärkkäinen Haapamäen Museoveturiyhdistyksestä. Sunnuntaina ajetaan vain aamupäivälähtö. Matkustajia on riittänyt joka lähtöön 350-400 henkeen, sanoo Joona.

Viime vuoden tapaan kalustona on Dr13-dieselveturi ja 1950-luvun tyyliset puukoriset matkustajavaunut.

Museojuna liikennöi Turusta Uuteenkaupunkiin perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina kello 8.55. Mikäli oli varannut paikan pääsi junaan päätepysäkkien lisäksi kyytiin myös Raisiosta, Nousiaisista, Mynämäestä sekä Vinkkilästä. Matka Uudessakaupunkiin kesti reilun tunnin ja takaisin kohti Turkua lähdettiin klo 13. Toinen lähtö aloitti matkansa Turusta kello 15.55., Uudessakaupungissa ollaan puoli kuudelta ja taas takaisin Turussa puoli yhdeksältä.

Vanhat muistavat miten juna oli joskus 50-luvulla kätevin yhteys Uudestakaupungista ”suureen maailmaan” Turkuun. Ilmeisesti tästä johtuen museojunan nostalgiavuorot ovat olleet yleensä jo aikaisin loppuun varattuja, mutta onnekkaat pääsivät mukaan vielä samana päivänä mikäli peruutuksia oli tullut.

Museojunaa vetänyttä veturia Dr13 tilattiin aikoinaan Ranskasta 54 veturin sarja, josta kaksi ensimmäistä valmistettiin Alstomin tehtailla Ranskan Belfortissa 1962 ja loput Tampereella Lokomon (parittomat) ja Valmetin (parilliset) tehtailla.

Dr13-sarja poistui kaupallisesta liikenteestä lopullisesti kesäkuussa 2000 ja näitä vetureita on museoitu kaksi kappaletta.

Raportti talouden toteutumisesta kaupunginhallituksessa 10.8.2015:

Erikoissairaanhoidon kulut ylittyvät, valtionosuudet laskussa

Uudenkaupungin väkiluku kasvussa, työttömyys alenee, verotulot nousussa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 13.8.2015

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Uudenkaupungin asukasmäärä on lisääntynyt alkuvuonna ja kesäkuun lopussa asukkaita oli 15.585 eli 18 henkeä enemmän kuin vuodenvaihteessa. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan asukasluku olisi kasvanut lähes 40 hengellä, ilmenee kaupunginhallituksen maanantain kokouksessa käsittelyssä olleesta talouden toteutumisraportista. Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden toteutumisesta kahden kuukauden välein.

Varsinais-Suomen työttömyysaste ja koko maan työttömyysaste olivat kesäkuussa 14 %. Uudenkaupungin työttömyysaste oli 8,4 %. Se laski edellisvuodesta.

Kaupunki otti alkuvuonna 5 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan, jonka laina-aika on 12 vuotta, ja korko on kiinteä ensimmäiset 10 vuotta. Tämän lisäksi kaupunki on käyttänyt rahoitukseen kuntatodistusluottoja.


Verotulot

Kunnallisveron tuotto on noussut alkuvuonna 2,9 %, n. 800.000 euroa, edellisestä vuodesta. Koko maassa tilitykset nousivat 2 %. Uudenkaupungin yhteisöverojen tilitykset kasvoivat edellisvuodesta 3,8 % , kun koko maassa kasvu oli 15,6 %. Uudenkaupungin verotilitykset kasvoivat yhteensä 3,1 %, noin 1 miljoonalla eurolla, vuodesta 2014.

Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 60,6 miljoonaa euroa; 1,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014.


Valtionosuudet

Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2015 valtionosuudet ovat noin 24,4 miljoonaa euroa. Ne laskevat 0,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2014.


Kaupungin talouden toteutuminen

Kaupungin (ilman liikelaitoksia) tuloslaskelman toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus ilman poistoja) on -41,9 miljoonaa euroa. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) henkilöstökulujen toteutumisaste oli 50,8 % (v. 2014, 49,7 %). Henkilöstömenoissa on mukana kesäkuun lopussa maksettu lomaraha. Talouden toteutumisen osalta on huomioitava, että osa tuloista kertyy jälkipainotteisesti, esimerkiksi jätehuoltopalvelut laskutetaan vasta syyskaudella. Palvelujen ostojen toteutumisaste on 49,8 % ja aineiden ja tarvikkeiden ostojen 44,1 % talousarviosta.

Kaupungin vuosikate oli noin 1,9 miljoonaa euroa positiivinen (+2,8 milj. euroa v. 2014) ja tilikauden tulos runsaat 100.000 euroa negatiivinen (-0,2 milj. euroa v. 2013).


Investoinnit / kaupunki

Investointien nettokäyttöaste on 16,9 %, 1.548.050 euroa. Investointien painopiste on loppuvuodessa ja investointimenojen käyttöaste vaihtelee vuosittain hankkeiden toteutumisaikataulujen ja maksupostien takia. Osa investoinneista tulee siirtymään ensivuodelle tai valmistuu vasta ensi vuoden aikana.


Liikelaitokset

Uudenkaupungin Veden talous on alkuvuonna hieman parantunut edellisestä vuodesta, ja kuuden kuukauden liikeylijäämä on 461.000 euroa (240.000 euroa v. 2014). Koko vuoden osalta ylijäämä näyttää tällä hetkellä ylittävän talousarvion 200.000 eurolla.

Vakka-Suomen Veden liikeylijäämä 587.000 euroa on 200.000 euroa viimevuotista parempi. Tällä hetkellä näyttää, että sekä liikelaitoksen liikevaihto että tilikauden ylijäämä tulevat ylittymään.


Tuloslaskelma/kaupunki ja liikelaitokset

Kaupungin ja liikelaitosten tuloslaskelman toimintakate, tulojen ja menojen erotus, on -40,3 miljoonaa euroa. Vuosikate on 3,4 miljoonaa euroa positiivinen.


Talouden toteutumisarvio

Kaupungin ja liikelaitosten talous näyttäisi toteutuvan kokonaisuutena talousarvion mukaisesti. Kaupungin henkilöstömenot alittuvat n. 900.000 eurolla, mutta vastaavasti palvelujen ostot, erityisesti erikoissairaanhoito, näyttävät ylittyvän ainakin miljoonalla eurolla.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt jatkaa kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeettoman omaisuuden myyntiä, ja kaupunki kaavoittaa vuonna 2015 Vilissalon saaressa olevat vapaa-ajan tontit. Saaritonttien arvo on n. 1,5 miljoonaa euroa, ja niistä saatava myyntituotto on mukana kaupungin talousarviossa. Tonttien myynti ja myyntitulot voivat kuitenkin siirtyä vuodelle 2016.

Kaupunginvaltuusto on päättänyt jatkaa kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeettoman omaisuuden myyntiä, ja myy vuonna 2015 Iso- ja Vähä-Vilissalon saarissa olevat vapaa-ajan tontit. Saaritonttien arvo on arvioitu 1,5 miljoonaksi euroksi. Johtuen epävarmuudesta vuokrasopimuksen jatkumisesta, Vilissalojen rakennuskanta on monilla tonteilla päässyt pahasti rapistumaan. Tilanne korjautunee tonttien myynnin jälkeen – ainakin niiden tonttien osalta, joiden omistajilla rahat riittävät. Kuvassa Iso Vilissalon hyväkuntoisia rantasaunoja.

Iso ja Vähä Vilissalon saarissa on 27 rakennettua vuokratonttia, joista kahdeksassa on yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia. Vuokrasopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun lukuunottamatta suojeltujen rakennusten rakennuspaikkoja, joiden vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2023 lopussa.

Tonttien kokonaismyyntitulo 1,5 milj. euroa

Iso ja Vähä Vilissalojen saarten rantatontit myyntiin – nykyisille vuokralaisille etuosto-oikeus

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 3.9.2015

Uudenkaupungin kaupungin omistamien saarten Iso Vilissalon ja Vähä Vilissalon rantatonttien myynti eteni valtuuston käsittelyyn maanantain kaupunginhallituksessa. Rantatonttien luovuttamisehdoissa myyntihinnoiksi esitettävät summat vaihtelevat 35 000–80 000 euroon. Kolmen rakentamattoman tontin arvoksi on arvioitu 50 000–55 000 euroa. Lisäksi kahden erillisen saunarakennuksen tontin hinnaksi esitetään 7000–10 000 euroa.

Kaupunkisuunnittelu selvitti jo tapahtuneiden Karilaisten, Käpylin ja Pähkinäisten saarten tonttien myynnin yhteydessä rantatonttien mahdollisia vaihtoehtoisia myyntitapoja. Valtuustolle esitetään, että nykyisillä vuokralaisilla, jotka omistavat vuokratonteilla sijaitsevat rakennukset, pitäisi olla etuosto-oikeus vuokraamaansa tonttiin.

Kaupungin aikaisemmin myymien Karilaisten, Käpylin ja Pähkinäisten tonttien hinnat olivat 45 000–95 000 euroa.

Kolmelle vuokralaiselle ei ole osoitettu kaavassa rakennuspaikkaa nykyisen mökin alueelle. Näiden vuokraoikeuksien haltijoiden on kuitenkin mahdollista lunastaa jokin kolmesta rakentamattomasta tontista. Mikäli samasta tontista on useampi kiinnostunut, ratkaistaan tontin saaja arvalla. Ne kolme rakennusta, joille ei ole kaavoitettua tonttia, vuokralaisten tulee kiinteistöinsinööri Leena Viljasen mukaan viedä pois.

Iso ja Vähä Vilissalon saarissa on 27 rakennettua vuokratonttia, joista kahdeksassa on yleiskaavassa suojeltuja rakennuksia. Vuokrasopimukset ovat voimassa tämän vuoden loppuun lukuunottamatta suojeltujen rakennusten rakennuspaikkoja, joiden vuokrasopimukset päättyvät vuoden 2023 lopussa.

Ne tontit, joiden vuokralainen ei päätä lunastaa tonttia ennen vuokra-ajan päättymistä, laitetaan julkiseen myyntiin. Vuoteen 2023 voimassaolevia vuokrasopimuksia muutetaan, mikäli vuokralainen ei lunasta tonttiaan mutta haluaa kaavassa osoitetun rakennusoikeuden siten, että vuokra-alue vastaa ranta-asemakaavan mukaista tonttia. Samalla vuokra tarkistetaan vastaamaan tontin vahvistettua luovutushintaa, vuokra on 5 % luovutushinnasta.

Pitkäaikaisissa vuokrasopimuksissa lisärakentaminen tontteille on ollut kiellettyä.

Tonttien hinnoittelun pohjana on Uudessakaupungissa vuosina 2011–2015 tehdyt kaupat. Maanmittauslaitoksen kaupparekisterin mukaan rakentamattomia ranta-asemakaavan mukaisia lomarakennuspaikkoja on saarista myyty tuona aika kahdeksan ja niiden keskihinta on ollut vajaa 60 000 euroa. Myyntihinnat ovat vaihdelleet 36 000–125 000 euron välillä.


Tokmannilla on nyt suuret liiketalot sekä Uudessakaupungissa että Laitilassa.

Munaxille maakunnallinen yrittäjäpalkinto


Maakunnallinen yrittäjäpalkinto 2015 ja kuntakohtaiset palkinnot jaettiin Varsinais-Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa lauantai-iltana.

Paikalla oli lähes 800 juhlijaa, kun arvostettu maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin laitilalaiselle Munax Oy:lle.

Lisäksi illan aikana jaettiin 31 kuntakohtaista yrittäjäpalkintoa sekä seitsemän Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin timanttiristiä 40, 50 ja 60 vuoden yrittäjyydestä.

Timanttiristi 60 vuoden yrittäjyydestä jaettiin nyt ensimmäistä kertaa koko Suomessa. Timanttiristi luovutettiin turkulaiselle yrittäjälle Rakel Ruokoselle, Muotitalo Ra-Ke Oy:stä.


Innovaatioita kananmunasta

Maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saanut Munax Oy on laitilalainen kananmunatalo, joka on pystynyt kehittämään kananmunasta paljon uusia ja innovatiivisia elintarvikkeita viime vuosien aikana. Kolmen ammattitaitoisen yrittäjän ideoilla ja osaamisella kananmunasta on kehitetty juotava smoothie, arkea helpottava heti valmis munavoi sekä monia muita loistavia elintarvikkeita.

Munax Oy on palkannut keskimäärin yhden uuden työntekijän kerran kuukaudessa. Tämän lisäksi Munax vaikuttaa reilun 60 suomalaisen kananmunatuottajan hyvinvointiin. Suomalainen maatalous on laajenemassa kovaa vauhtia kohti ulkomaan markkinoita.

Vuonna 2003 Janne Torikan, Hannu Majanderin ja Juha Vennon toimesta perustettu Munax Oy työllistää viitisenkymmentä henkeä ja liikevaihto on 33 miljoonaa euroa.

Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Vakka-Suomessa 2015

Avakka • 19.10.2015

Varsinais-Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa jaetut kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Vuoden yritys-palkinnon vakkasuomalaisissa kunnissa saivat Kustavissa on Kaivonporaus Stenman Ky, Maskussa LVI-Kivijärvi Oy, Nousiaisissa Nuohoustoimi M. Korppinen, Taivassalossa Kuljetus Juha Anttila Ky, Uudessakaupungissa Kiinteistöhuolto Herrala Oy ja Vehmaalla Tmi Kristiina Holmberg.


Kustavi

Vuoden yritys Kustavissa on Kaivonporaus Stenman Ky. Yritys on perustettu v. 2002. Yrityksen omistavat Hannu ja Päivi Stenman, toimitusjohtajana Hannu Stenman. Yrityksen palveluja ovat porakaivojen teko saariin ja mantereelle, maalämpökaivot, pumppujen asennukset ja pintavesieristykset, paalutusporaukset ja vinoporaukset. Yritys työllistää kaksi henkeä ja liikevaihto on 0,2 milj. euroa.


Masku

Vuoden yritys Maskussa on LVI-Kivijärvi Oy. Yritys on perustettu v. 2004. Yrityksen omistavat Jarkko Kivijärvi ja Ville-Veikko Pöntinen, toimitusjohtaja on Jarkko Kivijärvi. Yrityksen palveluihin kuuluvat kaikki putkityöt ja muu LVI-alan osaaminen putkiasennuksista lämmitysjärjestelmiin. Yritys työllistää kolme henkeä ja liikevaihto on n. 0,5 milj. euroa.


Nousiainen

Vuoden yritys Nousiaisissa on Nuohoustoimi M. Korppinen. Yritys on perustettu 1997. Omistajayrittäjä on Marko Korppinen. Yritys tekee nuohous- ja ilmanvaihdon puhdistustöitä. Puhdistustöiden lisäksi tehdään erilaisia tarkastuksia, mittauksia ja säätöjä sekä savuhormien ja ilmanvaihtojärjestelmien videokuvauksia. Yritys työllistää viisi henkeä ja liikevaihto on 0,3 milj.euroa.


Taivassalo

Vuoden yritys Taivassalossa on Kuljetus Juha Anttila Ky. Yritys on perustettu v. 1985. Yrityksen pääomistaja ja toimitusjohtaja on Juha Anttila. Yrityksen toimiala on tieliikenteen tavarankuljetus. Yritys kuljettaa erityisesti viljoja, lannoitteita ja rehuraaka-aineita. Yritys työllistää kolme henkeä. Yrityksen liikevaihto on 0,65 milj.euroa.


Uusikaupunki

Vuoden yritys Uudessakaupungissa on Kiinteistöhuolto Herrala Oy. Yritys on perustettu v. 1984. Yrityksen omistavat Jukka-Pekka ja Pirjo Herrala. Toimitusjohtaja on Jukka-Pekka Herrala. Yritys työllistää kaksi henkeä. Yritys tekee kokonaisvaltaisesti kaikki kiinteistöhuoltoon ja ylläpitoon liittyvät tehtävät. Viime vuosina myös pienet asuntojen korjaus- ja kunnossapitotyöt ovat tulleet mukaan tarjottaviin palveluihin. Yrityksen liikevaihto on n. 0,22 milj.euroa.


Vehmaa

Vuoden yritys Vehmaalla on Tmi Kristiina Holmberg. Yritys on perustettu v. 2001. Yritys harjoittaa linja-autoliikennettä. Yritys tekee tilausajoja kotimaan lisäksi Baltian maihin ja koulukuljetuksia Vehmaalla. Tyttären tultua mukaan yritykseen, myös verhoilu- ja entisöintityöt ovat nyt osa yrityksen toimintaa. Yritys työllistää kaksi henkeä. Liikevaihto on 0,2 milj.euroa.

Uusia liikkeitä avattu:

Radiotalo Iiskala U:kiin...

Viime viikon torstaina avattiin Rauhankatu 6:ssa linja-autoase-man vastapäätä uusi kodinkoneliike Radiotalo Iiskalan Tekniset Uusikaupunki. Uusi liike kiinnosti kaupunkilaisia, koska avajais-päivänä väkeä kiersi tutustumassa tarjontaan ajoittain tungokseen asti

Radiotalo Iiskalassa tehdään kodinkonekauppaa jo toisessa polvessa, kertovat Tekniset Uusikaupunki -liikkeen omistajat Petri Iiskala ja Teijo Iiskala. Isä Rauno Iiskala aloitti aikoinaan Uudessakaupungissa, mutta siirtyi myöhemmin Laitilaan, veljekset ovat siis palanneet juurilleen, vaikka Laitilan myymälä jatkaa myös entiseen tapaan. – Kai se on tämä jatkuva muutos ja kehitys, mikä tässä alassa niin vietävästi kiehtoo, he toteavat.

Tokmanni Laitilaan...

Pitkä ämpärijono Laitilan Tokmannin avajaisissa

Länsi-Suomi • 12.11.2015                                                                                                                                                                                                                    LUE...

Tuhannelle ensimmäiselle asiakkaalle ilmainen tuotelahjoja sisältävä yllätysämpäri, lupasi Tokmanni kaupunkilehti Raumalaisen mainoksessa.

Viesti meni perille. Tänään Laitilan uuden Tokmannin parkkipaikka täyttyi viimeistä ruutuaan myöten ja ovelle kertyi sadan metrin jono, kun myymälä avattiin aamuyhdeksältä.

Tekniset Uusikaupunki toimii Rauhankadulla linja-autoasemaa vastapäätä, samoissa tiloissa, joissa aikoinaan oli Hemmo Henttulan omistama kodinkoneliike UkiVisio.

Väkeä oli liikkeellä runsaasti ja kauppaakin tehtiin.

Uuteen uskoon kunnostetussa pitkänmallisessa liiketilassa tarvitsemansa kodinkonetuotteet on helppo löytää.

Valtionyhtiö Finferries tilasi Työveneelle täydellisen sopivan aluksen Puolasta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.11.2015

Sähkökäyttöisen maantielautan tilaus meni Puolaan, vaikka osaaminen on Suomessa. Lounais-Suomen meriklusteria närästää valtion omistaman lauttayhtiön toiminta, kirjoittaa lauantain Turun sanomat.

Lounais-Suomessa sijaitsevat pienet telakat ovat harmissaan siitä, että valtion omistama lauttayhtiö Finferries Oy päätyi tilaaman uuden sähköllä kulkevan maantielautan Puolasta.

– Lautta olisi ollut meille täydellisen sopiva tilaus. Nyt valtion rahat valuvat ulkomaille ja sen lisäksi menetetään vielä lukuisia työpaikkoja, toteaa Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Harri Putro.

Rauman telakalla toimivan Rauma Marine Constructionin (RMC) toimitusjohtaja Heikki Pöntynen on Putron linjoilla. Myös RMC otti osaa tarjouskilpailuun.

– Niiden teknisten erittelyjen mukaan, joiden perusteella piti tarjota, ei olisi voinut rakentaa toimivaa lauttaa. Tekniikassa oli niin paljon virheitä, Pöntynen kertoo.

Pöntysen mukaan RMC:n suunnittelijat istuivat Finferriesin edustajien kanssa useampia päiviä käyden läpi teknisiä yksityiskohtia.

– Nyt tämä kaikki työ ja tietotaito valuu suoraan Puolaan, hän harmittelee.

Suomen Lauttaliikenteen eli Finferries Oy:n toimitusjohtaja Mats Rosin on hämmentynyt kritiikistä. Hän muistuttaa, että Finferries on osakeyhtiö, ja siksi hankintalaki ei koske sitä.

– Puolan Gdyniassa toimiva Christ S.A. -telakka oli antoi huomattavasti halvemman tarjouksen kuin suomalaiset telakat. Jopa norjalainen telakka oli suomalaisia halvempi, Rosin sanoo.

Suomen ensimmäisen sähkökäyttöisen maantielautan pitäisi kulkea Nauvon ja Paraisten väliä kesällä 2017.

Lounais-Suomessa toimivat pienemmät telakat pitävät outona sitä, miksei valtion omistama lauttayhtiö Finferries Oy tilaa lauttoja Suomesta. Myös tarjouskilpailun kulku herättää närää. – Lautta olisi ollut meille täydellisen sopiva tilaus. Nyt valtion rahat valuvat ulkomaille ja sen lisäksi menetetään vielä lukuisia työpaikkoja, manaa Uudenkaupungin Työveneen toimitusjohtaja Harri Putro Turun Sanomissa. (Kuva Finnferries)

Tasavallan presidentin kansain-välistymispalkinnot Slushille, Vahterukselle ja Serrekselle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.11.2015

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt tämänvuotiset kansainvälistymispalkinnot kasvuyritystapahtuma Slushille, sairaaloiden imujärjestelmiin erikoistuneelle Serrekselle ja teollisuuden lämmönsiirtimiin keskittyneelle Vahterukselle.

–    Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on tunnustus suomalaisille kansainvälisesti menestyville yrityksille ja yhteisöille sekä niiden henkilöstölle. Palkittujen menestyksen taustalta löytyy huippuluokan osaamista, kykyä tarttua muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksiin ja valmiutta riskinottoon. Ennen kaikkea jokaista palkittua yhdistää voimakas kasvunnälkä, sanoo Team Finland -johtoryhmän puheenjohtaja Jorma Korhonen valtioneuvoston kansliasta.


Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinto on vuosittain myönnettävä tunnustus suomalaisille,

kansainvälisesti menestyville yrityksille ja niiden taustalla vaikuttaville yhteisöille. Presidentti myöntää palkinnon Team Finland -johtoryhmän esityksestä.


–    Koko Suomen hyvinvointi nojaa yhä vahvemmin pk-yritysten kykyyn kasvaa kansainvälisesti ja luoda uutta työtä. Vientimme nojaa edelleen vahvasti 20 suuren suomalaisyrityksen harteille ja siksi panostamme voimakkaasti lupaavien pienten ja keskisuurten yritysten kansainväliseen kasvuun. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät valtaosin näihin yrityksiin, sanoo Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.

 Idearikas konepaja kehittää jatkuvasti uutta


Vahterus on erikoistunut raskaan teollisuuden lämmönsiirtimien valmistukseen

Uudessakaupungissa toimiva kalantilainen perheyritys Vahterus on erikoistunut raskaan teollisuuden lämmönsiirtimien valmistukseen. Vahteruksen tuotteet menevät laajalti erilaisiin jäähdytyssovelluksiin, prosessi- ja kemianteollisuuteen, voimalaitoksiin sekä öljy- ja kaasutuotantoon, joiden markkinat ovat globaalisti jatkuvassa kasvussa.


–    Meille paikallisuus ja omien juurien korostaminen on kaiken lähtökohta. Liiketoimintamme perustuu itse kehittämiimme ja patentoituihin hitsattuihin levylämmönsiirtimiin. Ne ovat alansa teknologista kärkeä, mutta kärjessä pysyminen vaatii kovaa työtä. Kaikki 230 työntekijäämme ovat vahvasti mukana ja mahdollistaneet menestyksemme. Lisäksi olemme yksi Suomen aktiivisimpia konepajoja uusien aloitteiden ja jatkuvan parantamisen eli JP-toiminnan saralla, kertoo Vahteruksen toimitusjohtaja Mauri Kontu.


Vuonna 1990 perustettu perheyritys on kasvanut vauhdilla. Viimeisen viiden vuoden aikana yritys on kaksinkertaistanut liikevaihtonsa 38 miljoonaan euroon säilyttäen silti hyvän kannattavuutensa. Yrityksen liikevaihdosta noin 95 prosenttia tulee viennistä.

Vuoden 2007 aikana Vahterus toimitti mm. lämmönsiirtimiä kaasun jäähdytyslaitteistoon öljynporauslautalle, joka on Meksikonlahdella. Tämä öljynporauslautta on suunniteltu käsittelemään 25 000 tynnyriä öljyä ja 1400 kuutio-metriä kaasua päivässä, huomioiden se, että kapasiteetti voidaan tulevaisuudessa kaksinkertaistaa.

Työttömien määrä kasvoi Varsinais-Suomessa –         Vakka-Suomessa laskua

Avakka • 24.11.2015

Lokakuun lopussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli 28 500 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden lokakuusta määrä kasvoi 500 henkilöllä eli 1,6 prosentilla, kun koko maassa työttömien määrä kasvoi 5,6 prosentilla. Lokakuun aikana työttömien määrä väheni Varsinais-Suomessa 300 henkilöllä.

Vakka-Suomessa positiivinen suuntaus jatkuu, työttömyysaste aleni täällä 0,4 prosentilla vuoden takaisesta. Alueen pienin työttömyysprosentti oli Laitilassa 6,4 prosenttia, kun se kuukautta aikaisemmin oli 6,6 prosenttia. Pyhärannassa lokakuussa työttömiä oli 8,2 prosenttia ja syyskuussa 8,6 prosenttia. Uudessakaupungissa työttömyys sen sijaan kasvoi 8,9 prosentista 9,0 prosenttiin.

Lokakuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa 12,6 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa ja samalla osuus on maan ELY-keskusalueista neljänneksi pienin.

Luoteismyrsky koettelee länsirannikkoa, pahoilta vahingoilta vältytty

Avakka • 7.12.2015

Kova tuuli on aamun aikana kaatanut puita Rauman ja Eurajoen suunnalta. Aamulla kuuden jälkeen palokunta sai raivata kaatuneen puun kasitieltä Rauman ja Eurajoen väliltä, samoin esimerkiksi Raumalta Urposentieltä, jossa puu oli kaatunut rakennuksen päälle.

Uudenkaupungin suunnalla pelastuslaitoksella on ollut muutama vahingontorjuntatehtävä aamuyön ja aamun aikana. Vakka-Suomen Voiman alueella sähköttömia talouksia oli aamu kahdeksalta Pyhärannassa Kukola-Nihtiön alueella 162 kohteesta ja Vermuntilan alueella 172 kohteesta. Lisäksi Hinnerjoella on viitisen toista taloutta ilman sähköä.

Vahingontorjuntatehtävät ovat kuitenkin tähän saakka olleet pieniä, ja henkilövahingoilta on säästyttty.

Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla tuuli on puhaltanut maanantaiaamuna puuskissa 29 metriä sekunnissa.

Voimakkaiden tuulten ennustetaan jatkuvan vielä maanantain aikana. Ilmatieteenlaitos varoittaa voimakkaasta tuulesta koko maakunnassa: tuulen nopeus puuskissa voi olla maa-alueilla 20 m/s. Merialueilla on voimassa myrskyvaroitus.

Merivesi on ollut korkealla koko viikonlopun ajan. Maanantaiaamuna vedenpinta oli Turussa 76 senttimetriä tavallista korkeammalla. Korkeimmillaan vedenpinta oli sunnuntai-iltana, kun se ylsi myös Uudessakaupungissa yli 90 senttiin.

Westfjord toi 50 000 kiloa silakkaa Uudenkaupungin kalasatamaan

– ei paljon


Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.12.2015


Keula painuksissa uiva kalastustroolari lähestyy tiistaina iltapäivällä Uudenkaupungin kalasatamaa. Asento on merkki siitä, että silakkaa on tullut. Kysynkin aluksen kapteenilta arvioita kuinka paljon tällä kertaa on saaliiksi kertynyt, kun keula on noinkin alhaalla? – Ei paljon, 50 000 kiloa arvioisin, tasausvettä vaan on paljon.


Viisikymmentä tonnia ja ei paljon, mietiskelen... tuolla kalamäärällähän tarjoilisi kevyesti jo 100 000 hengelle runsaan kala-aterian. Kysäisenkin seuraavaksi kuinkas paljon kalaa alukseen oikein mahtuu. – Keleistä riippuen voidaan ottaa 400-500 tonnia. Ohoh, jopa puolimiljoonaa kiloa, sillähän ruokkisi ihmisiä miljoonan puolella kilolla per nuppi.


Tänä syksynä silakkaa on troolareiden mukaan tullut kohtalaisesti, tosin vähän suurempi kokoista saisi saaliskala olla.


Ihmisravinnoksi ravintokalana maukasta silakkaa kuitenkin menee suhteellisen pieni osuus saaliista ja siitäkin suomalaisten osuus ja vähäiseksi. Vuosittain Selkämeren Jäästä asiakkaille kulkee silakkaa noin 25 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät asiakasryhmät ovat suomalaiset turkiseläinrehua valmistavat tehtaat, sekä ulkomailla sijaitsevat kalasäilyketehtaat.


Uudessakaupungissa sijaitsevalla Selkämeren Jää Oy:llä on tehokas tuotanto ja raaka-ainehankinta.

Yhtiöllä toimii kalankäsittelyn parhailla paikoilla kaikissa suurimmissa kalasatamissa. Uudenkaupungin ohella konsernin pakastus- ja jalostustoimintoja sijaitsee myös Porin Reposaaressa ja Kaskisissa. Tytäryhtiö Hellströms Fisk AB OY:n kalastustroolarit Westfjord pyydystää tuoretta silakkaa koko Pohjanlahden alueelta kalasatamaksi valikoituu kulloinkin parhaan yhteyden mukaan.

 

Tehokkaimpina päivinä Selkämeren Jää Oy ottaa vastaan tuoretta kalaa peräti 250 tonnia. Pakastevarastojen ollessa täynnä, löytyy niistä yhteensä noin viisi miljoonaa kiloa silakkaa.

 

Yritys toimittaa myös muita rehun raaka-aineita kuin kalaa. Esimerkiksi munintansa jo lopettaneet kanat päätyvät useimmiten sen rehun raaka-aineeksi. Kaiken kaikkiaan Selkämeren Jää Oy:n kaikkien raaka-aineiden vuosittainen toimitusmäärä on noin 47 miljoonaa kiloa.


Selkämereltä kalastettavan silkakan kiintiöt kasvavat yhä. EU:n kalastusneuvosto pääsi 22.10.2015 poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kiintiöstä vuodelle 2016. Silakan osalta Selkämeren keskeisille alueille tuli kasvua 8,5 prosenttia ylärajan ollessa 177 505 tonnia. Selkämeren Jää Oy käsittelee siitä yli 25 000 tonnia eli noin seitsemännen osa.

Selkämeren Jää Oy:n tytäryhtiön Kaskisissa sijaitsevan Hellströms Fisk AB OY:n kalastustroolari Westfjord toi tiistaina silakkasaaliinsa Uudenkaupungin kalasatamaan.

Tällaiselta näyttää täydessä lastissa oleva troolari Westfjord. Tuolla kertaa saalista on jo liki puolimiljoonaa kiloa. Aluksen keulapää on oikealla.

Kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2016

Kustavin Isokarin majakkasaareen laaditaan ranta-asemakaava

Avakka • Ilmo Suikkanen • 3.2.2016

Kustavin kunnan Kaurissalon kylään kuuluvaan Isonkarin majakkasaareen ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa. Tavoitteena on mahdollistaa alueen elinvoimaisuus ja kehittyminen niin, että alueen luonto- ja ainutlaatuiset kulttuuriympäristöarvot turvataan ja otetaan huomioon alueen voimavarana.


Kustavin Kunnanhallitus päätti 1.2.2016 pidetyssä kokouksessaan hyväksyä Kustavin kunnan Kaurissalon kylän Isokarin ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavaa laatii arkkitehti Maritta Heinilä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

Kaavan laatiminen on tullut vireille Metsähallituksen aloitteesta. Noin 175 hehtaarin kokoisella Isonkarin saarella on kolme Metsähallituksen kiinteistöä ja kolme yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä sekä Finnpilot Pilotage Oy:n luotsiasema. Luotsiasema ei sisälly kaavoitettavaan alueeseen.


Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 34 §:n mukaan, jos maanomistaja MRL:n 74 §:n nojalla huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle, hänen on toimitettava kaavan laatimista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnalle ennen suunnitelman mukaisten menettelyjen aloittamista.


Kustavin kunta voi esittää maanomistajalle suunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi.


Kunnanhallitus asettaa nyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja osalliset voivat antaa siitä palautetta. Sen jälkeen nähtäville tulee kaavaluonnos, josta myös voi antaa kirjallisia mielipiteitä ja viranomaisilta pyydetään ennakkolausunnot.


Tarvittaessa suunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan kaavoitustyön kuluessa. Neuvottelut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käydään ELY-keskuksen, kunnan ja osallisten kesken.

Tältä pohjalta valmistellaan kaavaehdotus, joka tulee muistutuksia ja lausuntoja varten nähtäville suunnitelman mukaan kesällä. Tavoitteena on, että kaava olisi valmis kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden syksyllä.


Isokarin majakkasaari sijaitsee Selkämerellä 20 kilometrin päässä Kustavista ja 22 kilometrin päässä Uudestakaupungista. Majakka on rakennettu vuonna 1833, mutta luotsitoimintaa siellä on harjoitettu jo ennen sitä. Isokari kuuluu Kustavin Kaurissalon kylään, mutta yhteydet sinne on hoidettu pääasiassa Uudenkaupungin kautta. 


Saarella on monipuolinen kasvisto ja linnusto, sen pohjoisosa on luonnontilainen. Osa saaresta kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Yksityinen yrittäjä Sektoriloisto Oy on viime vuosina järjestänyt ja kehittänyt saaren matkailupalveluja.


Majakkatoiminnan aikana muodostuneet rakennuskannan ja maapohjan omistussuhteet vahvistetaan kaavalla

Rakennukset sijoittuvat saaren eteläosiin ja kaava selkiinnyttää pitkän majakkatoiminnan varrella muodostuneita aikaisemmin kaavalla osoittamattomia maapohja- ja rakennusomistussuhteita. Kaavaprosessissa tutkitaan ja osoitetaan muun muassa loma-asutuksen, virkistyksen ja suojelun aluevaraustarpeet.


Tavoitteena on määritellä yksityisille rakennuksille tontit ja rakennusalat sekä muutoinkin järjestää maankäyttöä luonnonsuojelun ja rakentamisen osalta. Rakennuskannan nykyisten haltijoiden ja omistajien kanssa kaava-aloitteen tehnyt Metsähallitus on jo pääosin alustavasti päässyt sopimukseen maapohjan ja olemassa olevan rakennuskannan osalta.


Myös mahdollisuudet uusille rakennuspaikoille tutkitaan. Ne on tarkoitus osoittaa olemassa olevan kylärakenteen yhteyteen, ja säilyttää saaren luontoarvoiltaan merkittävimmät osat edelleen rakentamattomina.


Tavoitteena on luoda edellytyksiä omistusjärjestelyille, jonka tuloksena osa kyläalueesta siirtyisi yksityiseen omistukseen ja luontoarvoja omaava länsi- ja pohjoisosa saarta voitaisiin säilyttää rakentamattomana ja mahdollisesti suojella.

Arkkitehti Maritta Heinilä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä laatii Isonkarin ranta-asemakaavan kuvassa näkyvälle suunnittelualueelle.

Saaren rakennuskanta, joka lähes kokonaisuudessaan on vanhojen luotsi- ja majakanvartijasukujen jälkeläisten omistuksessa, on heidän toimestaan pääosin kunnostettu ja pidetty hyvässä kunnossa. Kuvassa saaren vanha luotsitupa.

Palkintoina arvotaan lahjakortteja paikallisiin liikkeisiin

Uusikaupunki pyytää kesäasukkailtaan palautetta mistä he täällä pitävät ja mitä parannettavaa olisi  Avakka • Ilmo Suikkanen • 2.5.2016                         LUE...


Uudenkaupungin kaupunki antaa kesäasukkailleen mahdollisuuden kertoa palautelinkissä, mistä he pitävät Uudessakaupungissa ja mitä kaupungin tulisi vielä parantaa. Kyselyyn pääsee alla olevan linkin kautta.

Paperisena kyselyn saa Passarista, jonne se myös palautetaan.   

Kaikkien elokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan yksi 300 euron lahjakortti ja kaksi 100 euron lahjakorttia paikallisiin liikkeisiin. Voittajille ilmoitetaan voitosta viikolla 36.


Nimettöminä annetut palautteet eivät osallistu arvontaan.

Palautelinkki

Yhteispalvelupiste Passari: Rauhankatu 4, PL 20, 23501 Uusikaupunki,

puh. 02 8451 5500, yhteispalvelu@uusikaupunki.fi

Iso Vilissalon saaressa loma-asuntotontteja myytävänä

Avakka • 8.5.2016


Uudenkaupungin kaupunki myy tarjousten perusteella kolme ranta-asemakaavan mukaista lomarakennuspaikkaa Iso Vilissalon saaressa. Iso Vilissalo sijaitsee aivan kaupungin edustalla, n. 10 min. venematkan päässä kaupungista.

Rakennuspaikat myydään määräaloina ja ostaja vastaa tontin lohkomiskuluista. Rakennusoikeutta on yhteensä 150 k-m²/tontti.

Tarjoukset 10.6.2016 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset.


Tutustu tontteihin lisää.

U:gin Kalannin koululle lähiliikunta-paikka-avustusta 69 000 euroa  

Avakka • 1.6.2016  


Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle yhteensä 870 000 euroa.

Avustusta sai muun muassa Uudenkaupungin kaupunki Kalannin koulun lähiliikuntapaikkaan 69 000 euroa.

Avustusta myönnettiin kaikkiaan 13 hankkeelle, Varsinais-Suomeen yhdeksän ja Satakuntaan neljälle rakennushankkeelle. Hakemuksia tehtiin 19.

Tärkeänä perusteena avustusten myöntämisessä ovat erityisesti olleet ns. lähiliikuntapaikat. Tänä vuonna avustusta saaneiden joukossa oli peräti kahdeksan lähiliikuntapaikkaa, lähinnä koulujen liikunnallisia pihahankkeita.

Kalannin yhtenäiskoulun 1.-9. luokat toimivat sekä Astalankujan että Urheilutien yksiköissä.

Soteen ja syteen:

Pienet kunnat muuttuvat pelkiksi kuoriksi – valta ja rahat katoavat

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.6.2016                                                           

Sotesta puhutaan pelkkänä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksena, vaikka todellisuudessa se vie kunnilta vallan päättää isosta osasta omia asioitaan, totuudenmukaisempaa olisikin ehkä puhua sotesta avoimesti kuntauudistuksena, arvioi Sanna Puhto sotea Seura-lehdessä 5.6.2016.

Kuntien omistamat sote-käytössä olevat rakennukset jäävät kunnille. Asiantuntijat arvioivat, että valtion kiinteistöyhtiö tulee vuokraamaan niistä 60–70 prosenttia maakunnallisten sote-yritysten käyttöön. Loput jäävät tyhjinä tiloina kuntien rasitteiksi. Valtio on luvannut auttaa kuntia selviämään tyhjiksi jäävistä tiloista, mutta ei ole kuitenkaan valmis käyttämään rahoitusta ongelman ratkaisemiseen.

Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä pitää sote-hanketta vallankaappauksena kunnilta. Pahinta on se, että kunnan itsehallinto murenee ja päätösvalta etääntyy asukkaista.

Kuntien omistamat sote-käytössä olevat rakennukset jäävät kunnille. Asiantuntijat arvioivat, että valtion kiinteistöyhtiö tulee vuokraamaan niistä 60–70 prosenttia maakunnallisten sote-yritysten käyttöön. Loput ovat jäämässä tyhjinä tiloina kuntien rasitteiksi. Ennakkoarvioiden mukaan Uudessakaupungissa psykiatrisen sairaalan, kuvan A-sairaalana tunnetulle rakennukselle, ei ole löytymässä käyttöä maakunnallisena sote-tilana. – Ulkoa katsoen ei tunnu mahdottomalta ajatus, etteikö rakennukselle löytyisi käyttöä muihinkin tarkoituksiin.

Vakka-Suomessa enemmistöllä kunnista mahdollisuus laskea kunnallisveroaan uudessa sotessa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.6.2016                                                                                                      


Valtiovarainministeriö on julkaisi tänään keskiviikkona kuntakohtaisia laskelmia sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Ministeriön mukaan laskelmat antavat suuntaa myös kunnallisveroprosentin muutoksista tulevaisuudessa.

Tänään julkaistussa lakiluonnoksessa linjataan, että maakunnat kantavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista vuodesta 2019 lähtien. Kunnille tämä tarkoittaa muutoksia talouden tasapainoon, merkiten kuntien käyttötalouden tulosta ilman tilinpäätöseriä eli sitä, kuinka kunnan vuosikate riittää poistoihin.


Se toteutuvatko veroalennukset kunnissa riippuu paljolti mm. siitä, mitä investointeja niissä on työn alla. Tärkeä peruste jättää alennusvarakäyttämättä on siirtää se kuntalaisten palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Muutoksen jälkeen eräillä paikkakunnilla Vakka-Suomessa olisi paineita nostaa kunnallisveroprosenttejaan. Tällaisia kuntia ovat Taivassalo -100 euroa/asukas, Pyhäranta -98 euroa, Kustavi -43 euroa.

Yhtä lailla täällä on myös kuntia, joiden kunnallisveroa voitaisiin laskea. Sellaisia ovat Masku, Mynämäki,  Nousiainen ja Vehmaa 100 euroa, Uusikaupunki 39 euroa sekä Laitila 15 euroa.

Laskemat ilmaisevat kuntien nykytilanteen euroina asukasta kohden, kunnan talouden uuden tasapainotilan vuonna 2023 ja näiden muutoksen suuruuden. 

                                                                                                                                LUE LISÄÄ Iltasanomat...

Pyhäranta havittelee Raumaa Varsinais-Suomen maakuntahallintoon 

Avakka • Ilmo Suikkanen • 5.10.2016

Pyhärannan kunta on etunenässä jättänyt lausunnon valtionhallinnon sote- ja maakuntauudistuksesta. Kunnilla on lausuntoihinsa jättöaikaa vielä pitkälle marraskuuhun.,

Pyhärannan kunnanhallituksen hyväksymän lausunnon sävy on kriittinen. Alueuudistusta epäillään muun muassa ihmisten eriarvoistumisesta, palveluiden keskittymisestä maakuntakeskuksiin sekä demokratian vaarantumisesta.

Rauman eteläpuolen rajakunta Pyhäranta kokee olevansa oikeassa seurassa Varsinais-Suomessa. Toisaalta se nostaa esiin mahdollisuuden vahvistaa maakuntaa "esimerkiksi yhdistämällä Satakunnan eteläosia Varsinais-Suomen maakuntahallintoon", kirjoittaa Länsi-Suomi.

Asia ei ole uusi, jo 1.11.2011 YLE Uutisten kyselyn mukaan useassa kunnassa pohditaan kuntaliitoksia myös maakuntarajojen yli. Esimerkiksi Pyhäranta ja Laitila olivat silloin valmiita yhdistymään maakuntarajan yli Rauman kanssa.

Hankkeen toteutumisen suhteen ei liene nytkään paljon odotettavissa, Satakunta pienenä maakuntana tuskin on hevillä luovuttamassa alueitaan. Pyhärannan lausunto heijasteleekin kunnan ongelmallista maantieteellistä asemaa Uudenkaupungin ja Rauman välimaastossa, vaikka lausunnon mukaan kunta kokeekin olevansa oikeassa seuras-sa Varsinais-Suomessa, sen asukkaista eteläinen osa suuntautuu Uuteenkaupunkiin ja pohjoinen Raumaan.

Valtuustoaloite valiokunnan perustamisesta Uudenkaupungin rahankäyttöä selvittämään


Avakka • 18.10.2016


Viime ajat on kaupungissamme käyty vilkasta keskustelua virkahenkilön mahdollisesta taloudellisen edun tavoittelusta sekä päättäjien halusta salailla tapahtunutta. Kuppiloissa käydyt keskustelut perustuvat, tiedon puutteen vuoksi huhuihin sekä luuloihin. Huhujen ja luulojen kasvaessa valtaviin mittoihin, niiden seurauksita kärsivät yleensä eniten syntipukiksi ajautuneet viattomat lähimmäisemme, pohjustavat Muutos 2011-ryhmän Jari Valkonen ja kommunistien Pertti Haverinen 10.10.2016 valtuuston kokouksessa jättämäänsä aloitetta.


Kaupunkilaisten laajaksi paisunut kiinnostus ja spekuloinnin halu Uudenkaupungin kaupungin asioiden valmistelua ja päätöksentekoa kohtaan on täysin ymmärrettävää: huomattavasta omaisuuden myynnistä huolimatta viime valtuustokausi päätyi lähes  10 miljoonan euroa miinukselle. Kun kaiken mainitun lisäksi kaupunkilaistemme veroja ja taksoja korotettiin, palveluita ajettiin alas sekä kaupunkimme kehittämistä laiminlyötiin, ovat kaupunkilaiset ansainneet selkeitä vastauksia oudosta valmistelusta ja päätöksenteosta ja niiden seurauksena tapahtuneesta verovarojen käytöstä.


Haluamme muistuttaa, että Uudenkaupungin kotisivuilla lukijaa tervehtii teksti: ”Kaupungin hallinto toimii avoimuuden hengessä.” Jos todella haluamme olla kaupunkilaisten luottamuksen arvoisia luottamushenkilöitä, tarjoamme kaupunkilaisille salailun ja selitysten sijaan huhuja selventävää faktatietoa esim. elinkeinopuolen mahdollisista hämäryyksistä, ulkomailla pidetyistä virkahenkilöiden kokouksista ja virkahenkilöiden kaupungin piikkiin tekemistä risteilyistä, luottamushenkilöiden ulkomaanmatkoista jne, painottvat valtuutetut Jari Valkonen ja Pertti Haverinen selvitysvaliokunnan perustamista esittävässä aloitteessaan.

Uudenkaupungin soijatehdas aloittaa tappiollisuudesta johtuvat yt-neuvottelut

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 18.10 2016

Uudessakaupungissa toimiva Nordic Soya Oy aloittaa yhtiön heksaanilaitoksen tappiollisuudesta johtuvat koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut.

– Soijarouhetta ja soijaöljyä päätuotteina tuottavan heksaanilaitoksen tuotantokustannukset ovat liian korkeat suhteessa tuotteiden markkinahintoihin. Heksaanilaitoksen kannattavuutta ei voida merkittävästi parantaa myyntivolyymiä kasvattamalla, todetaan yhtiön tiedotteessa.

Suuri osa yrityksen henkilöstöstä työskentelee soijarouheen, -öljyn tai lesitiinin valmistuksessa sekä niiden tuotantoa tukevissa kunnossapito- tai laboratoriotoiminnossa. Toteutuessaan irtisanomiset koskisivat enintään 30 yhtiön työntekijää. Yhtiö työllistää kaikkiaan 57 henkeä, joista osa on määräaikaisia.

Kunnat.net Aila Puustinen-Korhonen ja Tero Tyni:

Valinnanvapaus voi vahingoittaa heikoimpia


Sote-palvelujen valinnanvapaudelle on asetettu yleviä tavoitteita kustannusten laskusta ja yksilönvapaudesta. Kun valinnanvapauden toteuttamista ohjaavia linjauksia käy läpi sosiaalipalvelujen asiakkaiden näkökulmasta, näyttää valitettavasti siltä, että uudistus pikemminkin heikentää ainakin joissakin palveluissa mahdollisuuksia perustuslain takaamiin riittäviin sote-palveluihin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että valinnanvapaus toteutetaan pääsääntöisesti siten, että kunnan asukas valitsee listautumalla yksityisen palveluntuottajan, kolmannen sektorin tai maakunnan omistamaan yrityksen, joka tuottaisi kuntalaisen tarvitsemat valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimija saisi rahoituksensa listautuneiden asiakkaiden perusteella. Raskaampiin palveluihin pääsisi portinvartijan kautta, ja niihin liittyisi erillinen korvausjärjestelmä.

Laaja valinnanvapaus sekä mahdollisuus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta esimerkiksi puolen vuoden välein herättää huolta erityisesti lasten ja perheiden palvelujen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta.

Ihmisellä on toki oikeus tehdä itselleen haitallisia valintoja. Silloin, kun haitallinen valinta vaikuttaa henkilön lisäksi hänen omaisiinsa tai läheisiinsä, valinnanvapauden laajentaminen vaarantaa yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta järkevien palvelujen toteutumista. Valinnanvapaus voi myös heikentää hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä kärjistää hyvinvointi- ja terveyseroja.

Esimerkki: Perheessä päihdeongelma, mutta vanhemmat eivät valitse apua

Otetaan esimerkiksi päihdeongelmainen perhe. Lapsen koulussa tai päivähoidossa ollaan huolissaan lapsen tilanteesta ja ohjataan perhettä sosiaalihuoltoon. Vanhemmat eivät ole halukkaita osallistumaan palvelutarpeen arviointiin eivätkä halua ottaa muitakaan palveluja vastaan. Perheen oma ja ammattilaisen näkemys tilanteesta ovat hyvin erilaisia.

Vanhemmat haluavat pitää ongelmansa piilossa ja pitävät etäisyyttä viranomaisiin sen sijaan, että toimisivat tiiviissä yhteistyössä auttajatahon kanssa.  Puhelimeen ei vastata eikä kotona olla, kun kotikäynnille mennään. Sovitut palaverit peruuntuvat.

Samankaltaisia ilmiöitä kohdataan usein lasten ja perheiden palveluissa, mutta ne eivät ole vieraita muissakaan sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Valinnanvapauden myötä oikeus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta mahdollistaa helposti asiakkuuden ja palvelun välttelyn. Lapsi voi jäädä kokonaan vaille tarvitsemaansa apua, jos vanhemmat hyödyntävät valinnanvapauttaan täysimääräisesti vaihtamalla sosiaali- ja terveyskeskustaan aina, kun se on mahdollista. Luottamuksellisia ja jatkuvia asiakassuhteita ei synny, lapsen tuentarve voi jäädä havaitsematta tai perheelle kerta toisensa perään tarjotaan palveluja, jotka eivät välttämättä vastaa todelliseen palvelutarpeeseen.

Varhainen puuttuminen, tehokas palveluohjaus ja oikea-aikaiset palvelut eivät silloin toteudu. On epätodennäköistä, että kustannussäästöjäkään syntyy. Korjaavat toimenpiteet ovat huomattavan kalliita, jos niihin päädytään vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kärjistyneet.

Ratkaisuksi ei tässä riitä lupaus tai linjaus, että julkista valtaa käytettäisiin jatkossakin virkavastuulla tai tieto, että asiakkaat eivät kovin usein nykyäänkään ole vaihtaneet terveyskeskustaan, vaikka mahdollisuus on ollut olemassa.

Bisneslogiikka ei toimi, kun palvelun tarve muuttuu

Tarkastellaanpa vielä tilannetta, jossa väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijä havaitsee, että listautuneella asiakkaalla on kotipalvelun tarve. Asiakas saa lähetteen tai palvelusetelin kotipalveluun ja valitsee kotipalveluyrittäjän, jolta hankkii palvelun.

Etukäteen on hankala arvioida, onko kotipalvelun tarve neljä käyntiä, 10 käyntiä vai kenties jopa kuukausia kestävä. On otettava huomioon, että huolellinenkaan palveluntarpeen arviointi ei tuo esiin kaikkea palvelutarvetta. On tavanomaista, että työntekijä vasta asiakkaan kanssa työskennellessään havaitsee avun tarpeita, joihin kotipalvelu ei pysty laisinkaan vastaamaan. Käyntien määrä ei riitä tai tarve ilmeneekin täysin toisenlaiselle palvelulle, kuten vaikkapa mielenterveyspalvelulle.

Yksittäisen kotipalveluyrittäjän kannalta katsoen voi olla intressi jatkaa palvelua, johon asiakkaan palveluntarve on etukäteen arvioitu, koska ohjaaminen asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan tarkoittaisi asiakassuhteen päättymistä ja laskutuksen lakkaamista.

Tilanne saattaa johtaa siihen, että palvelu jatkuu, vaikka se ei enää vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Toisaalta, voi olla helppoa ohjata asiakasta käyttämään valinnanvapautta saman yrityksen muihin palveluihin suoriteperusteisesti laskutettavaksi jos ja kun lisätarpeita löytyy. Valinnanvapaus ei tätä estä.

Kustannusten näkökulmasta ongelmallinen asia on myös asiakkaan palvelutarpeen vähentyminen. Jos tarve vähenee, yrityksellä ei ole intressiä raportoida asiasta asiakkaan lähettäneelle sosiaali- ja terveyskeskukselle, vaan hyötyä ”helposta” asiakkaasta niin kauan kuin mahdollista.

Mielenkiintoinen tilanne syntyy siitäkin, jos sosiaali- ja terveyskeskusta ylläpitävä yrittäjä havaitsee, että listautunut asiakas vaatii huomattavan paljon euroja – enemmän kuin asukasperusteinen laskutus tuottaa. Yritykselle syntyy intressi houkutella asiakasta käyttämään valintaoikeuttaan, eli vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta. Erityisen vaikea tämä tilanne on niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät palvelua edes halua.

Valinnanvapaus suo oikeuden tehdä huonoja valintoja

Valinnanvapaus sopii sosiaalipalveluissakin tilanteeseen, jossa palvelutarve on ennakoitava ja selkeä. Sen sijaan niissä palveluissa, joissa palveluntarve on moninainen ja muuttuva, on todennäköistä, että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisen palvelun saaminen vaarantuu valinnanvapauden myötä.

Valinnanvapauden uskotaan tuovan kustannussäästöjä ja edistävän kilpailullisuutta. Valinnanvapaus vaarantaa palveluintregraation, jolla tavoitellaan merkittäviä säästöjä. Valinnanvapaus saattaa luoda suotuisan ympäristön asiakassuhteiden katkoksellisuudelle, tiedonkulun ongelmille ja erilaisille viiveille palvelutarpeen arvioinnissa ja tuen antamisessa. Luottamuksellinen ja hyvä asiakassuhde on monesti edellytys vaikuttavaan sosiaalipalveluun.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Ainakin sosiaalipalveluissa on ilmiselvästi palveluita, joissa valinnanvapaus vaarantaa riittävien palvelujen järjestämisen. Näihin palveluihin valinnanvapaus ei sovi ja ne tulisikin rajata valinnanvapauden ulkopuolelle.

Kaikista syytteistä vapautetun kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin virasta pidättäminen päättyi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.1.2017

Uudenkaupungin kaupunginhallitus käsitteli maanantain kokouksessaan virasta pidätettynä olleen kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin tapausta. Hallitus päätti lopettaa virasta pidättämisen mutta myös kuulla Arvela-Helléniä sen aikaisista tapahtumista, uutisoi Vakka-Suomen Sanomat

Rikosepäilyjen vuoksi kaupunginhallitus päätti lokakuun alussa pidättää Arvela-Hellenin virastaan. Asia oli esillä joulukuun lopulla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja kaikki syytteet Arvela-Helléniä vastaan hylättiin.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio esitys olikin, että koska virastapidätykselle ei muuttuneessa tilanteessa ole perusteita, se päätetään välittömästi ja kaupunginarkkitehti saa palata hoitamaan virkaansa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Nikula (kok.) esitti eriävää päätöstä. Hänen esityksessään viraltapidätys päättyy jo käräjäoikeuden päätöksen perusteella, mutta sen lisäksi Arvela-Hellénille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi poissaolonsa aikana toistuvasti ja ilman oikeutusta tehdyistä virka- ja työtoimista.

Vasemmistoliiton Harto Forss oli myös viralta pidättämisen päättämisen kannalla, mutta ehdotti, että päätösesityksestä poistetaan loppuosa eli ”ja kaupunginarkkitehti saa palata hoitamaan virkaansa.”

Äänestyksessä Nikulan esitys voitti Forssin esityksen äänin 6–5 ja toisessa äänestyksessä pohjaehdotuksen 6–4.

Molemmissa äänestyksissä Nikulan ehdotusta kannatti Nikulan lisäksi muut kokoomuslaiset eli Maija Junkola-Lehtonen ja Lasse Virtanen, keskustan Mauri Kontu ja Birgitta Runola sekä perussuomalaisten Ritva Salminen.

Vastaan äänestivät demarien Merja Koski, Lea Myllymäki, Janne Sjölund ja Jaana Vasama sekä vasemmistoliiton Harto Forss, paitsi jälkimmäisessä äänestyksessä Forss äänesti tyhjää.

Sosialidemokraatit jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, koska tehty päätös on heidän mielestään pykälän otsikon alueen ulkopuolella. Kapulakielinen otsikko kuuluu: Kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen, kirjoittaa Vakka-Suomen Sanomat.

Uudenkaupungin satamalle liikenne-päällikkö – tehtävään valittu Kalle Nuutila

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.8.2017


Uudenkaupungin Satama Oy:n johtokunnan päätöksellä sataman liikennepäälliköksi on valittu Kalle Nuutila. Hän astuu tehtäviinsä Valmet Automotiven palveluksesta, jossa hän on vastannut mm. kuljetuksista.


Liikenepäällikön toimi päätettiin perustaa lisääntyneen satamaliikenteen takia. Aikaisemmin satamassa ei ole vastaavaa titteliä ollut. Sataman johtokunta teki valinnan jo kesäkuussa ja uuteen tehtäväänsä Nuutila siirtyy kuunvaihteessa. Paikka ei ollut julkisessa haussa.


Liikennepäällikön toimenkuvaan tulee kuulumaan mm. sataman operatiivisten toimintojen kehittäminen. Kalle Nuutilalle kyseessä uusi aluevaltaus, mutta kymmenen vuoden ura autotehtaan kuljetusten parissa on tutustuttanut tähänkin puoleen. Autotehdas on sataman tärkein yhteistyökumppani, mutta muitakin sillä riittää.


Nykyinen satamajohtaja Esa Soini on kertonut jäävänsä ensi vuonna eläkkeelle.

Satamalle VPK:n paviljongin kentästä lohkaistu kaistale on jo täyttynyt rekkojen konttiperävaunuista, mikä sekin kertoo sataman autotehtaan lisääntyneen tuotannon kasvattamasta satamaliikenteestä.

Uusi hotelli nousee ensi kevääksi U:gissa kaupunginlahden Sorvakon puolelle Cafe & Bed Rannan viereen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.9.2017

Sorvakon sillan toisella puolella olevan yksittäisen rantamakasiinin viereen rakennetaan hotelli. Hotellista tulee rantamakasiinien mallinen, kaksiosainen sekä  kaksikerroksinen ja  noin 24 neliön huoneita siihen tulee 16 kpl.

Rakennustöiden ovat alkaneet ja hotellin avajaisia suunnitellaan viettetävän viimeistään alkukesästä.

Hotellin rakennuttajina toimivat perustettavan yhtiön lukuun Dalla Oy ja Hot Group Oy. Dallan Kari Dahlbergin ja Hot Groupin Hannu Hotanen sanovat Uudenkaupungin positiiviset tulevaisuuden näkymät ja kaupungin virkamiesten ripeät toimet ovat myötävaikuttaneet hankkeen nopeaan alullepanoon. Perustettavaan yhtiöön siirtyvät sen valmistuttua myös viereisen lounasravintolan kaksi majoitushuoneistoa.

Tyylillisesti rakennuksista tulee muiden rannan makasiinien mallisia. Ne on suunnitellut kalantilainen Arkkitehtuuritoimisto Ossi Sarkoranta Ky.

Työt hotellin rakennustyömaalla ovat käynnissä ja sen avajaisia aiotaan viettää viimeistään alkukesästä.

Valmet Automotive alkaa tehdä jo tänä syksynä akkuja Avant Tecnolle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.9.2017

Valmet Automotive ja ylöjärveläinen Avant Tecno Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen akkujen sarjavalmistuksesta. Valmet Automotive alkaa valmistamaan litium-akkuja Avant Tecnon uuteen täyssähköiseen Avant e6 -kuormaajaan. Akkujen tuotanto aloitetaan Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa syksyn 2017 aikana.

Valmet Automotive tulee valmistamaan Avant e6 -kuormaajan litium-akut Uudessakaupungissa, autotehtaan yhteyteen rakennetuissa uusissa tiloissa.

Avant e6 on maailman ensimmäinen täyssähköinen kuormaaja, jossa on käytössä litium-akkutekniikka. Akun nopea lataus mahdollistaa jatkuvan ja tehokkaan työskentelyn. Ammattikäyttöön suunnitellun e6-kuormaajan litium-akkujärjestelmä on Valmet Automotiven suunnittelema.

– Tämän tyyppisten täyssähköisten laitteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Päästöttömät, hiljaiset ja silti tehokkaat työkoneet sopivat erinomaisesti työskentelyyn esimerkiksi kaupunkien keskusta-alueilla tai rakennusten sisällä, kertoo Avant Tecnon varatoimitusjohtaja Jani Käkelä.

– Yhteistyö Avant Tecnon kanssa on Valmet Automotivelle avaus uudelle liiketoiminta-alueelle. Kyseessä on ensimmäinen akku, jonka otamme sarjavalmistukseen, kertoo Valmet Automotiven sähköajoneuvoliiketoiminnan johtaja Jyri Kylä-Kaila.

Kasvava autotuotanto ja sen myötä valtavasti lisääntynyt rekkaliikenne valtaavat uusia alueita autotehtaan ympäristöstä. Myös Avant e6 -kuormaajan litium-akut tullaan valmistamaan Uudessakaupungissa, autotehtaan yhteyteen rakennetuissa uusissa tiloissa.

Suomalaisena työnä kehitetty Avan e6 -kuormaaja.

Hotellirakennuksen puuelementtejä kootaan vauhdilla kaupunginlahden Sorvakon puolella Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.11.2017

Sorvakon sillan toisella puolella olevan rantamakasiinin viereen nousee parhaillaan vauhdilla hotelli. Hotellista tulee rantamakasiinien mallinen, kaksiosainen sekä  kaksikerroksinen ja  noin 24 neliön huoneita siihen tulee 16 kpl.

Hotellin avajaisia on suunnitelmissa vietettää jo alkukesästä ensi vuonna.

Hotellin rakennuttajina toimivat perustettavan yhtiön lukuun Dalla Oy ja Hot Group Oy.

Tältä näytti sama maisema 1940-50-lukujen vaihteen tienoilla. (Kuva marraskuussa 2017 museon käyttöön saadusta negatiivi-kokoelmasta).

Sataman ja Kainpirtin asemakaavamuutosehdotus kh:n käsittelyyn

U:gin sataman maa-alan ensi-sijainen laajenentamisvaihtoehto on Kainpirtintien suunta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.2.2018

Kainpirtintien ja kaupungin suunnalle lähdettäessä tulee vastaan VPK:n paviljonki, joka on v. 2016 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi. Kaavaprosessin tarkoituksena selvittää, voiko paviljongin suojelumerkinnän purkaa. VPK:n paviljongin kenttäalueesta osa on jo otettu satama-alueen laajenemisen yhteydessä käyttöön.

VPK:n paviljonki on rakennusinventoinnissa luokiteltu paikalliseksi, kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja aatehistoriallisesti arvokkaaksi. Rakennusta on käytetty yhdistyksen omissa tilaisuuksissa ja sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille. Viime vuosina käyttö on vähentynyt; VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovatkin päätyneet siihen, että VPK voi luopua paviljongista, mikäli kaupunki luovuttaa VPK:lle asemakaavoitetun tontin paloaseman läheisyydestä. Yhdistys tarvitsee erityisesti halli- ja lämmintä varastotilaa, ei niinkään juhla- ja kokoontumistiloja.

Paviljongin merkitys kokoontumis- ja juhlatilana on vähentynyt viimeisten vuosien aikana sen ympäristön muututtua olennaisesti teollisemmaksi. Rakennus on myös päässyt rapistumaan talkootyön suosion hiivuttua.

VPK omistaa kaupunkialueella myös torin kulmalla olevan kivirakennuksen. Rakennus on osittain vuokrattu ulkopuolisille liiketilaksi, mutta sieltä löytyy myös kokoontumistiloja.

Paviljonkia vastaavia, rakennus- ja kulttuurihistoriallisia ja edelleen alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavassa käytössä olevia rakennuksia löytyy kaupungista muitakin. Yliselläkadulla sijaitseva 1900-luvun alkupuolella rakennettu Työväentalo, tilausravintolana nykyään toimivat Vallila sekä Pryki, joka on alun perin ollut asuin-, liike- ja teollisuusrakennus. Maaseudulla, liitoskuntien alueilla kokoontumistiloja ovat olleet seurantalot, joita on edelleen useampi käytössä Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa.

VPK:n paviljongin jäljellä olevan tontin alueelle mahtuisi trailereita n. 45 kpl. Määrä vastaa ennustettua, yhden vuoden tilantarpeen kasvua. Tämän tontin osoittaminen satama-alueeksi mahdollistaa satama-alueen ulottamisen myös laajemmalle ja parantaisi näin ollen tilannetta pidemmälläkin ajalla.

Paviljonkia ympäröivät alueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista teollisuusaluetta. Näiden osalta tutkitaan myös mahdollisuutta muuttaa niitä satamatoimintojen alueiksi.

Vesialuetta täyttämällä sataman edustalla maa-aluetta     saadaan vain vähän lisää

Vesialuetta täyttämällä sataman maa-aluetta pystytään laajentamaan voimassaolevan asemakaavan puitteissa vielä n. 4000 m2. Vajaan puolen hehtaarin täyttäminen vaatii irtolouhosta n. 60 000 m3. Louhoksen hinta on n. 6 €/m3, mikäli käytetään lähiseudun rakennustyömailta saatavaa ylijäämäkiviainesta. Tämä tekee täyttämisestä myös hidasta, sillä täyttöön vaadittavan kiviaineen saatavuus on ajoittaista. Varta vasten täyttöä varten hankitun kiviaineksen hinta on kaksinkertainen.

Täyttämiseen vaaditaan Aluehallintoviranomaisen lupa ja täyttömahdollisuuskin on asemakaavasta ja satama/telakka- alueen muista toimijoista johtuen rajallinen. Satama-alueen laajentuminen merialuetta täyttämällä voisi olla mahdollista pitkällä aikavälillä.

Telakan alueella ja Kalasataman suuntaan laajentumismahdollisuutta ei katsota olevan.

Maanantain kokouksessa päätösesitys on, että kaupunginhallitus päättää kuulla osallisia osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Asemakaavamuutoksen laajuus ratkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen.

Ensin on tarkoitus tutkia mm. se, onko nykyisessä asemakaavassa oleva paviljongin suojelumerkintä mahdollista purkaa.

Jos satama-alue laajenee paviljongin suuntaan, varautuu kaupunki järjestämään VPK:lle korvaavaa aluetta kaavoituksella paloaseman ympäristöön.

Tämän ehdon toteutuessa VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovat valmiita luopumaan paviljongista. Paviljongin ja alueen käyttö on viime vuosina entisestään hiipunut ja myös itse rakennus on jo rapistunut.





Ei ole kauaa kun palviljongin kentästä lohkaistiin osa rekkaparkille ja nyt ovat menossa loputkin.

VPK:n paviljonki on v. 2016 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi. VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovat kutenkin ilmaisseet valmiutensa luopua paviljongista, jos satama-alueen laajetessa paviljongin suuntaan, kaupunki varautuu järjestämään VPK:lle korvaavaa aluetta kaavoituksella paloaseman ympäristöön.

Uudenkaupungin VPK kunniajäsenineen 50-vuotisjuhlakuvassa 20.08.1916, taustalla VPK:n paviljonki. Kaupunginvaltuusto lah-joitti 1886 sataman läheltä kivikkomäen juhlakentäksi. Paviljonki rakennettiin 1888-89 ja vihittiin käyttöön 30 kesäkuuta 1889. En-simmäinen laajennus tehtiin 1905 ja toinen 1946 (U:gin historia IV sivu 182).

Ylhäältä katsottuna satama-alueen rakennuste-hokkuudessa näyttäisi olevan parantamisen varaa. Suuren osan alueesta vie merikuljetusta odottavien autojen parkkeerausalue (kuva oik.). Mistään ei ilmene onko tehokkuuden lisäämi-seksi otettu huomioon ylöspäin suuntautuminen eli soveltuvin osin toteutetut kaksitasoratkaisut.

Asemakaavoitettava sataman alue on Uudenkaupungin Satama Oy:n omistuksessa. Osa asuin/liiketonteista ja Kalasatamantien pohjoispuolella olevat teollisuustontit ovat yksityisomistuksessa. Muu alue on kaupungin omistuksessa, osa vuokrattuna pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Itämeren silakoissa yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä


Avakka • kuva ja teksti Ilmo Suikkanen • 26.3.2018


Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy mittaustuloksissa, uutisoi verkkosivuillaan Suomen Ammattikalastajainliitto.

Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet silakoissa ovat puolittuneet 2000-luvulla, mikä kertoo yhdisteille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta. Elohopean pitoisuus on säilynyt ennallaan. Se on selvästi pienempi kuin EU:ssa asetettu enimmäispitoisuus.

Sen sijaan vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä ja teollisuudessa käytettävien perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) pitoisuudet ovat kasvaneet hieman vuodesta 2009. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa. Perfluorattujen yhdisteiden käyttöä on alettu rajoittaa vasta viime vuosina. Niiden runsaan käytön ja pitkäikäisyyden vuoksi yhdisteet ovat vasta siirtymässä Itämereen. 

Metalleista vain arseenin kokonaispitoisuudet silakoissa ovat jonkin verran kasvaneet vuoteen 2002 verrattuna. Kaloissa arseeni on pääosin orgaanisessa muodossa, jota yleensä pidetään ihmiselle haitattomana.


Kalan syönnin terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat

Ympäristömyrkyistä huolimatta kalan käyttö on turvallista ja terveellistä. Sekä dioksiinien että PCB-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.

”Kala on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttäisivät useampia kalalajeja. Eviran mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kuitenkaan kannata syödä isoja silakoita eikä Itämerestä pyydettyjä lohia tai taimenia useammin kuin 1-2 kertaa kuukaudessa,” kertoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.


Rasvaiset kalat keräävät ympäristömyrkkyjä

Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä kertyy eniten Itämeren rasvaisiin kaloihin, kuten kilohailiin ja silakkaan, jotka ovat Itämeren lohen pääasiallista ravintoa.

Arvioiden mukaan jopa yli 80 prosenttia suomalaisten dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kokonaissaannista tulee luonnonkalasta. Suomalaisten altistuminen dioksiineille ja PCB-yhdisteille vähenee, kun näiden yhdisteiden pitoisuudet pienenevät Itämeren rasvaisessa kalassa.

Uudet tulokset liittyvät Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkivaan EU-kalat III -hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston kanslia.

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Erilaisen osittain tai kokonaan fluoratut orgaaniset yhdisteet (PFAS) sen sijaan ovat nousussa. Näitä yhdisteitä on tuhansia ja niiden ominaisuudet eroavat toisistaan

Tämän talven pitkistä pakkasjaksoista huolimatta silakan troolaus on jatkunut Selkämerellä koko ajan.

Nordic Soyan härkäpapurouheella on saatu hyvät kasvatustulokset broilerin tuotannossa – iso tuotanto avautumassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 6.4.2018

Uudenkaupungin Nordic Soyan härkäpapurouheella on tehty useita broilerien kasvatuskokeita viimeisen puolen vuoden aikana lihayhtiö HK Scan Oyj:n toimesta.

Koetuloksien perusteella härkäpapurouheella voidaan korvata soijarouhe kokonaan ja kotimaisella vastuullisella valkuaisella (härkäpapurouhe, herne) kasvatetun broilerin tuottaminen kuluttajille on mahdollista.

Merkittävää tulos kasvatuskokeissa oli, että vain Nordic Soyan prosessoimalla härkäpapurouheella tulokset olivat hyvät. Sitä vastoin, prosessoimattomalla härkäpavulla lintujen kasvu heikkenee merkittävästi.

Härkäpapurouheen valmistusmäärät riippuvat merkittävästi siitä miten broilertuottajat ottavat vaihtoehtoisen rehun vastaan. Härkäpapurouheen osuus rehussa on kuitenkin merkittävä.

HKScan korvaa soijaa kotimaisilla palkokasveilla Kariniemen® -ketjussa

Rehuinnovaatio kasvattaa härkäpavun tarvetta Suomessa

HKScanin Kariniemen® -tiloilla voidaan rehuinnovaation ansiosta siirtyä ensimmäisinä Suomessa eläinten ruokinnassa soijavalkuaisesta kotimaisiin palkokasveihin mm. härkäpapuun. Kananpoikien ruokavalion uudistaminen kasvattaa ketjun kotimaisuusastetta entisestään.

”Uudistamalla kasvatusmenetelmiä ja rehustusta kehitämme yhdessä sopimustuottajiemme kanssa entistä parempia Kariniemen® -tuotteita kuluttajille. Viime syksynä otimme Kariniemen-ketjussa käyttöön uuden ainutlaatuisen kasvatusmenetelmän, joka mahdollistaa untuvikkojen kuoriutumisen kanalassa erillisten hautomoiden sijaan. Broilereiden ruokinnan kehittäminen on vastuullisuustyöllemme luonnollinen jatko. Eläinten hyvinvointi on meille erittäin tärkeää”, kertoo HKScanin eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Pia Nybäck.

Kariniemen tiloilla kasvatetaan kananpoikien rehuksi mm. vehnää ja kauraa. Rehua on tähän asti jouduttu täydentämään soijalla sen proteiinipitoisuuden vuoksi. Työtä soijarouheen sisältämän valkuaisen korvaamiseksi rehussa kotimaisella vaihtoehdolla on tehty pitkään yhdessä eläinten rehuasiantuntijoiden, sopimustuottajien ja rehuyhteistyökumppaneiden Nordic Soyan ja Hankkijan kanssa. ”Olemme iloisia siitä, että innovaatio rehukonseptiin on nyt valmis. Kehitystyön tuloksena HKScanilla on ensimmäisenä Suomessa valmius siirtyä rehuun, jossa soija korvataan kokonaan kotimaisella valkuaisella”, jatkaa Nybäck.

Kestävä lihantuotanto alkaa vastuullisesta rehuntuotannosta

Soija on yksi maailman eniten viljellyistä viljelykasveista, jonka viljelyllä on sosiaalisia- ja ympäristöhaasteita. Sitä käytetään useiden elintarvikkeiden raaka-aineena ja eläinrehussa korkean proteiini- eli valkuaisainepitoisuuden vuoksi. HKScan on jo aiemmin sitoutunut käyttämään tilalta haarukkaan -ketjussaan vain vastuullisesti tuotettua soijaa (RTRS, ProTerra) vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomessa vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön siirryttiin vuonna 2017.

”Vaikka HKScanissa olemme sitoutuneet vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön osana kestävää lihantuotan-toa, on sen korvaaminen kotimaisilla proteiinilähteillä ympäristön kannalta vielä parempi vaihtoehto. Suoma-lainen ruokaketju tukee myös paikallista elinvoimaisuutta ja ylläpitää ruokaturvaa ”, kertoo Nybäck.

Proteiinia tarvitaan eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi

Valkuainen on keskeinen osa hyvinvoivan broilerin ruokavaliota. Rehuinnovaation ansiosta nykyisin rehussa käytettävän vastuullisesti tuotetun soijan tilalle voidaan tuoda kotimaiset valkuaislähteet härkäpapu ja herne. Näiden osuutta rehussa kasvatetaan saatavuuden mukaan. Härkäpapu on Suomessa perinteinen viljelykasvi ja sen rooli on viime vuosina noussut. Vaikka härkäpavun viljely kaksinkertaistui viime vuonna, ei sen nykyinen viljelypinta-ala Suomessa kuitenkaan riitä kattamaan koko tarvetta.

”Määrän kasvattamiseksi rohkaisemme viljelijöitä ottamaan viljelyyn härkäpapua. Pavun viljelyllä on positiivisia vaikutuksia ympäristölle ja peltoviljelylle ylipäätään. Härkäpapu sitoo typpeä maahan, josta hyötyvät viljelykierron seuraavat kasvit”, sanoo alkutuotannon ja eläinhankinnan tuottajapalveluista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.



Rinnalle kotimainen vaihtoehto

Härkäpavulla voidaan korvata soijaa siipikarjarehuissa. Härkäpapu herättikin myös Uudessakaupungissa toimivan EU:n suurimman monivaiheisen soijajalostamon Nordic Soyan kiinnostuksen.

”Olemme jo testanneet tehtaan prosesseja härkäpavun jalostamiseen ja ensimmäiset erät härkäpapurouhetta on toimitettu asiakkaille. Kotimaisen valkuaisraaka-aineen jalostaminen ja tuottaminen tulee olemaan osa toimintaamme, vaikka soija pysyykin pääraaka-aineena”, totesi 2016 uusi toimi-tusjohtaja Veli-Matti Reunasalo taloon tultuaan yhtiön www-sivustolla.

Härkäpapu ja soijapapu muistuttavat monella tapaa toisiaan, vaikka erojakin löytyy. ”Härkäpapu sopii tehtaan tuotantoon. Koska siinä ei ole poistettavaa öljyä, sitä ei tarvitse puristaa tai uuttaa, vaan sitä prosessoidaan kuorimalla, murskaamalla ja paahtamalla.”

Alla HKScanin lehdistötiedote ja Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli aiheesta.

Uudessakaupungissa toimivalle Nordic Soyalle on avautumassa iso markkina härkäpapurouheesta.

Uudenkaupungin Paloaseman julkisivu ja vesikatto saneerataan

Avakka • 20.6.2018


Uudenkaupungin Paloaseman julkisivun ja vesikaton saneerausurakka on aloitettu. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ,hinnaltaa 248 000 euroa, jättänyt Turun Energiahitsaus ja Saneeraus Oy suorittaa työn. Talousarviossa hankkeelle on varattu 300 000 euroa.

Terveyspalvelujen väistötilojen ja muuton kustannukset tuovat U.gin talouteen isoja epävarmuustekijöitä

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 16.8.2018

Kaupungin vuosikate oli 2,4 miljoonaa euroa positiivinen (2 milj. euroa vuonna 2017) ja tilikauden tulos +1,2 miljoonaa euroa (-0,3 milj. euroa vuonna 2017). Ilman satunnaisia tuottoja tulos olisi niukasti positiivinen.

Talouden toteutumisarvio

Talousarvion mukaan kaupungin tilikauden 2018 tulos on 0,5 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteinen tulos 1,5 miljoonaa euroa positiivinen. Uudenkaupungin tilikauden ylijäämä olisi 1,8 miljoona euroa. Ilman satunnaisia eriä ylijäämä olisi 0,8 miljoonaa euroa

Tammi-kesäkuun ennusteen mukaan talous olisi toteutumassa talousarvion mukaisesti, mutta uudet verotulotiedot ovat heikentäneet näkymiä. Verotulojen kertyminen, parantuneen työllisyystilanteen aiheuttama palvelutarpeen (esim. päivähoito) kasvu, erikoissairaanhoidon loppuvuoden käyttö sekä terveyspalvelujen väistötilojen ja muuton kustannukset tuovat talouteen isoja epävarmuustekijöitä.

Käyttötalous

Kaupungin toimintakatteen toteutumisaste oli 50 %. Erikoissairaanhoidon käyttö on laskenut. Sairaanhoitopiirin laskutus oli 51 % kaupungin erikoissairaanhoitoon varaamasta määrärahasta, mutta alkuvuoden perusteella määräraha on riittämässä, koska palvelujen todellinen käyttö on jonkin verran tasaerälaskutusta pienempää.

Kuntaraportin mukaan hoitojaksojen määrä laski tammi-kesäkuussa 7 %:lla ja käytön mukaiset kustannukset laskivat 16,6 %, 800 000 eurolla vuodesta 2017. Käyttö oli 48,1 % sairaanhoitopiirin budjetoimasta. Poliklinikkakäyntien määrä laski yli 4 prosentilla.

Investoinnit

Kaupungin investointien nettomenojen toteutumisaste oli vain 9,7 %, 1 400 000 euroa.

Liikelaitokset

Uudenkaupungin Veden liikevaihto oli 2 600 000 euroa. Liikelaitoksen talous on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Sen tulot ovat jopa ylittäneet talousarvion, ja palvelujen ostot ovat olleet arvioitua pienemmät. Koska investoinnit painottuvat vahvasti loppuvuoteen, toteutuneet investointimenot ovat vasta vajaa 15 % suunnitellusta.

Vakka-Suomen Veden liikevaihto oli 1 050 000 euroa. Liikelaitoksen talous on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Sen tulot ovat hieman yli talousarvion ja menot kokonaisuutena talousarvion mukaiset.

Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja tehostamisurakan toteutus alkoi loppuvuonna 2017. Hankkeelle on varattu tälle vuodelle 5 miljoonaa euroa, ja kesäkuun loppuun mennessä määrärahasta oli käytetty 1,4 miljoonaa euroa.

Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja tehostamisurakan toteutus alkoi loppuvuonna 2017. Hankkeelle on varattu tälle vuodelle 5 miljoonaa euroa, ja kesäkuun loppuun mennessä määrärahasta oli käytetty 1,4 miljoonaa euroa, mikä on kaupungin investointien nettomenojen tähänastinen toteutumisaste.

Pohjavedet ovat rannikon sekä maan etelä- ja keskiosan pienissä pohjavesimuodostumissa laskeneet monin paikoin 10–60 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin on mitattu ajankohdan alimpia korkeuksia. Vielä ei ole alitettu edellisen merkittävän kuivuusjakson eli vuosien 2002–2003 tasoja.

Etenkin maan lounaisosissa pohjavedet saattavat laskea alle vuoden 2003 ennätyslukemien, jos vähäsateinen kausi jatkuu. Erityisen tärkeää olisi saada pohjavesivarastoihin täydennystä ennen pysyvän talven tuloa.

Makeanveden altaan pinta on kuivuudesta johtuen erittäin alhaalla -58 cm, mikä on 30-35 senttiä alempana kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Haihtuminen on ollut voimakasta ja lisäksi kuivuus on nostanut myös vedenkulutusta 15 prosenttia.

”– Jos ei tule kunnon sateita ennen kuin routa ja pakkanen tulevat, niin sitten haateellisempi tilanne, ja täytyy alkaa miettiä varasuunnitelmia. Meillä on takataskussa kyllä suunnitelma A:n lisäksi olemassa myös B,C ja D”, kertoo Uudenkaupungin Veden vesihuoltopäällikkö ja liikelaitoksen johtaja Kim Westerholm Uudenkaupungin Sanomissa.

Itä-Suomessa ja Lapissa järvien vedenpinnat ovat tavanomaisissa vedenkorkeuksissa tai hieman niiden yläpuolella. Maan länsi- ja keskiosissa järvien vedenkorkeudet ovat selvästi matalammalla kuin tyypillisesti loppukesästä ja myös jokien virtaamat ovat pieniä.

Järvien vedenpintojen lasku jatkuu syyskuussa. Maankosteuden vaje on suuri maan etelä- ja keskiosissa, joten sadetta tarvitaan runsaasti, jotta järvien pinnat kääntyvät nousuun. Ainakaan syyskuun ensimmäiselle viikolle ei ole ennustettu suuria sademääriä. Lue lisää tai tutustu hydrologisiin havaintoihin.


Järvivedet syyskuun alussa tavanomaista lämpimämpiä

Vedet jäähtyivät ajankohdalle tyypilliseen tapaan elokuun puoliväliin saakka, mutta tämän jälkeen ajankohtaan nähden lämmin sää on pitänyt myös veden lämpötilat tavanomaista korkeampina. Elokuun päättyessä veden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa pääosin 16–18 astetta ja Lapissa 11–14 astetta. Lukemat ovat yleisesti 0–3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia. Lisää

Uudenkaupungin pohjaveden korkeus on jatkanut laskuaan huhtikuun alkupuolelta lähtien ja jatkanee edelleen laskuaan. Pohjavesi saattaa ennusteiden mukaan laskea alle vuoden 2003 ennätyslukemien, jos vähäsateinen kausi jatkuu. Makeanvedenaltaan pinta on tällä miinus 58 senttiä ja se laski esim. elokuun aikana 12 senttiä.

Maamme lounaisrannikko on saanut sateita tänä kesänä selvästi muuta maata vähemmän

Makeanveden altaan pinta 58 senttiä miinuksella

Länsi-Suomen järvien vedenpinnat alhaisia ja laskevat edelleen hitaasti

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.9.2018

Ei auta itku markkinoilla, rahaa siellä pitää olla

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 7.10.2018


Otsikon sanontaa kuulee vieläkin joskus käytettävän ja pitänee yhä paikkansakin, vaikka järin suuria kauppoja ei markkinoilla tänä päivänä tehdä rahalla ne vielä pääasiassa maksetaan. 1700-luvulta lähtien syysmarkkinat on Uudessakaupungissa pidetty tuttuun tapaan lokakuun alussa. Ennen muinoin markkinat avattiin juhlallisesti jo aamukuudelta rummuttamalla raatihuoneen ikkunasta ”markkinarauha” ja lukemalla maistraatin markkinajulistus.


Perjantaiksi ja lauantaiksi oli U:gin torille ja Alisellekadulle asettunut lähes 100 myyjää ja markkinaväkeäkin oli kauniissa syyssäässä paikalla runsaasti. Markkinatarjonta oli pääosin perinteistä pärekoreista, vaatetavaraan ja kaikenlaiseen rihkamaan.


Luonnonantimille näytti olevan jonkin verran tarjontaa, mutta kysyntää olisi riittänyt enempäänkin, karpaloille ja kanttarelleille myytiin ei oota jo aikaisessa vaiheessa ja puolukkaa ei ollut myynnissä ollenkaan.


Markkinatunnelmaa loi lauantaina haitarimuusikko Tero Wallin, lapsille oli Nukketeatteri Piironginlaatikon Myllymuori Kerttu Aaltosen toimesta järjestetty hauskaa ohjelmaa, tarjolla oli laulatusta, askartelua, maalausta sekä pomppulinna. Hän laulatti tasatunnein sekä teetti syötävän hyviä juureshahmoja.

 

Kaupungin tapahtumateltassa, torin leikkipuiston kupeessa, oli markkinaselfie kilpailu ja kuvia näyttiinkin napsittavan ahkerasti. Ilmeisesti palkintona ollut kolme sadan euron lahjakortti kivijalkaliikkeisiin sai liikettä niveliin. Mukaan pääsi jakamalla kuvan Uudenkaupungin palvelut Facebook-ryhmään. Näin haluttiin nostaa esiin Uudenkaupungin palveluita.

– Ryhmä on näyteikkuna kaupungin tarjontaan, siellä keskustellaan, seurataan uutisia ja julkaistaan juttuja – TUTUSTU...

 

Markkinaväkeä kuljeksi lauantaina torilla aika ajoin tungokseen asti.

Tero Wallin (kesk.) on saanut musiikkiosuutensa päätök-seen ja markkinoiden juontaja Päivi Sappinen esittelee seuraavan esiintyjän Myllymuori Kerttu Aaltosen

Luonnonantimista karpalot ja kanttarellit loppuivat kesken – suppilovahveroita sen sijaa oli jo runsaasti tarjolla.

U:gin perinteiset syysmarkkinat kiinnostivat kansaa – jo tuttujen tapaaminen on riittävä syy käväistä niillä...

Myös poliittiset puolueet käyttivät hyväkseen tilaisuutta lähestyä kansaa. Vasemmalla Vasemmistoliitto, oikealla perussuomalaiset.

Sosialidemokraattien edustajat ovat saaneet työnsä tehtyä ja pakkaavat kamppeitaan, Pro Uusikaupunki ei vielä malta lopettaa asiansa esittelyä.

Kohta avautuu uusikaupunkilaisille mahdolisuus päästä vastaamaan #UKI20300 strategian kuntalaiskyselyyn

Avakka • 19.10.2018                                                                                                                LUE...

Uudenkaupungin valtuusto hyväksyi alkuvuodesta #UKI20300 strategian. Siihen kannattaa ja on syytä tutustua, sillä kohta avautuu mahdollisuus päästä vastaamaan siihen liittyviin kysymyksiin.

Kuntalaiskyselyn toteutus on tilattu Tasmart Oy -nimiseltä yritykseltä .

Kyselyn perusteena on, että kaupungille luodun #uki20300 strategian tai vision edistymisen arviointi edellyttää kuntalaisten mielipiteiden ja tilan kehityksen arviota.

Kyselyn lisäksi tilaukseen Tasmart Oy:ltä sisältyy myös sellaisten mittareiden tuottaminen, joiden avulla strategian toteutumista on mahdollista seurata.

U:gin kh esittää valtuustolle A-sairaalan ostamista – kaupungin talousarvion investointien käsittely siirtyi ensi viikkoon

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 7.11.2018

Uudenkaupungin kaupunginhallitus keskusteli eilisessä pitkäkäksi venyneessä kokouksessaan A-sairaalasta ja terveyskeskuksesta.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa A-sairaalan rakennuksen maa-alueineen (n.5,7 ha) sairaanhoitopiiriltä 1,5 milj. €:lla edellyttäen, että Uudenkaupungin terveyskeskuksen tilantarve tulee riittävästi tyydytetyksi eli nykyiset toiminnot mahtuvat sinne.

Kaupunginjohtajan esitys nykyisen terveyskeskuksen purkamisesta ei tässä vaiheessa saanut hyväksyntää, mutta asian selvittelya päätettiin jatkaa ja päätös terveyskeskuksen jatkotoimista tehdään myöhemmin.

Kaupunginvaltuusto varaa hankkeille määrärahan vuodeksi 2019.

Kaupunginhallitus päätti myös, että A-sairaalan tilojen suunnittelua jatketaan, vaikka ostopäätöstä ei ole vielä tehty. Suunnitelmissa ei esitetä tiloja A-sairaalan 1960-luvun siipiosaan. Terveyskeskuksen kaikki tilat suunnitellaan siirrettäviksi joko A-sairaalan tiloihin tai vuokrattaviin tilapäisrakennuksiin.

A-sairaalan tiloihin pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon terveyskeskuksen tiloja. Mahdollisesta lisärakentamisesta ja tilapäisrakentamisesta ja näiden kustannusarviosta päätetään myöhemmin erikseen suunnittelun edettyä

A-sairaalan kiinteistön kauppasopimus / ostosopimus tuodaan hallitukselle hyväksyttäväksi.

Toimintojen osalta hallitus sai myös vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019 – 2021 taloussuunnitelman  eilisessä kokouksessaan valmiiksi, mutta mielenkiintoa herättävät investoinnit käsitellään ensi viikon kokouksessa ja niistä kh tiedottaa vasta sen jälkeen ne on kokonaan käsitelty.

Viestintäkoordinaattorin vakanssia ei vieläkään perusteta. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6 - 5 hyväksyä Jaana Reijonsaaren ehdotuksen. Ks. äänestysluettelo.


Kaupunki ostaa A-sairaalan rakennuksen maa-alueineen sairaanhoitopiiriltä 1,5 milj. €:lla edellyttäen, että Uudenkaupungin terveyskeskuksen tilantarve tulee riittävästi tyydytetyksi eli nykyiset toiminnot mahtuvat sinne, esittää Uudenkaupungin kaupunginhallitus valtuustolle.

 

LISÄÄ juttuja aiheesta Vakka-Suomi ja meri