Vakka-Suomi

Lentoliikenne flightradar24

Laivaliikenne     KATSO

Bensan hinta?    KATSO

Meriveden korkeus KATSO

TYKS Vakka-S:n

sairaala/PALVELUT

VARAA

Sade ja pilvialueet             TUTKA...

Paikallisää Vakka-Suomi KATSO

Merisää                              KATSO...

Aallon korkeus           KATSO

Varoitukset             KATSO...

LOUNASLISTOJA U:gissa

Kelikamerat             KATSO...

Kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 2016

Kustavin Isokarin majakkasaareen laaditaan ranta-asemakaava

Avakka • Ilmo Suikkanen • 3.2.2016

Kustavin kunnan Kaurissalon kylään kuuluvaan Isonkarin majakkasaareen ollaan laatimassa ranta-asemakaavaa. Tavoitteena on mahdollistaa alueen elinvoimaisuus ja kehittyminen niin, että alueen luonto- ja ainutlaatuiset kulttuuriympäristöarvot turvataan ja otetaan huomioon alueen voimavarana.


Kustavin Kunnanhallitus päätti 1.2.2016 pidetyssä kokouksessaan hyväksyä Kustavin kunnan Kaurissalon kylän Isokarin ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavaa laatii arkkitehti Maritta Heinilä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä.

Kaavan laatiminen on tullut vireille Metsähallituksen aloitteesta. Noin 175 hehtaarin kokoisella Isonkarin saarella on kolme Metsähallituksen kiinteistöä ja kolme yksityisessä omistuksessa olevaa kiinteistöä sekä Finnpilot Pilotage Oy:n luotsiasema. Luotsiasema ei sisälly kaavoitettavaan alueeseen.


Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 34 §:n mukaan, jos maanomistaja MRL:n 74 §:n nojalla huolehtii ranta-asemakaavaehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle, hänen on toimitettava kaavan laatimista koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnalle ennen suunnitelman mukaisten menettelyjen aloittamista.


Kustavin kunta voi esittää maanomistajalle suunnitelmaa koskevat huomautuksensa ja ehdotuksensa suunnitelman täydentämiseksi.


Kunnanhallitus asettaa nyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ja osalliset voivat antaa siitä palautetta. Sen jälkeen nähtäville tulee kaavaluonnos, josta myös voi antaa kirjallisia mielipiteitä ja viranomaisilta pyydetään ennakkolausunnot.


Tarvittaessa suunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan kaavoitustyön kuluessa. Neuvottelut osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käydään ELY-keskuksen, kunnan ja osallisten kesken.

Tältä pohjalta valmistellaan kaavaehdotus, joka tulee muistutuksia ja lausuntoja varten nähtäville suunnitelman mukaan kesällä. Tavoitteena on, että kaava olisi valmis kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden syksyllä.


Isokarin majakkasaari sijaitsee Selkämerellä 20 kilometrin päässä Kustavista ja 22 kilometrin päässä Uudestakaupungista. Majakka on rakennettu vuonna 1833, mutta luotsitoimintaa siellä on harjoitettu jo ennen sitä. Isokari kuuluu Kustavin Kaurissalon kylään, mutta yhteydet sinne on hoidettu pääasiassa Uudenkaupungin kautta. 


Saarella on monipuolinen kasvisto ja linnusto, sen pohjoisosa on luonnontilainen. Osa saaresta kuuluu Selkämeren kansallispuistoon. Yksityinen yrittäjä Sektoriloisto Oy on viime vuosina järjestänyt ja kehittänyt saaren matkailupalveluja.


Majakkatoiminnan aikana muodostuneet rakennuskannan ja maapohjan omistussuhteet vahvistetaan kaavalla

Rakennukset sijoittuvat saaren eteläosiin ja kaava selkiinnyttää pitkän majakkatoiminnan varrella muodostuneita aikaisemmin kaavalla osoittamattomia maapohja- ja rakennusomistussuhteita. Kaavaprosessissa tutkitaan ja osoitetaan muun muassa loma-asutuksen, virkistyksen ja suojelun aluevaraustarpeet.


Tavoitteena on määritellä yksityisille rakennuksille tontit ja rakennusalat sekä muutoinkin järjestää maankäyttöä luonnonsuojelun ja rakentamisen osalta. Rakennuskannan nykyisten haltijoiden ja omistajien kanssa kaava-aloitteen tehnyt Metsähallitus on jo pääosin alustavasti päässyt sopimukseen maapohjan ja olemassa olevan rakennuskannan osalta.


Myös mahdollisuudet uusille rakennuspaikoille tutkitaan. Ne on tarkoitus osoittaa olemassa olevan kylärakenteen yhteyteen, ja säilyttää saaren luontoarvoiltaan merkittävimmät osat edelleen rakentamattomina.


Tavoitteena on luoda edellytyksiä omistusjärjestelyille, jonka tuloksena osa kyläalueesta siirtyisi yksityiseen omistukseen ja luontoarvoja omaava länsi- ja pohjoisosa saarta voitaisiin säilyttää rakentamattomana ja mahdollisesti suojella.

Arkkitehti Maritta Heinilä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä laatii Isonkarin ranta-asemakaavan kuvassa näkyvälle suunnittelualueelle.

Saaren rakennuskanta, joka lähes kokonaisuudessaan on vanhojen luotsi- ja majakanvartijasukujen jälkeläisten omistuksessa, on heidän toimestaan pääosin kunnostettu ja pidetty hyvässä kunnossa. Kuvassa saaren vanha luotsitupa.

Palkintoina arvotaan lahjakortteja paikallisiin liikkeisiin

Uusikaupunki pyytää kesäasukkailtaan palautetta mistä he täällä pitävät ja mitä parannettavaa olisi  Avakka • Ilmo Suikkanen • 2.5.2016                         LUE...


Uudenkaupungin kaupunki antaa kesäasukkailleen mahdollisuuden kertoa palautelinkissä, mistä he pitävät Uudessakaupungissa ja mitä kaupungin tulisi vielä parantaa. Kyselyyn pääsee alla olevan linkin kautta.

Paperisena kyselyn saa Passarista, jonne se myös palautetaan.   

Kaikkien elokuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan yksi 300 euron lahjakortti ja kaksi 100 euron lahjakorttia paikallisiin liikkeisiin. Voittajille ilmoitetaan voitosta viikolla 36.


Nimettöminä annetut palautteet eivät osallistu arvontaan.

Palautelinkki

Yhteispalvelupiste Passari: Rauhankatu 4, PL 20, 23501 Uusikaupunki,

puh. 02 8451 5500, yhteispalvelu@uusikaupunki.fi

Iso Vilissalon saaressa loma-asuntotontteja myytävänä

Avakka • 8.5.2016


Uudenkaupungin kaupunki myy tarjousten perusteella kolme ranta-asemakaavan mukaista lomarakennuspaikkaa Iso Vilissalon saaressa. Iso Vilissalo sijaitsee aivan kaupungin edustalla, n. 10 min. venematkan päässä kaupungista.

Rakennuspaikat myydään määräaloina ja ostaja vastaa tontin lohkomiskuluista. Rakennusoikeutta on yhteensä 150 k-m²/tontti.

Tarjoukset 10.6.2016 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hylätä kaikki tarjoukset.


Tutustu tontteihin lisää.

U:gin Kalannin koululle lähiliikunta-paikka-avustusta 69 000 euroa  

Avakka • 1.6.2016  


Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle yhteensä 870 000 euroa.

Avustusta sai muun muassa Uudenkaupungin kaupunki Kalannin koulun lähiliikuntapaikkaan 69 000 euroa.

Avustusta myönnettiin kaikkiaan 13 hankkeelle, Varsinais-Suomeen yhdeksän ja Satakuntaan neljälle rakennushankkeelle. Hakemuksia tehtiin 19.

Tärkeänä perusteena avustusten myöntämisessä ovat erityisesti olleet ns. lähiliikuntapaikat. Tänä vuonna avustusta saaneiden joukossa oli peräti kahdeksan lähiliikuntapaikkaa, lähinnä koulujen liikunnallisia pihahankkeita.

Kalannin yhtenäiskoulun 1.-9. luokat toimivat sekä Astalankujan että Urheilutien yksiköissä.

Soteen ja syteen:

Pienet kunnat muuttuvat pelkiksi kuoriksi – valta ja rahat katoavat

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.6.2016                                                           

Sotesta puhutaan pelkkänä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksena, vaikka todellisuudessa se vie kunnilta vallan päättää isosta osasta omia asioitaan, totuudenmukaisempaa olisikin ehkä puhua sotesta avoimesti kuntauudistuksena, arvioi Sanna Puhto sotea Seura-lehdessä 5.6.2016.

Kuntien omistamat sote-käytössä olevat rakennukset jäävät kunnille. Asiantuntijat arvioivat, että valtion kiinteistöyhtiö tulee vuokraamaan niistä 60–70 prosenttia maakunnallisten sote-yritysten käyttöön. Loput jäävät tyhjinä tiloina kuntien rasitteiksi. Valtio on luvannut auttaa kuntia selviämään tyhjiksi jäävistä tiloista, mutta ei ole kuitenkaan valmis käyttämään rahoitusta ongelman ratkaisemiseen.

Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä pitää sote-hanketta vallankaappauksena kunnilta. Pahinta on se, että kunnan itsehallinto murenee ja päätösvalta etääntyy asukkaista.

Kuntien omistamat sote-käytössä olevat rakennukset jäävät kunnille. Asiantuntijat arvioivat, että valtion kiinteistöyhtiö tulee vuokraamaan niistä 60–70 prosenttia maakunnallisten sote-yritysten käyttöön. Loput ovat jäämässä tyhjinä tiloina kuntien rasitteiksi. Ennakkoarvioiden mukaan Uudessakaupungissa psykiatrisen sairaalan, kuvan A-sairaalana tunnetulle rakennukselle, ei ole löytymässä käyttöä maakunnallisena sote-tilana. – Ulkoa katsoen ei tunnu mahdottomalta ajatus, etteikö rakennukselle löytyisi käyttöä muihinkin tarkoituksiin.

Vakka-Suomessa enemmistöllä kunnista mahdollisuus laskea kunnallisveroaan uudessa sotessa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.6.2016                                                                                                      


Valtiovarainministeriö on julkaisi tänään keskiviikkona kuntakohtaisia laskelmia sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen. Ministeriön mukaan laskelmat antavat suuntaa myös kunnallisveroprosentin muutoksista tulevaisuudessa.

Tänään julkaistussa lakiluonnoksessa linjataan, että maakunnat kantavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluista vuodesta 2019 lähtien. Kunnille tämä tarkoittaa muutoksia talouden tasapainoon, merkiten kuntien käyttötalouden tulosta ilman tilinpäätöseriä eli sitä, kuinka kunnan vuosikate riittää poistoihin.


Se toteutuvatko veroalennukset kunnissa riippuu paljolti mm. siitä, mitä investointeja niissä on työn alla. Tärkeä peruste jättää alennusvarakäyttämättä on siirtää se kuntalaisten palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Muutoksen jälkeen eräillä paikkakunnilla Vakka-Suomessa olisi paineita nostaa kunnallisveroprosenttejaan. Tällaisia kuntia ovat Taivassalo -100 euroa/asukas, Pyhäranta -98 euroa, Kustavi -43 euroa.

Yhtä lailla täällä on myös kuntia, joiden kunnallisveroa voitaisiin laskea. Sellaisia ovat Masku, Mynämäki,  Nousiainen ja Vehmaa 100 euroa, Uusikaupunki 39 euroa sekä Laitila 15 euroa.

Laskemat ilmaisevat kuntien nykytilanteen euroina asukasta kohden, kunnan talouden uuden tasapainotilan vuonna 2023 ja näiden muutoksen suuruuden. 

                                                                                                                                LUE LISÄÄ Iltasanomat...

Pyhäranta havittelee Raumaa Varsinais-Suomen maakuntahallintoon 

Avakka • Ilmo Suikkanen • 5.10.2016

Pyhärannan kunta on etunenässä jättänyt lausunnon valtionhallinnon sote- ja maakuntauudistuksesta. Kunnilla on lausuntoihinsa jättöaikaa vielä pitkälle marraskuuhun.,

Pyhärannan kunnanhallituksen hyväksymän lausunnon sävy on kriittinen. Alueuudistusta epäillään muun muassa ihmisten eriarvoistumisesta, palveluiden keskittymisestä maakuntakeskuksiin sekä demokratian vaarantumisesta.

Rauman eteläpuolen rajakunta Pyhäranta kokee olevansa oikeassa seurassa Varsinais-Suomessa. Toisaalta se nostaa esiin mahdollisuuden vahvistaa maakuntaa "esimerkiksi yhdistämällä Satakunnan eteläosia Varsinais-Suomen maakuntahallintoon", kirjoittaa Länsi-Suomi.

Asia ei ole uusi, jo 1.11.2011 YLE Uutisten kyselyn mukaan useassa kunnassa pohditaan kuntaliitoksia myös maakuntarajojen yli. Esimerkiksi Pyhäranta ja Laitila olivat silloin valmiita yhdistymään maakuntarajan yli Rauman kanssa.

Hankkeen toteutumisen suhteen ei liene nytkään paljon odotettavissa, Satakunta pienenä maakuntana tuskin on hevillä luovuttamassa alueitaan. Pyhärannan lausunto heijasteleekin kunnan ongelmallista maantieteellistä asemaa Uudenkaupungin ja Rauman välimaastossa, vaikka lausunnon mukaan kunta kokeekin olevansa oikeassa seuras-sa Varsinais-Suomessa, sen asukkaista eteläinen osa suuntautuu Uuteenkaupunkiin ja pohjoinen Raumaan.

Valtuustoaloite valiokunnan perustamisesta Uudenkaupungin rahankäyttöä selvittämään


Avakka • 18.10.2016


Viime ajat on kaupungissamme käyty vilkasta keskustelua virkahenkilön mahdollisesta taloudellisen edun tavoittelusta sekä päättäjien halusta salailla tapahtunutta. Kuppiloissa käydyt keskustelut perustuvat, tiedon puutteen vuoksi huhuihin sekä luuloihin. Huhujen ja luulojen kasvaessa valtaviin mittoihin, niiden seurauksita kärsivät yleensä eniten syntipukiksi ajautuneet viattomat lähimmäisemme, pohjustavat Muutos 2011-ryhmän Jari Valkonen ja kommunistien Pertti Haverinen 10.10.2016 valtuuston kokouksessa jättämäänsä aloitetta.


Kaupunkilaisten laajaksi paisunut kiinnostus ja spekuloinnin halu Uudenkaupungin kaupungin asioiden valmistelua ja päätöksentekoa kohtaan on täysin ymmärrettävää: huomattavasta omaisuuden myynnistä huolimatta viime valtuustokausi päätyi lähes  10 miljoonan euroa miinukselle. Kun kaiken mainitun lisäksi kaupunkilaistemme veroja ja taksoja korotettiin, palveluita ajettiin alas sekä kaupunkimme kehittämistä laiminlyötiin, ovat kaupunkilaiset ansainneet selkeitä vastauksia oudosta valmistelusta ja päätöksenteosta ja niiden seurauksena tapahtuneesta verovarojen käytöstä.


Haluamme muistuttaa, että Uudenkaupungin kotisivuilla lukijaa tervehtii teksti: ”Kaupungin hallinto toimii avoimuuden hengessä.” Jos todella haluamme olla kaupunkilaisten luottamuksen arvoisia luottamushenkilöitä, tarjoamme kaupunkilaisille salailun ja selitysten sijaan huhuja selventävää faktatietoa esim. elinkeinopuolen mahdollisista hämäryyksistä, ulkomailla pidetyistä virkahenkilöiden kokouksista ja virkahenkilöiden kaupungin piikkiin tekemistä risteilyistä, luottamushenkilöiden ulkomaanmatkoista jne, painottvat valtuutetut Jari Valkonen ja Pertti Haverinen selvitysvaliokunnan perustamista esittävässä aloitteessaan.

Uudenkaupungin soijatehdas aloittaa tappiollisuudesta johtuvat yt-neuvottelut

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 18.10 2016

Uudessakaupungissa toimiva Nordic Soya Oy aloittaa yhtiön heksaanilaitoksen tappiollisuudesta johtuvat koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut.

– Soijarouhetta ja soijaöljyä päätuotteina tuottavan heksaanilaitoksen tuotantokustannukset ovat liian korkeat suhteessa tuotteiden markkinahintoihin. Heksaanilaitoksen kannattavuutta ei voida merkittävästi parantaa myyntivolyymiä kasvattamalla, todetaan yhtiön tiedotteessa.

Suuri osa yrityksen henkilöstöstä työskentelee soijarouheen, -öljyn tai lesitiinin valmistuksessa sekä niiden tuotantoa tukevissa kunnossapito- tai laboratoriotoiminnossa. Toteutuessaan irtisanomiset koskisivat enintään 30 yhtiön työntekijää. Yhtiö työllistää kaikkiaan 57 henkeä, joista osa on määräaikaisia.

Kunnat.net Aila Puustinen-Korhonen ja Tero Tyni:

Valinnanvapaus voi vahingoittaa heikoimpia


Sote-palvelujen valinnanvapaudelle on asetettu yleviä tavoitteita kustannusten laskusta ja yksilönvapaudesta. Kun valinnanvapauden toteuttamista ohjaavia linjauksia käy läpi sosiaalipalvelujen asiakkaiden näkökulmasta, näyttää valitettavasti siltä, että uudistus pikemminkin heikentää ainakin joissakin palveluissa mahdollisuuksia perustuslain takaamiin riittäviin sote-palveluihin.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että valinnanvapaus toteutetaan pääsääntöisesti siten, että kunnan asukas valitsee listautumalla yksityisen palveluntuottajan, kolmannen sektorin tai maakunnan omistamaan yrityksen, joka tuottaisi kuntalaisen tarvitsemat valinnanvapauden piirissä olevat sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimija saisi rahoituksensa listautuneiden asiakkaiden perusteella. Raskaampiin palveluihin pääsisi portinvartijan kautta, ja niihin liittyisi erillinen korvausjärjestelmä.

Laaja valinnanvapaus sekä mahdollisuus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta esimerkiksi puolen vuoden välein herättää huolta erityisesti lasten ja perheiden palvelujen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen osalta.

Ihmisellä on toki oikeus tehdä itselleen haitallisia valintoja. Silloin, kun haitallinen valinta vaikuttaa henkilön lisäksi hänen omaisiinsa tai läheisiinsä, valinnanvapauden laajentaminen vaarantaa yksilöiden ja yhteiskunnan näkökulmasta järkevien palvelujen toteutumista. Valinnanvapaus voi myös heikentää hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä kärjistää hyvinvointi- ja terveyseroja.

Esimerkki: Perheessä päihdeongelma, mutta vanhemmat eivät valitse apua

Otetaan esimerkiksi päihdeongelmainen perhe. Lapsen koulussa tai päivähoidossa ollaan huolissaan lapsen tilanteesta ja ohjataan perhettä sosiaalihuoltoon. Vanhemmat eivät ole halukkaita osallistumaan palvelutarpeen arviointiin eivätkä halua ottaa muitakaan palveluja vastaan. Perheen oma ja ammattilaisen näkemys tilanteesta ovat hyvin erilaisia.

Vanhemmat haluavat pitää ongelmansa piilossa ja pitävät etäisyyttä viranomaisiin sen sijaan, että toimisivat tiiviissä yhteistyössä auttajatahon kanssa.  Puhelimeen ei vastata eikä kotona olla, kun kotikäynnille mennään. Sovitut palaverit peruuntuvat.

Samankaltaisia ilmiöitä kohdataan usein lasten ja perheiden palveluissa, mutta ne eivät ole vieraita muissakaan sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Valinnanvapauden myötä oikeus vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta mahdollistaa helposti asiakkuuden ja palvelun välttelyn. Lapsi voi jäädä kokonaan vaille tarvitsemaansa apua, jos vanhemmat hyödyntävät valinnanvapauttaan täysimääräisesti vaihtamalla sosiaali- ja terveyskeskustaan aina, kun se on mahdollista. Luottamuksellisia ja jatkuvia asiakassuhteita ei synny, lapsen tuentarve voi jäädä havaitsematta tai perheelle kerta toisensa perään tarjotaan palveluja, jotka eivät välttämättä vastaa todelliseen palvelutarpeeseen.

Varhainen puuttuminen, tehokas palveluohjaus ja oikea-aikaiset palvelut eivät silloin toteudu. On epätodennäköistä, että kustannussäästöjäkään syntyy. Korjaavat toimenpiteet ovat huomattavan kalliita, jos niihin päädytään vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat kärjistyneet.

Ratkaisuksi ei tässä riitä lupaus tai linjaus, että julkista valtaa käytettäisiin jatkossakin virkavastuulla tai tieto, että asiakkaat eivät kovin usein nykyäänkään ole vaihtaneet terveyskeskustaan, vaikka mahdollisuus on ollut olemassa.

Bisneslogiikka ei toimi, kun palvelun tarve muuttuu

Tarkastellaanpa vielä tilannetta, jossa väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen työntekijä havaitsee, että listautuneella asiakkaalla on kotipalvelun tarve. Asiakas saa lähetteen tai palvelusetelin kotipalveluun ja valitsee kotipalveluyrittäjän, jolta hankkii palvelun.

Etukäteen on hankala arvioida, onko kotipalvelun tarve neljä käyntiä, 10 käyntiä vai kenties jopa kuukausia kestävä. On otettava huomioon, että huolellinenkaan palveluntarpeen arviointi ei tuo esiin kaikkea palvelutarvetta. On tavanomaista, että työntekijä vasta asiakkaan kanssa työskennellessään havaitsee avun tarpeita, joihin kotipalvelu ei pysty laisinkaan vastaamaan. Käyntien määrä ei riitä tai tarve ilmeneekin täysin toisenlaiselle palvelulle, kuten vaikkapa mielenterveyspalvelulle.

Yksittäisen kotipalveluyrittäjän kannalta katsoen voi olla intressi jatkaa palvelua, johon asiakkaan palveluntarve on etukäteen arvioitu, koska ohjaaminen asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisempaan paikkaan tarkoittaisi asiakassuhteen päättymistä ja laskutuksen lakkaamista.

Tilanne saattaa johtaa siihen, että palvelu jatkuu, vaikka se ei enää vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Toisaalta, voi olla helppoa ohjata asiakasta käyttämään valinnanvapautta saman yrityksen muihin palveluihin suoriteperusteisesti laskutettavaksi jos ja kun lisätarpeita löytyy. Valinnanvapaus ei tätä estä.

Kustannusten näkökulmasta ongelmallinen asia on myös asiakkaan palvelutarpeen vähentyminen. Jos tarve vähenee, yrityksellä ei ole intressiä raportoida asiasta asiakkaan lähettäneelle sosiaali- ja terveyskeskukselle, vaan hyötyä ”helposta” asiakkaasta niin kauan kuin mahdollista.

Mielenkiintoinen tilanne syntyy siitäkin, jos sosiaali- ja terveyskeskusta ylläpitävä yrittäjä havaitsee, että listautunut asiakas vaatii huomattavan paljon euroja – enemmän kuin asukasperusteinen laskutus tuottaa. Yritykselle syntyy intressi houkutella asiakasta käyttämään valintaoikeuttaan, eli vaihtaa sosiaali- ja terveyskeskusta. Erityisen vaikea tämä tilanne on niiden asiakkaiden kohdalla, jotka eivät palvelua edes halua.

Valinnanvapaus suo oikeuden tehdä huonoja valintoja

Valinnanvapaus sopii sosiaalipalveluissakin tilanteeseen, jossa palvelutarve on ennakoitava ja selkeä. Sen sijaan niissä palveluissa, joissa palveluntarve on moninainen ja muuttuva, on todennäköistä, että asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisen palvelun saaminen vaarantuu valinnanvapauden myötä.

Valinnanvapauden uskotaan tuovan kustannussäästöjä ja edistävän kilpailullisuutta. Valinnanvapaus vaarantaa palveluintregraation, jolla tavoitellaan merkittäviä säästöjä. Valinnanvapaus saattaa luoda suotuisan ympäristön asiakassuhteiden katkoksellisuudelle, tiedonkulun ongelmille ja erilaisille viiveille palvelutarpeen arvioinnissa ja tuen antamisessa. Luottamuksellinen ja hyvä asiakassuhde on monesti edellytys vaikuttavaan sosiaalipalveluun.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Ainakin sosiaalipalveluissa on ilmiselvästi palveluita, joissa valinnanvapaus vaarantaa riittävien palvelujen järjestämisen. Näihin palveluihin valinnanvapaus ei sovi ja ne tulisikin rajata valinnanvapauden ulkopuolelle.

Kaikista syytteistä vapautetun kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin virasta pidättäminen päättyi

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.1.2017

Uudenkaupungin kaupunginhallitus käsitteli maanantain kokouksessaan virasta pidätettynä olleen kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellénin tapausta. Hallitus päätti lopettaa virasta pidättämisen mutta myös kuulla Arvela-Helléniä sen aikaisista tapahtumista, uutisoi Vakka-Suomen Sanomat

Rikosepäilyjen vuoksi kaupunginhallitus päätti lokakuun alussa pidättää Arvela-Hellenin virastaan. Asia oli esillä joulukuun lopulla Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa ja kaikki syytteet Arvela-Helléniä vastaan hylättiin.

Kaupunginjohtaja Atso Vainio esitys olikin, että koska virastapidätykselle ei muuttuneessa tilanteessa ole perusteita, se päätetään välittömästi ja kaupunginarkkitehti saa palata hoitamaan virkaansa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Nikula (kok.) esitti eriävää päätöstä. Hänen esityksessään viraltapidätys päättyy jo käräjäoikeuden päätöksen perusteella, mutta sen lisäksi Arvela-Hellénille on varattava tilaisuus tulla kuulluksi poissaolonsa aikana toistuvasti ja ilman oikeutusta tehdyistä virka- ja työtoimista.

Vasemmistoliiton Harto Forss oli myös viralta pidättämisen päättämisen kannalla, mutta ehdotti, että päätösesityksestä poistetaan loppuosa eli ”ja kaupunginarkkitehti saa palata hoitamaan virkaansa.”

Äänestyksessä Nikulan esitys voitti Forssin esityksen äänin 6–5 ja toisessa äänestyksessä pohjaehdotuksen 6–4.

Molemmissa äänestyksissä Nikulan ehdotusta kannatti Nikulan lisäksi muut kokoomuslaiset eli Maija Junkola-Lehtonen ja Lasse Virtanen, keskustan Mauri Kontu ja Birgitta Runola sekä perussuomalaisten Ritva Salminen.

Vastaan äänestivät demarien Merja Koski, Lea Myllymäki, Janne Sjölund ja Jaana Vasama sekä vasemmistoliiton Harto Forss, paitsi jälkimmäisessä äänestyksessä Forss äänesti tyhjää.

Sosialidemokraatit jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, koska tehty päätös on heidän mielestään pykälän otsikon alueen ulkopuolella. Kapulakielinen otsikko kuuluu: Kaupunginarkkitehdin virantoimituksesta pidättämisen harkitseminen, kirjoittaa Vakka-Suomen Sanomat.

Uudenkaupungin satamalle liikenne-päällikkö – tehtävään valittu Kalle Nuutila

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.8.2017


Uudenkaupungin Satama Oy:n johtokunnan päätöksellä sataman liikennepäälliköksi on valittu Kalle Nuutila. Hän astuu tehtäviinsä Valmet Automotiven palveluksesta, jossa hän on vastannut mm. kuljetuksista.


Liikenepäällikön toimi päätettiin perustaa lisääntyneen satamaliikenteen takia. Aikaisemmin satamassa ei ole vastaavaa titteliä ollut. Sataman johtokunta teki valinnan jo kesäkuussa ja uuteen tehtäväänsä Nuutila siirtyy kuunvaihteessa. Paikka ei ollut julkisessa haussa.


Liikennepäällikön toimenkuvaan tulee kuulumaan mm. sataman operatiivisten toimintojen kehittäminen. Kalle Nuutilalle kyseessä uusi aluevaltaus, mutta kymmenen vuoden ura autotehtaan kuljetusten parissa on tutustuttanut tähänkin puoleen. Autotehdas on sataman tärkein yhteistyökumppani, mutta muitakin sillä riittää.


Nykyinen satamajohtaja Esa Soini on kertonut jäävänsä ensi vuonna eläkkeelle.

Satamalle VPK:n paviljongin kentästä lohkaistu kaistale on jo täyttynyt rekkojen konttiperävaunuista, mikä sekin kertoo sataman autotehtaan lisääntyneen tuotannon kasvattamasta satamaliikenteestä.

Uusi hotelli nousee ensi kevääksi U:gissa kaupunginlahden Sorvakon puolelle Cafe & Bed Rannan viereen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.9.2017

Sorvakon sillan toisella puolella olevan yksittäisen rantamakasiinin viereen rakennetaan hotelli. Hotellista tulee rantamakasiinien mallinen, kaksiosainen sekä  kaksikerroksinen ja  noin 24 neliön huoneita siihen tulee 16 kpl.

Rakennustöiden ovat alkaneet ja hotellin avajaisia suunnitellaan viettetävän viimeistään alkukesästä.

Hotellin rakennuttajina toimivat perustettavan yhtiön lukuun Dalla Oy ja Hot Group Oy. Dallan Kari Dahlbergin ja Hot Groupin Hannu Hotanen sanovat Uudenkaupungin positiiviset tulevaisuuden näkymät ja kaupungin virkamiesten ripeät toimet ovat myötävaikuttaneet hankkeen nopeaan alullepanoon. Perustettavaan yhtiöön siirtyvät sen valmistuttua myös viereisen lounasravintolan kaksi majoitushuoneistoa.

Tyylillisesti rakennuksista tulee muiden rannan makasiinien mallisia. Ne on suunnitellut kalantilainen Arkkitehtuuritoimisto Ossi Sarkoranta Ky.

Työt hotellin rakennustyömaalla ovat käynnissä ja sen avajaisia aiotaan viettää viimeistään alkukesästä.

Valmet Automotive alkaa tehdä jo tänä syksynä akkuja Avant Tecnolle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.9.2017

Valmet Automotive ja ylöjärveläinen Avant Tecno Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen akkujen sarjavalmistuksesta. Valmet Automotive alkaa valmistamaan litium-akkuja Avant Tecnon uuteen täyssähköiseen Avant e6 -kuormaajaan. Akkujen tuotanto aloitetaan Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa syksyn 2017 aikana.

Valmet Automotive tulee valmistamaan Avant e6 -kuormaajan litium-akut Uudessakaupungissa, autotehtaan yhteyteen rakennetuissa uusissa tiloissa.

Avant e6 on maailman ensimmäinen täyssähköinen kuormaaja, jossa on käytössä litium-akkutekniikka. Akun nopea lataus mahdollistaa jatkuvan ja tehokkaan työskentelyn. Ammattikäyttöön suunnitellun e6-kuormaajan litium-akkujärjestelmä on Valmet Automotiven suunnittelema.

– Tämän tyyppisten täyssähköisten laitteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Päästöttömät, hiljaiset ja silti tehokkaat työkoneet sopivat erinomaisesti työskentelyyn esimerkiksi kaupunkien keskusta-alueilla tai rakennusten sisällä, kertoo Avant Tecnon varatoimitusjohtaja Jani Käkelä.

– Yhteistyö Avant Tecnon kanssa on Valmet Automotivelle avaus uudelle liiketoiminta-alueelle. Kyseessä on ensimmäinen akku, jonka otamme sarjavalmistukseen, kertoo Valmet Automotiven sähköajoneuvoliiketoiminnan johtaja Jyri Kylä-Kaila.

Kasvava autotuotanto ja sen myötä valtavasti lisääntynyt rekkaliikenne valtaavat uusia alueita autotehtaan ympäristöstä. Myös Avant e6 -kuormaajan litium-akut tullaan valmistamaan Uudessakaupungissa, autotehtaan yhteyteen rakennetuissa uusissa tiloissa.

Suomalaisena työnä kehitetty Avan e6 -kuormaaja.

Hotellirakennuksen puuelementtejä kootaan vauhdilla kaupunginlahden Sorvakon puolella Avakka • Ilmo Suikkanen • 10.11.2017

Sorvakon sillan toisella puolella olevan rantamakasiinin viereen nousee parhaillaan vauhdilla hotelli. Hotellista tulee rantamakasiinien mallinen, kaksiosainen sekä  kaksikerroksinen ja  noin 24 neliön huoneita siihen tulee 16 kpl.

Hotellin avajaisia on suunnitelmissa vietettää jo alkukesästä ensi vuonna.

Hotellin rakennuttajina toimivat perustettavan yhtiön lukuun Dalla Oy ja Hot Group Oy.

Tältä näytti sama maisema 1940-50-lukujen vaihteen tienoilla. (Kuva marraskuussa 2017 museon käyttöön saadusta negatiivi-kokoelmasta).

Sataman ja Kainpirtin asemakaavamuutosehdotus kh:n käsittelyyn

U:gin sataman maa-alan ensi-sijainen laajenentamisvaihtoehto on Kainpirtintien suunta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.2.2018

Kainpirtintien ja kaupungin suunnalle lähdettäessä tulee vastaan VPK:n paviljonki, joka on v. 2016 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi. Kaavaprosessin tarkoituksena selvittää, voiko paviljongin suojelumerkinnän purkaa. VPK:n paviljongin kenttäalueesta osa on jo otettu satama-alueen laajenemisen yhteydessä käyttöön.

VPK:n paviljonki on rakennusinventoinnissa luokiteltu paikalliseksi, kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja aatehistoriallisesti arvokkaaksi. Rakennusta on käytetty yhdistyksen omissa tilaisuuksissa ja sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille. Viime vuosina käyttö on vähentynyt; VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovatkin päätyneet siihen, että VPK voi luopua paviljongista, mikäli kaupunki luovuttaa VPK:lle asemakaavoitetun tontin paloaseman läheisyydestä. Yhdistys tarvitsee erityisesti halli- ja lämmintä varastotilaa, ei niinkään juhla- ja kokoontumistiloja.

Paviljongin merkitys kokoontumis- ja juhlatilana on vähentynyt viimeisten vuosien aikana sen ympäristön muututtua olennaisesti teollisemmaksi. Rakennus on myös päässyt rapistumaan talkootyön suosion hiivuttua.

VPK omistaa kaupunkialueella myös torin kulmalla olevan kivirakennuksen. Rakennus on osittain vuokrattu ulkopuolisille liiketilaksi, mutta sieltä löytyy myös kokoontumistiloja.

Paviljonkia vastaavia, rakennus- ja kulttuurihistoriallisia ja edelleen alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavassa käytössä olevia rakennuksia löytyy kaupungista muitakin. Yliselläkadulla sijaitseva 1900-luvun alkupuolella rakennettu Työväentalo, tilausravintolana nykyään toimivat Vallila sekä Pryki, joka on alun perin ollut asuin-, liike- ja teollisuusrakennus. Maaseudulla, liitoskuntien alueilla kokoontumistiloja ovat olleet seurantalot, joita on edelleen useampi käytössä Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa.

VPK:n paviljongin jäljellä olevan tontin alueelle mahtuisi trailereita n. 45 kpl. Määrä vastaa ennustettua, yhden vuoden tilantarpeen kasvua. Tämän tontin osoittaminen satama-alueeksi mahdollistaa satama-alueen ulottamisen myös laajemmalle ja parantaisi näin ollen tilannetta pidemmälläkin ajalla.

Paviljonkia ympäröivät alueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista teollisuusaluetta. Näiden osalta tutkitaan myös mahdollisuutta muuttaa niitä satamatoimintojen alueiksi.

Vesialuetta täyttämällä sataman edustalla maa-aluetta     saadaan vain vähän lisää

Vesialuetta täyttämällä sataman maa-aluetta pystytään laajentamaan voimassaolevan asemakaavan puitteissa vielä n. 4000 m2. Vajaan puolen hehtaarin täyttäminen vaatii irtolouhosta n. 60 000 m3. Louhoksen hinta on n. 6 €/m3, mikäli käytetään lähiseudun rakennustyömailta saatavaa ylijäämäkiviainesta. Tämä tekee täyttämisestä myös hidasta, sillä täyttöön vaadittavan kiviaineen saatavuus on ajoittaista. Varta vasten täyttöä varten hankitun kiviaineksen hinta on kaksinkertainen.

Täyttämiseen vaaditaan Aluehallintoviranomaisen lupa ja täyttömahdollisuuskin on asemakaavasta ja satama/telakka- alueen muista toimijoista johtuen rajallinen. Satama-alueen laajentuminen merialuetta täyttämällä voisi olla mahdollista pitkällä aikavälillä.

Telakan alueella ja Kalasataman suuntaan laajentumismahdollisuutta ei katsota olevan.

Maanantain kokouksessa päätösesitys on, että kaupunginhallitus päättää kuulla osallisia osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Asemakaavamuutoksen laajuus ratkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen.

Ensin on tarkoitus tutkia mm. se, onko nykyisessä asemakaavassa oleva paviljongin suojelumerkintä mahdollista purkaa.

Jos satama-alue laajenee paviljongin suuntaan, varautuu kaupunki järjestämään VPK:lle korvaavaa aluetta kaavoituksella paloaseman ympäristöön.

Tämän ehdon toteutuessa VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovat valmiita luopumaan paviljongista. Paviljongin ja alueen käyttö on viime vuosina entisestään hiipunut ja myös itse rakennus on jo rapistunut.





Ei ole kauaa kun palviljongin kentästä lohkaistiin osa rekkaparkille ja nyt ovat menossa loputkin.

VPK:n paviljonki on v. 2016 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi. VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovat kutenkin ilmaisseet valmiutensa luopua paviljongista, jos satama-alueen laajetessa paviljongin suuntaan, kaupunki varautuu järjestämään VPK:lle korvaavaa aluetta kaavoituksella paloaseman ympäristöön.

Uudenkaupungin VPK kunniajäsenineen 50-vuotisjuhlakuvassa 20.08.1916, taustalla VPK:n paviljonki. Kaupunginvaltuusto lah-joitti 1886 sataman läheltä kivikkomäen juhlakentäksi. Paviljonki rakennettiin 1888-89 ja vihittiin käyttöön 30 kesäkuuta 1889. En-simmäinen laajennus tehtiin 1905 ja toinen 1946 (U:gin historia IV sivu 182).

Ylhäältä katsottuna satama-alueen rakennuste-hokkuudessa näyttäisi olevan parantamisen varaa. Suuren osan alueesta vie merikuljetusta odottavien autojen parkkeerausalue (kuva oik.). Mistään ei ilmene onko tehokkuuden lisäämi-seksi otettu huomioon ylöspäin suuntautuminen eli soveltuvin osin toteutetut kaksitasoratkaisut.

Asemakaavoitettava sataman alue on Uudenkaupungin Satama Oy:n omistuksessa. Osa asuin/liiketonteista ja Kalasatamantien pohjoispuolella olevat teollisuustontit ovat yksityisomistuksessa. Muu alue on kaupungin omistuksessa, osa vuokrattuna pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Itämeren silakoissa yhä vähemmän ympäristömyrkkyjä


Avakka • kuva ja teksti Ilmo Suikkanen • 26.3.2018


Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden päästöjä on rajoitettu voimakkaasti kansainvälisin sopimuksin ja rajoituksin, mikä näkyy mittaustuloksissa, uutisoi verkkosivuillaan Suomen Ammattikalastajainliitto.

Myös bromattujen palonestoaineiden (PBDE) pitoisuudet silakoissa ovat puolittuneet 2000-luvulla, mikä kertoo yhdisteille asetettujen käyttökieltojen vaikutuksesta. Elohopean pitoisuus on säilynyt ennallaan. Se on selvästi pienempi kuin EU:ssa asetettu enimmäispitoisuus.

Sen sijaan vettä ja likaa hylkivissä tekstiileissä ja teollisuudessa käytettävien perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) pitoisuudet ovat kasvaneet hieman vuodesta 2009. Pitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, etteivät ne aiheuta terveyshaittaa. Perfluorattujen yhdisteiden käyttöä on alettu rajoittaa vasta viime vuosina. Niiden runsaan käytön ja pitkäikäisyyden vuoksi yhdisteet ovat vasta siirtymässä Itämereen. 

Metalleista vain arseenin kokonaispitoisuudet silakoissa ovat jonkin verran kasvaneet vuoteen 2002 verrattuna. Kaloissa arseeni on pääosin orgaanisessa muodossa, jota yleensä pidetään ihmiselle haitattomana.


Kalan syönnin terveyshyödyt voittavat mahdolliset haitat

Ympäristömyrkyistä huolimatta kalan käyttö on turvallista ja terveellistä. Sekä dioksiinien että PCB-yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet ovat selvästi EU:n asettamia enimmäispitoisuuksia pienemmät.

”Kala on terveellistä ja ravintoarvoltaan hyvää ruokaa. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksena on, että ihmiset söisivät kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa ja käyttäisivät useampia kalalajeja. Eviran mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien ei kuitenkaan kannata syödä isoja silakoita eikä Itämerestä pyydettyjä lohia tai taimenia useammin kuin 1-2 kertaa kuukaudessa,” kertoo tutkimusprofessori Hannu Kiviranta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.


Rasvaiset kalat keräävät ympäristömyrkkyjä

Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä kertyy eniten Itämeren rasvaisiin kaloihin, kuten kilohailiin ja silakkaan, jotka ovat Itämeren lohen pääasiallista ravintoa.

Arvioiden mukaan jopa yli 80 prosenttia suomalaisten dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kokonaissaannista tulee luonnonkalasta. Suomalaisten altistuminen dioksiineille ja PCB-yhdisteille vähenee, kun näiden yhdisteiden pitoisuudet pienenevät Itämeren rasvaisessa kalassa.

Uudet tulokset liittyvät Itämeren ja Suomen sisävesien kalojen ympäristömyrkkypitoisuuksia tutkivaan EU-kalat III -hankkeeseen. Hankkeessa ovat mukana Evira, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen rahoittaa valtioneuvoston kanslia.

Pohjanlahdelta ja Suomenlahdelta pyydettyjen silakoiden dioksiinien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet alle puoleen 2000-luvulla, selviää uudesta tutkimuksesta. Erilaisen osittain tai kokonaan fluoratut orgaaniset yhdisteet (PFAS) sen sijaan ovat nousussa. Näitä yhdisteitä on tuhansia ja niiden ominaisuudet eroavat toisistaan

Tämän talven pitkistä pakkasjaksoista huolimatta silakan troolaus on jatkunut Selkämerellä koko ajan.

Nordic Soyan härkäpapurouheella on saatu hyvät kasvatustulokset broilerin tuotannossa – iso tuotanto avautumassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 6.4.2018

Uudenkaupungin Nordic Soyan härkäpapurouheella on tehty useita broilerien kasvatuskokeita viimeisen puolen vuoden aikana lihayhtiö HK Scan Oyj:n toimesta.

Koetuloksien perusteella härkäpapurouheella voidaan korvata soijarouhe kokonaan ja kotimaisella vastuullisella valkuaisella (härkäpapurouhe, herne) kasvatetun broilerin tuottaminen kuluttajille on mahdollista.

Merkittävää tulos kasvatuskokeissa oli, että vain Nordic Soyan prosessoimalla härkäpapurouheella tulokset olivat hyvät. Sitä vastoin, prosessoimattomalla härkäpavulla lintujen kasvu heikkenee merkittävästi.

Härkäpapurouheen valmistusmäärät riippuvat merkittävästi siitä miten broilertuottajat ottavat vaihtoehtoisen rehun vastaan. Härkäpapurouheen osuus rehussa on kuitenkin merkittävä.

HKScan korvaa soijaa kotimaisilla palkokasveilla Kariniemen® -ketjussa

Rehuinnovaatio kasvattaa härkäpavun tarvetta Suomessa

HKScanin Kariniemen® -tiloilla voidaan rehuinnovaation ansiosta siirtyä ensimmäisinä Suomessa eläinten ruokinnassa soijavalkuaisesta kotimaisiin palkokasveihin mm. härkäpapuun. Kananpoikien ruokavalion uudistaminen kasvattaa ketjun kotimaisuusastetta entisestään.

”Uudistamalla kasvatusmenetelmiä ja rehustusta kehitämme yhdessä sopimustuottajiemme kanssa entistä parempia Kariniemen® -tuotteita kuluttajille. Viime syksynä otimme Kariniemen-ketjussa käyttöön uuden ainutlaatuisen kasvatusmenetelmän, joka mahdollistaa untuvikkojen kuoriutumisen kanalassa erillisten hautomoiden sijaan. Broilereiden ruokinnan kehittäminen on vastuullisuustyöllemme luonnollinen jatko. Eläinten hyvinvointi on meille erittäin tärkeää”, kertoo HKScanin eläinten hankinnasta ja alkutuotannosta vastaava johtaja Pia Nybäck.

Kariniemen tiloilla kasvatetaan kananpoikien rehuksi mm. vehnää ja kauraa. Rehua on tähän asti jouduttu täydentämään soijalla sen proteiinipitoisuuden vuoksi. Työtä soijarouheen sisältämän valkuaisen korvaamiseksi rehussa kotimaisella vaihtoehdolla on tehty pitkään yhdessä eläinten rehuasiantuntijoiden, sopimustuottajien ja rehuyhteistyökumppaneiden Nordic Soyan ja Hankkijan kanssa. ”Olemme iloisia siitä, että innovaatio rehukonseptiin on nyt valmis. Kehitystyön tuloksena HKScanilla on ensimmäisenä Suomessa valmius siirtyä rehuun, jossa soija korvataan kokonaan kotimaisella valkuaisella”, jatkaa Nybäck.

Kestävä lihantuotanto alkaa vastuullisesta rehuntuotannosta

Soija on yksi maailman eniten viljellyistä viljelykasveista, jonka viljelyllä on sosiaalisia- ja ympäristöhaasteita. Sitä käytetään useiden elintarvikkeiden raaka-aineena ja eläinrehussa korkean proteiini- eli valkuaisainepitoisuuden vuoksi. HKScan on jo aiemmin sitoutunut käyttämään tilalta haarukkaan -ketjussaan vain vastuullisesti tuotettua soijaa (RTRS, ProTerra) vuoden 2018 loppuun mennessä. Suomessa vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön siirryttiin vuonna 2017.

”Vaikka HKScanissa olemme sitoutuneet vastuullisesti tuotetun soijan käyttöön osana kestävää lihantuotan-toa, on sen korvaaminen kotimaisilla proteiinilähteillä ympäristön kannalta vielä parempi vaihtoehto. Suoma-lainen ruokaketju tukee myös paikallista elinvoimaisuutta ja ylläpitää ruokaturvaa ”, kertoo Nybäck.

Proteiinia tarvitaan eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi

Valkuainen on keskeinen osa hyvinvoivan broilerin ruokavaliota. Rehuinnovaation ansiosta nykyisin rehussa käytettävän vastuullisesti tuotetun soijan tilalle voidaan tuoda kotimaiset valkuaislähteet härkäpapu ja herne. Näiden osuutta rehussa kasvatetaan saatavuuden mukaan. Härkäpapu on Suomessa perinteinen viljelykasvi ja sen rooli on viime vuosina noussut. Vaikka härkäpavun viljely kaksinkertaistui viime vuonna, ei sen nykyinen viljelypinta-ala Suomessa kuitenkaan riitä kattamaan koko tarvetta.

”Määrän kasvattamiseksi rohkaisemme viljelijöitä ottamaan viljelyyn härkäpapua. Pavun viljelyllä on positiivisia vaikutuksia ympäristölle ja peltoviljelylle ylipäätään. Härkäpapu sitoo typpeä maahan, josta hyötyvät viljelykierron seuraavat kasvit”, sanoo alkutuotannon ja eläinhankinnan tuottajapalveluista vastaava johtaja Ulf Jahnsson.



Rinnalle kotimainen vaihtoehto

Härkäpavulla voidaan korvata soijaa siipikarjarehuissa. Härkäpapu herättikin myös Uudessakaupungissa toimivan EU:n suurimman monivaiheisen soijajalostamon Nordic Soyan kiinnostuksen.

”Olemme jo testanneet tehtaan prosesseja härkäpavun jalostamiseen ja ensimmäiset erät härkäpapurouhetta on toimitettu asiakkaille. Kotimaisen valkuaisraaka-aineen jalostaminen ja tuottaminen tulee olemaan osa toimintaamme, vaikka soija pysyykin pääraaka-aineena”, totesi 2016 uusi toimi-tusjohtaja Veli-Matti Reunasalo taloon tultuaan yhtiön www-sivustolla.

Härkäpapu ja soijapapu muistuttavat monella tapaa toisiaan, vaikka erojakin löytyy. ”Härkäpapu sopii tehtaan tuotantoon. Koska siinä ei ole poistettavaa öljyä, sitä ei tarvitse puristaa tai uuttaa, vaan sitä prosessoidaan kuorimalla, murskaamalla ja paahtamalla.”

Alla HKScanin lehdistötiedote ja Maaseudun Tulevaisuuden artikkeli aiheesta.

Uudessakaupungissa toimivalle Nordic Soyalle on avautumassa iso markkina härkäpapurouheesta.

U:gin Paloaseman julkisivu ja vesikatto saneerataan

Avakka • 20.6.2018


Uudenkaupungin Paloaseman julkisivun ja vesikaton saneerausurakka on aloitettu. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen ,hinnaltaa 248 000 euroa, jättänyt Turun Energiahitsaus ja Saneeraus Oy suorittaa työn. Talousarviossa hankkeelle on varattu 300 000 euroa.

Terveyspalvelujen väistötilojen ja muuton kustannukset tuovat U.gin talouteen isoja epävarmuustekijöitä

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 16.8.2018

Kaupungin vuosikate oli 2,4 miljoonaa euroa positiivinen (2 milj. euroa vuonna 2017) ja tilikauden tulos +1,2 miljoonaa euroa (-0,3 milj. euroa vuonna 2017). Ilman satunnaisia tuottoja tulos olisi niukasti positiivinen.

Talouden toteutumisarvio

Talousarvion mukaan kaupungin tilikauden 2018 tulos on 0,5 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteinen tulos 1,5 miljoonaa euroa positiivinen. Uudenkaupungin tilikauden ylijäämä olisi 1,8 miljoona euroa. Ilman satunnaisia eriä ylijäämä olisi 0,8 miljoonaa euroa

Tammi-kesäkuun ennusteen mukaan talous olisi toteutumassa talousarvion mukaisesti, mutta uudet verotulotiedot ovat heikentäneet näkymiä. Verotulojen kertyminen, parantuneen työllisyystilanteen aiheuttama palvelutarpeen (esim. päivähoito) kasvu, erikoissairaanhoidon loppuvuoden käyttö sekä terveyspalvelujen väistötilojen ja muuton kustannukset tuovat talouteen isoja epävarmuustekijöitä.

Käyttötalous

Kaupungin toimintakatteen toteutumisaste oli 50 %. Erikoissairaanhoidon käyttö on laskenut. Sairaanhoitopiirin laskutus oli 51 % kaupungin erikoissairaanhoitoon varaamasta määrärahasta, mutta alkuvuoden perusteella määräraha on riittämässä, koska palvelujen todellinen käyttö on jonkin verran tasaerälaskutusta pienempää.

Kuntaraportin mukaan hoitojaksojen määrä laski tammi-kesäkuussa 7 %:lla ja käytön mukaiset kustannukset laskivat 16,6 %, 800 000 eurolla vuodesta 2017. Käyttö oli 48,1 % sairaanhoitopiirin budjetoimasta. Poliklinikkakäyntien määrä laski yli 4 prosentilla.

Investoinnit

Kaupungin investointien nettomenojen toteutumisaste oli vain 9,7 %, 1 400 000 euroa.

Liikelaitokset

Uudenkaupungin Veden liikevaihto oli 2 600 000 euroa. Liikelaitoksen talous on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Sen tulot ovat jopa ylittäneet talousarvion, ja palvelujen ostot ovat olleet arvioitua pienemmät. Koska investoinnit painottuvat vahvasti loppuvuoteen, toteutuneet investointimenot ovat vasta vajaa 15 % suunnitellusta.

Vakka-Suomen Veden liikevaihto oli 1 050 000 euroa. Liikelaitoksen talous on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Sen tulot ovat hieman yli talousarvion ja menot kokonaisuutena talousarvion mukaiset.

Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja tehostamisurakan toteutus alkoi loppuvuonna 2017. Hankkeelle on varattu tälle vuodelle 5 miljoonaa euroa, ja kesäkuun loppuun mennessä määrärahasta oli käytetty 1,4 miljoonaa euroa.

Häpönniemen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja tehostamisurakan toteutus alkoi loppuvuonna 2017. Hankkeelle on varattu tälle vuodelle 5 miljoonaa euroa, ja kesäkuun loppuun mennessä määrärahasta oli käytetty 1,4 miljoonaa euroa, mikä on kaupungin investointien nettomenojen tähänastinen toteutumisaste.

Pohjavedet ovat rannikon sekä maan etelä- ja keskiosan pienissä pohjavesimuodostumissa laskeneet monin paikoin 10–60 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin on mitattu ajankohdan alimpia korkeuksia. Vielä ei ole alitettu edellisen merkittävän kuivuusjakson eli vuosien 2002–2003 tasoja.

Etenkin maan lounaisosissa pohjavedet saattavat laskea alle vuoden 2003 ennätyslukemien, jos vähäsateinen kausi jatkuu. Erityisen tärkeää olisi saada pohjavesivarastoihin täydennystä ennen pysyvän talven tuloa.

Makeanveden altaan pinta on kuivuudesta johtuen erittäin alhaalla -58 cm, mikä on 30-35 senttiä alempana kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Haihtuminen on ollut voimakasta ja lisäksi kuivuus on nostanut myös vedenkulutusta 15 prosenttia.

”– Jos ei tule kunnon sateita ennen kuin routa ja pakkanen tulevat, niin sitten haateellisempi tilanne, ja täytyy alkaa miettiä varasuunnitelmia. Meillä on takataskussa kyllä suunnitelma A:n lisäksi olemassa myös B,C ja D”, kertoo Uudenkaupungin Veden vesihuoltopäällikkö ja liikelaitoksen johtaja Kim Westerholm Uudenkaupungin Sanomissa.

Itä-Suomessa ja Lapissa järvien vedenpinnat ovat tavanomaisissa vedenkorkeuksissa tai hieman niiden yläpuolella. Maan länsi- ja keskiosissa järvien vedenkorkeudet ovat selvästi matalammalla kuin tyypillisesti loppukesästä ja myös jokien virtaamat ovat pieniä.

Järvien vedenpintojen lasku jatkuu syyskuussa. Maankosteuden vaje on suuri maan etelä- ja keskiosissa, joten sadetta tarvitaan runsaasti, jotta järvien pinnat kääntyvät nousuun. Ainakaan syyskuun ensimmäiselle viikolle ei ole ennustettu suuria sademääriä. Lue lisää tai tutustu hydrologisiin havaintoihin.


Järvivedet syyskuun alussa tavanomaista lämpimämpiä

Vedet jäähtyivät ajankohdalle tyypilliseen tapaan elokuun puoliväliin saakka, mutta tämän jälkeen ajankohtaan nähden lämmin sää on pitänyt myös veden lämpötilat tavanomaista korkeampina. Elokuun päättyessä veden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosassa sekä Kainuussa pääosin 16–18 astetta ja Lapissa 11–14 astetta. Lukemat ovat yleisesti 0–3 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampia. Lisää

Uudenkaupungin pohjaveden korkeus on jatkanut laskuaan huhtikuun alkupuolelta lähtien ja jatkanee edelleen laskuaan. Pohjavesi saattaa ennusteiden mukaan laskea alle vuoden 2003 ennätyslukemien, jos vähäsateinen kausi jatkuu. Makeanvedenaltaan pinta on tällä miinus 58 senttiä ja se laski esim. elokuun aikana 12 senttiä.

Maamme lounaisrannikko on saanut sateita tänä kesänä selvästi muuta maata vähemmän

Makeanveden altaan pinta 58 senttiä miinuksella

Länsi-Suomen järvien vedenpinnat alhaisia ja laskevat edelleen hitaasti

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.9.2018

Ei auta itku markkinoilla, rahaa siellä pitää olla

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 7.10.2018


Otsikon sanontaa kuulee vieläkin joskus käytettävän ja pitänee yhä paikkansakin, vaikka järin suuria kauppoja ei markkinoilla tänä päivänä tehdä rahalla ne vielä pääasiassa maksetaan. 1700-luvulta lähtien syysmarkkinat on Uudessakaupungissa pidetty tuttuun tapaan lokakuun alussa. Ennen muinoin markkinat avattiin juhlallisesti jo aamukuudelta rummuttamalla raatihuoneen ikkunasta ”markkinarauha” ja lukemalla maistraatin markkinajulistus.


Perjantaiksi ja lauantaiksi oli U:gin torille ja Alisellekadulle asettunut lähes 100 myyjää ja markkinaväkeäkin oli kauniissa syyssäässä paikalla runsaasti. Markkinatarjonta oli pääosin perinteistä pärekoreista, vaatetavaraan ja kaikenlaiseen rihkamaan.


Luonnonantimille näytti olevan jonkin verran tarjontaa, mutta kysyntää olisi riittänyt enempäänkin, karpaloille ja kanttarelleille myytiin ei oota jo aikaisessa vaiheessa ja puolukkaa ei ollut myynnissä ollenkaan.


Markkinatunnelmaa loi lauantaina haitarimuusikko Tero Wallin, lapsille oli Nukketeatteri Piironginlaatikon Myllymuori Kerttu Aaltosen toimesta järjestetty hauskaa ohjelmaa, tarjolla oli laulatusta, askartelua, maalausta sekä pomppulinna. Hän laulatti tasatunnein sekä teetti syötävän hyviä juureshahmoja.

 

Kaupungin tapahtumateltassa, torin leikkipuiston kupeessa, oli markkinaselfie kilpailu ja kuvia näyttiinkin napsittavan ahkerasti. Ilmeisesti palkintona ollut kolme sadan euron lahjakortti kivijalkaliikkeisiin sai liikettä niveliin. Mukaan pääsi jakamalla kuvan Uudenkaupungin palvelut Facebook-ryhmään. Näin haluttiin nostaa esiin Uudenkaupungin palveluita.

– Ryhmä on näyteikkuna kaupungin tarjontaan, siellä keskustellaan, seurataan uutisia ja julkaistaan juttuja – TUTUSTU...

 

Markkinaväkeä kuljeksi lauantaina torilla aika ajoin tungokseen asti.

Tero Wallin (kesk.) on saanut musiikkiosuutensa päätök-seen ja markkinoiden juontaja Päivi Sappinen esittelee seuraavan esiintyjän Myllymuori Kerttu Aaltosen

Luonnonantimista karpalot ja kanttarellit loppuivat kesken – suppilovahveroita sen sijaa oli jo runsaasti tarjolla.

U:gin perinteiset syysmarkkinat kiinnostivat kansaa – jo tuttujen tapaaminen on riittävä syy käväistä niillä...

Myös poliittiset puolueet käyttivät hyväkseen tilaisuutta lähestyä kansaa. Vasemmalla Vasemmistoliitto, oikealla perussuomalaiset.

Sosialidemokraattien edustajat ovat saaneet työnsä tehtyä ja pakkaavat kamppeitaan, Pro Uusikaupunki ei vielä malta lopettaa asiansa esittelyä.

Kohta avautuu uusikaupunkilaisille mahdolisuus päästä vastaamaan #UKI20300 strategian kuntalaiskyselyyn

Avakka • 19.10.2018                                                                                                                LUE...

U:gin kh esittää valtuustolle A-sairaalan ostamista – kaupungin talousarvion investointien käsittely siirtyi ensi viikkoon

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 7.11.2018

Uudenkaupungin kaupunginhallitus keskusteli eilisessä pitkäkäksi venyneessä kokouksessaan A-sairaalasta ja terveyskeskuksesta.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaa A-sairaalan rakennuksen maa-alueineen (n.5,7 ha) sairaanhoitopiiriltä 1,5 milj. €:lla edellyttäen, että Uudenkaupungin terveyskeskuksen tilantarve tulee riittävästi tyydytetyksi eli nykyiset toiminnot mahtuvat sinne.

Kaupunginjohtajan esitys nykyisen terveyskeskuksen purkamisesta ei tässä vaiheessa saanut hyväksyntää, mutta asian selvittelya päätettiin jatkaa ja päätös terveyskeskuksen jatkotoimista tehdään myöhemmin.

Kaupunginvaltuusto varaa hankkeille määrärahan vuodeksi 2019.

Kaupunginhallitus päätti myös, että A-sairaalan tilojen suunnittelua jatketaan, vaikka ostopäätöstä ei ole vielä tehty. Suunnitelmissa ei esitetä tiloja A-sairaalan 1960-luvun siipiosaan. Terveyskeskuksen kaikki tilat suunnitellaan siirrettäviksi joko A-sairaalan tiloihin tai vuokrattaviin tilapäisrakennuksiin.

A-sairaalan tiloihin pyritään sijoittamaan mahdollisimman paljon terveyskeskuksen tiloja. Mahdollisesta lisärakentamisesta ja tilapäisrakentamisesta ja näiden kustannusarviosta päätetään myöhemmin erikseen suunnittelun edettyä

A-sairaalan kiinteistön kauppasopimus / ostosopimus tuodaan hallitukselle hyväksyttäväksi.

Toimintojen osalta hallitus sai myös vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019 – 2021 taloussuunnitelman  eilisessä kokouksessaan valmiiksi, mutta mielenkiintoa herättävät investoinnit käsitellään ensi viikon kokouksessa ja niistä kh tiedottaa vasta sen jälkeen ne on kokonaan käsitelty.

Viestintäkoordinaattorin vakanssia ei vieläkään perusteta. Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 6 - 5 hyväksyä Jaana Reijonsaaren ehdotuksen. Ks. äänestysluettelo.


Kaupunki ostaa A-sairaalan rakennuksen maa-alueineen sairaanhoitopiiriltä 1,5 milj. €:lla edellyttäen, että Uudenkaupungin terveyskeskuksen tilantarve tulee riittävästi tyydytetyksi eli nykyiset toiminnot mahtuvat sinne, esittää Uudenkaupungin kaupunginhallitus valtuustolle.

Uudenkaupungin Veden asiakkaalla ei kuitenkaan ole mitään tarvetta vesisuodattimiin           

Avakka • 28.1.2019

Uudenkaupungin Veden toiminta-alueella on liikkunut eteviä markkinamiehiä, jotka myyvät suodattimia vesijohtoveteen. Ottavat ensin vesinäytteen ja sen jälkeen kertovat suodattimen tarpeesta. Eräälle yhteyttä ottaneelle asiakkaallemme tällaisen suodattimen hinta olisi ollut vain 2.800 euroa.

Näillä markkinoitsijoilla ei ole mitään tekemistä Uudenkaupungin Veden kanssa eikä yhdelläkään Uudenkaupungin Veden asiakkaalla ole mitään tarvetta minkäänlaisiin vesisuodattimiin, kerrotaan yhtiöin fb-sivustolla.

Vesijohtoverkoston vettä tarkkaillaan säännöllisesti useista eri mittauspisteistä ja laadunvarmistus on jatkuvaa. Jaamme vain puhdasta ja määräykset täyttävää talousvettä asiakkaillemme. Kaikki tarvittavat vedenkäsittelyt ja -suodattimet ovat jo käytössä vesilaitoksella, asiakkaamme eivät sellaisia tarvitse.

Puutalo U:gissa palaa yhä – palokunnat jatkavat sammutusta, 2 kuollut ja 2 loukkaantunut, joista toinen vakavasti

Avakka • 5.2.2019 • päivitetty klo 20.00    päivitetty 6.2.2019 klo 15.00

Uudessakaupungissa palaa 14 asunnon puutalo. Palopaikka sijaitsee kaupungin keskustassa osoitteessa Ylinenkatu 1. Hälytys tuli kello 13 jälkeen. Paikalla on noin 20 pelastuslaitoksen yksikköä U:gista ja lähialueelta. Poliisin mennessä paikalle Ylisenkadun puolella olevasta alakerran ikkunasta tuli runsaasti savua ja talosta kuului avunhuutoja.

Tulipalossa on menehtynyt kaksi henkilöä. Lisäksi yksi on loukkaantui vakavasti ja yksi lievemmin. Myös kaksi palomiestä loukkaantui pelastustöiden yhteydessä. Aluetta on viime vuosina koetellut useita tulipaloja, joista tämä muodostui tuhoisimmaksi.

Päätyasunnosta tulee ulos sankkaa savua, mutta liekkejä ei näy. Hätäkeskuslaitos antoi hieman ennen kolmea vaaratiedotteen, jonka mukaan kaupungissa on terveydelle vaarallista savua ilmassa. Ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto.

Pelastuslaitos kehottaa välttämään alueella liikkumista savun ja alueella liikkuvien hälytysajoneuvojen vuoksi. Liikenne Vakka-Suomen kadulla on poikki ja Laivarakentajantielle ja liikekeskuksiin pääsee Liljalaaksonkatua pitkin.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Kari Alanko kertoo, että muut asukkaat on evakuoitu. Palo ei vielä illallakaan ollut hallinnassa, sillä välikerroksessa olevien herkästi syttyevien eristeiden takia palon sammuttaminen on ollut todella hankalaa. Leviämisvaara naapurirakennuksiin on enää pieni.

– Talo on 1800-luvulla rakennettu ja 90-luvulla korjailtu. Rakennukseen on tehty uusi katto. Tällaisessa tapauksessa syntyy väkisinkin onkaloita rakennukseen. 1800-luvun eristeet ovat hyvin palavia, joten palo pääsee leviämään välitilan onkaloissa hyvin nopeasti, Alanko toteaa ylen uutisissa.

– Töitä jatketaan vielä ainakin puoleen päivään asti. Menee varmasti iltapäivän puolelle, ennen kun poliisi ja palotutkija pääsevät tutkimaan rakennusta tarkemmin. Tässä vaiheessa palon syttymissyystä ei ole tarkempaa tietoa, päivystävä päällikkö Kari Alanko sanoo.

Tänään keskiviikkona Uudenkaupungin kaupunki avaa onnettomuuden takia KRIISIKESKUKSEN virastotalon alakerrassa ns. Olkkarissa, osoitteessa Välskärintie 2 c. Kriisikeskus on avoinna klo 9-16.


Palopaikka sijaitsee kaupungin keskustassa osoitteessa Ylinenkatu 1. Kyseessä on vanha puutalo, joka on remontoitu rivitaloasunnoiksi. Päivällä palo näytti olevan hallinnassa, vaan eipä ollut.  KATSO VIDEO...

Palo osoittautui yllättävän sitkeäksi, sillä herkästi syttyvien eristeiden takia palon sammuttaminen on ollut hankalaa. Illalla palokunta poisti vesikaton päästäkseen käsiksi palopesäkkeisiin.

Uudenkaupungin valtuusto hyväksyi alkuvuodesta #UKI20300 strategian. Siihen kannattaa ja on syytä tutustua, sillä kohta avautuu mahdollisuus päästä vastaamaan siihen liittyviin kysymyksiin.

Kuntalaiskyselyn toteutus on tilattu Tasmart Oy -nimiseltä yritykseltä .

Kyselyn perusteena on, että kaupungille luodun #uki20300 strategian tai vision edistymisen arviointi edellyttää kuntalaisten mielipiteiden ja tilan kehityksen arviota.

Kyselyn lisäksi tilaukseen Tasmart Oy:ltä sisältyy myös sellaisten mittareiden tuottaminen, joiden avulla strategian toteutumista on mahdollista seurata.

U:gin puutalopalon epäillään alkaneen saunasta

– Poliisi tutkii asiaa rikosnimikkeellä: huolimattomuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutunut tulipalo

Avakka • 6.2.2019

–  Ihmisen toiminnalla on ollut tärkeä rooli palon syttymisessä, komisario Kirsi Koskinen sanoo STT:lle.

Tulipalossa kuoli iäkäs pariskunta. Lisäksi palossa loukkaantui kaksi samassa kaksikerroksisessa rivitalossa asunutta henkilöä. Loukkaantuneista toisen vammat jäivät vähäisiksi ja hän on päässyt pois sairaalasta. Toinen loukkaantunut ei ole tämän hetken tietojen mukaan hengenvaarassa, mutta hän on edelleen tehohoidossa sairaalassa, poliisi kertoo tiedotteessa.

Myös kaksi palomiestä loukkaantui pelastustöiden yhteydessä.

–  Siinä, että ylipäätään tulipalo on aiheutunut, puhutaan huolimattomuudesta tai törkeästä huolimattomuudesta, Koskinen kertoo varomattoman käsittelyn rikosnimikkeestä.

Teonkuvaus täyttyy, jos tahallaan, huolimattomuudesta tai varomattomasti käyttää, käsittelee tai säilyttää esimerkiksi tulta, räjähdettä tai kemikaalia niin, että se on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lain mukaan varomattomasta käsittelystä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

Poliisin saapuessa eilen iltapäivällä palopaikalle Uudenkaupungin Ylisellekadulle yhdestä alakerran ikkunasta tuli runsaasti savua ja talosta kuului avunhuutoja, tiedotteessa kerrotaan.

Palon epäillään alkaneen alakerran asunnossa sijaitsevasta saunasta.

Syttymissyyhyn poliisi ei Koskisen mukaan ota kantaa esimerkiksi siksi, että läheskään kaikkia asiaan liittyviä ihmisiä ei ole vielä päästy kuulemaan. Koskinen ei täsmennä myöskään sitä, onko sauna ollut puu- vai sähkösauna. STT

Sataman ja Kainpirtin asemakaavamuutosehdotus kh:n käsittelyyn

U:gin sataman maa-alan ensi-sijainen laajenentamisvaihtoehto on Kainpirtintien suunta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.2.2018

Kainpirtintien ja kaupungin suunnalle lähdettäessä tulee vastaan VPK:n paviljonki, joka on v. 2016 vahvistetussa asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi. Kaavaprosessin tarkoituksena selvittää, voiko paviljongin suojelumerkinnän purkaa. VPK:n paviljongin kenttäalueesta osa on jo otettu satama-alueen laajenemisen yhteydessä käyttöön.

VPK:n paviljonki on rakennusinventoinnissa luokiteltu paikalliseksi, kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja aatehistoriallisesti arvokkaaksi. Rakennusta on käytetty yhdistyksen omissa tilaisuuksissa ja sitä on myös vuokrattu ulkopuolisille. Viime vuosina käyttö on vähentynyt; VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovatkin päätyneet siihen, että VPK voi luopua paviljongista, mikäli kaupunki luovuttaa VPK:lle asemakaavoitetun tontin paloaseman läheisyydestä. Yhdistys tarvitsee erityisesti halli- ja lämmintä varastotilaa, ei niinkään juhla- ja kokoontumistiloja.

Paviljongin merkitys kokoontumis- ja juhlatilana on vähentynyt viimeisten vuosien aikana sen ympäristön muututtua olennaisesti teollisemmaksi. Rakennus on myös päässyt rapistumaan talkootyön suosion hiivuttua.

VPK omistaa kaupunkialueella myös torin kulmalla olevan kivirakennuksen. Rakennus on osittain vuokrattu ulkopuolisille liiketilaksi, mutta sieltä löytyy myös kokoontumistiloja.

Paviljonkia vastaavia, rakennus- ja kulttuurihistoriallisia ja edelleen alkuperäistä käyttötarkoitusta vastaavassa käytössä olevia rakennuksia löytyy kaupungista muitakin. Yliselläkadulla sijaitseva 1900-luvun alkupuolella rakennettu Työväentalo, tilausravintolana nykyään toimivat Vallila sekä Pryki, joka on alun perin ollut asuin-, liike- ja teollisuusrakennus. Maaseudulla, liitoskuntien alueilla kokoontumistiloja ovat olleet seurantalot, joita on edelleen useampi käytössä Kalannissa, Lokalahdella ja Pyhämaassa.

VPK:n paviljongin jäljellä olevan tontin alueelle mahtuisi trailereita n. 45 kpl. Määrä vastaa ennustettua, yhden vuoden tilantarpeen kasvua. Tämän tontin osoittaminen satama-alueeksi mahdollistaa satama-alueen ulottamisen myös laajemmalle ja parantaisi näin ollen tilannetta pidemmälläkin ajalla.

Paviljonkia ympäröivät alueet ovat voimassa olevan asemakaavan mukaista teollisuusaluetta. Näiden osalta tutkitaan myös mahdollisuutta muuttaa niitä satamatoimintojen alueiksi.

Vesialuetta täyttämällä sataman edustalla maa-aluetta     saadaan vain vähän lisää

Vesialuetta täyttämällä sataman maa-aluetta pystytään laajentamaan voimassaolevan asemakaavan puitteissa vielä n. 4000 m2. Vajaan puolen hehtaarin täyttäminen vaatii irtolouhosta n. 60 000 m3. Louhoksen hinta on n. 6 €/m3, mikäli käytetään lähiseudun rakennustyömailta saatavaa ylijäämäkiviainesta. Tämä tekee täyttämisestä myös hidasta, sillä täyttöön vaadittavan kiviaineen saatavuus on ajoittaista. Varta vasten täyttöä varten hankitun kiviaineksen hinta on kaksinkertainen.

Täyttämiseen vaaditaan Aluehallintoviranomaisen lupa ja täyttömahdollisuuskin on asemakaavasta ja satama/telakka- alueen muista toimijoista johtuen rajallinen. Satama-alueen laajentuminen merialuetta täyttämällä voisi olla mahdollista pitkällä aikavälillä.

Telakan alueella ja Kalasataman suuntaan laajentumismahdollisuutta ei katsota olevan.

Maanantain kokouksessa päätösesitys on, että kaupunginhallitus päättää kuulla osallisia osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla. Asemakaavamuutoksen laajuus ratkaistaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen.

Ensin on tarkoitus tutkia mm. se, onko nykyisessä asemakaavassa oleva paviljongin suojelumerkintä mahdollista purkaa.

Jos satama-alue laajenee paviljongin suuntaan, varautuu kaupunki järjestämään VPK:lle korvaavaa aluetta kaavoituksella paloaseman ympäristöön.

Tämän ehdon toteutuessa VPK:n hallitus ja yleinen kokous ovat valmiita luopumaan paviljongista. Paviljongin ja alueen käyttö on viime vuosina entisestään hiipunut ja myös itse rakennus on jo rapistunut.





Leader Ravakka järjesti Branding in Rural Areas -seminaarin 7.5. Novidan audi-toriossa Uudessakaupungissa. Paikalla oli lähialueiden asukkaiden ja yrittäjien lisäksi iso joukko latvialaisia ja ruotsalaisia hankekumppaneita Place Branding for Rural Areas -hankkeen tiimoilta.

Alueen hyödyntämisestä markkinoinnissa ja brändäyksessä kuultiin illan aikana monipuolisten esimerkkien kautta.

Turku Science Park Oy:n matkailuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Petra Niskanen kertoi Turun seudun matkailusta ja kestävästä turismista. Hän toi esityksessään esiin, että 90% matkailijoista matkustaa luonnon tai kulttuurin ja viihteen perässä.

– Matkailija ei koskaan katso yhtä kaupunkia tai kuntaa, joten alueen on toimittava yhdessä, Niskanen korosti.

ProLocalis-alustan perustaja, maatalousyrittäjä Christos Granqvist kertoi pientuottajien markkinointia ja tuotteiden löydettävyyttä helpottamaan kootusta palvelusta. Kirkkonummelainen Granqvist sanoi, että Suomessa on valtavasti loistavia viljelijöitä, jotka eivät kuitenkaan hallitse markkinointia. Vuosi sitten julkaistulle ProLocalis-alustalle on niin tuottajien kuin kuluttajien mahdollista rekisteröityä ilmaiseksi. Nyt idea kiinnostaa Kaliforniaa myöten.

– Idea tuli hyvin suomalaiseen tapaan saunassa, olut-lasi kädessä, hän nauratti kansainvälistä seminaariyleisöä.

Sonja Stenman Uudenkaupungin kaupungilta kävi kertomassa Uudenkaupungin Leader-rahoitteisesta demokatu-projektista, jonka myötä kaupunkiin toteutettiin viime kesänä erilaisia kohtaamis- ja lepopaikkoja ja mm. luotiin uusia aktiviteettejä ja tapahtumia kaupunkilaisia osallistamalla.

Leader Ravakalta perustamistukeakin saaneen Nystad Sauna Companyn Anu Kuikka ja Tanja Harilainen avasivat oman tuoreen yrityksensä tarinaa. Luonnonantimista saunatuotteita valmistava neljän naisen yritys syntyi rakkaudesta saunaan ja suomalaiseen luontoon, nämä ovat vahva osa brändiä. Yritys haluaa tuotteillaan levittää hyvää mieltä.

– Hauskanpito on kiireisessä maailmassa myös tärkeää. Sauna ei ole vain hikeä ja kuumuutta. Se on paikka rentoutua. Se on myös yksi harvoista paikoista, joihin puhelinta ei voi ottaa mukaan, Kuikka vinkkasi.

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylistä kertoi suomalaisesta kylätoiminnasta ja maakunnallisesta kylien kehittämisestä.

– Massaturismi on nähty, nyt maaseudulta etsitään kulttuuria ja tarinoita, hän sanoi.

Illan viimeisessä puheenvuorossa kuultiin Eskolan kylän tarina Miia Tiilikaisen kertomana. Keski-Pohjamaan Kannuksessa sijaitseva kylä on mm. voittanut valtakunnallisen Vuoden kylä -kilpailun kahdesti. Kylän läpi on kulkenut aikoinaan metsärata, ja rautatieaihetta on hyödynnetty brändäyksessä. 12 kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijaitsevassa kylässä toimii asukkaiden omistama Eskolan Kyläpalvelu Oy, joka tuottaa kylälle useita palveluita, kuten päivähoidon.

– Kun palveluita kaivataan, me tuotamme niitä. Eskolan Kyläpalvelu on 130 osakkaan omistama yhteiskunnallinen yritys, kaikki tuotto menee kylän kehittämiseen, Tiilikainen kertoi.

Branding in Rural Areas -seminaari U:gissa:

Esittelyssä tarinoita ja tuotteita suoraan Suomen maaseudulta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 9.5.2019

Place Branding for Rural Areas -hankkeen tiimoilta Leader Ravakan seminaariin Novidan auditoriossa Uudessa-kaupungissa osallistui lähialueiden asukkaiden ja yrittäjien lisäksi iso joukko latvialaisia ja ruotsalaisia Ravakan hankekumppaneita. Edessä keskellä Turun seudun matkailusta ja kestävästä turismista puheenvuoron käyttänyt kehittämispäällikkö Petra Niskanen sekä nuoria yrittäjiä Smiltenestä Latviasta, oikealla Mirja Junkola Ravakasta.

Seminaariyleisön toivotti tervetulleeksi Ravakan toi-minnanjohtaja Ulla Kallio.

Vieraiden tervehdyksen esitti ja juontajana toimi Oskar Haser jälkikasvunsa ja tilaisuuden nuorimman osanottajan kanssa.

Uudenkaupungin Leader-rahoitteisen Demokatu-pro-jektin kokemuksista kertoi sen vetäjä Sonja Stenman.

Turun Kakola toimi vankilana 1800-luvun puolivälistä aina vuoteen 2007 saakka. Sen muurit kätkevät sisälleen yli 150-vuotisen Turun vankilan historian, jota ovat siivittäneet lukuisat vankilapaot ja maan pelätyimpiin vankeihin lukeutuneet rikolliset.

Kakolaa alettiin rakentaa vuonna 1845 ja ensimmäiset asukkaat siirrettiin sinne Turun linnasta kesällä 1853.


Matkaopas Anu Salmisen ja kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtisen vankilan historiaan paneutuneessa kirjassa “Kakola – vankilan tarina” kerrotaan Kakolan yli 150-vuotisesta historiasta ja varsinkin sen asukkaista – sekä sen pahamaineisista vangeista että vankilan henkilökunnasta.


Nousemme suureen mediajulkisuuteen kohonneen Funikulaarin kyydissä kuin “taivaaseen” ei tosin tikapuita, vaan kiskoja pitkin. – Tällä kertaa pysähtelemättä – juuri matkallamme Turkuun nimittäin sähkövian kerrottiin häirinneen matkantekoa.


Toista oli ennen – Kakolasta yritettiin karata tai haluttiin muuten vaan äkkiä pois.  Ryöstömurhaaja Matti Haapojan maine karkaajjana oli suorastaan legendaarinen. Tämä puukkojunkkari oli Kakolassa elinkautisvankina vuosina 1871–1880 ja sai kuuluisuutta onnistumalla pakenemaan tuona aikana peräti neljä kertaa. Paot olivat hyvin suunniteltuja, ja Haapojan kiinni saaminen oli aina vaikeaa, sillä hän tappeli loppuun asti vastaan kaikin keinoin.


Haapoja kuoli sellissään oman käden kautta tammikuussa 1895. Hänen luurankoaan säilytettiin vielä vuoteen 1995 asti vitriinissä Helsingin rikosmuseossa.


Eräät muistavatkin vielä Hilarius Sorjosen ja ”Dynamiitti-Laineen”, jotka nousivat paollaan vuosina 1953–1954 tuonvuosikymmenen kuuluisimmiksi pitkäaikaisvangeiksi.


Kakolan muurien sisäpuolella asui myös paljon vankilan työntekijöitä perheineen. Heille oli aivan normaalia, että vangit pyörivät ympärillä ja hoitivat esimerkiksi puutarhaa ja vanki saattoi olla esim. kotiapulaisena.

– Koskaan ei kuitenkaan mitään tapahtunut, muistelee Anu Salminen yle uutisissa. – Nämähän olivat yleensä luottovankeja eli tiedettiin, etteivät he olleet agressiivisia tai muuten käyttäydy epäasiallisesti.


Nykyään Kakola on suosittu sinne muutetaan asumaan. Kakolan alueen historiallisiin vankilarakennuksiin tuli 350 asuntoa ja koko Kakolanmäelle vaiheittain noin 1500 asuntoa.


Vieläki Kakolaa joudutaan suojelemaan laittamalla vanereita ikkunoihin ja uusia munalukkoja ympäriinsä, ettei kukaan vain pääsisi sinne. Kakola kiinnostaa monia ja muurien sisäpuolelle yritetään päästä monin keinon. Vaikka Kakola yhä näyttää hyytävine kivimuureineen ja ikkunakaltereineen kolkolta, niin sitä joudutaan koko ajan siis puolustamaan.


Kakolasta on muotoutumassa myös suosittu käyntikohde, jonne tullaan kaukaa ja läheltä. Suosiota lisää sata varmasti rinnehissi “Funikulaari”, joka ilmaiseksi kuljettaa ihmisiä tänne Turun katolle vankilamuurien suojaan – ja poiskin pääsee samaan hintaan.


Yksi uusi vetonaula on vappuna avattu ravintola Kakolanruusu. Sen annoksien laadun mielenkiintoisuuden takaa Vuoden Kokki -kisan 2013 voittaja maineikas keittiömesrtari Erik Mansikka.

Myös Kakolanruusun toinen keittiömestari Matti Roiniola viime vuonna ainoana turkulaisena Vuoden Kokki -kisan finaalissa mukana olleena valittiin yleisön suosikiksi, joten meriittejä ravintolalta löytyy.


– Kakolanmäki on mulle tuttu paikka jo lapsuudesta asti. Kotim-me sijaitsi  läheisessä Portsassa jossa asui paljon vanginvartija-perheitä. Kavereiden kanssa tuli käytyä pelaamassa vankien kanssa jalkapalloa, kertoo Erik Mansikka V-S Yrittäjä -lehdessä


Mansikan Kaskiksen yli 200-paikkainen pop-up ravintola ohella Kakolanmäellä toimii tiiviissä yhteistyössä muitakin yrittäjiä. Siellä tehdään olutta, paistetaan leipää ja paahdetaan kahvia eli kotiin vietävääkin riittää.


Kakolanruusun tarjolla olevista annoksista jokainen voi tilata itselleen sopivan kokonaisuuden. Pikalounaita ravintola ei tarjoile, vaan maukkaan aterian ohella lounasajan tunnelmaan kuuluu kiireettömyys, tarjoilijat  esim. istuvat pöytään rupattelemaan asiakkaiden kanssa.


Tarjoilijamme kertoi heiltä usein kysyttävän, paikan hurjaan menneisyyteen viitaten, pelkäättekö ja kummitteleeko täällä. Alkuun paikka tuntuikin aika karmealta, mutta nykyään paikan historia sekä entisten vankien ja Kakolassa töissä olleiden tarinat elämästä täällä tarjoavat jännittävän taustaympäristön paikalle.


Valitsimme ruokalajeiksi jogurttikastikkeella ja kuusenkerkillä kuorrutetun naudanlihatartarin sekä valkosipuliöljyssä kypsytetyt korvasienet ja parsan. Lisukkeina uunituoretta leipää ja erilaisia dippauskastikkeita. – Ja voi että maistui!


Ekstrana makuelämyksien kehittelyyn koti- ja mökkikiettiössä tuli paljon vinkkejä myös luonnonyrttien osalta, joita ravintola käyttää paljon dippikastikkeissa ja muutenkin annosten höysteenä.

Hurjan menneisyyden muistot elävät

Kakolanmäen uusi tuleminen asunto-alueena ja turisti- kohteena kiinnostaa

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 9.5.2019

Funikulaarin kyydissä matka Kakolanmäen huipulle taittui nopeasti, vaan ei eipä se ollut järin pitkäkään ja ilmainenkin sitäpaitsi.

Asunnoiksi saneeratut sellit loivat turvallisen vaikutelman kalteri.ikkunoineen.

Umpikortteliksi rakennettu vankila on melko tyypillinen vähän pimeä isojen kaupunkien asuntokortteli.

Hurjien poikien koteja markkinoidaan asunnonostajille ballaadein.

Isompiakin turistiryhmiä oli liikkeellä.

Jogurttikastikkeella ja kuusenkerkillä kuorrutettu naudanlihatartar sekä kuvan valkosipuliöljyssä kypsytetyt korvasienet ja parsa dippilisukkeineen tuotti maukkaan makuelämyksen, jota tekee mieli kokeilla kotikeittiössäkin.

Kakolanruusu ei tarjoile pikalounaita, vaan tunnelmaan kuuluu kiireettömyys. Meilä on tapana, että tarjoilijat  istuvat pöytään rupattelemaan asiakkaiden kanssa, sanoo lierihattuinen tarjoi-lijamme ilmeisesti itse Kakolanruusu (nimi jäi epäselväksi :-)).

Funikulaari saapuu, kohta pääsemme takaisin maan pinnalle.

 

LISÄÄ juttuja aiheesta Vakka-Suomi ja meri