Vakka-Suomi

Kiinteistö Oy Sorvakkohotellit hakee poikkeamista rakentaa alueelle 7-kerroksinen kerrostalo, jossa olisi asuntoja ja lomaosakeasuntoja. Rakennusoikeus alueella on e=0,6 eli 6108 m². Hotelli Aquarius on käyttänyt rakennusoikeudes ta 4346 m², joten jäljellä on 1762 m². Uudisrakennuksenkerros ala on 1680 m². Kerrostaloyksikkö on sijoitettu samaan linjaan nykyisen hotellirakennuksen kanssa. Uusia autopaikkoja on esitetty rakennettavaksi paikoitusalueelle. Uusi rakennus on luhtikäytävällä yhteydessä Hotelli Aquariukseen. Ympäristö- ja lupalautakunta hyväksyi käsittelyssä tiistain kokouksessaan suunnitelman lisäyksellä, että autopaikkoja on varattava 1 autopaikka/asunto


Rakennuskorkeuden nosto 7-kerrokseen ja käyttötarkoituksen muutos edellyttävät poikkeuslupaa

Asemakaavassa on esitetty kerroskorkeudeksi 4 kerrosta. Tästä syystä rakennukselle haetaan poikkeusta, koska se on 7-kerroksinen.

Alueella on voimassa asemakaava, jossa on sanottu, että tontti on liike- ja toimistora-kennusten korttelialuetta. Alueelle saa sijoittaa hotelli- ja ravintolatiloja sekä tiloja julkista palvelua varten. Autopaikkoja on varattava: ravintola 1/ 10 asiakaspaikkaa kohti, hotelli 1/ 4 vierashuonetta kohti 1/ 100 m² liiketilaa kohti ja julkiset palvelut 1/ 6 asiakaspaikkaa kohti.

Poikkeusta haetaan myös kaavamääräyksen käyttötarkoituksesta. Rakennussuun-nittelussa on käyty vuorovaikutusta maan käyttöpalveluiden kanssa ja rakennuksen parkkipaikan puoleinen julkisivu on keventynyt värityksellä. Meren puoleinen julkisivu tulee vielä myös kahden ylimmän kerroksen osalta pyrkiä keventämään. Tällöin voitaisiin ajatella, että loma-asuntoja sisältävä rakennus voisi olla 7-kerroksinen. Suunnitelmaa tulee tutkia vielä rakennuslupahakemuksen yhteydessä.

Esittelijä ehdottaa YLL:lle luvan myöntämistä

Päätöksessä ympäristö- ja lupalautakunta päättää myöntää Kiinteistö Oy Sorvakko hotellien poikkeamisen hakemuksen mukaisen loma-asuntojen 7-kerroksisen kerrostalon rakentamiseksi. Kaksi ylimmäistä kerrosta tulee vetää vähän sisäänpäin, jotta rakennuksen massa merelle päin kevenee.


Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Poikkeamispäätös on voimassa päätöksen antopäivästä lukien yhden (1) vuoden. Tänä aikana on haettava poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennus- tai toimenpidelupaa. Ennen minkäänlaiseen rakennus toimenpiteeseen ryhtymistä hakijan on saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennus- tai toimenpidelupa.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 25.11.2014.

Hakijan on suoritettava hyväksytyn taksan mukainen tarkastus- ja valvontamaksu 500,00€.

Loma-asuntoja ollaan rakentamassa 7-kerrokseen Hotelli Aquariuksen viereen

Suukarista katsottuna Loma-asuntorakennus sijoittuu Aquariuksen hotellirakennuksen ja sen oikealla puolella kulkevan pyörätien väliin. Ra-kennuksen korkeuden nostaminen 7-kerroksiseksi, nostaa rakennuksen korkeuden suurinpiirtein oikealla näkyvän Sorvako pistetalon tasolle.

Joulumarkkinat, Wanhanajan markkinat ja Joulukadun avaus Uudessakaupungissa sunnuntaina 30.11.2014 10:00 - 17:00

Ensi sunnuntai on joulun tunnelmaan virittävä tapahtumapäivä, Wanhanajan markkinat ja Joulumarkkinat, joka huipentuu kaupungin jouluvalojen sytyttämiseen!. – Lumi suli pois, mutta jokunen hiutale näyttää sentään jääneen joulukaturipustuksiin.

Jokainen voi vaikuttaa hyvään joulumieleen


Sunnuntain Wanhanajan markkinat, torin Joulumarkkinat ja Joulukadun avaus virittivät tänäkin vuonna uusikaupunkilaisia lähestyvän joulunajan tunnelmaan.

– Tällaiset perinteet ja muistot ovat arvokkaita palasia uusikaupunkilaiseksi kasvamisessa, totesi Vakka-Suomen Sanomissa nuorisovaltuuston edustajana joulunavauksessa puheenvuoron käyttänyt Elina Nuutila kerratessaan tilaisuudesta  jo varhaislapsuudesta asti kertyneitä muistojaan.

Samoilla linjoilla oli myös nuorisovaltuuston toinen edustaja Joona Silvola todeten lisäksi, että vaikka muutoksessa on oltava mukana, pitää muistaa aikaisempien sukupolvien tekemä työ ja tehdä muutokset perinteitä kunnioittaen.

Kaupungin pikkujoulurauhan virallisesti julistanut kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén muistutti: – Olemmeko valmiit ymmärtämään, että lähimmäisemme ovat yhtä todellisia kuin mekin, ja myöntämään että ainoa kunnon syy olemassaolollemme ei ole suinkaan se, mitä saamme elämältä vaan se mitä me itse annamme elämälle Valittelujemme sijasta voisimme etsiskellä ympäriltämme paikkaa, jonne voisimme kylvää muutaman onnen siemenen. – Olemmeko valmiit tähän kaikkeen edes yhden päivän ajan? Silloin olemme myös valmiit viettämään joulua, Arvela-Hellén korosti.

Vakka-Suomen Sanomat 2.12.2014                                                           LUE...

LC Uusikaupunki jakoi Vastuu on meidän -ohjekirjoja kaupungin kolmosluokkalaisille Lions Club Uusikaupunki • 15.12.2014                     LUE...

LC Uusikaupunki toimi toimeenpanevana tahona Vastuu on meidän -ohjekirjojen jaosta kaupungin kolmosluokkalaisille.

Opas perehdyttää koululaiset ja heidän vanhempansa pohtimaan yhdessä netin käyttöä.

Keskusteleminen vihkosessa esitettyjen kysymysten pohjalta antaa hyvän lähtökohdan turvalliseen elämään verkoissa.

Opas on osa Suomen Lions-liiton Vastuu on meidän- kampanjaa. Luovutus tapahtui Saarniston koulun 3. luokkalaisten kanssa.

Opastuspiste Velhoveden rengastielle Ruokolanjärven rantaan

Avakka 22.12.2014                                                  ’


Velhoveden valmistelut etenevät taas. Pitkän hiljaiselon jälkeen ollaan Rokolanjärven rantaan pystyttämässä opastuspistettä, joka palvelee infopisteenä ja taukotilana retkeilijöille. Paitsi levähtää paikalla voi grillata tai nauttia muuten eväistään ja kauniissa järvimaisemassa. Miksei myös järven kalapaikkahankkeen edetessä myös halutessaan kalastaa itse eväänsä järvestä.

Raulion Vintrinraumaan ja Pitkäluodon kalasatamaan ollaan parhaillaan rakentamassa myös levähdyspaikoiksi suunniteltuja kota-rakennuksia. Odotettavissa onkin, että viime kesänä avatun rengastien käyttö tuleen ensi kesänä vilkastumaan. Mikäli haluaa tutustua villiin aarniometsäluontoon ja aavoihin ulkomerimaisemiin, reitiltä on myös mahdollista poiketa Selkämeren kansallispuistoon.

Hiihtokausi alulle ennen vuodenvaihdetta

Uudenkaupungin kaupunki toimi todella ripeästi ja kunnosti valaistun Sorvakon lenkin hiihtokuntoon. Moni ehti jo viikonvaihteessa käyttää tarjottua mahdollisuutta hyväkseen. Tilanne on  ”normalisoitunut” nopeasti, lumesta ei kohta ole taas kuin kaunis muisto jäljellä. Kuva Ilmo Suikkanen

Uudenkaupungin hiihtoladut sekä jääkentät ja kaukalot Avakka 29.12.2014


Jääkenttien ja kaukaloiden sekä hiihtolatujen kunnosta/tilanteesta voi tiedustella Heidi Vuori p. 050 552 5432 tai Jari Malmi p. 050 524 8927 klo 7.00-15.30 arkipäivisin, kerrotaan kaupungin www-sivustolla


Kuntoradat ja -ladut:

- Hakametsän kuntorata 1 km, valaistu

- Hallun kuntarata (Kalanti) 800 m, valaistu

- Männäisten kuntorata (Kalanti kk) 1,3 km, valaistu

- Kivimäen kuntorata 1,3 km, valaistu (yhteys Santtion kuntorataan)

- Lokalahden kuntorata (kk) 1 km, valaistu

- Pyhämaan kuntorata (kk) 1,8 km, valaistu

- Santtion kuntorata 2 km, valaistu (yhteys Kivimäen kuntorataan; yhteispituus 4,2 km)

- Ykskoivun kuntorata (Sorvakko) 3,6 km ja 4,6 km, valaistu

- Lasamäen kuntorata 1,8 km (vaativa), valaistu, parkkipaikka Lokalahdentien varrella.


Muut ladut: Lumi- ja jäätilanteen salliessa tehdään yhteyslatu Ykskoivun reitiltä Lasamäkeen sekä Pakkahuoneelta Vilissalon/Nuhjan aukiolle 8 km.


Vakka-Suomen Ladun Kasarminlahden ulkoilualue

 

Vakka-Suomen Latu ylläpitää Kasarminlahden ulkoilualueen hiihtolatuja ja laavua.

Ladut saivat viimetalvena varauksetonta kiitosta. Silmäähivelevän kauniista maisemista löytyy luonnon rauhaa ja latuja on kaikentasoisille hiihtäjille niin perinteiseen kuin luistelutyyliinkin.

Kasarminlahden laavulle pääsee talvella myös kävellen.  Ulkoilureittiä on tampattu moottorikelkalla silloin tällöin.


Latujen valmistuminen ja kunto tulee riippumaan talven lumitilanteesta.

Latujen ja kävelyreittien tilanteet selviävät  Vakka-Suomen Ladun kotisivuilta.

Valmet Automotiven tavoitteena ennätysvuosi, omistuksessa muutoksia

Metso-konsernin osuus, noin 60%, Suomen Teollisuussijoitukselle ja Pontokselle


Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.1.2015

Vuonna 2014 Valmet Automotive kasvatti liiketoimintaansa merkittävästi. Mercedes-Benzin A-sarjan autojen päivätuotantomäärät Uudessakaupungissa kasvoivat koko vuoden ajan ja yhtiön liikevaihto ylitti 300 miljoonaa euroa.

Vuoden aikana työntekijöiden määrä Uudessakaupungissa on kaksinkertaistunut noin 1700 henkilöön ja lisäksi tehtaalla työskentelee kumppaniyritysten palveluksessa lähes 350 henkilöä. Tuotantomäärät ovat vastaavasti kasvaneet vuoden 2013 7600 autosta yli 45000 autoon vuonna 2014.

Daimler ja Valmet Automotive odottavat Uudenkaupungin valmistusmäärien kasvavan edelleen merkittävästi, ja Valmet Automotiven tavoitteena on valmistaa ennätysmäärä autoja tänä vuonna. Aiempi vuosiennätys on vuodelta 1992, jolloin valmistettiin noin 47000 autoa.

"Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, miten organisaatio on onnistunut nostamaan tuotantomäärää läpi koko vuoden ilman, että se olisi aiheuttanut häiriöitä toimituksiin. Valmistettujen autojen laatu on erinomainen ja organisaatio on saanut siitä paljon kiitosta asiakkaalta", sanoo hallituksen puheenjohtaja Jarkko Sairanen.

Vuoden lopussa Valmet Automotiven omistusrakenne muuttui, kun Suomen Teollisuussijoitus ja Pontos ostivat Metson osuuden yrityksestä ja omistavat nyt yhdessä yrityksen johdon kanssa koko yrityksen.

"Metson luopuminen Valmet Automotiven omistuksesta tapahtui suunnitelmien mukaisesti. Metso on selkeästi linjannut strategiansa ja sen osana oli Valmet Automotiven omistuksesta luopuminen", Sairanen toteaa. "Omistuspohjan muutoksella ei ole vaikutusta yrityksen toimintaan. Meillä on yritykselle kirkas strategia sekä hyvät edellytykset saavuttaa asettamamme tavoitteet."

Teollisuussijoitus ja Pontos mahdollistivat vuonna 2010 omistajiksi tulleessaan avoautojen kattoliiketoiminnan oston Keski-Euroopasta, joka on merkittävällä tavalla lisännyt yhtiön kanssakäymistä ja liiketoimintaa kaikkien merkittävien saksalaisten autonvalmistajien kanssa.

"Omistusrakenteen selkiinnyttyä Metson vetäytymisen vuoksi tulemme myös pidemmällä aikavälillä tutkimaan vaihtoehtoja uuden, Valmet Automotiven kanssa vahvan teollisen logiikan omaavan, yhtiön mukaantulosta yrityksen omistajaksi", jatkaa Sairanen.

Ilmakuva Valmet Autimotiven tehdasalueelta.

Uudenkaupungin autotehtaalla valmistettu A-sarjan Mersu on tällä hetkellä tehtaan ”lippulaiva”. Se on valittu mm. Britannian parhaaksi yritysautoksi.

Vuoden aikana työntekijöiden määrä Uudessakaupungissa on kaksinkertaistunut noin 1700 henkilöön ja lisäksi tehtaalla työskentelee kumppaniyritysten palveluksessa lähes 350 henkilöä. Tuotantomäärät ovat vastaavasti kasvaneet vuoden 2013 7600 autosta yli 45000 autoon vuonna 2014. Myös työmenetelmät ovat autonvalmistuksessa vuosikymmenten saatossa kokeneet melkoisen myllerryksen.

Valmet Automotiven tehdassaleissa ahertaa 200 ABB:n modernia robottia valmistamassa Mercedes-Benzin uuden A-sarjan autoja. Kuva ABB

Suomen Teollisuus-sijoitus Oy

on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin ja kansainvälisesti verkottuen suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua.

Sijoittaa kasvuun

Teollisuussijoitus sijoittaa suomalaiseen yritystoimintaan suoraan ja pääomasijoitusrahastojen kautta: yritysten nopeaan kasvuun, kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin liiketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala-, yritys- ja omistusjärjestelyihin.

Teollisuussijoitus on osa kansallista innovaatiojärjestelmää, jonka tehtävänä on uudistaa elinkeinoelämää, edistää uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä, luoda uusia kasvuyrityksiä sekä synnyttää työpaikkoja ja hyvinvointia. Teollisuussijoitus tuo innovaatiojärjestelmän palveluiden ja muun rahoitustarjonnan rinnalle pääomasijoitusmuotoisen rahoituksen. Keskeinen periaate on toimia yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa ja näiden rinnalla lisätä riskinottokykyä sekä rahoituksen, pääomasijoitusosaamisen ja verkostojen tarjontaa.

Teollisuussijoitus on tehnyt pääoma-sijoituksia vuodesta 1995 lähtien yhteensä noin miljardilla eurolla. Rahoituksen kohteena on tällä hetkellä 515 yritystä suoraan ja välillisesti rahastojen kautta. Sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kasvu on pystytty turvaamaan valtion pääomituksilla sekä yhtiön omalla tulorahoituksella. Teollisuussijoituksen toimintaa säädetään lailla ja sen on oltava pitkällä aikavälillä liiketaloudellisesti kannattavaa.

Kokkilan Pontos Group uskoo Valmet Automotiveen Avakka • Ilmo Suikkanen

Uudenkaupungin autotehtaaseen sijoittanut Pontos pitää kiinni Valmet Automotiven osakkeistaan. "Johto ja tehdasväki ovat osoittaneet kilpailukykynsä ja taitonsa selviytyä", sanoo sijoitusyhtiötä hallinnoiva Ilpo Kokkila. Hän pohtii vahvassa kehitysvaiheessa olevan Valmet Automotiven tilannetta Kauppalehdessä 12.7.2013.

"En halua kommentoida, ostaako Pontos lisää Automotiven osakkeita. Mutta emme niitä aio myydäkään näillä näkymin", Kokkila toteaa.

Teollisuussijoitus ja Pontos sijoittivat vajaa viisi vuotta sitten noin 20 miljoonaa euroa Valmet Automotiven osakkeisiin. Ne omistavat yhtiöstä noin 34 prosenttia. Metso-konsernin 60 prosentin osuuden siirtyminen Teollisuussijoitukselle nostaa mitä ilmeisemmin Pontoksen määräävään asemaan Valmet Automotivessa.

Voittoja Valmet Automotive ei ole sijoittajille vielä tuottanut, mutta Mersu tuonee epävarman kauden jälkeen sitäkin.

Kokkilan haastattelu tehtiin ajankohtana kun Valmet Automotive kertoi, että tehdas ryhtyy kokoamaan noin satatuhatta A-sarjan henkilöautoa saksalaiselle Mercedes Benzille. Johto ei vielä arvioi, kuinka suureksi Mercedeksen kokoonpano nostaa liikevaihdon, mutta Kokkila oli luottavainen.

"Uudenkaupungin tehdas pystyy menestymään ainutlaatuisella teknologiallaan, joka on vaatinut jatkuvia investointeja. Tehdas pitää yllä kotimaista teollisuutta, joka luo työpaikkoja. Siinä on yksi painava peruste sijoituksellemme."

Kaikki ei aina ole mennyt putkeen Kokkilan ja Kallasvuon komennossa

Ilpo Kokkila toimii Pontos Groupin hallituksen puheenjohtajana ja johtojana yhtiössä on hänen poikansa Timo Kokkila. Hallitukseen kuuluu mm. Olli-Pekka Kallasvuo joka oli toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Nokia Oyj:ssä v. 2006 - 2010. – Aika näyttää missä kunnossa autehdas pysyy heidän käsissään, kaikki ei nimittäin heidän holhouksessaan ole aina mennyt ns. putkeen.

Toinen Ilpo Kokkilan Uusikaupunki-projekti on surullisen kuuluisa soijatehdas, joka seisoo yhä toimettomana autotehtaan takamaastossa. Lista, missä kaikessa Kokkila on mukana, on pitkä siihen voi tutustua esim. Wikipediassa.

Myöskin Kallasvuon kauteen Nokiassa liittyi paljon vastoinkäymisiä. Osakekurssi putosi murto-osaan yhtiön suuruuden päivistä.

Eniten kuitenkin petti Kallasvuon suurin hanke, internet. Vuonna 2006 Nokian johtoon noussut Kallasvuo linjasi internetin yhtiön kasvualueeksi, mutta se jäi haaveeksi. Kallasvuo lanseerasi Ovi-palvelun vuonna 2007. Siitä ei ole tullut menestystä. Paikannusyhtiö Navteqista Nokia maksoi hurjan summan rahaa, mutta palvelu jäi suureksi lupaukseksi.

Saksa ulos eurosta -

Tutkijat: Velkakriisistä syytetään turhaan Kreikkaa

Avakka 4.3.2015

Euroopan lamasta syytetään usein taloudellisesti heikosti pärjääviä maita, kuten Kreikkaa. Syylliset ovat kuitenkin toisaalta, ja heistä pitäisi päästä eroon, väittääTekniikka&Talous-lehdessä Foreign Policy -lehden kirjoittaja Patrick Chovanec.

Lama johtuu Saksan ylijäämäisestä viennistä. Lamasta voidaan päästä vain lisäämällä Saksan kotimarkkinoiden kysyntää, tutkija uskoo.

Jos Saksa ei olisi eurossa, kilpailijamaat tasoittaisivat kauppataseensa Saksan kanssa. Euroalueella tapahtuu kuitenkin toisin, sillä muut maat pyrkivät minimoimaan tuontinsa Saksasta, mikä jarruttaa yleisesti taloutta.

Saksan eroaminen eurosta antaisi suhteellisen edun niille maille, jotka ovat Saksalle velkaa. Tämä lisäisi lainanottoa kotimaisilta markkinoilta ja ylijäämän käyttämistä kotimaassa.

Uutisia siitä, että Saksa todella eroaisi eurosta, ei ole kuulunut. Chovanekia referoi Vox Europ.

Neuvottelut soijatehtaasta jatkuvat

Avakka • 13.3.2015

Soijajalostamo Finnproteinin konkurssipesä jatkaa neuvotteluja uudesta omistajasta, kertoo Uudenkaupungin Sanomat.

– Varteenotettavia neuvotteluja käydään, suostuu konkurssipesän lakimies Touko Raitis sanomaan.

– Realisointi on tavoitteena.

Finnprotein haettiin konkurssiin viime vuoden kesäkuussa. Yhtiön velkojen määrä on 168 miljoonaa. Suurin velkoja on Nordea, jolla oli yritykseltä saatavia yhteensä 43 miljoonaa euroa.

Finnproteinilla on velkojia yhteensä 97 kappaletta. Henkilökuntaa tehtaalla oli 60.

Viime vuonna valmistunut soijatehdas koki kovia alkutaipaleellaan ja päätyi heti kesäkuussa konkurssiin. Uusi käyttö-valmis tuotantolaitos seisoo kuitenkin Orivolla ja tuskin se sinne suosiolla päästetään käyttämättömänä rapistumaan. Meneillään tuntuukin olevan nk. konkurssien kautta kannattavaksi -taktiikka, joilla kalliit investoinnit mitätöidään. Aika näyttää koska tehdas käynnistyy ja kuka viime kädessä maksaa viulut.

Nyt nousee vuokra-asuntoja – "kerta kaikkiaan liian vähän" Avakka 20.3.2015        

Kuluvana vuonna aloitetaan noin 8 000 korkotukilainoitetun vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakentaminen. Määrä ei juuri helpota kasvukeskusten huutavaa asuntopulaa. Esimerkiksi Uudessakaupungissa on tällä hetkellä jonossa yli sata vuokra-asunnontarvitsijaa.

Vaikka rakentamisen näkymät eivät ole kirkastuneet, valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentaminen on piristynyt.

Lähes kolmannes kaikista aloituksista tänä vuonna on valtion tukemaa ARA-tuotantoa: korkotukilainalla rahoitettuja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on määrä rakentaa noin 7 000 ja takauslainoilla noin tuhat asuntoa, kertoo Taloussanomat.

Yle: Ay-johtajat tyrmäävät yritysjohtajien palkkatalkoot: Vierasta Suomelle, poppakonsteja, omituista Yle Uutiset

Antti Pilke ja Annette Blencowe 9.6.2015

Palkansaajajohtajat pitävät temppuiluna EK:n puheenjohtajan Matti Alahuhdan kirjettä, jolla hän yrittää saada yritysjohtajat alentamaan palkkojaan tai lahjoittamaan rahojaan pois.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder lyttäävät Elinkeinoelämän keskusliiton kirjeen, jonka pontimena ovat olleet pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vetoomukset eliitin vapaaehtoisesta palkka-alesta.

EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta lähetti maanantaina 16 000 EK:n jäsenyritykselle kirjeen, jossa hän kehottaa yritysjohtajia harkitsemaan palkan alentamista tai rahan lahjoittamista "jollekin yhteiskunnan alueelle".

STTK:n Palola kysyy, onko oikein tuoda Suomeen amerikkalaistyyppinen, lahjoituksiin perustuva yhteiskunta, jossa huonompiosaisten ja heikompien asemasta pidetään huolta lahjoituksilla.

– Meidän mielestä tämä on vieras asia Suomeen, Palola pamauttaa.

"Eliitti paistattelee päivää"

Myös Akavan Fjäder sanoo, että Alahuhdan kirje edustaa amerikkalaista tyyliä, jossa erilaisia hankkeita rahoitetaan lahjoituksilla.

– Se on väärä tapa, Fjäder tylyttää.

Alahuhta kertoi kirjeessään lahjoittavansa itse seuraavan neljän vuoden aikana rahaa koulutukseen ja tutkimukseen. Fjäder ihmettelee, onko kyseessä uusi ideologia, kun varoja kerätään sellaisiinkin asioihin, jotka pitäisi rahoittaa verotuksella.

– Se on omitusta, Fjäder kuittaa.

Myöskään Palolan mielestä hyvinvointiyhteiskunta ei voi perustua lahjoitusten varaan, vaan se pitäisi rahoittaa veroilla.

– Tässä hyväosainen eliitti helposti paistattelee päivänvalossa näiden lahjoitustensa kanssa, Palola sanoo.

Palola sanoo pitävänsä hyväntekeväisyyttä sinänsä kannatettavana ja hyvänä asia, mutta EK:n avaus herättää hänessä ristiriitaisia tunteita.

"Poppakonstit eivät pelasta Suomea"

Fjäder sanoo, että eliitin palkka-alen ajaminen vie keskustelun väärälle raiteelle, kun pitäisi puhua esimerkiksi investointien saamisesta Suomeen. Hän moittii, että kyseessä on temppupolitiikka.

- Jonkuntyyppinen moraalinen ulostulo tämä on, muttä eivät nämä poppakonstit pelasta Suomea, Fjäder jatkaa.

Fjäder olisi valmis miettimään oman palkkansa alentamista, jos aiheesta syntyisi yleinen, kaikkia kattava liike.

Palola sanoo, että on itse valmis talkoisiin, mutta hoitaisi asian maksamalla enemmän veroja.

– Hoitaisin omalta osaltani veronmaksun kautta. Eli hoitaisin niin, että maksaisin enemmän veroja oman kantokykyni mukaan, Palola sanoo.

Palola huomauttaa myös, että palkanalennukset laajassa mittakaavassa tarkoittavat sitä, että verokertymä pienenee.

Kymmenet professorit arvostelevat rajusti hallitusta: Naiset maksavat säästöt  LUE...

HeSa • 11.6.2015                   

Kaikkiaan 85 suomalaista professoria, yliopistonrehtoria ja tutkimuspäällikkö arvostelee kovin sanoin pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaa siitä, että ohjelmasta puuttuu täysin tasa-arvonäkökulma. Hallituksen leikkauksista laskun maksavat naiset, professorit sanovat yhteisessä vaatimuksessaan.

"Naiset ja naisvaltaiset alat maksavat kohtuuttoman taloudellisen ja inhimillisen laskun sopeuttamistoimista", professorit kirjoittavat.

Ay-liikkeen lista vaihtoehdoista työelämän uudistamiseksi julki    LUE...

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.9.2015  16:41

Julkisuudessa on eilen heitelty lomarahojen vähentämistä hallituksen heikennysten sijaan. Nyt julkaistaan palkansaajien lista, jolta löytyy useita vaihtoehtoja työelämän uudistamiseen.

Ammattiliitto Pro listasi muutamia esimerkkejä palkansaajien tavoitteista ja vaihtoehtoja Suomen talouden kääntämiseksi nousuun. Puheenjohtaja Malinen kommentoi niitä.

Työaikapankkien ja muiden joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto

- Niin yrityksillä kuin palkansaajillakin on tarvetta tehdä työtä joustavammin kuin nykyinen työaikalainsäädäntö määrittelee. Ay-liikkeellä on valmius tarkastella työaikaa joustavasti niin, että otetaan huomioon myös työntekijän joustotarpeet esimerkiksi perhetilanteiden vuoksi.

Osingonjaon kohtuullistaminen

- Palkansaajat pitävät kohtuuttomana, että laskusuhdanteessa yritysjohto saa leväperäisten palkitsemisjärjestelmien ja osingonjaon kautta kymmenien prosenttien korotuksia vuosiansioihin kun taas palkansaajien korotukset ovat lähellä nollaa.

Kannustavat palkkausjärjestelmät

- Monissa työehtosopimuksissa kirjatut palkkausjärjestelmät toimivat vajavaisesti. Niiden työn vaativuusmääritelmät perustuvat taakse jääneeseen työelämään. Järjestelmät ja vaativuusluokitukset pitää määritellä nykypäivän työn sisältöihin ja kannustaviksi.

Irtisanomisperusteiden uudistaminen ja yt-lain täsmentäminen

- Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet laillisten irtisanomisten osalta pitää uudistaa. Monet yritykset ilmoittavat tänään miljoonien voitoista ja huomenna alkavat satojen työntekijöiden yt-neuvottelut tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.

Työvoimapalvelujen uudistaminen ja resurssien turvaaminen

- Ely-keskusten resurssit on viety niin vähiin, että useasti työttömät opastetaan takaisin kotiin etsimään avoimia työpaikkoja netistä. Osa työttömistä on itseohjautuvia, mutta juuri pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat asiantuntijoiden neuvoja, että he työllistyvät. Tähän täytyy löytää resursseja.

Työttömyysturva tukemaan kouluttautumista ja yrittäjäksi ryhtymistä

- Työttömyysturvaa maksetaan ainoastaan, jos työtön on toimettomana kotona. Sehän passivoi. Ehdottomasti työttömyysturvan pitäisi tukea ihmistä kouluttautumaan esimerkiksi uuteen ammattiin ja halutessa myös yrittäjyyteen. Työttömyysturvaa on kehitettävä tähän suuntaan.

Epätyypillisten, rikkonaisten työsuhteiden työehtojen parantaminen työlainsäädännöllä

- Rikkonaiset työsuhteet ovat tulleet työelämään jäädäkseen. Niissä työskentelevien palkansaajien työsuhteen ehtoja pitää parantaa.

Henkilöstöedustajille toimiva asema

- Henkilöstöedustajia kaivataan lisää yritysten hallituksiin. Henkilöstöedustaja tarvitsee laajat osallistumisoikeudet ja tiedonsaantioikeudet yrityksen suunnasta.

Vakka-Suomessa kouluttautuminen maan keskitasoa, mutta heikompaa kuin Turun ja Rauman alueilla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.11.2015

Kouluttautuminen Vakka-Suomessa maan keskitasoa, mutta selkeästi heikompaa kuin Turun, Rauman ja Porin seudulla. Vain Turun liepeillä olevat Masku ja Nousiainen yltävät peruskoulun jälkeisessä kouluttautumisessa yli kolmen vuoden. Heikoin kouluttautumisaste täällä on Taivassalossa, jossa se jää alle 2,5 vuoden, ilmenee mtv:n kuntavertailussa.

Odotetusti Suomen koulutetuin väestö asuu pääkaupunkiseudulla. Esim. Kauniaisissa asuvat olivat kouluttautuneet keskimäärin 5,8 vuotta peruskoulun jälkeen. Vähiten kouluttautuneita olivat kivijärveläiset, jotka olivat kouluttautuneet peruskoulun jälkeen keskimäärin 2,1 vuotta.


Koulutustaso liittyy kunnan kykyyn tehdä hyvä päätöksiä

Vähiten koulutetun Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangasta ei yllättänyt kunnan alhaisesta koulutusasteesta. Hän uskoo sen johtuvan demografisista syistä: pienessä 1200 asukkaan kunnassa väestö ikääntyy ja kouluttautuneet lähtevät toisille paikkakunnille töihin. Matkailusta elävässä kunnassa ei kaikille aloille löydy töitä, vaikka Helppikangas kertookin kunnan käyttävän kaikki mahdollisuudet koulutettujen työllistämiseen.

– Kyllähän työpaikat ovat keskeisiä. Työpaikkaomavaraisuus vaikuttaa väestörakenteeseen paljon, sillä valmistuneet menevät sinne, missä työllistyvät, Helppikangas toteaa.

Kuntalaisten koulutustaso on kunnalle tärkeää, mitä enemmän kunnassa ollaan kouluttauduttu, sitä paremmin kunta voi tehdä kehityspäätöksiä. – Koulutustaso korreloi kykyyn mennä eteenpäin muuttuvassa maailmassa ja tehdä hyviä päätöksiä. Se liittyy siihen, ovatko ihmiset uteliaita vai ennakkoluuloisia uutta kohtaan, Helppikangas painottaa.

                                                                                                                                                                          KATSO KARTTAA…

Kymmenien miljoonien eurojen investoinnit

Valmet Automotive alkaa valmistaa Mercedes-Benzin GLC-mallia v. 2017


Avakka • Ilmo Suikkanen • 26.11.2015                                                                                   

Autonvalmistaja Mercedes alkaa tehdä myös uutta kaupunkimaasturiansa Suomessa. Projektin arvioidaan tuovan Suomeen ja Uuteenkaupunkiin useiden kymmenien miljoonien eurojen investoinnit.

Sopimus GLC-mallin valmistamisesta on osoitus siitä, kuinka hyvin Valmet Automotive on onnistunut A-sarjan valmistuksessa. Olemme todistaneet Daimlerille osaamisemme, ja tuloksena on vahva luottamus kykyymme valmistaa heille jo toista menestysmallia, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.

Uutistoimisto Bloombergille puhuneen Mercedesin tuotantojohtajan Markus Schäferin mukaan kyse on osa laajentumishankkeesta, joka saattaa johtaa myös uusien tehtaiden perustamiseen, tietää Taloussanomat.

Schäfer kertoi, että autojätti Daimlerin omistama Mercedes luottaa tuotannossaan "kolmen pilarin järjestelmään", jossa yhtiö omistaa osan tehtaista itse, osan yhdessä kumppaneiden kanssa ja osan ajoneuvoistaan yhtiö ostaa sopimusvalmistajilta.

Projektin käynnistyy Uudenkaupungin     autotehtaalla välittömästi

Valmet Automotive ja Mercedes-Benz ilmoittavat tiedotteessaan, että Valmet Automotive ryhtyy valmistamaan Mercedes-Benzin GLC-mallia Uudenkaupungin autotehtaalla. Valmet Automotive käynnistää projektin välittömästi, kerrotaan

Valmet Automotive tuo tarvittavaa lisäkapasiteettia GLC-mallin tuotantoon. GLC-mallin päävalmistuspaikka on Mercedes-Benzin tehdas Bremenissä, Saksassa. Tehtaan tuotantokapasiteetti on täydessä käytössä.

GLC-mallin valmistus alkaa Suomessa vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Uudenkaupungin tehtaalla valmistettavien GLC-mallien suunniteltu valmistusmäärä vastaa A-sarjan tuotannosta sovittuja valmistusmääriä.

– Valmet Automotive on kokenut ja luotettava kumppani, jonka teknologinen osaaminen on maailman huippua. A-sarjaa on valmistettu Uudessakaupungissa vuodesta 2013 alkaen, ja haluamme jatkaa menestyksekästä yhteistyötämme GLC-mallin tuotannolla, kertoo Mercedes-Benzin henkilöautopuolen ostotoimesta ja toimittajalaadusta vastaava johtaja Klaus Zehender.

Valmet Automotive käynnistää GLC-mallin valmistukseen tähtäävän projektin välittömästi. Projekti merkitsee mittavia muutostöitä Uudenkaupungin autotehtaalla, muun muassa uuden korihitsaamon rakentamista GLC-mallia varten. Projektin investointien suuruus on useita kymmeniä miljoonia euroja.

Mercedes-Benzin A-sarjan valmistus jatkuu ensi vuonna Uudessakaupungissa, mutta uuden valmistussopimuksen myötä Uudenkaupungin autotehtaan toiminnan painopiste siirtyy kohti GLC-mallia. A-sarjan suunniteltu valmistusmäärä Suomessa laskee kuluvan vuoden tasosta Valmet Automotiven valmistautuessa GLC-mallin nopeaan tuotannonkäynnistämiseen.

YT-neuvottelut aloitetaan, mutta ketään ei irtisanota ja myöhemmin rekrytoidaan väkeä lisää

Tilanteen johdosta Valmet Automotivelle tulee määräaikainen sopeutustarve, jonka vuoksi aloitetaan tuotantohenkilöstöä koskevat YT-neuvottelut. Vuoden 2016 keväällä alkavan sopeutustarpeen arvioidaan vastaavan vuositasolla noin 300 henkilötyövuotta.

– Tämän hetken suunnitelmien mukaan tarvitsemme kaikki nykyiset autonrakentajamme GLC-mallin tuotannon ylösajoon vuoden 2017 alussa. Ketään ei irtisanota, ja määräaikaisessa vajaatyöllisyystilanteessa pyrimme joustaviin ratkaisuihin sopeutustarpeen minimoimiseksi. On myös nähtävissä, että tulemme myöhemmin rekrytoimaan lisää henkilöstöä GLC-mallin valmistukseen, lupaa Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.

Projektivaiheessa GLC-mallin valmistuksen työllistävä vaikutus arvioidaan kaikkiaan muutamaksi sadaksi henkilötyövuodeksi. Tuotantovaiheessa GLC tulee työllistämään Valmet Automotivella noin 1200 henkilöä ja alihankkijoilla noin 300 henkilöä.

LUE...

Mercedes Benz GLC 250 D4 Maticin valmistus autotehtaalla alkaa 2017. Kuva: MAURITZ ANTIN

Projekti merkitsee mittavia muutostöitä Uudenkaupungin autotehtaalla, muun muassa uuden korihitsaamon rakentamista GLC-mallia varten. Projektin investointien suuruus on useita kymmeniä miljoonia euroja.

HS: Uudenkaupungin ihme – perinteisen autotehtaan piti jo kuolla, mutta viisaat ratkaisut siivittivät menestykseen  LUE...

Avakka • Ilmo Suikkanen • 27.12.2015  2:00         

Marraskuussa Valmet Automotive kertoi saaneensa sopimuksen Mercedes-Benzin pienen Mercedes Benz GLC 250 D4 Matic katumaasturin valmistuksesta. Se takaa työt taas muutamaksi vuodeksi eteenpäin.   

Vuonna 1968 perustettu Uudenkaupungin autotehdas on erikoinen menestystarina. Suomi oli vielä 47 vuotta sitten halpa ja köyhä maa, josta virtasi työttömyyden ajamana väkeä silloin menestyvän Ruotsin autotehtaisiin, mutta eipä virtaa enää.

Kaukana automarkkinoista, myös kalliin työvoiman maassa Suomessa ja meren takana sijaitsevan autotehtaan olisi pitänyt kaiken järjen mukaan kuolla jo kauan sitten. Niin on käynyt melkein kaikelle käsityövaltaiselle teollisuudelle.

Helsingin Sanomien haastattelussa (Anni Lassila 27.12.15) Toimitusjohtaja Ilpo Korhonen on lievästi ärtynyt tällaisesta ajattelusta.

”Meillä on äärimmäisen tehokas tuotantoprosessi. Asiakastyytyväisyys on erinomainen, ja olemme joustavia. Kuljetuksissa kumppanit ovat tärkeitä. Meillä pitää olla oikeaa tavaraa juuri oikeaan aikaan”, Korhonen luettelee pärjäämisen syitä.    

Tehdas teki vuosina 1997–2011 liki neljännesmiljoona Porsche-urheiluautoa. Luksusauto Porschen valmistus auttoi Korhosen mukaan autotehtaan läpi finanssikriisiä seuranneen sopimusvalmistajien pudotuspelin, kun koko autoteollisuus mullistui.

”Sitä ei usein ymmärretä, miten suuri meidän roolimme oli Porschen kasvussa. Kun aloitimme niiden valmistuksen, Porsche oli pieni. Kasvoimme heidän kanssaan, ja parhaimmillaan valmistimme kolmasosan koko Porschen tuotannosta.”                             

Tehdas teki vuosina 1997–2011 liki neljännesmiljoona Porsche-urheiluautoa (oik.). Luksus-Porschen valmistus auttoi toimitusjohtaja Korhosen mukaan autotehtaan läpi finanssikriisiä seuranneen sopimusvalmistajien pudotuspelin, kun koko autoteollisuus mullistui. ”Sitä ei usein ymmärretä, miten suuri meidän roolimme oli Porschen kasvussa.”

Uusikaupunki, Kustavi ja Taivassalo yhteisellä osastolla mukana Matkamessuilla 21.-24.1.2016

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.1.2016


Pohjois-Euroopan suurin matkailutapahtuma Matka 2016 -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 21.-24.1.2016. Uusikaupunki on mukana messuilla yhteisellä osastolla naapurikuntien Kustavin ja Taivassalon kanssa.

Selkämeren kansallispuiston helmi Isonkarin majakkasaari suosittu kohde uudistuu ensi kesäksi. Sinne risteillään keskikesällä matkustaja-alus m/s Kertulla. Summalainen, vesibussityyppinen matkustaja-alus M/S Kerttu on myös uusi tuttavuus risteilyaluksena.

Isonkarin majakkasaaren yrittäjien luotsaama m/s Kerttu tekee Isonkarin risteilyjen lisäksi myös hyljesafareita Sandbäckin luonnonsuojelualueelle sekä erilaisia lintu- ja luontoretkiä.


Merta ja mukavaa meininkiä


Yhteisosaston yleisilme on merihenkinen ja meri onkin kaikkia kuntia yhdistävä tekijä. Merelliset kuvat, laituria kuvaava tiski, varastona toimiva venevaja sekä Isonkarin majakan pienoismalli tukevat teemaa. Osastolla on jaossa hauskoja merihenkisiä tatuointeja kuntien nimillä varustettuina. Tatuoinnit voi laittaa heti osastolla tai ottaa mukaan "matkaevääksi". Tatuointien kuvat on suunnitellut ja piirtänyt uusikaupunkilainen Markus Kotiranta.


Yleisökilpailussa arvuutellaan osastolle kiinnitetyn verkon paulan pituutta. Pääpalkintona on majoitus- ja ruokailupaketti merellisissä maisemissa Uudessakaupungissa, Kustavissa ja Taivassalossa (1 paketti/kunta). Lisäksi on luvassa mukavia tuotepalkintoja. Sunnuntaina iloinen ja räppäilevä Myllymuori alias Kerttu Aaltonen merimies (Atte Juuti) kumppaneineen viihdyttää lapsiperheitä osastollamme. Ajoittain tarjolla on myös raikasta ja terveellistä tyrnijuomaa.


Houkutteleva saaristo ja monipuolinen tapahtumatarjonta


Alueemme on merellinen, mutta myös erittäin monipuolinen. Kaikille kunnille on ominaista puhdas meri sekä kaunis saaristoluonto kasvillisuuksineen ja linnustoineen. Osa saaristostamme kuuluu Suomen suurimpaan merelliseen, Selkämeren kansallispuistoon. Oman lisänsä alueelle tuovat monipuoliset matkailupalvelut, nähtävyydet, aito lähiruoka sekä palvelevien ja persoonallisten putiikkien tarjonta.


Uudessakaupungissa on myös erittäin runsaasti tapahtumia. Tarjolla on mm. kesäkauden käynnistävä suurtapahtuma Minifarmi & Kukkamessut 21.-22.5. Merellistä kesäkarnevaalia, Merefestiä juhlitaan 11.-12.6. Antiikin ystävät kokoontuvat 2.-3.7. Lokalahdelle, Nopperlan Antiikkimarkkinoille. Mattisten upea talonpoikaiskoti avautuu vierailijoille 11.-17.7. Suomen huippuartisteja kuullaan 10. kertaa järjestettävässä Karjurockissa 14.-16.7. Kansainvälisen Crusell-musiikkiviikon 23.-30.7. teemana on "Tarinankertojat". Tul Toril - teematoritapahtumat elävöittävät toria kesälauantaisin ja Pakkahuoneen iltatorit tuovat iloa ja eloa keskikesän keskiviikkoiltoihin. Lisää tapahtumia ja lisätietoja niistä löydät verkkosivultamme: uusikaupunki.fi/tapahtumakalenteri


Uudenkaupungin teatterin kevätkausi alkaa jo syksyllä Suomen kantaesityksenä aloittaneella "Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi". Satavuotiaan esitykset jatkuvat kesemmällä Lentävän Lokin kesäteatterissa; Kaupunginlahden rannalla. Muitakin ensi-iltoja on teatterissa luvassa mm. "Ämmät isolla ännällä", "Silva ja Huru-ukot" sekä hervoton hupailu "Köyhdyttyäsi olet kuningas". Pyhämaan Suviteatterissa viihdyttää ratkiriemukas ja vauhdikas farssi "Diivat".


Veneilijöiden suosima Pakkahuoneen vierassatama palvelee aivan ydinkeskustassa. Vierassatama löytyy myös idyllisestä Pyhämaasta. Meriristeilyjä järjestetään Selkämeren kansallispuistoalueella sijaitseville Isonkarin majakkasaarelle ja Katanpään linnakesaarelle. Uutena risteilyaluksena aloittaa kaljaasi Olga, joka on pohjoismaiden vanhin, 130-vuotias, yhä purjehtiva kaljaasi. Olgan matkassa voit risteillä Katanpään linnakesaarelle, Kustaviin tai osallistua hauskoille Merirosvoristeilyille, joita on tarjolla omansa niin lapsille kuin aikuisillekin. Uudenkaupungin edustalla on useita vanhojen purjelaivojen hylkyjä. Hylkyihin pääsee tutustumaan Uudenkaupungin Sukelluskeskuksen järjestämillä retkillä, joko veneestä tai pinnan alta veneen viistokaikuluotaimen avulla. Samalla kuullaan tarinaa alusten historiasta.


Pohjois-Euroopan suurin matkailutapahtuma Matka 2016 -messut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 21.-24.1.2016. Uusikaupunki on mukana messuilla yhteisellä osastolla naapurikuntien Kustavin ja Taivassalon kanssa. Yhteisosaston yleisilme on merihenkinen ja meri onkin kaikkia kuntia yhdistävä tekijä. Kustavin, Taivassalon ja Uudenkaupungin mielenkiintoiseen tarjontaan voi tutustua osastolla 6 m 158!

Messuilla ohjelmaa erityisesti

perheen pienimmille


Uudessakaupungissa on viime vuosina panostettu lapsiperheiden tarjontaan, eikä tämäkään vuosi tee poikkeusta. Kaupunkijuna puksuttaa jälleen kesällä keskusta-alueella. Suositut Myllymuorin seikkailuretket jatkuvat uusilla tarinoilla Vallinmäellä. Kaljaasi Olgalla on heinäkuussa hauskoja Merirosvoristeilyjä. Kotieläinpiha Iloiset Veijarit tarjoaa eläimellistä menoa Pyhämaassa. Lisäksi Pakkahuoneen keskiviikkoisilla iltatoreilla on huomioitu lapset aivan omalla ohjelmalla. Uudenkaupungin museon Wahlbergin talossa lapset voivat mm. ratkoa salapoliisitehtäviä. Crusell-viikolla on lapsille oma konsertti Pekka ja Susi. Ensi askeleen taiteeseen voi ottaa värikkäässä Taidetalo Pilvilinnassa. Lapsia ei ole unohdettu myöskään Suomen laajimmassa Automuseossa tai Bonk-museossa, jossa Lasten Keksimössä voi suunnitella ja rakentaa ihka oman Bonk-koneen. Monissa muissakin kohteissa ja tapahtumissa on aina mukavaa ohjelmaa perheen pienimmille.


Valitse Uusikaupunki 2016 -esite jaossa messuilla


Yhteisosastolla esitellään laajasti alueen matkailupalveluita kuntien omilla esitteillä. Uudenkaupungin uunituore Valitse Uusikaupunki 2016 -esite ilmestyy jakoon messuille. Kuntien edustajien lisäksi paikalla on myös yrittäjiä. Edustettuina ajoittain ovat mm. Kukkamessut & Minifarmi -tapahtuma, Crusell-viikko, Santtiorannan leirintäalue, Pakkahuoneen vierassatama, Isonkarin majakkasaari, Katanpään linnakesaari, Myllymuori ja merimies, Pollin Piha, ravintola Raitti, Fallinrannan majoitusyrittäjät, Kustavin Lootholma sekä sirkus- ja varieteetaiteen ohjelmapalveluita tuottava Art Teatro.


Torstaina 21.1. (klo 9-19) ja perjantaina 22.1. (klo 9-12) messut on suunnattu pelkästään matkailualan ammattilaisille. Kaikelle yleisölle messut ovat avoinna perjantaina 22.1. klo 12-19 sekä lauantaina 23.1. ja sunnuntaina 24.1. klo 10-18.

Uudenkaupungin, Taivassalon ja Kustavin yhteisosastolla on jaossa myös merihenkisiä tatuointeja kuntien nimillä varustettuina. Tatuointien kuvat on suunnitellut ja piirtänyt uusikaupunkilainen Markus Kotiranta.

Yleisökilpailussa arvuutellaan osastolle kiinnitetyn verkon paulan pituutta. Sunnuntaina iloinen ja räppäilevä Myllymuori (Kerttu Aaltonen) sekä merimies (Atte Juuti) kumppaneineen viihdyttävät lapsiperheitä osastolla. Ajoittain tarjolla on myös raikasta ja terveellistä tyrnijuomaa.

Vesibussiyhteydet Selkämeren kansallispuiston helmeen majakkasaari Isokariin kohentuvat hankitun matkustaja-alus m/s Kertun myötä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.1.2016

Selkämeren kansallispuiston aina yhtä suosittu kohde on Isonkarin majakkasaari, jonne risteillään keskikesällä matkustaja-alus m/s Kertulla. Summalainen, vesibussityyppinen matkustaja-alus M/S Kerttu on myös uusi tuttavuus risteilyaluksena.

Isonkarin majakkasaaren yrittäjinä toimivat Kari Laaksonen ja Noora Hildén. Heidän yrityksensä Sektoriloisto Oy on Metsähallituksen sopimusyrittäjä,  jonka toimesta m/s Kerttu tekee Isonkarin risteilyjen lisäksi myös hyljesafareita Sandbäckin luonnonsuojelualueelle sekä erilaisia lintu- ja luontoretkiä.

Tarjolla on kiinnostavia tapahtumia koko kesäksi. Kauden avaavat Hyljesafarit Sandbäckin hylkeidensuojelu-alueelle, 5.5. ja 6.5. 2016. Retkiin sisältyy myös vierailun Isokarin majakkasaaressa. (ks. ohjelma alla)

Kustavin, Taivassalon ja Uudenkaupungin yhteisosastolla on laituria kuvaava tiski, varastona toimiva venevaja sekä Isonkarin majakan pienoismalli, jotka olivat puitteina myös viime syksyn Turun kirjamessujen Kustavin osastolla. Kuva kirjamessuilta: Ilmo Suikkanen

Velhoveden Rengastie, kiinnostava reitti pyöräilijöille


Velhoveden Rengastie on hieno, mm. pyöräilijöille tarkoitettu, reilu 50 kilometrin pituinen merellinen reitti Uudenkaupungin pohjoiseen saaristoon, Makeanvedenaltaan ympäri, ilman venettä tai huolta lautta-aikatauluista. Karttaesitteestä löytyvät reitin varrella olevat mielenkiintoiset kohteet ja palvelut.


Myös lounaisen saariston talvinen luonto on kiehtova kokemus, joka houkuttelee sukeltamaan sisään talvisen merelliseen luontoon hiihtelemään tai vaikkapa pilkkiongelle. ”Näkemist ja tekemist merem parttal” on siis tarjolla yllin kyllin. Kuva: Ilmo Suikkanen

Mansikkakarnevaaleilla viihdyttiin ilman mansikoitakin

Mansikoita riitti Uudenkaupungin Pakkahuoneen mansikkakarnevaaleilla myytäväksi vain ensimmäisille ostajille. Lämmin alkukesä aikaisti ja nopeutti mansikkakautta ja Keski-Suomen perinteisiltä ”mansikkapaikoilta” lämpö ja sateet pilasivat sadosta suurimman osan. Mansikoiden puute ei kuitenkaan pilannut karnevaaleja muilta osin, sillä myyjien pöydät notkuivat muita kesäherkkuja.

Väkeä oli liikkeellä tungokseen asti ja se tietysti tuotteitaan myyntiin tuoneille mieluinen asia.

Lähes täyden vierasvenesataman veneturistit saivat kauniissa säässä mukavaa lisäohjelmaa lomailulleen.

Mansikoita riitti Uudenkaupungin Pakkahuoneen mansikkakarnevaaleilla myytäväksi vain ensimmäisille ostajille. Lämmin alkukesä aikaisti ja nopeutti mansikkakautta ja Keski-Suomen perinteisiltä ”mansikkapaikoilta” lämpö ja sateet pilasivat sadosta suurimman osan. Mansikoiden puute ei kuitenkaan pilannut karnevaaleja muilta osin, sillä myyjien pöydät notkuivat muita kesäherkkuja.

Eräs mansikkakarnevaalien vetonauloista oli vaasalainen iskelmätähti Annika Eklund. Hänen tunnetuksi tekemiään kappaleita ovat mm. ”Shanghain valot”, ”Ole hiljaa ja suutele mua”, ”Julia jäi henkiin”, ”On sama kuinka kauas meet” ja cover-versio Yön kappaleesta ”Särkyvää”.

Yaran Uudenkaupungin lannoitetehtaan laajennus on valmistunut – rakentaminen työllisti 150 henkeä  Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.10.2016                   

Yaran Uudenkaupungin lannoitetehtaan laajennus on valmistunut ja sitä ollaan ottamassa käyttöön. Uudenkaupungin tehtaan tämä investointi vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, vientiin ja kilpailukykyyn. Investoinnin kokonaissumma on yli 50 miljoonaa euroa.

Tehtaan tuotantomäärä kasvaa noin 250 000 tonnilla ja tämä lisätuotanto menee kokonaisuudessaan vientiin. Tehtaan lannoitetuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin.

Investoinnin myötä tuotannon kokonaismäärä kohoaa nykyisestä miljoonasta tonnista noin 1,3 miljoonaan tonniin. Laajennuksen myötä voimme vastata paremmin lannoitteiden kasvavaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, tehtaanjohtaja Tommi Hevonoja kertoo.

Laajennushanke on työllistänyt suuren joukon lähialueen urakoitsijoita. Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on kokonaisuudessaan yhteensä noin 150 henkilötyövuotta.

Yara on merkittävä työnantaja Uudessakaupungissa. Uudenkaupungin tehdas työllisti suoraan ja epäsuorasti 900 ihmistä vuonna 2015.

Tärkeimmät vientimaat ja -alueet ovat Kiina, Thaimaa, Baltia ja Pohjois-Eurooppa. Viime vuonna Yara Suomen viennin arvo oli yhteensä noin 480 miljoonaa euroa. Se vastaa lähes viittä prosenttia kemianteollisuuden tuotteiden kokonaisviennistä, joka oli noin 10,1 miljardia euroa.

Yara on investoinut Suomeen vuosina 2008–2016 yhteensä yli 700 miljoonaa euroa, josta Ugin tehtaaseen noin 200 miljoonaa euroa. Tästä summasta reilu 50 miljoonaa euroa on kohdistunut uuteen tehdaslaajennukseen.

Mittavilla investoinneilla Yara tavoittelee kestävää kehitystä. Investointien edellytyksenä on, että Suomen toimintaympäristö säilyy kilpailukykyisenä, viranomaismenettelyt sekä asioiden hoito joustavana ja verotus yritystoimintaa tukevana.

Yara haluaa toiminnallaan osallistua globaalien haasteiden, kuten kasvavan ruoantarpeen ja ilmaston lämpenemisen ratkaisemiseen. Yaralla on ratkaisuja, jotka tukevat viljelyn tuottavuutta ja edistävät kestävää kehitystä vähentämällä päästöjä sekä veden kulutusta. Tällä hetkellä Yaran lannoitteiden avulla ruokitaan satoja miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Yrityksen toiminnan perustana on tieto siitä, että tulevaisuudessa maailmaan tarvitaan jatkuvasti lisää ruokaa. Tähän linkittyy myös Uudenkaupungin tehtaan toiminta, korostaa tehtaanjohtaja Tommi Hevonoja.

Kuva: Yara

Maskun kirkonkylään ja Pakaisiin menevä liittymä moottoritien jo valmistuneella osuudella Maskussa.

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.12.2016


Valtatie Raisiosta Nousiaisiin otetaan moottoritietasoisena käyttöön torstaina 22. joulukuuta. Samassa merkittävä osuus Turku–Pori-hankeen parannuskohteista saadaan kokonaisuudessaan valmiiksi.


Viimeiset muutokset liikennejärjestelyihin tehdään keskiviikon ja torstain aikana (21.–22.12.). Nykyisistä opasteista poistetaan rastitukset koko väliltä. Myös Raision eritasoliittymästä poistetaan moottoritien alkamis- ja päättymisopasteet. Töitä tehdään osin yöaikaan liikennehaitan vähentämiseksi.


Raisio–Nousiainen-osuuden avaamisen jälkeen saadaan käyttöön yhtenäinen moottoritieosuus välillä Pitkämäki–Nousiainen. Suurimmat muutokset liikenteeseen ovat Raision eritasoliittymästä pohjoiseen päin olevalla osuudella. Mopot ja traktorit eivät saa enää ajaa kyseisellä osuudella. Korvaavat reitit on viitoitettu sinipohjaisin opastein. Ne on esitetty liitekartoissa 1–3.


Myös kevyen liikenteen kulkuyhteydet on viitoitettu uudestaan moottoritien lähialueella. Reitit myötäilevät vanhan kasitien linjaa Maskun keskustaan asti. Keskustan jälkeen reitti ohjataan Nousiaisiin Ruskallion paikallistien varteen rakennetulle kevyen liikenteen väylälle.


Raisio–Nousiainen-osuus käsittää 11,5 kilometriä moottoritietä, yhdeksän kilometriä kevyen liikenteen väylää, kolme eritasoliittymää, rinnakkaistiejärjestelyjä sekä melu- ja pohjavesisuojausta. Osuuden kokonaiskustannukset ovat noin 68 miljoonaa euroa.


Rakennustöiden merkittävimmät vaikutukset ovat liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden paraneminen sekä ympäristön haittavaikutusten väheneminen.

Kasitie välillä Raisio–Nousiainen otettiin torstaina käyttöön moottoritienä

Maskun eritasoliittymä (ylin) ja Nousiaisten eritasoliittymä, sijaitsevat nyt käyttöönotetulla kasitien moottoritieosuudella.

PORE esittää Laitilan eritasoliittymän rakentamista, autotehdas-satamaliittymien parantamista ja U:gin radan sähköistämistä


Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.3.2017

Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä PORE on valmistellut Varsinais-Suomea koskevan kaikkiaan 13 kohdan toimenpide-esityksen hallituksen puoliväliriiheen joka pidetään huhtikuun lopulla ja toukokuussa.


Työvoiman koulutukseen Turun ja Varsinais-Suomen oppilaitosten koulutuspaketin edistämisen, työvoimakoulutuksen volyymin nostamisen ja teollisuusoppilaitosten toiminnan varmistamisten ohella toimenpide-esityksessä ehdotetaan työvoiman saatavuuteen työnhakijoiden motivoinnin ja osaamiskartoituksen hankkimista ostopalveluna ja kannustinloukkujen purkamista.



Teollisuusammattioppilaitosten toiminnan varmistaminen


Sekä Meyer Turku Oy:n että Valmet Automotive Oy:n teollisuusoppilaitoksilla on ratkaisevan tärkeä rooli rekrytoitavan työvoiman kouluttajana kärkiyritysten tarvitsemiin tehtäviin. Ammatillisen koulutuksen reformin edetessä on välttämätöntä varmistaa, että teollisuusoppilaitoksilla on jatkossakin oikeus toimia koulutuksen järjestäjinä.

Vakka-Suomen alueelle tärkeään ammatillisen työvoimakoulutuksen volyymin kasvattamiseen ehdotetaan yhteensä 4,5 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa jo tälle vuodelle.

Tällä lisämäärärahalla hankitaan mm. meri- ja autoteollisuuden verkoston ja muun tuotannollisen teknologiateollisuuden kasvaviin työvoimatarpeisiin lisää suunnittelijoiden rekrytointikoulutusta ja yritysten kasvuun ja kehitykseen keko- ja täsmäkoulutusta.

Ammatillisen koulutuksen järjestämislupien myöntäminen uudistuu ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä. Järjestämislupia haetaan keväällä 2017 ja kriteeristöä on valmisteltu alkuvuonna. Hallituksen esitys on lähdössä eduskuntaan maaliskuussa.

Lain eduskuntakäsittelyssä tulee varmistaa yritysten ylläpitämien oppilaitosten toiminta.


Työvoiman saatavuus

Työnhakijoiden motivointia tehdään osana TE-toimiston 3 kk haastatteluita sekä ostopalveluna. Ostopalveluna hankitaan työpaikka-/alainfot ja osaamiskartoitukset sekä eteenpäin ohjaus 20 000–30 000 työnhakijalle.

Työnhakijoiden motivointia tehtäisiin osana TE-toimiston 3 kk haastatteluita sekä ostopalveluna. Ostopalveluna hankitaan työpaikka-/alainfot ja osaamiskartoitukset sekä eteenpäin ohjaus 20 000–30 000 työnhakijalle.

Työmatkaliikenteen kehittämishanke, jossa kokeillaan kaikille avoimen joukkolii- kenteen ja kohdennetun työmatkaliikenteen yhdistämistä. Pilotissa kokeillaan myös uusia digitaalisia palveluja, joilla mahdollistetaan matkojen yhdistely. Turku ja Valmet Automotive Oy vastaavat digitaalisten palveluiden järjestelmäkustannuksista. ELY-keskus ja Valmet Automotive Oy vastaavat liikenteen hankinnan kustannuksista. Osa kustannuksista katetaan asiakastuloin. Lisärahoitukseen tarvitaan valtiolta noin 50 000 euroa/vuosi.

LVM joukkoliikenteen momentti 100 000 euroa (yhteensä vuosina 2017 ja 2018)


Autotehdas-satama liittymien parantaminen

Autotehtaan tuotannon kasvu aiheuttaa kuljetusten sujuvoittamistarpeita tehdas- alueen ja kaupungin sataman välillä, sekä Turun suuntaan. Myös henkilöliikenteen kannalta suunnitelluilla toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia. Autotehtaan lin- ja-autopysäkeillä on myös parantamistarpeita. Hankkeen suunnittelu on käynnissä. Toteutukseen tarvitaan 300 000 euroa toteuttamisrahaa vuodelle 2017.

Laitilan eritasoliittymä

Uudenkaupungin autotehtaan kannalta merkittävä parannustarve valtatie 8:lla on Laitilan eritasoliittymän parantaminen. Nykyinen valo-ohjattu liittymä on jäämässä pullonkaulaksi. Rahoitustarve on yhteensä 23,3 miljoonaa euroa, josta vuonna 2017 100 000 euroa suunnitteluun, vuonna 2018 200 000 euroa ja vuonna 2019  23 miljoonaa euroa.

Tiesuunnitelman aloittaminen tulee aloittaa viipymättä.

Uudenkaupungin radan sähköistäminen

Uudenkaupungin radan sähköistämisellä voidaan parantaa sekä tavaraliikenteen liikkumista Uuteenkaupunkiin, Turun ratapihan turvallisuutta että mahdollistaa tulevaisuudessa myös raiteilla kulkeva henkilöliikenne Turku-Uusikaupunki välillä. Liikennevirasto on priorisoinut Uudenkaupungin radan valtakunnallisesti ensisijai- seksi sähköistyshankkeekseen.

Sähköistyssuunnitelmaa ehdotetaan käynnistäväksi ja investointneiksi sähköistämiseen 17,7 miljoonaa euroa ja lisäksi mahdollinen muu radan parantaminen.

https://www.varsinais-suomi.fi/images/noresize/maakuntakatsaus/27.3.2017/esitys_puolivaliriiheen.pdf

VSP:n uudeksi toimitusjohtajaksi uusikaupunkilaissyntyinen Matti Nurmi

Avakka • 12.4.2017

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n hallitus on valinnut 46-vuotiaan diplomi-insinööri Matti Nurmen yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Matti Nurmi on syntynyt Uudessakaupungissa, josta hän lukion jälkeen siirtyi opiskelemaan Tampereelle. Tällä hetkellä Nurmi asuu perheineen Naantalissa.

Yhtiön nykyinen, pitkäaikainen toimitusjohtaja Seppo Kaskinen jää eläkkeelle alkusyksystä ja Matti Nurmi aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään elokuun alussa. Toimitusjohtajan tehtävää haki kaikkiaan 85 henkilöä.

Nurmi valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta (nykyisin TTY) automaatiotekniikan koulutusohjelmasta vuonna 1995. Matti Nurmi siirtyy VSP:lle entisestä työpaikastaan Telesteltä, jossa hän on tehnyt mittavan uran kansainvälisissä tehtävissä. Tällä hetkellä hän toimii Telesten palveluliiketoimintayksikössä tulosvastuullisena regioonajohtajana Suomen, Belgian, Puolan ja Sveitsin palveluliiketoiminnoille.

Turun ja Uudenkaupungin välisen rataosuuden sähköitykseen hallitukselta 21 miljoonaa euroa Avakka • 19.5.2017


Hallitus on tänään myöntänyt Yle Turun mukaan rahoituksen Uudenkaupungin radan sähköistämiseen lisätalousarvion yhteydessä.

Valtio on antamassa rahaa Turun ja Uudenkaupungin välisen junaradan sähköistämiseen. Hallitus käsittelee asiaa tänään lisätalousarviossaan, ja Yle Turun saamien tietojen mukaan se myöntää määrärahan radan kehittämiseen.

Turun ja Uudenkaupungin välisen radan sähköistämistä on jo pitkään pidetty tärkeänä alueen kehityksen kannalta. Radan kehittämistä ovat ajaneet Uusikaupunki, alueen teollisuusyritykset ja Varsinais-Suomen liitto.

Varsinais-Suomen liiton mukaan Radan sähköistäminen parantaa ensisijaisesti turvallisuutta, koska Uuteenkaupunkiin menevien kemikaalivaunujen sähköveturia ei enää tarvitsisi vaihtaa dieselveturiin Turussa.

Turun ja Uudenkaupungin välinen rataosuus on 68 kilometriä. Uudistettu rata avaisi mahdollisuudet myös henkilöliikenteen, joka loppui rataosuudella vuonna 1993, uudelleen avaamiselle..

Tavaraa rataosuudella kulki vuonna 2014 noin 0,74 mijoonaa tonnia. Rataosuuden arvioitu kuljetusmäärä vuonna 2017 on noin 0,95 miljoonaa tonnia.

Liikenneviraston laatiman kustannusselvityksen mukaan sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat 21 miljonaa euroa.

Uudenkaupungin radan sähköistäminen etenee. – Tärkein perustelu on Turun ratapihan turvallisuus. Tällä hetkellä Yaran tehtaalle matkaavat kemikaalivaunut pysähtyvät ratapihalla, kun sähköveturi vaihdetaan dieselveturiin. Kuvan juna sen sijaan porhaltaa Uudessakaupungissa Yaran pengertien rataosuudelta.

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (tummempi sininen linjaus) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi myös henkilöliikenteen päätepiste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen. Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään. Ja kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.

Kaupunginlahden rantaosuuden sähköistäminen ei vaikuta järkevältä tilanahtaudesta, ranta-alueen käytön hankaloi-tumisesta ja miljööhaitoista johtuen. – Norsua tuskin kannattaa päästää lasikauppaan asti, niin kuin on tapana sanoa.

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.5.2017

Tieto Turku-Uusikaupunki -rataosuuden sähköistämisestä on otettu Uudessakaupungissa vastaan laajasti hyvin myönteisenä toimenpiteenä. Etenkin Yaran tehtailla tietoa sähköistyksen saamasta rahoituksesta pidetään positiivisena yllätyksenä.

Sitähän se kieltämättä olisikin, mikäli sähköistämisen käytännön toteutus hoidetaan oikein. Vanhan radan osalta ongelmaksi nimittäin saattaa osoittautua rataosuus kaupunginlahden rannan osalta.

On puhuttu sähköistämisen tuovan mukanaan radan aitaamisen taajaman alueella. Teräsverkkoaita olisikin paitsi esteettinen haitta myös kulkua kaupunginlahden rantaan rajoittava este.


Ennen kuin päätöksiä tehdään onkin mietittävä mahtuuko sähköistetty rata turva-alueineen ilman massiivisia kustannuksia ja alueen viihtyisyyden kannalta korvaamattomia menetyksiä ylipäätään kulkemaan kaupunginlahden rantaa, vai onko se ohjattava kokonaan toista reittiä Yaran ja sataman suuntaan.


Kartalta katsoen sille toiselle reitille on vain yksi vaihtoehto, kiskoliikenteen siirto Käätyjärven pohjoispuolitse Laivarakentajan tien vierustaa pitkin satamien suuntaan. Pullonkauloja näyttää senkin reitin varrelle kertyneen jo aika monta.


Liikenneviraston sähkörataohjeet kannattaa lukea


Liikennevirasto on laatinut sähköratalaitteiston haltijana sähkörataohjeet (SRO) turvallista työskentely varten sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Nämä uudet sähkörataohjeet Liikennevirasto on hyväksynyt käyttöön otettavaksi 1.6.2016.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvalli- suuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräykset.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”

Mainittakoon ajolangan nimelliskorkeudeksi on ohjeistuksessa ilmoitettu 6,15 m.

Nykyinen asema ensivaiheessa päätepisteenä

Saattaa siis hyvinkin käydä niin, että sähköistystä ei, ilman massiivia kustannuksia ja kohtuutonta haittaa kaupungin omalle liikenteelle ja ranta-alueen viihtyisyydelle, voida ulottaa kuin nykyiselle asema-alueelle asti. Siitä eteenpäin Yaran ja sataman liikenne olisi hoidettava entiseen tapaan diesel-kalustolla.

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (katso kartta yllä) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi silloin myös henkilöliikenteen päätepiste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen.


Toisessa vaiheessa uusi rataosuus Halolan suunnasta autotehtaan ja Laivanrakentajan tien alueella


Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa Halolan suunnasta kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (kartassa vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään.


Aika vasta näyttää kuinka pitkään autotehtaan nousubuumi tällä kertaa jatkuu, mutta kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa, alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun myös Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.


Kaupunginlahden rantaosuuden sähköistäminen ei vaikuta järkevältä tilanahtaudesta, ranta-alueen käytön hanka-loitumisesta ja miljööhaitoista johtuen. – Norsua ei kannata päästää lasikauppaan, niin kuin on tapana sanoa. Ainakin radan sähköistämissuunnitelmat on syytä tehdä perusteellisesti harkiten ja käydä ajoissa niistä ennen päätösten tekoa avoin kansalaiskeskustelu.

Rataosuuden sähköitys on hyvä asia, mutta kannattaako norsua päästää lasikauppaan asti?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 5.7.2017

VSV-Energia Oy laajentaa kaukolämpöverkkoaan Pajalan alueelle. Vuoden 2017 alkupuolella on selvitetty Pajalan alueella kiinnostusta kaukolämpöön liittymiseksi. Kiinnostusta on ollut ja nyt VSV-Energia Oy kaukolämpölinjan rakentaminen on aloitettu.  Kaukolämpölinjan arvioidaan valmistuvan vielä tämän syksyn aikana. Uusia kaukolämpöön liittyjiä on Pajalan alueelta tullut useita. Verkoston laajennuksen kustannusarvio on lähes 500 000 €.

VSV-Energia Oy rakensi vuonna 2016 n. 2,8 km uutta kaukolämpölinjaa eli n. 1 M€ investointia. Uusia asiakkaita on saatu merkittävästi lisää, liittymisteho on noussut lähes 10 %.

VSV-Energia Oy laajentaa kaukolämpöverkkoaan Salmen alueelle. Vuoden 2017 keväällä on selvitetty Salmen alueella kiinnostusta kaukolämpöön liittymiseksi. Alueelle on rakenteilla useita uusia rivitaloja sekä suunnitteilla myös kaupungin toimesta päiväkoti.

Kiinnostusta on ollut myös nykyisten rivitalojen sekä omakotitalojen liittymiseksi kaukolämpöön. Nyt VSV-Energia Oy onkin tehnyt investointipäätöksen uuden 2 km pituisen kaukolämpölinjan rakentamisesta. Verkoston laajennuksen kustannusarvio on lähes 600 000 €. 

VSV-Energia Oy rakensi vuonna 2016 n. 2,8 km uutta kaukolämpölinjaa, mikä tarkoittaa n. 1 M€ investointia. Lisäksi on päätetty tänä vuonna rakentaa Pajalan alueelle uusi kaukolämpölinja, jonka pituus on 1,2 km. Uusia asiakkaita on saatu merkittävästi lisää, liittymien on noussut lähes 10 % vuonna 2016 ja vuonna 2017 on myös kaukolämpöön liittymisestä ollut kysyntää.

VSV-Energia Oy:n käyttämistä lämmön ja polttoaineiden hankinnasta kotimaisen polttoaineen osuus on yli 97 % ja uusiutuvan energian osuus jopa yli 95 %. Tämä tekee Uudenkaupungin kaukolämmöstä alueen ympäristöystävällisimmän lämmön lähteen. Kaukolämpö on tunnetusti luotettava, ympäristöystävällinen, huoltovapaa lämmön lähde.

Uusiutuvan energian osuus jopa yli 95 %

VSV-Energia Oy laajentaa kaukolämpöverkkoaan Salmen alueen ohella myös keskustaan ja Pajalaan

VSV-Energia Oy:n käyttämistä lämmön ja polttoaineiden hankinnasta kotimaisen polttoaineen osuus on yli 97 % ja uusiutuvan energian osuus jopa yli 95 %. Tämä tekee Uudenkaupungin kaukolämmöstä alueen ympäristöystävällisimmän lämmön lähteen.

VSV-Energia Oy laajentaa koko ajan kauko-lämpöverkkoaan myös Uudenkaupungin keskusta-alueella. Parhaillaan on meneillään putkiston vetäminen Vuorikadun Pohjoistulli-kadun ja Mäyhälänkadun väliselle osuudelle.

Museojuna tekee viikonvaihteessa viisi matkaa U:ki- Turku -välillä

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 14.7.2017              

Alkavana viikonloppuna museojuna liikennöi taas välillä Turun ja Uudenkaupungin Kalarannan seisake.

Museojuna tekee perjantaina ja lauantaina kaksi edestakaista lähtöä ja sunnuntaina yhden. Lähdöt ovat Turusta kello 9 ja kello 15.52. Paluuvuorot lähtevät Uudestakaupungista kello 13 ja kello 18.50. Sunnuntaina ajetaan vain kello 9 lähtö Turusta ja kello 13 lähtö Uudestakaupungista.

Junan ravintolavaunu on Suomen ainoa liikenteessä oleva teräskorinen museoravintolavaunu. Muuna kalustona junassa on vuonna 1960 valmistunut museodieselveturi ja 1950-luvun puukoriset matkustajavaunut.

Junaan voi nousta pääteasemien ohella myös väliasemilta. Lippuja myydään paikan päällä junassa.

Turun ja Uudenkaupungin välinen säännöllinen matkustajajunaliikenne, jota kaavaillaan taas aloitettavaksi, loppui vuonna 1992.

Viikonvaihteen vuoroista juna saapui Uuteenkaupunkiin ensimmäisen kerran tänään perjantaina.

Entisiin Pietolan Siwan tiloihin tulee ravintola


Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 24.8.2017


Uudenkaupungin Pietolan asuinalueelle on tulossa uusi ravintola. Mattistentie 1:ssä on olleen entisen Siwan myymälän tilat aiotaan remontoida ravintolatiloiksi.


Ympäristö- ja lupalautakunta myönsi tiistain kokouksessaan Janaline Oy:lle luvan aloittaa rakennustyöt. Sisätilat remontoidaan ja ravintolalle rakennetaan uusi terassi. Työt voidaan päätöksen mukaan aloittaa jo ennen kuin päätös on saanut lainvoiman.


Osa lähiasukkaista on suhtautunut ravintolahankkeeseen kriittisesti, kuitenkin rakennuslupahakemukseen tuli vain yksi oikaisuvaatimus.

Omakotialueen asukkaat valittivat päätöksestä perustaa jätteidenkäsittelylaitos Onkatien varrelle


Avakka • Ilmo Suikkanen • 24.8.2017


Onnenpolun omakotialueen asukkaat ovat tehneet valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen ympäristöluvasta, jonka Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunnan kesäkuun alussa myönsi Energia- ja KierrätysParkki Oy:lle jätteiden käsittelylaitoksen perustamiselle. Alue sijaitsee tulevasta laitoksesta vajaan kilometrin päässä.

 

Valitusta perustellaan kokemuksilla joita puunmurskauslaitoksista on saatu muualla päin Suomessa. Niissä esim. melu-, pöly- ja hajuhaitat ovat lähialueiden tyypillisiä ongelmia. Tyynellä ilmalla meluhaittoja on jopa kilometrien päässä.

 

– Hajuhaittojen lisäksi myös homeitiöiden määrä ilmassa saattaa herkästi nousta vaaralliselle tasolle, erityisesti kasassa oleva hake homehtuu nopeasti, todetaan valituksessa. Siinä korostetaan myös, että laitoksen ympäristölupahakemuksessa ei murskaamon vaikutuksia eläimistöön tai ympäristöön ole otettu huomioon.

Näillä perusteilla hakijat vaativat Vaasan hallinto-oikeudelta ympäristöluvan hylkäämistä.

 

Tiistain kokouksessaan ympärisö- ja lupalautakunta antoi valituksesta lausunnon Vaasan hallinto-oikeudelle jossa se toteaa, että valituksessa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, joita ei lupapäätöksessa ja sen perusteluissa olisi jo huomioitu ja joiden vuoksi päätöstä olisi tarpeen muuttaa. Näillä toteamuksilla lautakunta esittää valituksen hylkäämistä perusteettomana.


Energia- ja KierrätysParkki Oy:n tontti sijaitsee Onkatien varrella, tien toisella kuin alla olevassa kuvassa näkyvä VSV-Energia Oy kaukolämpölaitos.


As.oy Santtion Portti Uudestakaupungista ehdolla Suomen parhaaksi taloyhtiöksi 2017

Avakka • 24.8.2017


Uudenkaupungin Isännöitsijäkeskuksen asiakastaloyhtiö ”as.oy Santtion Portti” on valittu Kotitalo-lehden Suomen paras taloyhtiö 2017 finalistiksi.

Muut finalistit ovat:

- as.oy Agricolankulma, Helsinki

- as.oy Vanamontie, Vantaa

- as.oy Pengerrinne, Helsinki
- as.oy Kaarinan Mustahapero, Kaarina

Esittelyt finalisteista julkaistaan lähiaikoina. Koko kisan voittaja eli Suomen paras taloyhtiö palkitaan Kiinteistömessuilla 26.9. Helsingin Messukeskuksessa.

Myllymäen myllyt pyritään pelastamaan yksityisen lahjoituksen turvin

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 27.9.2017

Uudenkaupungin Myllymäen kaikki neljä tuulimyllyä ovat rapistuneet lähes purkukuntoon. Nyt pelastus- ja kunnostustoimiin on tulossa mahdollisuus kaupungin saaman yksityisen 100.000 euron lahjoituksen turvin. Myllymäellä on tarkoitus ensisijaisesti korjata kaksi tuulimyllyä ja arvioida sen jälkeen varojen riittävyys.

Tuulimyllyjen korjaaminen on nk. perinnerakentamista eli erikoistyötä. Kaupungilla ei ole tuulimyllyistä kuntotutkimuksia eikä korjaus- suunnitelmia eikä näin vanhojen, yksilöllisten ja perinteisistä poikkeavien rakenteiden kuntotutkimuksia tai korjaussuunnitelmia ole helposti saatavilla. Urakkakilpailua myllyjen korjauksista ei ole mahdollista järjestää, koska urakkakohdetta ei em. perustein voida täs- mällisesti määrittää ja kilpailuttaa. Riskinä on, että urakkasummat nousevat erittäin korkeiksi eikä korjaajien asiantuntemuksesta voida olla varmoja.

Tekninen toimi on päättänyt teettää Myllymäen tuulimyllyjen korjaamistyön suorahankintana tuntityönä paikallisen perinnerakentajan ohjauksessa ja paikallisen urakoitsijan, Rakennusurakointi A. Lehtonen Oy:n toimesta tuntihintaan 37,00 €/h (alv 0). Koska lahjoitus on suuruudeltaan 100.000 euroa, ei rakennusurakan kansallinen kynnysraja (150.000 €) ylity, perustelee tekninen johtaja Jari Nikkari menettelyä päätösehdotuksessaan.

Vähäisten hoitotoimenpiteiden sekä myös ilkivallantekojen jäljiltä ränsistynyttä puistoa on paikattu, mutta kokonaisvaltaista kunnostus- ja hoitosuunitelmaa ei tiettävästi ole tehty. Yksityisen lahjoituksen turvin ainakin ränsistyneet tuulimyllyt nyt ehostuvat.

U:gin ensimmäinen kiertoliittymä näkyy jo maastossa  KATSO

Avakka • 20.10.2017

Sataman suunnalla on juuri nyt meneillään suuret katurakennushankkeet.

Hepokarintielle rakennetaan mm. kiertoliittymä kasvaneen liikenteen sujuvoittamiseksi.

Tällä hetkellä liikenne on ohjattu kulkemaan tilapäistä työmaatietä pitkin.

Valmista pitäisi tulla alkuvuoden 2018 aikana.

Tuu #Messiin -tapahtuma veti väkeä UKI 400 Areenalla

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 2.2.2018.1.2018

Messuilla tuotiin esille Vakka-Suomen alueen yrittäjyyttä, työpaikkatarjontaa ja kesätöitä sekä asumiseen ja arkeen liittyviä ratkaisuja. Toista kertaa järjestetty Tuu #Messiin oli kaikille avoin kaksiosainen messutapahtuma.

Aamupäivän teemana on TET-messut, jolloin kouluista oli paikalla suuri määrä lapsia ja nuoria tutustumassa seudun yrityksiin sekä ja opiskelu- ja työmahdollisuuksiin täällä. Kaikelle kansalla messut avautuivat iltapäivän ajaksi

Messut avannut kaupunginjohtaja Atso Vainio korosti Uudenkaupungin ja koko lähialueen suurta työvoiman tarvetta.

– Nyt täällä on mahdollisuuksia, tarttukaa niihin, Vainio kannusti aamupäivällä messuilla käyneitä lähialueen peruskoululaisia ja lukiolaisia.

Yrittäjien tervehdyksen esitti paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Erkka Jäsperlä.

– Nyt toista kertaa järjestettävä tapahtuma näyttää täältä ylhäältä lavalta katsottuna ihan ammattimaisesti tehdyltä. Toivottavasti päivän aikana moni työnantaja ja tuleva työntekijä kohtaavat ja syntyy työsuhteita.

Iltapäivä painottui seudulla oleviin avoimiin työpaikkoihin, myös kesätyöpaikkoihin sekä sujuvaan arkeen koko Vakka-Suomessa.

Messuille on kutsuttu mukaan yrityksiä, työnantajia, oppilaitoksia, kuntia ja yhdistysten, järjestöjen ja vapaa-ajan edustajia. Lisäksi tarjottiin mahdollisuutta pika-rekryyn.

Naapurikunnista ja -kaupungeista Raumaa myöten osallistuttiin tapahtumaan

Messuisäntänä hääri tv:stä tuttu Janne Kataja!

                                                                                                              KATSO KUVAGALLERIA...

Koululaiset valtasivat messuhallin klo 12.30 saakka ja klo 13 ovet aukesivat kaikelle kansalle.

Novidan osastolla oli mahdollisuus kokeilla autolla ajoa simulaattorilla tai kokeilla onnenpyörällä mihin kuudesta maasta, joihin Novidalla on kansainväliset yhteistyösuhteet, onnetar heittää.

Tälläinen on U:gissa valmistukseen tuleva Mercedes-Benzin uusi A-malli    SEURAA

Avakka • Ilmo Suikkanen • 2.2.2018.1.2018 klo 19.43

Tuu #messiin -messuilla autotehtaan osastolla ei uudesta automallista vielä tänään tiedetty kertoa, vaan odotettiin jännittyneinä illan julkistamistilaisuutta Hollannin Amsterdamissa.

Perjantaina Amsterdamissa julkistetun uuden Mercedes-Benz A-luokan mallin sanotaan nyt olevan nuorekkaampi ja dynaamisempi kuin koskaan, mutta on myös mukavampi kuin aikaisemmin. Se uudistaa modernia luksusta kompaktiin luokkaan ja mullistaa auton sisustuksen.

Uuttakaupunkia ajatellen tärkein tieto oli se, että julkistamisen yhteydessä varmistui uuden mallin valmistuspaikaksi Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas. A-sarjan tuotannon keskuspaikka on Saksan Rastatt, jonka lisäksi A-sarjaa valmistavat Kecskemetétin tehdas Unkarissa, BBAC Kiinassa sekä Valmet Automotive Uudessakaupungissa. Malliuudistus noudattelee samaa kaavaa: uuden A-sarjan tuotanto alkaa Rastattissa keväällä, jonka jälkeen tuotanto laajenee ensin Kecskemetétiin ja siten Uuteenkaupunkiin.

Teknologisesti uusi A-luokka tarjoaa myös monia toimintoja, jotka olivat aiemmin luksusluokassa hyviä ominaisuuksia. Uutta on, että tietyissä ajo-tilanteissa se pystyy ensimmäistä kertaa ajamaan puolittain itsenäisesti.

Vaikka Mercedes-Benz on säilyttänyt urheilullisen ulkonäön, sen käytännöllisyys on parantunut. Uusi A-luokka tulee markkinoille maaliskuusta lähtien ja myynti alkaa keväällä.

A-luokan malleissa ovat uudet, tehokkaat dieselmoottorit tai valinnaisesti bensiinimoottorit, tulevaisuuden autoksi uutta A-luokan mallia ei siis voi luokitella. Sitä autotehtaan tuotannossa edustaa parhaiten Mercedes-Benz GLC 350e 4Matic. Uudenkaupungin ohella sen päävalmistuspaikka on Saksan Bremen.

Hybridien myynnin kasvu on suurta maailmalla, myös Mercedes-Benz on arvioinut myynnistään jopa neljänneksen koostuvat sähköautoista vuoteen 2025 mennessä. Mercedes-Benzin bensiini- ja dieselautoissa ollaan ottamassa käyttöön 48 voltin sähköjärjestelmiä, tällainen niin sanottu kevythybridi-järjestelmä nähdään ensimmäisenä S-sarjan Mercedeksessä.


Mynämäen lukio menestyi parhaiten

Vakka-Suomalaiset lukiot paransivat sijoitustaan  yo-tulosten vertailussa


Avakka • Ilmo Suikkanen • 25.5.2018


Vakka-Suomen lukioista vain viime vuonna täällä parhaiten sijoittuneen Nousiaisten lukion sijoitus heikkeni 14 sijaa ja on nyt 55. Parhaiten menestyi Mynämäen lukio ollen sijalla 44, parannusta tuli 10 sijaa.


Eniten sijoitustaan kohensi Uudenkaupungin lukio 106 sijaa ollen nyt sijalla 73, sen edelle sijoittui Laitilan lukia sijalle 68, jossa parannusta 81 sijaa.  


Mainittakoon, että lähikaupungit Naantali (213), Rauma (213 ja Raisio (285 jäivät  selvästi taakse. Tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa parhaat arvosanat kirjoitettiin Ressun, Etelä-Tapiolan ja Kulosaaren lukioissa. Varsinais-Suomesta parhaiten sijoittui Turun Puolalanmäen lukio sijalle 6.


Suurin nousija oli Savukosken lukio, joka kipusi sijalle viisi ja ensimmäiseksi pääkaupunkiseudun ulkopuoliseksi lukioksi. Kymmenen koulun kärkeen mahtui pääkaupunkiseudun lukioista kuusi.


Listaus on tehty Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemien tietojen pohjalta. Lukioiden järjestys perustuu ylioppilaskirjoituksissa pakollisten oppiaineiden keskiarvoon.


Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkieli on pakollinen kaikille. Kolme muuta kirjoitettavaa ainetta valitaan seuraavista: toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineet.


Listaus kertoo sen, minkälaisia arvosanoja kyseisessä lukiossa on tämän kevään ylioppilastutkinnossa kirjoitettu. Se ei kerro suoraan opetuksen tasosta, sillä listan kärjessä oleviin lukioihin hakeutuu jo peruskoulussa hyvin opinnoissaan menestyneitä oppilaita. 


Listaus ei siis ota huomioon sitä, miten hyvin lukio on onnistunut nostamaan opiskelijoiden osaamisen tasoa lukion aikana.


Opetus on hyvää myös muissakin kuin listan kärkisijoilla olevissa lukioissa, ja jokainen ylioppilas on  näin ollen lakkinsa ja onnittelunsa ansainnut.


Lukioiden vertailu pohjautuu tutkinnon neljän pakollisen aineen pistemäärien keskiarvoon. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.)


Lähde: Ylioppilastutkintolautakunta

Kuvassa Uudenkaupungin lukio, josta linkki sen fb-aikajanalle


Suomessa on 630 huono-kuntoista siltaa – Vakka-Suomessa niistä on yli 30

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 23.8.2018

Italiassa kilometrin pituisesta sillasta romahti viime viikon tiistaina noin kahden sadan metrin osuus, mutta Liikennevirasto vakuuttaa, että Suomessa sillat ovat turvallisia, vaikka ne olisikin luokiteltu huonokuntoisiksi.

Alla olevasta kartasta voit katsoa tarkemmin, Vakka-Suomen huono-kuntoiseksi luokiteltujen siltojen sijaintia. Erittäin huonokuntoisiksi luokiteltuja alueella on neljä,

Rajatapauksissa sillalle asetetaan painorajoitus, jotta liian raskas liikenne ei vahingoittaisi sillan rakenteita. Rajoituksesta kerrotaan liikennemerkillä ja Liikenneviraston omassa verkkopalvelussa.

Liikenneviraston silloista vastaavan yksikön päällikkö Minna Torkkeli kertoo yle uutisissa kuitenkin myös, että painorajoituksia ei aina noudateta.

– Yritämme viestiä raskaalle liikenteelle, että se saattaa rikkoa siltoja, mutta kyllä näitä rajoituksia rikotaan, niin kuin muitakin liikennesääntöjä, Torkkeli tuskailee hieman turhautuneena.

Painorajoituksien noudattamista seurataan poliisin ratsioissa ja reaali-aikaisilla tunnistimilla.

Ääritilanteessa silta voidaan sulkea. Edellisen kerran näin on tehty Pomarkussa, jossa yli satavuotiasta kivisiltaa alettiin purkaa viime syksynä.

Kaikkiaan Liikennevirastolla on yli 15 000 siltaa eli huonokuntoisten siltojen osuus on alle viisi prosenttia.

Sillan rasitusta voidaan rajoittaa siirtämällä raskas liikenne yhdelle ja henkilöautoliikenne toiselle kaistalle. Muitakin hätäratkaisuja on,

raskaan ajoneuvon pitää esim. jättää vähintään 50 metrin etäisyys edellä ajavaan raskaaseen ajoneuvoon, Torkkeli sanoo.

Tällä hetkellä 451 siltaa varjellaan jonkinlaisen painorajoituksen avulla. Torkkelin tietojen mukaan uusia painorajoituksia ei nyt ole tulossa, mutta ne ovat mahdollisia.

Siltojen erikoistarkastuksissa tutkitaan betonin laatua pintaa syvemmältä. Silloin silmämääräisesti hyväkuntoisen sillan kunnosta voi paljastua äkkiä ikäviä yllätyksiä.

Liikennevirasto on panostanut erikoistarkastuksien tekemiseen. Niitä tehdään erityisesti kolmanteen eli tyydyttävän tasoisien siltojen kuntoluokkaan.

Toisaalta huonokuntoisellakaan sillalla ei ole välttämättä käyttörajoituksia.

– Silta voi olla niin tukevatekoinen, että liikenne voi kulkea siitä, vaikka esimerkiksi kaiteet tai vesieristykset ovat huonossa kunnossa.

Kuvassa oranssipalloilla merkityt sillat ovat huonokuntoisia ja punaisilla merkityt erittäin huonokuntoisia.

Uudessakaupungissa koulujen kohdalla Laivanrakentajantien alikulun mahdollistava Koulupolun alikulkukäytävä on tutkimuksissa määritelty erittäin huonokuntoiseksi.

Vakka-Suomen huonokuntoiset sillat kunnittain lueteltuina

Euroopan suurimmat rekat rasittavat siltoja

Suomen tie- ja siltaverkko on kovilla, sillä Suomessa sallitaan Euroopan painavimmat rekat.

Torkkelin mukaan EU:ssa taataan, että koko tiestö kestää runsaan 40 tonnin painoiset ajoneuvot. Suomessa rekkojen enimmäispaino koko tieverkolla on toista luokkaa: 76 tonnia.

Sitäkin suurempia kuormia on liikkeellä erikoislupien turvin.

Uudessakaupungissa lisäksi Yaran ja autotehtaan tiheä rekkaliikenne kuluttaa siltoja ja teitä täällä nopeastii.

Liikennevirasto on saanut väylien ylläpitoon 450 miljoonan euron erillismäärärahan, joka alkaa olla jo käytetty loppuun. Sen turvin on asfaltoitu teitä, korjattu siltoja ja ratoja.

Liikenneviraston kuntoluokituslista on päivitetty elokuun puolivälissä.

Kaupunginhallituksen päätökselle Uusi-kaupunki osallistuu junaliikenteen alueellisen järjestämisen pilottihankkeeseen

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 1.10.2018                                                                                                           

Maanantaina kokoontunut Uudenkaupungin kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen, jonka mukaan Uudenkaupungin kaupungilla on olemassa selkeä tahtotila julkisen raideliikenteen kehittämiseen ja päätti antaa Varsinais-Suomen liitolle allaolevan lausunnon alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeeseen osallistumisen puolesta.

Liikenne- ja viestintäministeriö on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020-2022. Kyselyllä kartoitetaan mahdollisuuksia aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnissa. Tämä edellyttää paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta.

Pilottihanke voitaisiin käynnistää aikaisintaan joulukuusta 2019 alkaen. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä siten, että esimerkiksi kunnat ja maakuntien liitot voivat muodostaa yhteenliittymiä ja hakea mukaan pilottiin. LVM valitsee varsinaiseen pilottiin mukaan 1-3 aluetta, joiden kanssa laaditaan yhteiset junaliikenteen aikataulusuunnitelmat. Tämän jälkeen liikennöinnistä pyydetään tarjousta VR:ltä. Pilottihankkeiden tavoitteena tulee olla matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Pilotti kestäisi alustavasti 2,5 vuotta.

Varsinais-Suomen liitto laatii koko maakunnan osalta yhden kokoavan hakemuksen. Tähän liittyen Varsinais-Suomen liitto on lähestynyt radanvarsikuntia pyytäen tietoa siitä, miten kunta pystyy sitoutumaan asiaan henkilöresurssien ja rahoituksen kautta. Käytyjen keskustelujen perusteella kyse on ennen kaikkea tahdon ilmaisusta. Tarkoista summista tai sitoutumisesta liikennöintikustannusten kattamiseen ei tässä vaiheessa ole kyse.

Uusia selvityksiä seutuliikenteen kustannuksista ja investointitarpeista ei ole, mutta pohjana voidaan käyttää Varsinais-Suomen liiton aiemmin teettämiä selvityksiä. Niiden perusteella liikennöinnin kustannukset Varsinais-Suomen seutuliikenteen eri rataosuuksilla on kussakin n. 3?milj. euroa. Turku-Uusikaupunki välillä vuoroväli olisi vähintään yksi tunti ainakin arkisin vilkkaina liikenneaikoina.

Kokemusten mukaan (esim. Ruotsi) tarvittava subventointi alueelliselle junaliikenteelle on noin 50 prosenttia, joka kuitenkin oletettavasti pienenee junaliikenteen saatua jalansijaa liikennejärjestelmässä. Yhteiskunnan (kunnat+valtio/maakunta) kustannettavaksi jäisi silloin 1,5 milj. euroa.

Puhtaasti teoreettisena ja suuntaa antavana laskelmana voidaan esittää, että mikäli tarvittava subventio on 1,5 milj. €, josta valtio maksaisi puolet, jäisi kunnille 750.000€ maksuosuus. Mikäli tämä summa jaettaisiin radanvarsikuntien kesken asukasmäärien suhteessa, jäisi Uudenkaupungin osuudeksi 195.000€. Tässä luvussa ei ole huomioitu Turun kaupungin mahdollista maksuosuutta, vaikka luonnollisesti hyvä syöttöliikenne ja seudullinen saavutettavuus on monin tavoin myös Turun kaupungin etu.Toimiva syöttöliikenne Turkuun tukee osaltaan esimerkiksi tunnin juna -hankkeen toteuttamista Turku—Helsinki välillä.

Lisäksi seudullinen junaliikenne vaatii etenkin asemilla ja junaseisakkeilla korjauksia ja parannuksia. Näistä on tehty 2000-luvulla selvityksiä, mutta kustannukset tarkistetaan vielä erikseen ennen hakemuksen jättöä konsulttitoimeksiantona Varsinais-Suomen liiton toimesta. Kustannuksia jaettaessa voidaan ajatella, että kaupunki kunnostaisi Uudenkaupungin aseman ympäristön sekä mahdollisten seisakkeiden paikat, valtion hoitaessa liikennöitävyyteen ja turvallisuuteen liittyvät investoinnit

Uudessakaupungissa sijaitsevien työpaikkojen määrä on kahden vuoden aikana kasvanut nettomääräisesti jopa noin 35%. Tämä on merkittävästi lisännyt maakunnan sisäistä, Uuteenkaupunkiin suuntautuvaa työmatkaliikennettä. Uusien joukkoliikenneratkaisujen toteuttaminen Turku-Uusikaupunki yhteysvälille on tämän vuoksi maakunnallisesti erityisen tärkeää. Liikenteellisesti Vakka-Suomen ja Turun seutukunnat tulee sitoa entistä tiiviimmäksi yhteiseksi työssäkäyntialueeksi, jolloin työntekijöiden liikkumisedellytysten paraneminen edistää molempien seutukuntien mahdollisuutta tarjota yrityksille niiden kilpailukykyä tukeva toimintaympäristö ja osaava työvoima.

Uusikaupunki on strategiseksi tavoitteekseen asettanut kaupungin väkiluvun merkittävän kasvun. Erityisesti perheiden sijoittuminen Uuteenkaupunkiin on sitä helpompaa, mitä laajempi työhönotto alue on. Työhönottoalueen laajuus liittyy helppoihin liikenneyhteyksiin jota Uudenkaupungin ja Turun välinen rautateiden henkilöliikenne tukisi.

Uusikaupunki kuuluu Vakka-Suomen seutulippu- sekä työmatkalippualueeseen. Seutulipulla voidaan matkustaa Vakka-Suomen kuntien sisällä ja työmatkaliikennelipulla voidaan matkustaa alueelta Turkuun.

Kaupunki ostaa jo nyt julkisen liikenteen palveluja n.450.000€ edestä vuodessa. Kaupungilla on tahtotila sekä resursseja osallistua julkisen raideliikenteen kehittämiseen.

Henkilöliikennekokeilu Turku-Uki -radalla voisi alkaa jo 2020 Avakka • 1.10.2018

Liikenne- ja viestintäministeriö suunnit-telee paikallisjunakokeilua, johon osallis-tuisivat mm. kunnat ja maakunnat. Asiasta uutisoineen Vakka-Suomen Sanomien mukaan esimerkiksi Turku–Uusikaupunki -junaradan sähköistämisen pitäisi olla valmis 2021, jonka jälkeen rataosuudella voitaisiin käynnistää henkilöliikenne.  

- Nyt tilanne on toinen. Liikenne- ja viestin-täministeriö suunnittelee paikallisjunako-keilua. Jos pilotti päätettäisiin käynnistää tällä rataosuudella, matkustajajunaliikenne voisi käynnistyä jopa joulukuussa 2019 tai viimeistään 2020.

Lehden mukaan ministeriö on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja pilottihankkeesta, johon odotetaan vastauksia lokakuun aikana.

– Tässä vaiheessa mitataan lähinnä kun-tien tahtotilaa, olisivatko kunnat valmiita sitoutumaan kokeiluun, suunnittelujoh-taja Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitosta sanoo lehdelle.

Kunnille viestitetään, että niiden pitäisi osallistua esimerkiksi kustannuksiin, mutta euromääristä ei ole vielä tietoa.

Museojunien toimesta matkustajaliikennettä välillä Turku-UKI ja takaisin on nykyäänkin järjestetty vuosittain.

Ensimmäinen matkustajajuna saapui Uuteenkaupunkiin 1.8.1924

Nykyiset sähköjunat ovat virtaviivaisia ja nopeita menopelejä. Kuvassa VR käyttämä Dm12-sarjan sähköinen kiskobussi.

Nostalgia-junamatkailu kiinnostaa ihmisiä, vielä ei tiedä riittääkö kiinnostusta esim. säännölliseen työmatkaliikenteeseen.

Varmoja Uudenkaupungin radalla liikennöijiä ovat vuosikymmeniä olleet Yaran-tehtaiden kemikaalikuljetukset.

Nähtäväksi kuuluvatko ravintolavaunut pilot-tihankkeen henkilöliikennekokeilun piiriin.

Uusikaupunki-Turku -radalla uusitaan parhaillaan välillä Mynämäki-Uusikaupunki-Hangonsaarl 10 000 ratapölkkyä hajavaihdolla, jossa huonot pölkyt korvataan uusilla, kertoo rataisännöitsijä Martti Uuttu RR Management Oy:stä Vakka-Suomen Sanomissa.

Vaihtomäärät ovat vuosittain olleet samaa luokkaa. Näin raide pysyy luotettavassa kunnossa. Ratapölkkyjä on 69 kilometrin rataosuudella kaikkiaan noin 113 000 eli kilometrille niitä mahtuu 1640, Noin kymmen-vuoden kierrolla ratapölkyt siis uusitaan kokonaisuudessaan.

Tällä hetkellä urakko loppusuoralla Kalarannassa, josta työ etenee parissa päivässä perille Hangonsaareen. Ratataosuuden jatkuvan Yaran toimipisteen liikenteen takia, työt on pyritty pääosin tekemään klo 17 ja 03 välisenä aikana. Työ tehdään viiden miehen ja kahden kiskopyöräkaivinkoneen avulla.

– Ensimiehistö avaa pölkkyjen kiinnitykset ja toinen kaivinkone vetää pölkyn pois. Sen jälkeen toinen kone työntää uuden pölkyn tilalle ja se kiinnitetään sekä tasoitetaan kaivuutyöt, Uuttu kertoo pölkkyjen vaihtomenetelmästä.

– Lisäksi raiteen tukemiskone pistää sepeliä pölkyn alle ja vääntelee sen geometrisesti oikeaan asentoon, Uuttu kertoo.

Radan kunnostusprojekti loppusuoralla

Turku-UKI-Hangonsaari rataosuudella 113 000 ratapölkkyä


Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.10.2018

Liikenteen sujumista mahdollsimman vähän haitaten, työt on pyritty pääosin tekemään klo 17 ja 03 välisenä aikana. Työ tehdään viiden miehen ja kahden kiskopyöräkaivinkoneen avulla.

Kuva  Ilmo Suikkanen

”Lapsille tämä on vähän kuin eväsretki”

Avakka • 22.10.2018

Kalannin päiväkotiin on maanantaiaamuna tullut vain muutama lapsi.

– Kun yleensä meillä on 15 lasta aamupalalla, nyt lapsia on vain neljä, varhaiskasvatuksen alue-esimies Tuula Stoor, kertoo Vakka-Suomen Sanomissa.

Lapsilla on aamupalalla eväät kotoa. Eväspusseista ja kylmälaukuista löytyy voileipiä, hedelmämehuja, porkkananpaloja ja hedelmiä.

Lapset syövät eväitään hyvällä mielellä.

-Lapsillehan tämä on vähän kuin eväsretki, Stoor sanoo.

Myös henkilökunnalla on tänään eväspäivä, vaikka osa tuo muulloinkin eväät työpaikalle.

JHL:n lakko jatkuu myös tiistaina. Lakko toteutetaan seuraavien virka- ja työehtosopimusten soveltamisaloilla: kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus, kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus ja AVAINTES.

Lakko kohdistuu mainituilla sopimusaloilla liiton paikallisesti määrittelemiin kohteisiin, joissa liiton jäsenet työskentelevät siivous- ja kiinteistöhuollossa, ruokapalveluissa sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuritoimessa.

 

Kiinteistö Oy Sorvakkohotellit hakee poikkeamista rakentaa alueelle 7-kerroksinen kerrostalo, jossa olisi tavallisia asuntoja ja lomaosakeasuntoja. 7-kerroksisen rakennuksen meren puoleista julkisivua tullaan kahden ylimmän kerroksen osalta keventämään vetämällä kaksi ylimmäistä kerrosta vähän sisäänpäin. Pääsuunnittelu on Arkkitehtutoimisto Jorma Paloranta oy:n käsialaa.

Uudenkaupungin satama.

Timo Harakka Laitilassa ja U:gissa: Demarien johtama hallitus tulee panostamaan yrittäjyyteen 


Avakka • 22.1.2017


Uudessakaupungissa ja Laitilassa viime viikolla vierailleen SDP:n puheenjohtajakandidaatin kansanedustaja Timo Harakan mielestä yrittäjyys on nostettava SDP:n ohjelman ytimeen. 

– Miksi? Koska pienyritykset ovat merkittävimpiä työllistäjiä – alle sadan hengen yritykset loivat 100 000 työpaikkaa vuosina 2000-2012, yli tuhannen hengen yritykset vähensivät 8500, sanoo Harakka, joka kilpailee Antti Rinteen ja Tytti Tuppuraisen kanssa SDP:n puheenjohtajuudesta. Puolueen uusi puheenjohtaja valitaan helmikuun alun puoluekokouksessa Lahdessa.


Työväenyhdistyksen yrittäjäillassa järjestäjien puolesta tilaisuuden juontajana toiminut Jaana Vasama U:gin Sos.Dem. Kunnallisjärjestöstä kertoi alkuun Uudessakaupungissa toimivan 900 yritystä, joissa on yhteensä 3500 työpaikkaa.Valtionveroa yrityksistä kertyy 7,7 ja kunnallisveroa 24,5 miljoonaa euroa. Uusikaupunkilaisilla on ostovoimaa liki 100 miljoonaa euroa, josta Vasaman mukaan iso osa tosin valuu ulos, eikä jää pyörittämään paikallista elinkeinoelämää.


Uudenkaupungin yrittäjien uusi puheenjohtaja Erkka Jäsperlä muistutti, ettei loputon säästäminen julkisista menoista tuo kasvua. Vastauksessaan Timo Harakka kritisoi hankintalakia, joka uudistuksen jälkeenkään ei selkeästi korosta paikallisten yritysten usein kokonaistaloudellisesti edullisempaa vaihtoehtoa vasta-argumenttina halvemmalle hinnalle.


Seuraavan hallituksen on luotava tehokas pk-yritysten ohjelma, jotta niiden taloudellinen menestys olisi entistä suurempi. Pieniä on rohkaistava kasvamaan. Keskisuuria on autettava kansainvälisille markkinoille. Mahdollisuuksia on: alle 250 hengen yritysten osuus viennistä on Suomessa 25 %, Ruotsissa se on 35 % ja Tanskassa jo 45 %.


Olen heti eduskuntaan tultuani ryhtynyt kohentamaan SDP:n suhteita pk-yrityksiin – osittain oman, lähes 30-vuotisen pienyrittäjyyteni kokemuksella, korostaa Harakka. Vuoden 2017 talousarvioon lisäsimme arvonlisäveron alarajan korotuksen, joka on kymmenissä keskusteluissa noussut pienyrittäjien ylimmäksi toiveeksi.


Olin Ville Skinnarin kanssa vastuussa Yrittäjäpaketista, joka oli osa vuoden 2016 sd-vaihtoehtobudjettia. Konkreettisessa ohjelmassa on 120 miljoonan euron edestä toimia jokaiselle yrityskoolle erikseen.


Itsensä työllistäminen pitäisi Harakan mukaan nostaa kunniakkaaksi kansalaistaidoksi, johon ihmisiä rohkaistaan. Se edellyttää varmuutta turvasta kaikissa tilanteissa.


Uudessakaupungissa nostettiin yleisökysymyksissä esiiin mm. joukkoliikenteen kehittäminen ja sairaalaan yöpäivystyksen sulkeminen. Sulkemista vastustavan liki 6000 allekirjoittajan adressin alullepanijan Heikki Walan toimesta Harakkaa valistettiin hallituksen omalaatuisesta tavasta säästää. Yöpäivystyksen ylläpito maksaa vuodessa noin 600 000 euroa, mutta kun se siirretään Turkuun, niin kuin nyt on päätetty, kustannuksiksi tuleekin yllätys yllätys 1,3 miljoonaa euroa. 


Harakka vastaili U:gin ja Laitilan yleisötilaisuuksissa kysymyksiin mm. sote-uudistuksesta, hankintalaista, haja-asutusalueen jätevesi-asetuksesta kuin maa- ja metsämaiden kiinteistöverotuksesta.


Laitilassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa Timo Harakka paljasti rakastavansa Laitilaa, se kun on hänen sydäntään lähellä jokapäiväisessä arjessakin. – Vaimon sukunimi on nimittäin Laitila.

SDP.n puheenjohtajaksi ehdolla oleva kansanedustaja Timo Harakka käväisi viime viikolla Uudessakaupun-gissa alueen yrittäjien tentattavana. Vasemmalla Uudenkaupungin yrittäjien puheenjohtaja Erkka Jäsperlä ja Timo Harakka, oikealla tilaisuuden juontajana toiminut Jaana Vasama U:gin Sos.Dem. Kunnallisjärjestöstä.