Korkeimmillaan merivesi oli klo 14 yli 90 senttimetriä yli normaalin.

Myllymäellä olevista tuulimyllytyypeistä vanhin, kontti- eli varvasmylly jota kutsutaan myös jalka-myllyksi, on korjaushankkeen ensimäisenä viimeistä silausta vaille valmis.

Valmet Automotive ja Mercedes-Benz tiedottavat:

U:gin autotehdas alkaa valmistaa Daimler AG:n Mercedes-Benzin uutta mallia – luvassa tuhat uutta työpaikkaa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.3.2017

Valmet Automotive ja Daimler AG kertoivat tänään, että ne laajentavat yhteistyötään. Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupolven kompaktiluokan mallin valmistus. Mallia ei ole julkistettu, mutta se on A- tai B-sarjan seuraaja. Tuotanto käynnistyy vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla.

– Yhteistyömme Valmet Automotiven kanssa on onnistunut äärimmäisen hyvin. Siksi on luonnollista, että jatkamme tätä yhteistyötä myös seuraavan sukupolven kompaktiluokan autoissa, kertoo Mercedes-Benzin henkilöautopuolen ostotoimesta ja toimittajalaadusta vastaava johtaja Klaus Zehender.

Autitehdas tarvitsee siis taas tuhat uutta työntekijää, joka nostaa työntekijämäärän tehtaalla 3700. Uudenkaupungin autotehtaalla on nyt 2 300 työntekijää. Lähiaikoina työt aloittaa 300. Julkistus käynistää jälleen keraan uuden rekryrointikampanjan. Tänään alkavassa haussa etsitään autonrakentajia hitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäisen logistiikan tehtäviin.

– Uuden automallin valmistussopimus nostaa Valmet Automotiven ja Daimlerin yhteistyön aivan uudelle tasolle, ja samalla se vakiinnuttaa Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon useiksi vuosiksi, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sanoo tiedotteessa.

Valmet Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävän projektin välittömästi. Projekti keskittyy A-sarjan hitsaamoon tehtäviin muutoksiin, mutta muutostarpeita on myös maalaamossa ja kokoonpanossa. Mercedes-Benzin A-sarjan valmistus jatkuu Suomessa vuoden loppupuolelle.

Daimler kertoo tiedotteessaan kompaktiautojen päätuotantopaikka olevan Saksassa, jonka lisäksi tuotantoa on Unkarissa ja Kiinassa.

Tekniikan Maailma kirjoitti viime viikolla, että Mercedes-Benz GLC-katumaasturin valmistuksen alettua Uudenkaupungin autotehtaalla tehdään tänä vuonna tuotantoennätys.

Mercedeksen A-sarjan rinnalla koottava GLC-sarjatuotanto on vaatinut suuria investointeja ja henkilöstörekrytointeja. Uusia autonrakentajia on palkattu jo satoja ja lisää tarvitaan.

Uudessakaupungissa valmistetaan kolmea diesel- ja kolmea bensiinimoottorista GLC-mallia. Niiden lisäksi tehdään 350 e 4Matic -hybridiä ja AMG 43 4Matic -tehoversiota.

Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan myös Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupol-ven kompaktiluokan mallin valmistus. Mallia ei ole julkistettu, mutta se on A- (kuva) tai B-sarjan seuraaja.

Automotive esittelee akkujärjestelmän sarja-tuotantoversiota meneillään olevassa Helsingin Advanced Engineering -tapahtumassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.3.2017

Valmet Automotive esittelee parhaillaan Helsingin Messukeskuksessa meneillään Advanced Engineering 2017 -tapahtumassa uutuutena täyssähköiseen pyöräkuormaajaan kehittämänsä litium-akkujärjestelmän sarjatuotantoversiota. Advanced Engineering on edistyksellisen teollisen teknologian eri puolilla Eurooppaan järjestettävä ammattitapahtumasarja.

Facebook-sivustollaan Automotive kertoo uuden litium-akun suorituskyvyn olevan kevyessä käytössä 30 prosenttia lyijyakkua parempi ja raskaassa käytössä toiminta-aika on noin kolme kertaa pidempi, vaikka se on kolmanneksen kevyempi. Akun etuna on nopea, jopa puolessa tunnissa, tapahtuva latautuminen . 

Hybridien ja myös täyssähköautojen valmistus onnistuu Suomessakin, sillä sähköautojen teko on Valmet Automotivelle tuttua.

Yrityksen toimitusjohtaja llpo Korhonen kertoi helmikuun Kauppalehdessä, että yritys kaavailee lisäksi sähkö- ja hybridiautojen akkujen kokoonpanotehdasta Uuteenkaupunkiin, ja mahdollisesti myös muualle Eurooppaan.

Tuekseen Valmet Automotive on saanut tässä uuden osaomistajan, CATL:n, ja torstaina Valmet Automotive osti lisää osaamista Semconin Saksan suunnitteluyksiköstä. CATL on Kiinan johtava akkuvalmistaja. Kiinailaisen akkualan yrityksen mukana olo tekeekin varsin todennäköiseksi mahdollisuuden, että Uudessakaupungissa aloitetaab lähitulevaisuudessa myös akkutuotanto.

"Olemme edelläkävijä sähköautojen suunnittelussa ja valmistuksessa, ja olemme konsultoineet useita auto- ja muiden teollisuudenalojen yrityksiä heidän pyrkimyksissään kohti korkeampaa laatua, parempaa tehokkuutta ja suurempaa asiakastyytyväisyyttä.” todetaan tehtaan tiedotteessa. Samaan aikaan toisaalla Valmet Automotive on Helsingin Messukeskuksessa Advanced Engineering -tapahtumassa mukana osastolla 4d27 esittelemässä ensi kertaa julkisuudessa Avant Tecnon pyöräkuormaajan uuden litium-akun sarjatuotantoversion!

Mielenkiintoiseksi täyssähköiseen pyöräkuor-maajaan kehitetyn litium-akkujärjestelmän tekee sen keveys, tehokkuus, nopea ladattavuus ja sarjatuotantovalmius.

3 esimerkkejä: Tällaisella marginaalilla asuntolainaa myönnetään nyt

Taloussanomat • 2.10.2017                                                                                  LUE...


Asuntomarkkinat alkavat käydä kuumina Vakka-Suomessa. Suomen Rahatieto kysyi pankeilta, millä marginaalilla asuntolainaa saavat pääkaupunkiseudulla ja Tampereella kolmekymppinen pariskunta, 30-vuotias sinkku ja viisi-kymppinen pariskunta, kertoo Taloussanomat

Varsinais-Suomen vaihemaakunta-kaavaehdotus nähtäville

Avakka • 20.11.2017

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 15.12.2017–26.1.2018 väliseksi ajaksi. Kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annetaan vastineet, tehdään mahdolliset tarkistukset ja viedään vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”.

Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (MV:n aloituspäätös 10.6.2013) keskitytään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin.

U:gin Alko avaa uusissa tiloissa itsenäisyyspäivän aattona 5.12.        

Avakka 21.11.2017    

Uuden konseptin mukainen Alko-lähimyymälä avataan itsenäisyyspäivän aattona 5.12.  K-supermarketin Itäpoijun tiloissa.

Uudenkaupungin Alkon muuton vuoksi vanha myymälä on kiinni maanantain 4.12.

Lähin Alko palvelee tuona päivänä Laitilassa.

Uuteenkaupunkiin saadaan muuton myötä uuden konseptin lähimyymälä, joka mahdollistaa entistäkin paremmat puitteet tehdä ostoksia.

Uuden konseptin mukaisesti sisustettavan myymälän mitoitus pysyy lähes entisenlaisena.

Uusikaupungin Alko kuuluu myös verkkokaupan noutopisteisiin.

Ennen muuttoa ei ole mitään vanhan varaston alennusmyyntiä, vakuutetaan liikkeessä.

Uudenkaupungin posti muuttaa 18. tammikuuta K-Marketin yhteyteen

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 5.1.2018 • Päivitetty 8.1.2018

Uudenkaupungin posti 23500 muuttaa 18. tammikuuta K-Market Eteläpoijuun Koulukadulle. Muutto liittyy Postin palvelupisteverkoston uudistamiseen, jossa osa Postin omista myymälöistä siirretään kumppaniyritysten palvelupisteisiin.

Avauspäivänä postipalveluja saa kello 10 alkaen. Posti palvelee K-Marketissa viikon jokaisena päivänä: ma-pe 8–21, la 8–21 ja su 9–21.

Postin oma myymälä Rauhankadulla tarjoaa postipalvelut normaalisti 17. tammikuuta kello 16 asti.

Alueen asiakkaille tiedotetaan muutosta kotiin lähetettävällä kirjeellä.

Uudessakaupungissa palvelee myös Postin pakettiautomaatti K-Supermarket Itäpoijussa, osoitteessa Ketunkalliontie 1.

Posti on tiedottanut muutosta alueen asukkaita 4.1.2018 joka kotiin jaetulla kirjeellä

Torin laitaan entisen Sokos-Marketin tiloihin avataan lähiaikoina K-Market Eteläpoiju. Samoihin, parhail-laan remontoitaviin, tiloihin siirtyy myös posti 18. tammikuuta 2018. Posti palvelee K-Marketissa viikon jokaisena päivänä: ma-pe 8–21, la 8–21 ja su 9–21. Sisään käynti postiin tulee K-Marketin pääovesta oikealla olevasta ovesta. Kuvassa oikealla näkyy jo avattu Silmäasema, jonka viereen siirtyy myös Linja-autoaseman liiketiloista Mari-Helena ja viereen avataan lisäksi uusi Subway-ravintola. Alakerran tilojen remontointi on vielä kesken ja sinne on suunniteltu tiloja erilaisille pikkuputiikeille.

Sairaanhoitopiiri myi Uudessakaupungissa kiinteistön Tiitiäiselle ja metsää Salinille

Avakka • 19.12.2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi tiistaina yhden peltoalan ja  rakennuskiinteistön sekä kahden metsäkokonaisuuden kaupat saatujen tarjousten perusteella. Kiinteistö ja toinen metsäaloista sijaitsevat Uudessakaupungissa.

Entinen lääkärien rivitaloasunto osoitteesta Terveystie 2 yli 6 000 neliömetrin tontilla myydään Sateenkaari Koto ry:lle tai heidän määräämälleen perustettavalle yhtiölle 200 000 eurolla.

Vakka-Suomen sairaalan alueella sijaitseva rakennus on ollut Sateenkaari Koto ry:n vuokraama vuodesta 2009 alkaen. Tiloissa toimii yksityinen päiväkoti Tiitiäinen.

Lisäksi hallitus myydä Haukharjan kylästä, Tammilehdon kiinteistöstä erotettavan 13,5 hehtaarin metsäalan Vesa Salinille tai hänen omistamalleen yhtiölle 77 100 eurolla.


 

Ensimmäinen Myllymäen kunnostettavista tuulimyllyistä alkaa olla maalausta vaille valmis Se on siellä olevista tuulimyllytyypeistä vanhin kontti- eli varvasmylly, jota kutsutaan myös jalkamyllyksi.

Remontti aloitettiin tammikuun ensimmäisellä viikolla kaupungin viime vuoden syksynä saaman 100000 euron lahjoituksen turvin. Rahalla on tarkoitus korjata kaikki Myllymäen neljä myllyä joko kokonaan tai niin pitkälle, kuin rahat riittävät. Tavoitteena on saada ainakin kaikkien myllyjen katot vedenkestäviksi.

Konttimyllyn vesikatteessa on ollut päällekkäin lautaa, huopaa ja lautaa. Katto ei ole päässyt hengittämään ja siksi se nyt on korjattu uritetuilla laudoilla kaksinkertaiseksi. Kattoja ei tervata enää, vaan niiden annetaan kelottua ajan myötä.


Syksyllä kaupungin saaman 100000 euron lahjoitusrahan turvin korjataan Myllymäen neljä myllyä joko kokonaan tai niin pitkälle, kuin varat riittävät. Rahoilla on ainakin saatava huonkuntoisten myllyjen katot uudelleen vedenkestäviksi.


Kunnostushankkeen suunnittelusta vastaa Uudenkaupungin kaupungin hanke- ja rakennussuunnittelija, arkkitehti Virpi Tervonen. Korjausprojektin pääurakoitsija on Jari-Pekka Lehtonen.


Myllyille ei ole aiemmin tehty korjauskartoitusta. Tällä kertaa myllyjen korjaukseen liittyvät vaiheet kirjataan tarkoin ylös, josta huolehtii korjausyrittäjä Veikko Virkkunen. Tervosen mukaan korjauskartoitus on välttämätön, koska myllyt ovat varsinkin siipi- ja kattorakenteiden osalta hajoamispisteessä.

Myllymäen tuulimyllyistä ensimmäisenä kontti- eli varvasmylly on kunnostettu viimeistä silausta vaille valmiiksi

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 8.3.2018

YK:n tuoreen listan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa

Iltasanomat tutki: Vakka-Suomen onnellisimmat kunnat Pyhäranta,

Masku ja Nousiainen


Avakka  • Ilmo Suikkanen • 26.3.2018                                                                                                                                             


YK:n tuoreen listan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Kaikkiaan vertailussa oli mukana 156 maata. Listaa laatii YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkosto SDSN (Sustainable Development Solutions Network). Listaa laadittaessa otettiin tänä vuonna huomioon myös maahanmuuttajien onnellisuuskokemuksia 117 maasta.


Näihin tutkimuksiin täytyy tietysti suhtautua varauksella ja pieni pilke silmäkulmassa. Sanotaanhan, että ollaan onnellisia, kun ei paremmasta tiedetä. Luoto, ja monet muut Suomen kärkeen sijoittuneet kunnat tietävät, että positiivinen julkisuuskuva ei auta, positiivinen julkisuuskuva ei juuri auta, jos väki ei viihdy paikkakunnalla. Kaikissa kunnissa oltiin iloisia tuloksista, mutta tiedostettiin voitonhuuman vaarat, todetaan Iltasanomien tutkimuksen arvioinnissa.


Vakka-Suomen kunnista parhaiten sijoittui Pyhäranta joka oli peräti 8. Maskun sijoitus oli 12. ja mitaleille pääsi täällä myös Nousiainen sijoitus 23. Näistä eteen lista jatkui, joskin kaukana kärkipään perässä, Mynämäki, Uusikaupunki, Taivassalo, Laitila, Vehmaa ja täkäläisistä viimeisenä vähän yllättäen Kustavi.

Yleisesti kartalta arvioiden Vakka-Suomen onnellisuusaste oli melko alhainen.   LUE LISÄÄ...

Iloinen Pop Up -tapahtuma valloitti torin sekä keskustan putiikit ja kadut!

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 31.3.2018                                                                           KATSO KUVAT...

Kaunis sää houkutteli liikkeelle paljon väkeä Uudenkaupungin torille liikkeisiin viettämään lankalauantaita

Noita Akuliina alias Kerttu Aaltonen tanssi ja huitaisi luudallaan tapahtuman avatuksia, Raimo Nummela puheli yksikseen, trubaduuri Sauli Soini, lauloi, muskarilaiset musisoivat Päivi Kurkilahden johdolla, Remeon Viivi Sydänlammi johdatti kierrättämällä puhtaampaan tulevaisuuteen ja mämmiä syötiin kilpaa!

Uudenkaupungin leikkipuistoja ehostetaan

Vannaksenpuiston leikkikentän uusittu välineistö on käytössä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 18.5.2018


Leikkipaikkoja kunnostetaan Uudessakaupugissa eri puolilla kaupunkia. Vannaksenpuiston välileistö on uusittu lähes kokonaan. Leikkikenttä on käytössä ja työt ovat viimeistelyä varten valmiina. Leikkipaikkan kunnostuksen urakoi Tarvasjoen Kiinteistöhuolto Oy.


Pienempiä parannuksia on luvassa Lumikontien ja Hakametsässä leikkikentillä, jotka tehdään kaupungin omana työnä. Lisäksi on Pietolan leikkipaikan uusiminen suunnitteluvaiheessa ja sekin saatetaan saada toteutetuksi vielä tämän kesän aikana. Torin ”keskusleikkikentän” uusittu kalusto on ollut kovassa käytössä jo kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksista lähtien.


Vannaksenpuiston vanhoista välineistä keinuteline jätettiin paikoilleen, mutta ehostettuna. Myös vanha, ailmeisesti alusta asti puistossa ollut karuselli jää paikalleen. Muut laitteet on uusittu kokonaan ja  mielenkiintoisia uusiakin vempaimia on terjolla

.

Laitteisto on ryhmitelty siten, että kiipeily- ja muut isompien lasten käyttöön tarkoitetut välineet ovat keskellä ja pienimmille tarkoitetut kentän reuna-alueilla.

Kaunis sää ja uusittu välineistö on houkutellut väkeä Vannaksenpuiston leikkikentälle.

Kiipeily- ja muut isompien lasten käyttöön tarkoitetut välineet on sijoitettu leikkikentän keskell ja pienim-mille tarkoitetut kentän reuna-alueille. Myös junalla ajo onnistuu pitkän tauon jälkeen taas leikkikentällä.

Avoimien ovien päivä Vakka-Suomen sairaalassa sai väen liikkeelle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.5.2018


Vakka-Suomen sairaalassa olivat ovet keskiviikkona avoinna kello 12:sta neljään iltapäivällä ja kävijöitä riitti koko päiväksi. Esittely alkoi jo ulkona ambulanssiauton ja siihen liittyvän toiminnan esittelyll. Eri poliklinikoilla oli lääkäreitä ja hoitajia ja kertomassa oman alansa toiminnasta. Esittely päättyi sairaalan pohjakerroksessa kahvitarjoiluun.


Yhteenvetona on todettava tutustumiskierroksen avartaneen käsitystä sairaalan monipuolisista palveluista, luoden myös kävijöille kokonaiskäsityksen eri toimintojen sijoittumisesta ja laajaan sairaalakompleksiin.


Tosin leikkaustoiminnan päättymisen myötä tiloissa on alkamassa remontti, kun käytöstä poistuvien leikkaussalien tilalle remontoidaan uutta tilaa ja mm. pitkään tilan puutteesta kärsinyt dialyysiosasto saa lisätilaa, kun sen viereinen gastroenterologian poliklinikka siirtyy leikkaussaliin kunnostettuihin tiloihin.


Myös kohta ajankohtaisiksi tulevat terveyskeskuksen uudet ratkaisut tulevat jonkin verran vaikuttamaan sairaalapuoleen. Sen mahdollinen lopullinen sijoittuminen läheiseen A-sairaalaan edellyttää tunnelin rakentamista sinne, välimatka on kuitenkin lyhyt.


Uusi tt-tutkimuslaite eli tietokonekerroskuvaus esittelyssä

Pitkään sairaalan toivelistalla ollut tt-tutkimuslaite otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Uuden laitteen hankintakustannukset olivat puolen miljoonan euron luokkaa ja myös sen huolto ja ylläpito maksavat, mutta niin ovat myös sen hyödyntämismahdollisuudet monipuoliset ja käyttö sairauksien tutkimiseen laajaa, sanoo laitetta esitellyt röntgenhoitaja Susanna Säynäslahti.


Laitteella kuvaus on paljon nopeampa, kuvantaminen kestää vain muutaman minuutin. Näin altistumisaika röntgensäteille lyhenee ja pienenee. Aivan joka kohteesta ei saada niin hyvänlaatuistra kuvaa kuin magneettikuvauksella, mutta ei sitä tarvitakkaan, koska kuvankäsittelyllä kuvattava kohde tulee hyvin esiin,


Vakka-Suomen sairaalan palvelut monipuolistuivat hankinnan myötä todella paljon. Kyseinen tietokonetomografia on tuonut tänne kokonaan uuden potilasryhmän. Alueen asukkaita voidaan palvella entistä paremmin mm. huonokuntoisille, muistisairaille ja iäkkäille potilaille on huomattava helpotus päästä tt-kuvaukseen omaan lähisairaalaan, ei tarvitse välttämättä lähteä lainkaan Turkuun. Tuopa uusi laite kuvantamispotilaita Vakka-Suomeen lähikuntia kauempaakin, mm juuri Turusta.


Potilasryhmiä ovat myös esimerkiksi syöpä-, keuhko-, ja korvapotilaat. Monilla heistä hoitava lääkäri käy täällä sairaalan poliklinikalla. Potilaita tulee myös vuodeosastoilta ja päivystyksestä.

Sairaanhoitopiirin sairaaloiden kiinteitä kuvantamispalveluita täydentää magneettirekka, joka vierailee kussakin lähisairaalassa viikoittain. Rekka oli paikalla myös avoimien ovien päivänä.

Facebookissa sairaalan toimintoihin voi tutustua myös viedoklippien välityksellä  KATSO...

Vakka-Suomen sairaalan viime vuoden lopulla hankittua tt-tutkimuslaitetta esitteli avoimien ovien päivänä röntgenhoitaja Susanna Säynäslahti.

Tietokonetomografia (tt tai ct) eli tietokonekerroskuvaus on tutkimus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta.

Munamarkkinayleisö täytti Laitilan viime viikonvaihteessa. Melkoinen vaikuttaja yleisömenestykseen oli varmasti söpö pikkuinen pyöreähkö persoona Tanhupallo karvamatoineen. Oman ohjelmansa lisäksi Tanhupallo suoritti Munamarkkinoiden virallisen avauksen yhdessä järjestelytoimikunnan vetäjän Jukka Alkion kanssa.


Laitilan kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, mainiten mm. myyntipaikkoja myydyn markkinoille liki kaksi ja puolisataa.  Laitilan viron ystävyyskaupungin Võrun tervehdyksen toi pormestari Anti Alaskin.


Perinteiseen tapaan Laitilan Munamarkkinoilla julkistettiin myös Vuoden kukko 2018. Tiukan äänestyksen voitto meni Petri Rekolalle 116 äänellä. Yhden äänen päähän hänestä jäi Jari Seikola 115 äänellä. Kolmanneksi tuli Laitilan kirkkoherra Petri Laitinen 95 äänellä.


– Hän on kädentaitaja, Kukko-viirin tekijä, rallimies ja SM-suutelija. Vuoden 2018 Kukko on idearikas, positiivinen ja työteliäs yrittäjä. Hän on voittanut lajinsa Suomen mestaruuden vuonna 1998. Eräs äänestäjä luonnehti häntä hauskasti ”kukomp ko kukka muu”, luettelo kukon paljastaja Ilkka Simola.

Petri Rekola äänestettiin Laitilan Muna-markkinoilla Vuoden Kukoksi  Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 18.6.2018    

Torilla hikoili helteisessä säässä munamarkkinoiden 45-vuotisen historian toiseksi suurin väkijoukko.

Myyntipaikkoja oli Munamarkkinoilla lunastettu liki kaksi ja puolisataa.

Tanhupallo oli Karvamadon kanssa aina haaveillut pääsevänsä Laitilan Munamrkkinoille.

Kalastustapahtuma koko perheelle lauantaina U:gin Ruokolanjärvellä       

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 23.8.2018

Uudenkaupungin kaupunki järjestää yhteistyössä Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön kanssa kalastustapahtuman Ruokolanjärven kalastuspuisto Ruokolaxissa lauantaina 25.8. klo 10-14.

Tässä koko perheelle suunnatussa tapahtumassa pääsee tutustumaan kalastukseen ja sen eri muotoihin. Kalastusvälineitä on järjestetty paikalle, mutta omillakin välineillä voi ja toki kannattaakin tulla kalastamaan. Päivän aikana on mahdollista kokeilla ongintaa, heittokalastusta sekä vetouistelua soutuveneestä. Tapahtumassa järjestetään myös kaksi tarkkuusheittokilpailua virvelillä. Ensimmäinen kisa alkaa klo 11 ja jälkimmäinen klo 13 – parhaat heittäjät tietysti palkitaan.  Halutessasi voit testata tietouttasi Ruokolanjärven ympäri tehdyllä ”Kalapolulla”, jossa on 10 erilaista, kala- ja kalastusaiheista tietovisakysymystä. Myös tietovisaan osallistuville on luvassa mukavia palkintoja. Jaossa on myös muuta tietoa Uudenkaupungin kalastusmahdollisuuksista sekä kalastusharrastuksesta yleisesti.

Makuvakka Osuuskunta myy tapahtumassa loihtimiaan kalaisia herkkuja. Tarjolla on mm.  saaristolaisleipää kuoreenmädillä, kalasalaattia sekä Ämpärporin hättästä! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa tutustumaan kalastuksen saloihin, testaamaan kalastustietouttasi  sekä viihtymään luonnonkauniille Ruokolanjärvelle.

Rannan taka-alalle rakennettavalla tukimuurilla on tarkoitus muistuttaa vanhasta rantaviivasta.

Näkymä uudesta laiturialueesta Sorvakon sillasta

Oikealla näkymä ranta-alueesta Pakkahuoneelta Sorvakonsillalle päin kesällä iltatorien aikaan. Vasemmalla havainnekuva miltä ranta-alue ensi kesänä näyttää.

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (tummempi sininen linjaus) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi myös henkilöliikenteen pääte-piste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen. Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään. Ja kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.

Rataosuuden sähköitys on hyvä asia, mutta kannattaako norsua päästää lasikauppaan asti?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.5.2017

Tieto Turku-Uusikaupunki -rataosuuden sähköistämisestä on otettu Uudessakaupungissa vastaan laajasti hyvin myönteisenä toimenpiteenä. Etenkin Yaran tehtailla tietoa sähköistyksen saamasta rahoituksesta pidetään positiivisena yllätyksenä.

Sitähän se kieltämättä olisikin, mikäli sähköistämisen käytännön toteutus hoidetaan oikein. Vanhan radan osalta ongelmaksi nimittäin saattaa osoittautua rataosuus kaupunginlahden rannan osalta.

On puhuttu sähköistämisen tuovan mukanaan radan aitaamisen taajaman alueella. Teräsverkkoaita olisikin paitsi esteettinen haitta myös kulkua kaupunginlahden rantaan rajoittava este.


Ennen kuin päätöksiä tehdään onkin mietittävä mahtuuko sähköistetty rata turva-alueineen ilman massiivisia kustannuksia ja alueen viihtyisyyden kannalta korvaamattomia menetyksiä ylipäätään kulkemaan kaupunginlahden rantaa, vai onko se ohjattava kokonaan toista reittiä Yaran ja sataman suuntaan.


Kartalta katsoen sille toiselle reitille on vain yksi vaihtoehto, kiskoliikenteen siirto Käätyjärven pohjoispuolitse Laivarakentajan tien vierustaa pitkin satamien suuntaan. Pullonkauloja näyttää senkin reitin varrelle kertyneen jo aika monta.


Liikenneviraston sähkörataohjeet kannattaa lukea


Liikennevirasto on laatinut sähköratalaitteiston haltijana sähkörataohjeet (SRO) turvallista työskentely varten sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Nämä uudet sähkörataohjeet Liikennevirasto on hyväksynyt käyttöön otettavaksi 1.6.2016.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräykset.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”

Mainittakoon ajolangan nimelliskorkeudeksi on ohjeistuksessa ilmoitettu 6,15 m.

Nykyinen asema ensivaiheessa päätepisteenä

Saattaa siis hyvinkin käydä niin, että sähköistystä ei, ilman massiivia kustannuksia ja kohtuutonta haittaa kaupungin omalle liikenteelle ja ranta-alueen viihtyisyydelle, voida ulottaa kuin nykyiselle asema-alueelle asti. Siitä eteenpäin Yaran ja sataman liikenne pitäisi entiseen tapaan hoitaa diesel-kalustolla.

(Jälki käteen: – Yara onkin jo ilmoittanut, ettei se ota sähköistettyä rataa tehdasalueelleen asti, mikä viestittää Yaran myös lukeneen sähköistyksen myötä tulevat rajoitukset.)

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (katso kartta yllä) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi silloin myös henkilöliikenteen päätepiste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen.


Toisessa vaiheessa uusi rataosuus Halolan suunnasta autotehtaan ja Laivanrakentajan tien alueella


Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa Halolan suunnasta kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (kartassa vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään.


Aika vasta näyttää kuinka pitkään autotehtaan nousubuumi tällä kertaa jatkuu, mutta kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa, alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun myös Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.


Kaupunginlahden rantaosuuden sähköistäminen ei vaikuta järkevältä tilanahtaudesta, ranta-alueen käytön hanka-loitumisesta ja miljööhaitoista johtuen. – Norsua ei kannata päästää lasikauppaan, niin kuin on tapana sanoa. Ainakin radan sähköistämissuunnitelmat on syytä tehdä perusteellisesti harkiten ja käydä ajoissa niistä ennen päätösten tekoa avoin kansalaiskeskustelu.

Kaupunginlahden pohjoisrannan kunnostustyöt Sorvakon sillasta länteen etenevät aikataulussa

Avakka • teksti ja kuvat • Ilmo Suikkanen • 14.11.2018

 

Kaupunginlahden ranta-alueiden kasvojen kohotus etenee Sorvakon sillan ja Pakkahuoneen välisellä rantaosuudella. Kunnostustyön urakoinut Destia Oy, nostaa rannan kivipaadet ylös numeroi ne ja vahvistaa merenpuoleisen reunan, jonka jälkeen kivipaadet asennetaan samaan paikkaan mistä ne on otettukin.

Pinnoite uusitaan koko välillä sillalta Pakkahuoneelle. Destia Oy:n urakka on hinnaltaan 988 200 euroa. Kustannuksista 500 000 euroa katetaan Vannaksen säätiöltä saadulla lahjoituksella, loput kaupungin budjetista.

Kunnostettava alue on ollut aikanaan Uudenkaupungin satama, jonka merkitys kaupungin kehitykselle ja jopa perustamiselle on ollut merkittävä.

Suunnitelmissa on esitetty kuvainnollisesti vanha rantaviiva ja kolme laiturialuetta. Laiturialueet kuvaavat Uudenkaupungin kansainvälisyyttä ja sitä, miten kaupungista on aina lähdetty ja tultu mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin. Laiturialueille rakennetaan myös tarinapollarit, joissa kuvataan Uudenkaupungin historiaa.

Laiturialue on poissa yleisestä käytöstä tämän talven ja rakennustyöt tulevat valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Rantaosuuden kunnostustyön urakoinut Destia Oy nostaa rannan kivipaadet ylös ja vahvistaa merenpuoleisen reunan.

Merenpuoleisen reunan numeroidut kivipaadet asennetaan etureunan vahvistuksen jälkeen samaan paikkaan mistä ne on otettukin. – Graniitin sinertävästä sävystä päätelle kivi on louhittu Haiduksen saaresta

Kaupunginlahden rantoja Kalarannan kohdalta kunnos-tettiin myös 1930-luvulla.

Kuvamuseon kokoelmista

Kuvaaja Frans Karrakoski.

Tuuliennätys tehtiin, mutta hirmumyrskyn raja ei ylittynyt

Talvimyrsky katkoi sähköjä – VSV:n alueella oli pahimmillan n. 6000 taloutta ilman sähköä, tuuli laantumassa


Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.1.2019  Päivitetty 2.1.2019 klo 9.000


VSV:n häiriötilannekartan  mukaan 1.1.2019 klo 22 sähköt ovat poissa 1428 taloudelta. Pahin tilanne tuohon aikaan oli Lepäisten ja Pyhämaan alueilla. Häiriötilannekartalla ei välttämättä näy kaikkia pienjänniteverkon keskeytyksiä.


Häiriölista 1.1.2019 klo 22 Lahden kylä 43, Kukainen Korsaari 498. Rihtniemi 264, Kammela 44, Lepäinen 314, Hiu-Vohdensaari 229, Putsaari 68.


Myrsky puhalttaa (klo 22) Isokarissa 22 m/s ja puuskissa 30 m/s. Pahiten tuuli riepoo tällä hetkellä saaristossa ja rannikolla. Pahimmillaan klo 4 aamulla sähköttä oli n 6000 VSV:n asiakasta. Tänä aamuna 2642 taloutta ilman sähköä, mutta tuuli on jo laantumassa. Carunan alueella Lounais-Suomessa 12 000 ilman sähköä.

– 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli Kökarin Bogskärissä 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen ennätyksen 31 m/s, mikä on mitattu vuosina 1971, kahdesti 1975 ja 1995, kertoo meteorologi Pauli Jokinen, Länsi-Suomessa.Kökarin tuulen nopeus jää kuitenkin hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan merellä 41,6 m/s.

Myös Teleoperaattoreiden mobiiliverkoissa oli häiriöitä suuressa osassa Suomea


Aallokko oli myös Aapeli-myrskyn aikana rajua. Selkämerellä mitattiin aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian suurin aallonkorkeus. Alustavien tietojen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 7,9 metriä.


                                                                                                                             KESKEYTYSKARTTA

Pahin tilanne tuohon illalla oli Lepäisten ja Pyhämaan alueilla. Töitä vikojen korjaamiseksi tehdään ahkerasti.

Uudenkaupungin autotehtaalla ilmastoon liittyvät vaikutukset otetaan huomioon kaikissa investoinneissa

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • 24.1.2019

Ilmastoasiaa autotehtaalla pidetään tärkeänä, koska tulevaisuudessa se voi ratkaista koko autotehtaan asiakassuhteen, kertoo Lounais-Suomen uutiset. Autotehdas sai valtakunnallisen energiatehokkuuspalkinnon vuonna 2017. Se on vähentenyt tuotantonsa hiilidioksidipäästöjä kolmanneksella viimeisen neljän vuoden aikana. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat puolestaan puolittuneet viimeisen viiden vuoden aikana.


Autotehdas on myös sitoutunut vähentämään kokonaisenergian kulutusta ja energiapäästöjä, tulevaisuudessa tehtaan katoilla saattaa näkyä esim. aurinkopaneeleja. Kattopinta-alaa autotehtaalla on hehtaarikaupalla, joten edellytykset aurinkoenergian talteenottoon ja käyttöön ovat erinomaiset.


Sähköautojen aloittamisesta ei alueuutisten ohjelmassa puhuttu mitään. Tehtaan sivustolla kerrotaan akkujen olevan sähköisen liikenteen ytimessä. Yrityksellä on vuosien kokemus sähköisen voimansiirron ja tehokkaiden litium-ioniakkujen suunnittelusta ja se vie kehitystä kohti sähköistä liikennettä. Akut voivat omasta tehtaasta, kumppaneilta, muilta valmistajilta tai asiakkaalta itseltään.


– Joka tapauksessa me tuomme gigawatteja asiakkaille – ja kuluttajille, sanotaan info-tekstissä. Autoteollisuu-dessa korkeajännitteisten akkujen tarve on valtava. Sama pätee myös tehokkaisiin ja luotettaviin testaus-palveluihin. Vain kattavasti testatut akut voidaan ottaa kaupallisesti käyttöön. Valmet Automotiven tasoista sertifiointiin vaadittavaa testausteknologiaa, menetelmiä, koordinointia ja logistiikkaa pystyy tarjoamaan vain muutama yritys maailmassa.


Tulevaisuudessa tehtaan katoille saattaa ilmestyä aurinkopaneeleja. Tämän arkistokuvan ottamisen jälkeen autotehtaan kattopinta-ala on kasvanut useilla hehtaareilla, joten edellytykset aurinkoenergian talteenottoon ja käyttöön ovat erinomaiset.

Sähköinen liikenne kasvaa nopeasti. Autonvalmistajien lisäksi yhä useammat liikkumispalvelujen tarjoajat tulevat toimialalle. He tarvitsevat kokeneiden autonrakentajien ja insinöörien osaamista, ja tässä autotehdas katsoo pystyvänsä tarjontaan johon harva yritys kykenee.


Tehtaan osaajat ovat siis valmiina toteut-tamaan visiot Valmet Automotivesta, joka on sähköajoneuvoratkaisujen johtava toimittaja – tehtaan autovalikoimasta itse tuote kuitenkin vielä puuttuu.


KATSO ALUEUUTISET

Kuva autotehtaan sivustolta.

Suomen Rautatiematkustajat ry. esitti huhtikuussa 2017 Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) sisämaan yöjunien palauttamisen selvittämistä. Olemme aiemmin tehneet esityksiä Liikenne- ja viestintämi-nisteriölle, jolle aloitteen käsittely siirrettiin heti ja joka puolestaan ilmoitti nuivan suhtautumisensa kesäkuussa 2017. Nyt asialla on TEM, mutta valitettavasti selvitys on rajattu vain välille Helsinki – Kajaani aikataulunkin ollessa tiukka, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen.

Nähdäksemme yöjunan mahdollisimman laaja vaikutusalue korreloi sen suuren käytön ja vähäisen tukitarpeen kanssa. Siksi havainnollistamme valintojen merkitystä neljällä eri aikataululla, joiden reitit ja vaikutusalue poikkeavat toisistaan. Junien kulku on sovitettu 9.12.2018 voimaan tulleisiin henkilöjunien aikatauluihin ja lisäksi oletamme, että kohtaamiset yöllisten tavarajunien kanssa järjestyvät, todetaan ehdotuksessa.

Päävaihtoehdot ovat Uusikaupunki – Turku – Tampere – Pieksämäki – Kuopio – Joensuu/Helsinki –Tampere – Pieksämäki – Kuopio – Kajaani – Oulu (A) ja Uusikaupunki – Turku – Tampere – Pieksämäki – Joensuu/Helsinki – Tampere – Pieksämäki – Kuopio – Kajaani – Oulu (B). C-versiossa Oulun juna jää Kajaaniin eikä D:ssä ole Joensuun yhteyttä.

Kalusto- ja aikatauluratkaisuista

Lännessä yöjunat kulkevat aina Uuteenkaupunkiin kaupungin entistä helpomman saavutettavuuden (kohta valmistuva sähköistys) ja vireän elinkeinotoi-minnan ansiosta. Teknisesti junat ovat mahdollisia ilman lisäkaluston tarvetta ainakin aluksi (vaikka kalusto kulkee osittain VR:n junissa, vuoroilla on selvyyden vuoksi oma numeronsa koko matkalla; detaljeista kiinnostuneille on lisätietoa alaviitteissä).

Yöjunalla Uudestakaupungista pohjoiseen, ehdottaa Suomen rautatiematkustajat ry 

Avakka • 2.3.2019

Kalusto kulkee yhdessä Tampereelta Pieksämäelle (B – D-vuorot) tai Kuopioon (P995A/P997A) ja toises- sa suunnassa Pieksämäeltä Tampereelle. Vaunut järjestellään uudelleen aina Pieksämäellä, jossa tähän riittää aikaa. Lisäksi kalustokierron tehokkaana pitämiseksi vain uuden yhteyden vaunut kulkevat Uuteenkaupunkiin asti ja muut Turkuun jättämällä niitä voidaan hyödyntää kuten ennen. Näin (laajimmat) yhteydet saadaan minimissään neljällä makuuvaunulla suuntaansa (yhteensä kahdeksan vaunua):

•.makuuvaunu Helsinki – Oulu
• makuuvaunu Helsinki – Joensuu
• makuuvaunu Uusikaupunki – Oulu
• makuuvaunu Uusikaupunki – Joensuu

•.makuuvaunu Oulu – Helsinki
• makuuvaunu Joensuu – Helsinki
• makuuvaunu Oulu – Uusikaupunki
• makuuvaunu Joensuu – Uusikaupunki.

Junat luovat myös aikaisia ja myöhäisiä päiväyhteyksiä (”pähkinänkuorissa” mainitaan ne, joiden lähtöajat ovat aikaisintaan 06.00 ja saapumisajat viimeistään 00.00). Siksi niissä kannattaa lisätulojen hankkimisek- si olla myös päivävaunuja (kaikki öiset matkustajatkaan eivät halunne makuupaikkaa).

VR:n Turku – Tampere (ja toisin päin) nykyaikataulut sallivat vanhan sinisen vaunukaluston käytön (suurin sallittu nopeus sn 140 km/h) eikä rata myöskään välillä Pieksämäki/Kuopio – Joensuu edellytä nopeampia vaunuja. Modernin Helsingistä Joensuuhun saapuvan kaluston sähkönsyöttö varmistetaan joko aggregaa-

tilla (tarpeen ollessa vain aamulla ja illalla yksi Pieksämäelle sijoitettu vaunu riittää) tai sopivalla veturilla.

Välin Uusikaupunki – Turku aikataulu on laadittu sn:llä 80 km/h. Tuoreen LVM:n näkemyksen mukaan nopeuden nosto tosin edellyttäisi tasoristeysten poistamista tai varustamista turvalaittein (tavarajunien sn on 60 km/h). Epäilemme johtopäätöstä esittämämme maltillisen nopeuden noston takia (sinänsä ei ole tavatonta, että henkilöjunat saavat ajaa tavarajunia nopeammin samalla rataosalla).

Joissakin tapauksissa uudet vuorot kulkevat ajallisesti lähellä VR:n nykyisiä junia (esimerkiksi S80 Jyväskylä – Helsinki verrattuna P998B:hen). Emme kuitenkaan tässä vaiheessa ota kantaa esityksiemme mahdollisiin vaikutuksiin muussa junatarjonnassa.

A-vuorot pähkinänkuoressa

Uudenkaupungin vaunut liitetään Turussa joka päivä Tampereelle menevään VR:n junaan. Kuopiosta toinen haara jatkaa Joensuuhun ja toinen Ouluun (Talvivaaran kaivoksen tarpeita varten on lisätty pysähdys Murtomäelle). Välillä Tampere – Turku Uudenkaupungin vaunut yhdistetään joka päivä VR:n junaan Turkuun asti. Matkustajat Tampereelta Kuopioon ja Kuopiosta Tampereen suuntaan voivat hiukan pidentää nukkuma-aikaansa tilaamalla paikan aikaisemmin saapuvan junan vaunusta.

Uudet aamuyhteydet:
• Toijala – Uusikaupunki
• Kuopio – Joensuu (yliopistokaupunkeja) • Kajaani – Oulu
• Tampere – Helsinki la, su

Uudet iltayhteydet:
• Uusikaupunki – Turku – Tampere
• Joensuu – Kuopio (yliopistokaupunkeja) • Oulu – Sukeva (– Kajaani)
• Helsinki – Tampere ma – la

Jatkoyhteyksiä:
• aamuyhteys Joensuusta Helsingin suuntaan ja Oulusta Rovaniemen suuntaan joka päivä
• iltayhteys Kuopion junaan Helsingin suunnasta Joensuussa (ei lauantaisin) ja Pieksämäen suunnasta Viinijärvellä; iltayhteys Rovaniemen suunnasta Oulussa joka päivä

B-vuorot pähkinänkuoressa

Kalusto kulkee itsenäisesti välit Uusikaupunki – Turku – Tampere (ja toisin päin) sekä Helsinki – Tampere (ja toisin päin). Pieksämäellä haarat jakautuvat Joensuuhun ja Ouluun.

Uudet aamuyhteydet:
• Orivesi – Tampere – Turku – Uusikaupunki • Kuopio – Kajaani – Oulu
• Varkaus – Joensuu
• Orivesi – Tampere – Helsinki

Uudet iltayhteydet:
• Uusikaupunki – Turku – Tampere – Orivesi • Oulu – Kajaani – Kuopio
• Joensuu – Varkaus
• Helsinki – Tampere – Orivesi

Ajattelemisen aihetta

Henkilöjunaliikenteen kehittämisesitykset kilpistyvät usein VR:n antamiin tietoihin, jotka hyväksytään kritiikittä (pahimmillaan vastuuministeri on toistellut VR:n kertomuksia VR:n konepajalla VR:n kypärä päässään. Tämän kierteen katkaisemiseksi selvitysmiehen pitää kyetä kyseenalaistamaan tarjottuja tietoja uusien ratkaisujen löytämiseksi. Yksi vaihtoehto on toinen operaattori ja yhteistyö (velvollisuus), kun samassa junassa on eri yhtiöiden kalustoa osalla matkaa. Esimerkiksi kovan kilpailun Yhdysvalloissa rautatieyhtiöt kykenevät yhteistyöhön omien (ja sitä myötä asiakkaiden) kustannusten alentamiseksi.

Eduskuntavaalien alla olisikin syytä käydä laajemmin keskustelua henkilöjunaliikenteestä ja VR:n asemasta. Yhtiön on esimerkiksi sallittu romuttaa käyttökelpoista kalustoa, vaikka kaluston hankkimisen tiedetään olevan alalle tulon ongelma. Asiaan puuttumista paheksutaan kuitenkin ”sosialisoimisena”. Eivätkä lähijunat kulje pääkaupunkiseudullakaan VR:n omalla riskillä. Mutta miksi tuetun lähiliikenteen privilegio on suotu vain Helsingin seudulle ja VR:lle? Kun radanpito eriytettiin liikennöinnistä jo vuonna 1995, usean henkilöjunaoperaattorin salliminen ei voi olla katastrofi vaan kaivattu lopputulos.

Vuoden 2017 kirjeemme pallottelu osoittaa, että eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä pitää myös paran- taa. Lisäksi nykyiset ongelmat on ratkaistava nykyhetkessä: esimerkiksi joskus myöhemmin ehkä raken- nettava Itärata on vasta tulevaisuuden vaihtoehto. Ympäristöseikkojakin kannattaa ottaa huomioon; aina- kin kotimaisten turistien kuljettaminen junalla on muita vaihtoehtoja ekologisempaa (oma auto tai lentämi- nen). Ruotsissa (valtion ostamaa30) yöjunaliikennettä onkin juuri lisätty myös ympäristösyistä31.

Lisänä on selvittelysysteemi, jonka lopputulemia voi kommentoida vasta niiden lukkoon lyömisen jälkeen. Mietintöluonnos pitäisikin julkistaa ja antaa muille kommentointimahdollisuus ennen lopullisia johtopäätök- siä. Lisäksi olisi meidän oloissamme melkoista edistystä, että saatuun palautteeseen myös otetaan kantaa lopullisessa mietinnössä (esimerkiksi miksi meidän ehdotuksemme olisivat toteuttamiskelvottomia).

Lopuksi siteeraamme matkustajamäärähavaintoa paljon parjatusta Britanniasta:

”Esitämme siksi, että ns. sisämaan yöjunayhteyksien palauttamismahdollisuuksia tutkitaan uudelleen avoimin silmin. Esimerkiksi Britanniassa yöjunilla nähdään yhä merkitystä nimenomaan taloudellisen toimeliaisuuden edesauttajana (linkeissä mainitun Night Rivieran reitti on pituudeltaan hiukan enemmän kuin meillä väli Helsinki – Kuopio rautateitse ja matkustajamäärä 30.000 vuonna 2013 on vähemmän kuin sisämaan yöjunien matkustajamäärät niiden lopettamishetkellä).”

Toivommekin entistä avarampaa ajattelutapaa ja riittävää selvittämisaikaa. Kemijärvellä maaliskuun 1. päivänä 2019

Suomen Rautatiematkustajat ry. Kemijärvi www.rautatiematkustajat.fi

Kalevi Kämäräinen puheenjohtaja

Kartta Aikataulut

Selvitysmies Pasi Holm

Toteutuessaan junayhteys avaisi näkymiä liikkumiselle junalla ja vieläpä makuuvaunussa Itä-Suomesta ja pohjoisesta, aina Oulua myöten, Uudestakaupunkiin ja päinvastoin.

Uudessakaupungin Yaran tehtaalla aamulla sattunut ammoniakkivuoto on saatu hallintaan – vaaratilanne on nyt ohi


Avakka • teksti ja arkistokuva Ilmo Suikkanen • 19.3.2019     Päivitetty 19.3.19 klo10.40.


Pelastuslaitos tiedotti aamulla suuresta, vaarallisen aineen onnettomuudesta Uudessakaupungissa. Lannoitteita valmistavan Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on tapahtunut ammoniakkivuoto. Pelastustoimet ovat pelastuslaitoksen mukaan käynnissä. Alueelle on annettu vaaratiedote. Sen mukaan myrkyllistä kaasua on vapautunut ilmaan. Alueella liikkumista kehoitetaan välttämään.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Juha Virron mukaan kyse on suuresta ammoniakkivuodosta, kertoo yle uutiset.

Kaksi henkilöä altistui ammoniakille, mutta heille ei aiheutunut pahoja vammoja tapahtuneesta.

Ammoniakkivuoto on nyt saatu tukittua, Vuoto tapahtui aamukahdeksan jälkeen tehtaan energiaosaston Vuodosta aiheutui kaasupilven muodostumista, jota pohjoistuuli kuljettaa Vaakuan saareen päin, siellä lähin talviasutus on Vasikkamaan saaressa.

Kalastaja Jouko Aalto Vasikkamaasta kertoo, ettei kaasupilveä siellä haistanut, puhumattakaan pilven näkemisestä. – Kova tuuli hajotti pilven laajalle alueelle, päättelee Aalto.

Alueen asukkaita pyrittiin varoittamaan vaaratiedotteiden ja Twitterin välityksellä, mutta tällä kertaa tilanne ei aiheuttanut vaaraa kaupungin keskustan suunnalla, koska pilvi suuntautui etelään merelle.

Tehtaan toimitusjohtajan Tommi Hevonojan mukaan onnettomuus sattui ammoniakkivaunun purkutilanteessa, kun liitosventtiili alkoi vuotaa. Vuoto saatiin kuitenkin tukittua melko nopeasti.

Syytä venttiilin pettämiseen ei vielä tiistaina aamupäivällä tiedetty. Purkuputkesta pääsi nestemäistä ammoniakkia, mikä aiheutti höyrystymistä. Lopulta ammoniakkipilvi sekoittui ilmaan, laimeni ja haihtui.

Ammoniakkikaasu on väritön, pistävän hajuinen kaasu, joka aiheuttaa ihmisille hengitys- ja ärsytysoireita. Lyhytkin altistus voi olla hengenvaarallista. Ammoniakki on myrkyllistä myös meren eliöstölle. Ammoniakki voi muodostaa räjähtävän kaasuseoksen ilman kanssa.

Ammoniakkia käytetään muun muassa lannoitteiden valmistuksessa, kylmävarastoissa ja tekojääradoilla.

Uudenkaupungin Yaran tehdas käsittää kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitoksen. Tehtaiden päätuotteita ovat Yrana sivujen mukaan NPK-lannoitteet maatalouden käyttöön ja typpihappoa lannoitteiden raaka-aineeksi sekä teollisuuden käyttöön. Tehtaalla on noin 240 työntekijää.

Todettakoon, että Yaran tehtaiden onnettomuudet saavat uusikaupunkilaiset aina varpailleen, koska sopivilla tuulilla, onnettomuuden laajuudesta riippuen, asukkaat ovat vaaravyöhykkeellä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES pyytää Yaran Uudenkaupungin tehtaalta selvitystä onnettomuudesta.

Viime talvena otetussa arkistokuvassa vasemmalla Yaran satama ja oikealla tehtaan vaarallisia aineita sisältäviä säiliöitä.

Uudenkaupungin keskustan alueella punaisella merkityiksi erittäin heikkokuntoiseksi on arvioitu Lokalahdentie sairaala-alueen kohdalla. Kalannissa erittäin heikkotasoisten kategoriaan on luokiteltu muun muassa osuuksia Kalannintiestä ja Pankkitiestä. Lokalahdella vastaavia pätkiä on merkitty Palomäentielle ja Kivistöntielle.

Vakka-Suomesta useita tienpätkiä on luokiteltu erittäin heikkokuntoisiksi

Avakka • 25.4.2019


Teiden päällysteiden kuntotietoa voi tarkastella nyt Väylän karttasovelluksessa. Päällysteet on luokiteltu viiteen luokkaan: Erittäin huono (punainen), huono (oranssi), tyydyttävä (sininen) hyvä ja erittäin hyvä (vihreä). Kuntoluokkatieto esitetään 100 metrin tarkkuudella, joten paikoitellen kirjavuutta on paljon.

Uudenkaupungin keskustan alueella punaisella merkityiksi erittäin heikkokuntoiseksi on arvioitu Lokalahdentie sairaala-alueen kohdalla. Kalannissa erittäin heikkotasoisten kategoriaan on luokiteltu muun muassa osuuksia Kalannintiestä ja Pankkitiestä. Lokalahdella vastaavia pätkiä on merkitty Palomäentielle ja Kivistöntielle.

Myös Vehmaalta Kustavista ja Pyhärannasta löytyy heikkokuntoisia osuuksia. Mynämäen ja Nousiaisten välillä kasitieltä moottoritien rakennustyömaa on sekin luokiteltu heikkokuntoiseksi.

Tällä hetkellä kartasta on nähtävissä viime talven kuntotilanne. Kevään tarkastukset ja käynnistyvä päällystyskausi muuttavat tilannetta. Kaupunkeja ympäröivät vilkkaat tiet ovat kuluneita, mutta pääteiden tilanne on melko hyvä. Sen sijaan alemman tieverkon kunto on huono.

”Kartassa esitettyä tietoa on mahdollisuus hyödyntää mm. reittien suunnittelussa, sillä erittäin huonon päällysteen tielle on todennäköisesti jouduttu jättämään alempi nopeusrajoitus”, kertoo tieliikennejohtaja Pekka Rajala. ”Lähtökohtanamme on, että tietoa avataan mahdollisimman paljon avoimesti nähtäväksi. Me väylänpitäjinä hyödynnämme samaa tietoa mm. päällystysohjelmien suunnittelussa.”

Kartan tietoja päivitetään muutaman kerran vuodessa.

Pääset karttaan tästä: https://arcgis.com/apps/View/index.html?appid=165c12d904fa48189fd19ba963f46372

Sähköinen liikenne radalla alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2021

Projektipäällikkö  Pekka Rautoja sanoo, että raiteiden alentamistyöt kestävät viikon. Junaliikenne on katkaistu raidetöiden ajaksi. Mikä merkitsee tavarakuljetusten Uudessakaupungin Yaran lannoitetehtaalle olevan tuon ajan pysähdyksissä. – Olemme ajoittaneet tämän työn Yaran tehtaan huoltotöiden ajaksi, Rautoja, toteaa Vakka-Suomen Sanomissa.


Myös tasoristeysten turvalaitteet ovat pois käytöstä. Työmaa-alueilla on liikenteenohjaus, sillä rata-alueella liikkuu paljon työkoneita ja liikenne on pysäytettävä myös louhintaräjäytysten ajaksi.


Radan sähköistäminen perustustöihin 70 kilometrin matkalla Turun ja Uudenkaupungin välillä on arvioitu kestävän noin vuoden, jonka jälkeen alkavat johdinpylväiden pystytystyöt. Sähköisen liikenteen pitäisi suunnitelmien mukaan alkaa radalla vuonna 2021, silloin viimeistään olemme viisaampia sen vaikutuksista.


Uudessakaupungissa on käyty keskusteluja, kuinka paljon Rantakadun puustoa pitää sähköistystöiden vuoksi poistaa. Rautoja mukaan se nähdään vasta hankkeen loppuvaiheessa. Kun johtimet ja pylväät on rakennettu, on mahdollista arvioida minkä osan puusto on liian lähellä.


Porin Mäntyluodon radan sähköistys valmistumassa – Turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radasta

Pekka Rautoja ei siis vielä ota kantaa Uudenkaupungin radanvarsiasiaan, mutta lienee kuitenkin naiivia olla huomioimatta Väyläviraston turvaohjeistusta sähköratalaitteiston haltijana sähköradoille.

Porin keskustan ja Mäntyluodon sataman välinen junarata on valmistumassa sähköliikenteelle marraskuussa. Uudenkaupungin näkövinkkelistä, kun UKI-Turku radan sähköistys on nyt pantu alulle, hankkeen tekee mielenkiintoiseksi Väyläviraston toimenpiteet ja Rautojan perustelut radan suoja-alueista.

“Turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi vuoksi radan ympäristö on raivattu puista ja pensaista. Puhtaana pidettävä suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radasta.

– Viime vuosina olemme päässeet aika usein julkisuuteen, kun junaliikenne katkeaa sen takia, että puita on kaatunut radalle. Olemme tehostaneet huomattavasti ratavarsien raivausta ja yritämme ennaltaehkäistä liikennekatkoja ja vaaratilanteita, sanoo projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta.”

Suuntaa antavat myös sähkörataohjeet (SRO) Liikennevirasto on otettu käyttöön 1.6.2016, koskien turvallista työskentelyä sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräyksiä.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”

Turku-UKI-Yara -radan sähköistyshankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 21 miljoonaa euroa. Syy hankkeen nopea etenemiseen on ilmiselvästi Turun halu saada kemikaalikuljetukset ohittamaan kaupunki pysähtymättä, mikä lisää tavaraliikenteen turvallisuutta Turun keskustassa.

Sähköistystöiden lomassa Väylävirasto on tehnyt havaintoja radan kunnosta. – Ikävä kyllä meillä ei ole ollut rahaa itse radan perusparantamiseen ja joudumme sähköistämään heikkokuntoista rataa. Ehkä kymmenen vuoden sisällä pitää alkaa tätä rataakin kunnostaa, Pekka Rautoja pohtii yle uutisissa.

Sähkörata pienentää myös Yaran kuljetuskustannuksia, kun veturinvaihto poistuu ja suurin osa tavaraliikenteestä voidaan liikennöidä suoraan määränpäähän sähköveturilla. Toisaalta taas, tietäen sähköradan turvallisuusvaatimukset, Yara ei halua radan sähköistystä teollisuusalueelleen asti.

Sähköistysurakasta vastaa Väylävirasto ja urakoitsijana toimii Winco Oy.


Radan sähköistys on hyvä asia, mutta kaupungin keskustan ja ranta-alueen kehittäminen ja yhteiskäyttö hankaloituu

U:gille radan sähköistämisestä koituvaa hyötyä tulee pitkällä aikajänteellä varmasti ja dieselveturien katku ja saasteet jäävät ainakin historiaan ja liikennekin sujuu nopeammin, mutta haittojakin kohdistuu keskusta-alueen käytölle ja kehittämiselle. Ranta-alueen - johon on paljon panostettu - ja myös rannan ydinkeskustan yhteiskäyttö hankaloituu. – Kuntapäättäjien olisikin aika alkaa pähkäillä uuteen tilanteeseen toimivia vaihtoehtoja.

Maisemallisia menetyksiä tullee puuston osalta, ne lienee kuitenkin osin korjattavissa matalammilla pensasistutuksilla. Lisäksi myös turvallisuusperusteiset aidat saattavat hankaloittaa radan ylityksiä.

Teoriassa rata voitaisiin siirtää osin Laivanrakentajantietä myötäillen Yaran teollisuusalueelle kulkevaksi, mutta se olisi sen verran kallis investointi, että turha kuvitella sen toteutuvan, varsinkaan kun ei ole Turun ja Yaran paineita sitä vauhdittamassa.

Henkilöliikenteen avaamista kaupunkien välille sähköistys saattaa edesauttaa, mutta se olisi mahdollista kiskobussilla myös ilman sähköistystä. Vasta ratalinjan jatko pohjoiseen toisi lisämahdollisuuksia kehittää henkilöliikennettä ja raideliikennettä laajemminkin.

Ratasuunnitelmat pohjoiseen olivat aikoinaan liki toteuttamista vaille valmiita ja ne olisivat antaneet koko raideliikennesuunnitelmille toisen sisällön. Tällä hetkellä nuo suunnitelmat ovat hautautuneet syvällä arkistojen syövereihin odottamaan uutta tulemistaan, joka sekin varmasti raideliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä ajatellen tulee joskus taas ajankohtaiseksi.

Turku-UKI-Yara ratatyöt alulle – Hepokarintien ylikulkusillan alta raiteita lasketaan

Radan sähköistys muuttaa Uudenkaupungin rantamaisemaa ja keskusta-alueen käyttöä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 14.5.2019   (Päivitetty 16.5.2019)

Turku-Uusikaupunki-Yara -radan sähköistystyöt ovat alkaneet. Parhaillaan tehdään enemmän tilaa raiteita alentamalla kolmen ylikulkusillan alle Uudessakaupungissa, Maskussa ja Raisiossa. Yhden kohteen Uudenkaupungin Hepokarintien ylikulkusillan raiteet puretaan alusmaata louhitaan ja raide rakennetaan uudestaan. Sama on meneillään Maskun Seikeläntien ylikulkusillan ja Raision Pernontien ylikulkusillan kohdalla.


Parhaillaan U:gin Hepokarintien ylikulkusillan raiteetn on purettu, alusmaata louhitaan matalammaksi ja rataosa rakennetaan uudestaan. – Valmista pitää tulla reilussa viikossa, ei meille ole enempää annettu aikaa. Liikenteen pitää päästä pyörimään, sanoo projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta.

Välittömässä vaarassa joutua varotoimenpiteenä kaadettavien listalle on tämä koivurivi Kirkkokadun ja Rantakadun välisellä alueella, koska puut mahdollisesti kaatuessaan ulottuvat johdinlinjojen päälle

Sama vaara joutua varotoimenpiteenä kaadettavien listalle on myös tällä Sorvakon sillasta itään Myllykadulle asti ulottuvalla radanvarsipuustolla. Väyläviraston turvallisuusmitoitusten mukaan ne ovat liian lähellä sähköjohtimia, kaatumisriskin olemassaolo riittää perusteeksi.

U:gissakin Salmelle yli 80 asuntoa rakentanut Sisco poliisitutkinnassa

Avakka • 13.8.2019

Yleisradion MOT julkaisi tänään laajan selvityksen suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toiminnasta. Myös poliisi tutkii Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen. Selvitys luettavissa täältä.

Uudessakaupungissa Sisco on rakentanut Salmen alueelle yli 80 asuntoa Aran korkotuella. Raportissa ei mainita Uuttakaupunkia ja eikä täällä ole myöskään vastaavi rikkeitä tapahtunut

Aktivointikeskus Puustin talolle uusi vesikatto

Avakka • teksti jakuva Ilmo Suikkanen • 15.8.2019

Tekninen lautakunta päätti toukokuun kokouksessaan antaa Aktivointikeskus Puustin talon vesikaton uusimisurakan Turun Pläkkipelti Oy:lle. Talo sijaitsee Ylisenkadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa ja muistetaan paremmin entisenä Raittiusseura Kasvin talona.

Tarjouksen mukainen kokonaishinta on 88.900 euroa (alv 0). Urakoitsijan valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Määräaikaan mennessä tarjouksen oli jättänyt kaksi urakoitsijaa.

Aktivointikeskus Puusti on kaupungin teknistenpalveluiden, terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden toimijoiden yhteenliittymä keskellä kaupunkia. Puustiin kuuluu Uudenkaupungin teknisentoimen kierrätyskeskus, sosiaalitoimen työpaja Väiski ja aikuisten vastaanotto Arvo sekä terveyspalveluiden päihde- ja mielenterveysyksikön alainen Puustintupa. Lisäksi talossa toimii Vakka-Suomen Mielenterveysseura.


Puutalojen rakentaminen Mältinkalliolle uhkaa viivästyä – käräjäoikeus asetetti pääurakoitsijan konkurssiin

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 20.8.2019

Ilkka-lehden uutisen mukaan Alavus Tilaelementit Oy on asetettu konkurssiin. Yhtiön takana on Keijo Ullakko. Alavus Tilaelementit Oy on yritys, jolle Keijo Ullakon osittain omistama Atico antoi Uudenkaupungin neljän puutalon rakentamisen pääurakoinnin.

Kokonaisuutena hanke on viivästynyt vuosia. Alun perin puolet taloista piti toteuttaa omistusasuntoina, mutta viime vuonna suunnitelma muuttui ja kaikki neljä aiottiin tehdä vuokrataloina.

Rakentaminen oli tarkoitus rahoittaa osin ARAn korkotukilainalla. Kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen pohjatyöt Mältinkalliolla aloitettiin viime syksynä puuston kaadolla, minkä jälkeen kalliota on louhittu suuria määriä suunniteltujen neljän kerrostalon alueelta. Ensimmäisen talon perustukset on osin valettu (kuva).

Hanke on ollut pitkään vireillä. Alkuun puolet taloista piti toteuttaa omistusasuntoina, viime vuonna suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja taloista aiottiin tejdä vuokrataloja. Rakentaminen oli tarkoitus rahoittaa osin ARA:n korkotukilainalla.

Puutalojen rakentaminen Mältinkalliolle uhkaa viivästyä, voi vain arvailla kuinka pitkään. Alavus Tilaelementit Oy, Ate on asetettu konkurssiin. Pohjanmaan käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen maanantaina.

Yhtiön takana on Keijo Ullakko. Alavus Tilaelementit Oy, Ate on yritys, jolle Keijo Ullakon osittain omistama Atico antoi Uudenkaupungin neljän puutalon rakentamisen pääurkoinnin.

Koko kesän kasvaneet protesti- ja velkomustuomiot (protestilista.com) jo antoivat aavistella tapahtunutta. Odotettavissa on, että kyseiset listat vielä tuosta pitenevät

Protestit

  1. 15.04.2019 - 7671€ (Euler Hermes Europe S.A., Suomen sivuliike)

  2. 15.04.2019 - 31380€ (Euler Hermes Europe S.A., Suomen sivuliike)

Velkomustuomiot

  1. 08.07.2019 - 9573€ (Nostopalvelu J. Helaakoski Oy - Sim)

  2. 02.07.2019 - 13124€ (Lowell Suomi Oy)

  3. 02.07.2019 - 12975€ (Lowell Suomi Oy)

  4. 01.07.2019 - 7335€ (Koja Oy)

  5. 27.06.2019 - 14523€ (Lowell Suomi Oy)

  6. 20.06.2019 - 805€ (Hengitysliitto Ry)

  7. 19.06.2019 - 13388€ (Suomen Terveystalo Oy)

  8. 19.06.2019 - 10111€ (Rtv-Yhtymä Oy)

  9. 13.06.2019 - 5149€ (Sewatek Oy)

  10. 04.06.2019 - 30347€ (Siparila Oy)

  11. 29.05.2019 - 47856€ (Visma Ppg Oy)

  12. 15.05.2019 - 20220€ (Lowell Suomi Oy)

  13. 15.05.2019 - 2556€ (Lowell Suomi Oy)

  14. 15.05.2019 - 1932€ (Lowell Suomi Oy)

  15. 09.05.2019 - 19159€ (Sjöman Helsingin Nosturit Oy)

Myös Lehto Group Oyj vaikeuksissa

Uudenkaupungille tärkeä asuntorakentaminen on kokenut viivästymisiä aiheuttaneita vastoinkäymisiä tavan takaa, esim. myös Rantakadun kerrostaloa rakentava Lehto Group Oyj on ollut vaikeuksissa.

Kauppalehdessä 6.8.2019 Lehdon toimitusjohtaja Hannu Lehto arvioi yhtiönsä tilaa näin:

"Viime vuosien voimakas kasvu ja laajentuminen monella alueella samanaikaisesti ovat tuottaneet kuluvalle vuodelle tappioita. Muutamat kasvun aikana tehdyt liiketoimintapäätökset ja projektit ovat osoittautuneet vääriksi ja huonosti strategiaamme sopiviksi. Vaikka olemme jo tehneet korjaavia toimenpiteitä, niin tulosvaikutukset näkyvät vasta viiveellä.

Pääosa liiketoiminnastamme on tervettä ja kannattavaa ja perustuu strategisiin kilpailuetuihimme: suunnittelun johtamiseen, vakioituihin ratkaisuihin ja tehdasvalmistukseen. Niillä liiketoiminta-alueilla, jotka perustuvat strategisiin kilpailuetuihimme, on toiminta myös taloudellisesti tervettä. Näihin aiomme jatkossa selkeämmin keskittyä.

Toiselle vuosipuoliskolle odotamme selvää tuloskäännettä, kun pitkään kestäneet tappiolliset hankkeet saadaan päätökseen."

Mältinkallion talot oli tarkoitus rakentaa ARAn lainoittamina vuokrataloina. Rakennuttajana hankkeessa toimii Keijo Ullakko kumppaneineen. Pääurakoitsijaksi oli valittu Alavus Tilaelementit Oy, joka nyt on asetettu konkurssiin.

Ensimmäisen talon perustukset on osin valettu ja valtavat määrät Mältinkallioita louhittu. Puutalojen rakenta-minen Mältinkalliolle uhkaa nyt kuitenkin viivästyä. Alavus Tilaelementit Oy, Ate on asetettu konkurssiin. Pohjanmaan käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen maanantaina.

Keijo Ullakko:

Uutta pääurkoitsijaa etsitään Suomesta ja Virosta

Avakka • 20.8.2019

Mältinkallion kerrostalohankkeen rakennuttajana toimiva Keijo Ullakko on myös itse pienellä osuudella Alavus Tilamentit Oy:n osakas. Hän kertoo Vakka-Suomen Sanomille, että uusi tehdas ajautui ikävään tilanteeseen jo keväällä.

– Onneksi Suomessa tekijöitä vielä on ja jos niissä ei kapasiteetti riitä, valmista-jia on myös Viron suunnassa, hän vihjaa.

Uutta pääurakoitsijaa ei ole vielä valittu, mutta Ullakko kertoo neuvotteluiden uuden pääurakoitsijan kanssa olevan jo loppusuoralla. Hän arvioi, että rakennus-hanke viivästyy parilla kuukaudella. – Tähän positiiviseen arvioon on tietysti syytä suhtautua pienellä varauksella.

Laitilan reagoi taas vuokra-asuntojen kysyntään

Vuokrakerrostaloa ollaan rakentamassa Laitilaan yhdessä Priima-yhtiöt Oy:n kanssa


Avakka • 22.8.2019


Laitilassa on kova tarve vuokra-asunnoille, joita ei juurikaan ole saatavilla. Viime vuosina Laitilan Talot Oy on toteuttanut useita vuokrakerrostalohankkeita. Asunnot on saatu vuokrattua eteenpäin ja asuntoreserviä ei ole jäänyt. Laitilan työpaikkaomavaraisuus on pitkään ollut yli sadan prosentin ja osin vuokra-asuntotilanteesta johtuen pendelöinti Laitilaan pitkienkin matkojen päästä on yleistä.


Muuttopotentiaalia Laitilaan on, mutta se ei konkretisoidu vapaiden vuokra-asuntojen puuttuessa.

Laitilan Talot Oy on viime vuosien kolmen kerrostalohankkeen myötä velkaantunut relusti, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia toteuttaa uusia hankkeita. Tilanteen korjaamiseksi kaupunki on selvittänyt eri rakennuttajatahojen kanssa keskusteluja mahdollisuutta vuokra-asuntojen rakentamiseksi.


Priima-yhtiöt Oy:n kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, on kyseinen yritys esittänyt valmiutensa toteuttaa vuokrakerrostalohanke Laitilaan. Priima Oy on myös varannut Valkojärven alueen kerrostalorakentamiseen soveltuvat tontit. Esillä ollut hanke olisi mahdollista käynnistyä ensi keväänä.


Priima-yhtiöiden edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille, että yhtiö haluaa sopimukseen maininnan siitä, että valmistuttuaan taloon riittää asukkaita. Tällä hetkellä asukkaiden saaminen ei tuottane vaikeuksia. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan tiedä ja muuttoliike saattaa kääntyä myös negatiiviseksi. Laitilan Talot Oy:n vuokra-asuntokannasta on merkittävä osa sellaisessa kunnossa, että peruskorjaustoimenpiteiden toteuttaminen ei ole kannattavaa. Tälläisessä tapauksessa voitaisiin huonokuntoisista rakennuksista luopua ja ohjata vuokralaiset uudempiin asuntoihin. 


Laitilan Talot Oy:n hallitus on käsitellyt vuokratalohanketta kokouksessaan 25.6.2019 ja päättänyt, että se on valmis osaltaan jatkamaan keskusteluja Priima-yhtiöt Oy:n kanssa, edellyttäen, että varsinainen sopimus tuodaan vielä sen hyväjksyttäväksi, mikäli asia tulee koskemaan yhtiötä.


Kaupunginjohtaja esittää 26.8. kokoontuvalle hallituksellta, että neuvotteluja Priima-yhtiöt Oy:n kanssa jatketaan ja sopimusluonnos tuodaan erikseen hyväksyttäväksi.

Yaran Uudenkaupungin tehtaiden vuo-tuiset kuljetukset liki neljä miljoonaa tonnia – tuotannosta vientiin 85 %

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 27.12.2019

Yaran Uudenkaupungin tehtailla on neljä tuotantolaitosta – kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitos. Tehtaiden päätuotteita ovat NPK-lannoitteet maatalouden käyttöön ja typpihappoa lannoitteiden raaka-aineeksi sekä teollisuuden käyttöön. Lisäksi tehtailla tuotetaan pieniä määriä kemikaaleja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.


Tuotantokapasiteetti

Tehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti muodostuu 1 300 000 tonnista lannoitteita sekä 500 000 tonnista typpihappoa.

Päätuotteiden lisäksi tuotannossa syntyy sivutuotteena energiaa, jota hyödynnetään monin eri tavoin. Typpihappotehtaiden prosessilämpöä hyödynnetään omalla voimalaitoksella, jossa tuotetaan höyryä lannoitetehtaille, sähköenergiaa omaan käyttöön ja kaukolämpöä sekä saaren rakennuksiin että kaupungin kaukolämpöverkkoon. 


Kuljetukset

Tuotteita ja raaka-aineita kuljetetaan rauta- ja maanteitse sekä laivoilla syväsataman kautta. Vuotuiset rautatiekuljetukset ovat 750 000 tonnia, maantiekuljetukset 550 000 tonnia ja laivakuljetukset 1 600 000 tonnia.

Uudenkaupungin lannoitteita toimitetaan sekä kotimaan tarpeisiin että noin 85 % vientiin.


Työllisyysvaikutus

Yara on Uudenkaupungin alueella merkittävä työnantaja. Yara Uudenkaupungin toimipaikka työllistää välittömästi noin 240 henkilöä ja välillisesti noin 900 henkilötyövuotta.

Välillinen työllisyysvaikutus perustuu KPMG:n tekemään mallinnukseen. Työllistysvaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla tuotteita ja palveluita.

Nelisenkymmentä vaunua, neljän veturin vetämänä, lähti perjantaina Yaralta ilmeisesti kohti Siperiaa. Tehtaan vuosittaiset rautatiekuljetukset ovat 750 000 tonnia.

Nykytila

Nykyisin Turun ja Uudenkaupungin välinen junaliikenne liikennöidään dieselvetureilla, koska sähköistetty rata loppuu Turun tavararatapihalle. Turun ratapihalla joudutaan vaihtamaan sähköveturi dieselveturiin, joka aiheuttaa vaarallisten aineiden kuljetusten osalta erillisen turvallisuus- ja ympäristöriskin.

Turun ja Uudenkaupungin Hangonsaaren välisen yksiraiteisen, sähköistämättömän rataosuuden pituus on noin 68 kilometriä. Rataosuuden tavaraliikenne oli vuonna 2016 noin 0,7 miljoonaa tonnia. Kuljetukset muodostuivat seuraavista kuljetusvirroista:

  1. fosforihapon, fluorihapon ja lannoitteiden kuljetukset Siilinjärveltä Uuteenkaupunkiin

  2. typpihapon ja lannoitteiden kuljetukset Uudestakaupungista Siilinjärvelle

  3. ammoniakin tuonti Vainikkalasta Uuteenkaupunkiin

  4. bulktavaroiden tuonti Vainikkalasta Uuteenkaupunkiin.


Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Hanke sisältää Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari-rataosuuden sähköistyksen sekä pieniä siihen liittyviä ratatöitä. Raidepituus on noin 70 raidekilometriä, joka sisältää Mynämäen ratapihan molempien raiteiden ja Uudenkaupungin ratapihojen kahden eri raiteen sähköistykset.

Lisäksi hankkeeseen kuuluu Hangonsaaressa kohtausraiteen rakentaminen. Kohtausraide mahdollistaa sähkövetoisten junien joustavan toiminnan niin lähtevän kuin tulevankin liikenteen osalta.

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa liikennöintikustannussäästöjä kaikissa rataosuuden kuljetuksissa ja pienentää ammoniakkikuljetuksiin liittyvää turvallisuus- ja ympäristöriskiä Turun ratapihalla. Rata tulee lähivuosina perusparantaa. Sähköistys on kuitenkin toteutettavissa ennen perusparannusta.


Hankkeen aikataulu

Hankkeen suunnittelu on aloitettu vuonna 2018. Sähköistys valmistuu vuoden 2021 lokakuuhun mennessä. Paalutus ja tolppien pystytys on jo käynnissä ja valmistuu aikaisemmin. Rata on avattavissa sähkövetoiselle liikenteelle 2021.


Hankkeen kustannukset

Laaditun kustannusselvityksen mukaan hankkeen sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat 21 miljoonaa euroa.

Uudessakaupungissa on käyty keskusteluja, kuinka paljon Rantakadun puustoa pitää sähköistystöiden vuoksi poistaa. Rautoja mukaan se nähdään vasta hankkeen loppuvaiheessa. Kun johtimet ja pylväät on rakennettu, on mahdollista arvioida minkä osan puusto on liian lähellä.

Uudenkaupungin radan sähköistys etenee. Sähköistys valmistuu vuoden 2021 lokakuuhun mennessä. Paalutus ja tolppien pystytys on jo käynnissä ja valmistuu aikaisemmin. Rata on avattavissa sähkövetoiselle liikenteelle 2021.

Se sisältää Turku–Uusikaupunki–Han-gonsaari -rataosuuden sähköistyksen sekä pieniä siihen liittyviä ratatöitä. Sähköistys pienentää kuljetuskustan-nuksia, kun veturinvaihto poistuu ja suurin osa tavaraliikenteestä voidaan liikennöidä suoraan määränpäähän sähköveturilla.

Sähköradan johdinpylväiden kiinnitystolppia upotetaan maahan parhaillaan U:gin kaupunginlahden rannan rataosuudelle.

Suurine pohjalaattoineen johdinpylvään maahan upotettva kiinnitystolppa on melkoinen järkäle.

Tanskalaisalus on ankkurissa Ahvenanmaan pohjoispuolella. KUVA VÄYLÄ-SIVUSTOLTA

U:gin radan sähköistys etenee – johdin-pylväiden tolppia asennetaan

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 29.1.2020

Pohjanmaalaisessa Isossakyrössä on yli 700 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Kunta pitää kärkisijaa tilastossa, jossa Traficom on vertaillut henkilöautojen määrää suhteessa väestöön Manner-Suomessa.

(siirryt toiseen palveluun)

Kakkoseksi nousee satakuntalainen Säkylä: 651 autoa tuhatta asukasta kohden. Vakkasuomalaiset kunnat sijoittuivat tässä kisassa yllättävän korkealle, kolmantena on nimittäin Pyhäranta, viidentenä Vehmaa ja yhdeksäntenä Mynämäki (katso vertailutaulukko yllä).

Isokyrö on selvä ykkönen 718 auolla 1000 asukasta kohti, Pyhärannassa vastaava luku 651, Vehmaalla 628 ja Mynämäellä 620.

Oikeanpuoleisessa tilastossa on kymmenen autoistuneimman kunnan lista vuodelta 2010. Silloin listalla olivat täältä Pyhäranta kuudentena ja Vehmaa kymmenentenä. Vakka-Suomen kunnat ovat siis lisänneet osuuttaan tällä listalla. Mielenkiintoista on nähdä jatkuuka sama suuntaus yhä, kun sähköautot alkavat vallata markkinoita ja perinteisten bensiini- ja diesel-autojan kustannustaso tulee nousemaan.

Vähiten autoja 1000 asukasta kohti on tietysti suurissa kaupunkikeskuksissa lähimpänä niistä Turku, joka sijoitttu vertailussa kolmanneksi. Tällä listalla ei täkäläisiä maaseutukuntia näy. Kummajaisina tällaisista sielllä silti ovat Oulun eteläpuoliset kunnat Liminka ja Lumijoki.


Vehmaalainen Anttilan perhe tarvitsee viisi autoa

Vakkasuomalainen Vehmaa sijoittuu Traficomin tilastossa viidenneksi: vuonna 2018 kunnassa oli 628 autoa tuhatta asukasta kohden.

Vehmaalla asuvalla Anttilan perheellä on viisi autoa. Perheen nuoret ovat saaneet ajokortin erikoisluvalla jo 17-vuotiaina, kertoo yle uutisetArtturi Anttila opiskelee Uudessakaupungissa ja tarvitsee autoa, sillä bussipysäkille on kuuden kilometrin matka. Anni Anttila käy lukiota Mynämäessä.

– Kouluun on matkaa noin 14 kilometriä. Lisäksi käyn pelaamassa tennistä Turussa, koska siellä saan valmennusta.

Anni Anttila kertoo ajaneensa ennen ajokortin saamista kouluun mönkijällä.

– Nyt on mukavaa, kun on katto päällä. Talvella mönkijän kyydissä tuli kylmä.

Perheen äiti Katriina Rahikkala-Anttila käy töissä runsaan 30 kilometrin päässä Raisiossa, ja perheen isällä Jarkko Anttilallakin on liikkuva työ. Pihan viidestä autosta yhtä käyttää usein isoisä.

– Joskus on yritetty pärjätä tätä pienemmällä automäärällä, mutta silloin tulee ristikkäisyyksiä menoihin, kertoo Jarkko Anttila.


Työajat rajoittavat joukkoliikenteen käyttöä

Vehmaa on saanut viime vuosina asukkaita muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan ansiosta. Vuoden 2018 lopussa kuntalaisia oli 2285.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kertoo yle uutisissa, että joukkoliikennettä on vähän. Uuteenkaupunkiin ja Turkuun pääsee jotenkin aamulla, ja illalla ehkä takaisin.

– Sinun on pakko omistaa henkilöauto, jos aiot liikkua täällä. Se ei ole mikään luksushyödyke, statussymboli, vaan arjen mahdollistaja, sanoo Koskinen.

Erikoiset työajat tekevät joukkoliikenteen hyödyntämisen kunnanjohtajan mielestä mahdottomaksi.

– Jos tekee vuorotyötä Uudessakaupungissa tai Turussa, liikkuminen julkisilla ei onnistu. Monet tekevät asiantuntijatyötä, jossa työajat vaihtelevat paljon. Harvalla työaika on enää seitsemästä neljään, Koskinen toteaa.

Varsinais-Suomessa, lähellä autotehdasta sijaitsee myös Pyhärannan kunta, joka nousee Traficomin tilastossa heti Säkylän jälkeen pronssisijalle: 650 autoa tuhatta asukasta kohden. Noin kahden tuhannen asukkaan Pyhäranta on levittäytynyt Säkylän tapaan laajalle alueelle.

Noin 7000 asukkaan Säkylästä pääsee Turun, Rauman ja Porin suuntaan linja-autolla monta kertaa päivässä. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan sekä kunnan että yritysten palveluja on Säkylän alueella kattavasti ja laajasti, mikä vähentää kulkemisen tarvetta.

– Vahvaa joukkoliikennettä ja nopeita yhteyksiä tarvitaan.

– Säkylän raideyhteys ei ole tällä hetkellä aktiivikäytössä, mutta toivomme muutaman kymmenen vuoden päästä nopeita raideyhteyksiä. Ne palvelisivat Suomen ainoan sokeritehtaan sekä Apetitin kuljetuksia ja työmatkaliikennettä, kunnanjohtaja sanoo.


Sähkö- tai kaasuautoja ei Vehmaalla näy

Traficomin mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten täyssähköautojen, ladattavien hybridien ja kaasuautojen suosio vaihtelee alueittain.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kokee, että sähkö- tai kaasuautollakin pystyy ajamaan kunnassa. Uudessa hirsikoulussa on latausmahdollisuuksia, ja yleensä autoja ladataan kotona.

– Ladattavia hybridejä on näkynyt, mutta yhtään kaasu- tai sähköautoa en ole tainnut nähdä, kertoo Koskinen.

Säkylässä on aktiivinen Köyliön-Säkylän sähköyhtiö, joka on rakentanut latauspisteitä autoille. Yksi sellainen on Säkylässä markettien läheisyydessä.

– Kunnan viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden keskusteluissa on jo punnittu sähköautojen hankkimista. Muutamat edistykselliset luottamushenkilöt jo näyttävätkin asiassa esimerkkiä, kertoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.

Vehmaan Ari Koskinen myöntää, että joskus häntä harmittaa ilmastonmuutokseen ja autoiluun liittyvä kirjoittelu. Hänen mielestään autokanta ei uudistu sitä vauhtia kuin liikenneministeriöstä tulleet viestit edellyttävät.

– Välillä tuntuu, että Helsingin Kalliossa tai syntymäkaupunkini Tampereen Kalevassa eletään jossakin kuplassa. Siellä pärjää varmasti ihan hyvin ilman autoa, mutta täällä ei. AIHEESTA ENEMMÄN

Pyhäranta, Vehmaa ja Mynämäki Vakka-Suomesta 10 Suomen autoistuneimman kunnan joukossa 

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 10.2.2020

Päivystävän meteorologi Antti Kokon mukaan märkä maaperä aiheuttaa sen, ettävaikuttaa niin, että puita kaatuu helposti myrskytuulessa.


Myrskyn yhteydessä merivesi nousi hyvin korkealle. Uudenkaupungin tasolla n. 130 senttiä yli normaalin.


Raumalla vastaava luku oli ennätys-mäiset 135 senttiä. Entinen vedenkorkeusennätys Raumalla oli vuodelta 2007, jolloin merivesi nousi +123 senttimetrin lukemiin.


Uudenkaupungin kaupunginlahti tulvi eräiden rantaravintoloiden terassien tasolle (katso kuva).


Odotettavissa on, että myrskyn men-tyä paljastuu paljon laiturivahinkoja.

La 22.2.20 klo 10: Sähköt poikki VSV:n alueelta 4039 taloudelta – Vesi tulvi rantavallien yli U:gin kaupunginlahdella

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • kuva Otto Oksa • 22.2.2020 • päivitetty 23.2.20 klo 8.10

Länsi tuuli voimistui lauantai-iltana myrskyksi ja katkoi sähköt yli neljältä tuhannelta taloudelta Vakk-Su-omen Voiman alueella. Ilmatieteenlaitoksen tietojen mukaan myrskypuuskat ylsivät noin 25 metriä sekun-nissa. Sähköt olivat VSV:n alueella poikki 4039 taloudelta – tänään aamulla sähköttä oli enää 171 taloutta.

Uudenkaupungin kaupunginlahdella tilanne näytti klo kymmenen tienoilla tältä. Uuden rantalaiturit ovat kokonaan veden alla ja kuvan ravintolan terassit ovat nekin kokonaan veden alla. Kuva: Otto Oksa

Ilmatieteenlaitos: yöllä maan lounaisosissa vaarallisen voimakkaita myrskytuulia  22.2.2020.      LUE...

Tautitapausten määrä vähentynyt hieman 

Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä. Vuonna 2019 kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 69 puutiaisaivotulehdustapausta. Raportoitujen tautitapausten määrä on vähentynyt hieman kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2018 rekisteriin ilmoitettiin 79 tapausta, ja vuonna 2017 tapauksia oli 82. 

Vuosien 2015–2019 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen laskennallinen ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein Paraisten kunnassa (53 tapausta 100 000 asukasta kohden).


Vuonna 2019 Paraisilta raportoitiin yhdeksän puutiaisaivotulehdustapausta. Muita korkean ilmaantuvuuden alueita olivat Simo (42/100 000) ja Kustavi (30/100 000) sekä Ahvenanmaa (28/100 000). Noin neljässä viidestä kunnasta ei ole todettu lainkaan TBE-tapauksia vuosien 2015–2019 aikana. 

”Kuntakohtaisen seurannan lisäksi THL seuraa tarkasti esimerkiksi kesämökkialueita, joiden väestöä on vaikea määrittää ja joilla laskennallinen ilmaantuvuus ei anna luotettavaa kuvaa paikallisesta riskistä. Rajattujen riskialueiden rokotussuosituksia harkitaan aina tapauskohtaisesti”, tutkija Sari Huusko sanoo. 


Tapausmäärät ja rokotussuositukset nyt interaktiivisella kartalla 

THL on julkaissut interaktiivisen kartan, jonka avulla puutiaisaivotulehdustapausten määriä ja ilmaantuvuuslukuja voidaan tarkastella tartuntapaikkakunnittain. Ahvenanmaan tiedot koskevat koko maakuntaa. Alueelliset tapausmäärät perustuvat vuosien 2015–2019 seurantatietoihin. 

Interaktiiviseen karttaan on merkitty lisäksi alueelliset rokotussuositukset.  Riskialueiden rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan. 


Kaikki tartunnat eivät johda aivotulehdukseen 

Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Oireet voivat olla kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta, jotka kestävät noin viikon. Valtaosa infektioista päättyy tähän. Noin vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia neurologisia jälkioireita.  

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee tänä vuonna Kustaviin, missä taudin ilmaantuvuus on noussut viiden seurantavuoden aikana joka vuosi. Rokotusohjelma laajenee myös Lohjalla. Viime vuonna rokotusohjelmaan lisättiin alueita Lohjanjärven lounaisosissa. Tänä vuonna siihen liitetään uusia osia Lohjanjärven saaristoaluetta.

 

Näiden lisäksi maksuttomia TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa sekä Raahen edustalla Preiskarin saaressa. 


”TBE-rokote on tarpeen vain riskialueilla. On hyvä muistaa, että rokote ei suojaa punkeilta eikä estä punkkia tarttumasta ihoon. Punkkien levittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, jota vastaan ei ole rokotetta. Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa on tarpeen alueilla, joilla puutiaisia esiintyy erityisesti borrelioositartunnan estämisessä”, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Kustavi mukaan puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelman piiriin lisääntyneiden tautitapausten johdosta

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • kuva Otto Oksa • 22.2.2020 • päivitetty 23.2.20 klo 8.10

Korkean ilmaantuvuuden alueita olivat Simo (42/100 000) ja Kustavi (30/100 000) sekä Ahvenanmaa (28/100 000). Kustavi lisäksi myös uusia osia Lohjanjärven saaristosta tulee rokotusohjelman piirin. Noin neljässä viidestä kunnasta tautia ei ole todettu lainkaan. Esim. Uudessakaupungissa tautita-pauksia on aikavälillä 2015-2019 kaksi kappaletta

Täällä tautitapaukset sijaitsevat saaristolueella.

Aluehallintovirastolta rahaa liikunta-paikkarakentamiseen – myös U:gin skeittialueen rakentamiseen avustusta

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.7.2020  


Vakka-Suomen alueella Maskuun, Naantaliin, Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin myönnettiin Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimesta valtionavustuksia liikuntapaikkarakentamiseen.

Uudenkaupungin kaupunki sai uuden pumptrack- ja skeittialueen rakentamiseen Kaupunginlahden itäpäähän 101 000 euroa. Maskun kunnalle myönnettiin Kurittulan lähiliikuntapaikkahankkeeseen 84 000 euroa, Kustavin kunnalle Kivimaan koulun lähiliikuntapaikkaan 45 500 euroa ja Naantalin kaupungille 78 000 euroa Maijamäen koulun, Naantalin lukion ja Naantalin liikuntahallin alueelle rakennettavaan lähiliikuntapaikkaan.

Uudenkaupungin kaupunki sai suunnitellun pumptrack- ja skeittialueen rakentamiseen Kaupunginlahden itäpäähän 101 000 euron avustuksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolta.

U:gin Yaran satamaan tulleessa ammoniakkilastia kuljettaneessa norjalaisalus Naumassa 12 korona-tartunnan saanutta – yksi viedään lääkärin-tarkastukseen, muut eivät poistu laivasta

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • 7.8.2020 klo 10.15 • Päivitetty 7.8.20 klo 12.50 ja klo 16.30

Uudenkaupungin Yaran sataman edustalle tänään saapuneen norjalaisen rahtilaivan kyydissä on 12 koronatartunnan saanutta. Laivan tultua satamaan Yara Suomen mukaan tartunnan saaneista yksi laivan miehistön jäsen toimitetaan ambulanssilla Uudenkaupungin terveyskeskukseen lääkäriin tutkimuksiin.

Uudenkaupungin avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Helenius kertoo Turun Sanomissa, että terveydenhuoltoa on informoitu asiasta. Hänen mukaansa tilanne on viranomaisten hallinnassa. Terveydenhuolto reagoi tarpeen vaatiessa.

Laivan muu miehistö ei poistu laivasta. Sitä minne lääkäriin viety ja ensi apua saanut sijoitetaan ei vielä tiedetä.

Ammoniakkilastissa Virosta Uuteenkaupunkiin matkalla olevan Yara Nauma -rahtialuksen kyydissä on 12 koronavirukseen sairastunutta miehistön jäsentä. Laivalla on yhteensä 21 miehistön jäsentä, joista 14 on sairastunut. Kaksi sairastunutta jäi Viroon hoitoon.

Yara Suomen toimitusjohtaja Tommi Hevonoja toteaa yle uutisissa, että rahti puretaan siten ettei laivaan mene Yaran henkilökunnasta kuin yksi henkilö, joka on suojattu suojavälineillä tartuntavaaran välttämiseksi. Laiva jatkaa matkaansa heti purun päätyttyä. Sairastuneet ovat hyvässä kunnossa. Miehistön jäsenten koronavirustestit tehtiin Virossa.

Aikaisemmin uutisoitiin, että miehistö olisi jäämässä karanteeniin Uuteenkaupunkiin, mutta Yaralta aamulla saadun uuden tiedon mukaan miehistö jatkaa matkaa laivan mukana. Kohde, jonne laiva jatkaa matkaansa, ei Yaran johdon kertoman mukaan ole tiedossa.



Ammoniakkilastissa Virosta Uuteenkaupunkiin matkalla olevan Yara Nauma -rahtialuksen kyydissä on 12 koronavirukseen sairastunutta miehistön jäsentä. Laivalla on yhteensä 21 miehistön jäsentä, joista 14 on sairastunut. Kaksi sairastunutta jäi Viroon hoitoon.

Klo 12.50 satamahinaaja Hurtig kääntämässä Yara Nauma-alusta Yaran satamalaituriin (kuvakaappaus MarineTraffic).

Aluehallintovirastolta rahaa liikunta-paikkarakentamiseen – myös U:gin skeittialueen rakentamiseen avustusta

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 15.8.2020  


Vakka-Suomen alueella Maskuun, Naantaliin, Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin myönnettiin Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimesta valtionavustuksia liikuntapaikkarakentamiseen.

Uudenkaupungin kaupunki sai uuden pumptrack- ja skeittialueen rakentamiseen Kaupunginlahden itäpäähän 101 000 euroa. Maskun kunnalle myönnettiin Kurittulan lähiliikuntapaikkahankkeeseen 84 000 euroa, Kustavin kunnalle Kivimaan koulun lähiliikuntapaikkaan 45 500 euroa ja Naantalin kaupungille 78 000 euroa Maijamäen koulun, Naantalin lukion ja Naantalin liikuntahallin alueelle rakennettavaan lähiliikuntapaikkaan.

Uudenkaupungin Alisenkadun katu-suunnitelmaehdotus välille Koulukatu-Liljalaaksonkatu on valmistunut

Avakka • 9.9.2020

Alisellekadulle laadittu katusuunnitelma välille Liljalaaksonkatu-Koulukatu on edennyt ehdotusvaiheeseen. Katuosuudesta suunnitellaan kävelypainotteista hidaskatua, jossa kaikki tienkäyttäjäryhmät liikkuvat kadulla samassa tasossa. Ajoneuvoliikenne pysyy edelleen yksisuuntaisena (idästä länteen) ja polkupyörillä ajatetaan jatkossakin molempiin suuntiin.

Katusuunnitelmaehdotus pidetään nähtävillä 10.9. – 12.10.2020 välisen ajan.

Suunnitelma-asiakirjoihin voi lähemmin tutustua internetsivuilla Katusuunnitelmat

Virallinen kuulutus on luettavissa sivuilla Ilmoitustaulu ja kuulutukset

Ajoneuvoliikenne kadulla pysyy edelleen yksisuuntaisena ja polkupyörillä ajatetaan molempiin suuntiin.

U:gin keskusta-alueen radanvarsi-puista pylväshaapariville kaatotuomio sähköradan tieltä – ja lisää kaatuu vielä

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 9.10.2020

Turku-Uusikaupunki-junaradan sähköistysurakan alta on päätertty kaataa myös Pakkahuoneelta länteen olevista pylväshaapariveistä toinen, joka sijoittuu radan ja Pakkahuoneenkujan väliin, kertoo kaupunginpuutarhuri Saija Peltola Uudenkaupungin Sanomissa. Ja lisää on luvassa...

– Kävimme urakoitsijan ja kaupunginarkkitehdin kanssa katsastamassa haapojen tilannetta ja silloin sattui tuulemaan mereltä päin. Huomasimme, että vaikka haavoista karsittaisiin puolet pois, niin silti tuuli painaisi oksia lähelle radan sählöpylväiden johtoja. Pakkahuoneenkujan ja rannan välissä olevat haavat jätetään pystyyn, kertoo Peltola.

Junaradan ja Pakkahuoneenkujan väliin on tarkoitus miettiä myöhemmin joku elementti, joka elävöittää rantaa. Se, onko kyseessä esimerkiksi istutukset, valopylväät vai jokin muu tehokeino, selviää myöhemmin, sanoo Saija Peltola.

Samalla päätettiin, että Rantakadun puolella olevat saarnipuut kaadetaan. – Lisää kaatoja mitä todennäköisimmin on luvassa, kun Väyläviraston turvallisuusmitoitusten mukaisia määräyksiä aletaan lyödä lukkoon.

Jo puolitoista vuotta sitten Avakka uutisoi aiheeseen liittyen:

“Turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi vuoksi radan ympäristö on raivattu puista ja pensaista. Puhtaana pidettävä suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radasta.

– Viime vuosina olemme päässeet aika usein julkisuuteen, kun junaliikenne katkeaa sen takia, että puita on kaatunut radalle. Olemme tehostaneet huomattavasti ratavarsien raivausta ja yritämme ennaltaehkäistä liikennekatkoja ja vaaratilanteita, sanoo projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta.”

Suuntaa antavat myös sähkörataohjeet (SRO) Liikennevirasto on otettu käyttöön 1.6.2016, koskien turvallista työskentelyä sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräyksiä.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”


Alus on ankkuroitu Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Miehistö yrittää korjata vioittunutta konetta, mutta myös hinaukseen on varauduttu, kertoo yle uutiset.

Uuteenkaupunkiin matkalla ollut Rahtialus on jumissa merellä Ahvenanmaan pohjoispuolella konevian takia. Vika alkoi maanantain ja tiistain välisenä yönä. Aluksen miehistö aloitti korjaustyöt aluksen ajelehtiessa.

Tanskasta Suomeen matkalla ollut alus on ankkuroitunut ja se odottaa nyt hinausta, mikäli konevikaa ei saada korjattua.

Merivartiosto ja aluksen kuusihenkinen miehistö päättivät yhdessä ankkuroinnista, kun vikaa ei saatu korjattua.

Merivartioston mukaan vastaavat koneviat eivät ole poikkeuksellisia. Useimmiten tilanne hoituu miehistön omalla korjauksella, mutta huollon ajan pääkone täytyy pysäyttää, mikä johtaa ajelehtimiseen.

Sää merialueella on hyvä, eikä välitöntä vaaraa ole.

Tanskasta Uuteenkaupunkiin matkalla ollut rahtilaiva sai kone-vian Ahvenanmaalla – konetta korjataan, ei välitöntä vaaraa    

Avakka • 20.10.2020                                                    

Rakennustyöt alulle kaupunginlahden perukassa

Uusikaupunki saa Suomen suurimman skeittipuiston

Avakka • 3.11.2020

Skeittipuiston rakennustyöt alkoivat tiistaina kaupunginlahden perukassa. Skeittipuisto ja sen yhteyteen tuleva pumptrack -rata rakennetaan senioripuiston ja junaradan väliselle alueelle.

– Keskelle aluetta tulee betoninen skeittiparkki, jota ympäröi pump track -rata. Skeittiparkki on kooltaan 300 neliömetriä ja pumptrack -radan kooksi tulee noin 800 neliömetriä. Rata-alue on siis kooltaan Suomen suurin, alueen rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavan Trail It Oy:n projektipäällikkö Juhana Koivisto kertoo Uudenkaupungin Sanomissa.

Skeittipuiston pohjatyöt on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana ja betonirakenteet asvaltointitöineen valmistuvat keväällä, kun lämpötila on jälleen jatkuvasti yli 15 astetta. Käyttökunnossa skeittipuisto on kesäkuun loppuun mennessä.

Puiston kokonaisbudjetti on 350 000 euroa. Se ei ole Suomen mittakaavassa suuri summa, mutta sillä saa silti Uuteenkaupunkiin poikkeuksellisen laajan skeittipuiston. Aluehallintovirasto on myöntänyt Uudenkaupungin pumptrack- ja skeittialueen hankkeelle 101 000 euroa valtionavustusta. Varat on myönnetty veikkausvoittovaroista.

Puiston pohjarakenteet tekee uusikaupunkilainen Maisemarakennus Viitanen Oy.

Idea skeittipuistosta tuli nuorilta kaupunkilaisilta. He keräsivät vuonna 2019 yli 400 nimen adressin, jossa ehdotettiin skeittipuistoa kaupunkiin, kertoo Uudenkaupungin liikuntapalveluista vastaava Heidi Vuori, joka on tyytyväinen skeittiradan suunnitelmiin ja sijaintiin. Skeittipuisto on jatkumona koko perheen liikunta-alueelle.

Skeittipuisto on jatkumona koko perheen liikunta-alueelle. Vuori lupaa järjestää vielä lähiaikoina puiston käyttäjille suunnittelupalaverin, jossa on mahdollista vaikuttaa skeittipuiston mäkien korkeuksiin ja mutkien jyrkkyyksiin.

– Omaehtoinen liikkuminen on tulevaisuuden juttu. Kaupunkilaisten suunnittelemat paikat kannustavat viettämään aikaa sellaisin tavoin, joita ei välttämättä edes pidetä liikuntana. Skeittaamisessa kehonhallinta ja koordinaatio kehittyvät hauskanpidon ohella, Heidi Vuori painottaa.

Skeittipuiston pohjatyöt on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana ja betonirakenteet asvaltointitöineen valmistuvat keväällä, kun lämpötila on jälleen jatkuvasti yli 15 astetta. Käyttökunnossa skeittipuiston on tarkoitus kesäkuun loppuun mennessä.

Katoavaa kaupunkimiljöötä... Tämä lähin pylväshaaparivi radan ja Rantakadun välissä on jo saanut kaatotuomion sähköradan tieltä ja muun puuston osalta lisää on luvassa koko keskusta-alueen mitalta.

Kaupunginlahden kunnostus jatkuu, nyt vuorossa Crusell-rannan rakentaminen

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 19.1.2021

Tekniset ja ympäristöpalvelut on pyytänyt tarjouksia Crusellinrannan rantarakenteiden kunnostamisesta, Määräaikaan mennessä tarjouksen jätti viisi (5) ura koitsijaa. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jätti Vakka-Suomen Maanrakennus Oy kokonaishintaan 629.500 € (alv 0).


Vakka-Suomen Maanrakennus Oy aloitti kunnostamisremontti tämän viikon maanantaina. Remontti käsittää alkuun Sorvakonniemen kaupunginlahden puoleisen ranta-alueen laiturien päässä olevalle ranta-kalliolle asti. Mikäli rahoitus järjestyy jatketaan suunnitelman mukaisesti niemen länsipäädyn suuntaan. Sinne on tarkoitus rakentaa ranta-alueellekivipengerrys, uimapaikka ja kevyenliikenteen väylät.


Ura koitsijan valintaperusteena oli kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättänyt urakoitsija. Tarjousten vertailuperusteena käytettiin liikennejärjestelyiden rakentamisen kokonaisurakkahinnan lisäksi yksikköhintaluettelon mukaista ko konaishintaa (maksimipisteet 20).


Talousarviossa 2020 on Sorvakon niemi-investoinnin määrärahaa 490.000 €. Vuoden 2021 talousarviossa esitetään ko. kohteelle investointimäärärahaa 500.000 €. Vakka-Suomen Maanrakennus Oy aloitti Crusellinrannan rantarakenteiden kunnostamisremontti tämän viikon maanantaina.

Suunnitelma Crusellinrannan rantarakenteiden kunnostamisesta näyttää kartalla tällaiselta. Remontin ykkösvaihe käsittää alkuun Sorvakonniemen kaupunginlahden puoleisen ranta-alueen laiturien päässä olevalle ranta-kalliolle asti. Kallionnyppylän länsipuolelle rakennetaan ranta-alueelle kivipengerrys, uimapaikka ja kevyenliikenteen väylät.

Näistä pistolaitureista puuttuu enää liittymä rantaan.

Koronarokotukset aloitettu Uudessakaupungissa U-soten henkilöstön rokotuksilla

Avakka • 17.1.2021

Uudessakaupungissa on aloitettu koronavirusta vastaan rokottaminen tammikuun ensimmäisellä viikolla. Rokotukset annetaan kansallisen rokotusstrategian mukaisessa järjestyksessä, eli ensin rokotetaan kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä vanhusten asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat.


Rokotteita jaetaan sitä mukaa, kun niitä toimitetaan. Viime viikolla Uudessakaupungissa annettiin 42 rokoteannosta ja tällä viikolla jaetaan 90 rokoteannosta. Kuluvan viikon loppuun mennessä on saatu rokotettua lähisairaalan ja kotisairaalan henkilökunta, Uudenkaupungin avosairaanhoidon henkilökunta sekä yhteispäivystyksessä päivystävän suun terveydenhuollon henkilökunta. Lisäksi aloitetaan ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan työntekijöiden rokotukset.


U-soten henkilöstö on ottanut rokotteita hyvällä asenteella, eikä rokotteesta ole aiheutunut henkilöstölle mainittavia haittavaikutuksia.


Ensi viikolla U-sotelle toimitetaan jälleen 90 rokoteannosta ja toimitusmäärien odotetaan pysyvän vähintään samalla tasolla myös tulevina viikkoina. Seuraavaksi jatketaan terveydenhuollon henkilöstön rokottamista ja aloitetaan asteittain myös ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon asukkaiden rokotukset.


Laajemmista väestön rokotuksista tiedotetaan, kun rokotteiden saatavuus ja aikataulut varmistuvat. Suunnitelmia tulevien viikkojen ja kuukausien varalle tehdään jatkuvasti.

 

Rokotteita tarjotaan eri väestöryhmille valtioneuvoston 22.12.2020 antaman asetuksen mukaisessa järjestyksessä:

 

  1. 1.COVID-19 -tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon henkilöstö ja asukkaat 

  2. 2.70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt 

  3. 3.Henkilöt, joilla on vakavalle COVID-19 -taudille altistavia sairauksia

  4. 4.Muut kuin kohdissa 1-3 tarkoitetut henkilöt.


Lisätietoja U:gin korona Sosiaali- ja terveyspalvelut

Julkiset tilat pysyvät suljettuina 7.2. asti – nuoriso-tilojen toiminta käynnistetään erityisjärjestelyin

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 24.1.2021

Uudenkaupungin terveyslautakunta on päättänyt kokouksessaan 22.1. pitää julkiset tilat pääosin suljettuina 7.2. asti. Etälainaus kirjastosta käynnistetään ja nuorisotilojen toimintaa avataan erityisjärjestelyin. Alueen tautitilanne ei edelleenkään mahdollista rajoitusten laajempaa purkamista. Lisäksi uusi muuntovirus aiheuttaa epävarmuutta ja huolta epidemian laajenemisesta.


Suljettuina pysyvät kaupungin sisäliikuntasalit, kuntosalit, uimahalli, jäähalli, museo, kirjasto, kulttuurikeskus Cruselli, demotila sekä kierrätyskeskus. Lasten ja nuorten harrastustoiminta kaupungin liikuntatiloissa on edelleen mahdollista, kunhan annettuja turvaohjeita noudatetaan.


Kaupungin nuorisotilat avataan 25.1. aluehallintoviraston kokoontumisrajoitteet huomioiden. Tiloissa voi olla osallistujia korkeintaan kymmenen henkilöä kerrallaan. Nuorilta edellytetään omien maskien käyttöä ja toiminnassa noudatetaan turvavälejä. Myös etsivän nuorisotyön asiakasohjaus jatkuu normaalisti maskein ja turvavälein. Koulunuorisotyötä kuten välituntitoimintaa ja ryhmäytyksiä jatketaan koulun asettamien rajojen sisällä. Ulkotoimintaa toteutetaan pienryhmissä tarpeen mukaan. Tarkemmat ohjeet ja aikataulut saa nuorisopalvelujen somekanavilta ja työntekijöiltä.


Vakka-opisto käynnistää kurssitoiminnan 25.1. etäopetuksena kaikkien niiden kurssien osalta, joissa opettajalla on tähän mahdollisuus ja joissa etäopetus on kurssin sisällön huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Muu kurssitoiminta siirtyy alkavaksi 8.2. Muutokset opetusaikatauluun ovat kuitenkin edelleen mahdollisia. 

Maanantaista 25.1. alkaen asiakkaat voivat noutaa kirjastosta etukäteen varaamaansa aineistoa. Varaukset voi tehdä verkkokirjas-tossa tai puhelimitse pääkirjastosta numeroon 050 569 1121 sekä Kalannin kirjastosta numeroon 050 420 5378. Nämä varaukset toimitetaan pääkirjaston Rauhankadun puolei-sen sisäpihan lastauslaiturille erikseen so-vittuna ajankohtana. Myös Kirjastoautosta voi noutaa ennakkoon varattua aineistoa ja varaukset tehdään numeroon 050 094 6166. Kirjastotilat pysyvät edelleen yleisöltä suljettuina.

Kirjavaraukset voi U:gissa tehdä verkkokirjastossa tai puhelimitse

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 24.1.2021

Koronarokotukset etenevät Suomen koronarokotusjärjestyksen mukaisesti. Rokotustahtiin vaikuttaa ennen kaikkea rokotteiden saatavuus ja siksi arvio rokotusten etenemisestä voi muuttua.

Suomessa käytössä olevat koronarokotteet vaativat kaksi rokoteannosta eli pistoskertaa. THL ohjeisti helmikuun 2021 alussa pidentämään kaikkien koronarokotteiden annosväliä 12 viikkoon. Näin ensimmäisiä rokoteannoksia saadaan entistä nopeammin yhä useammalle. Arvio helmikuusta 2021 eteenpäin on tehty sillä oletuksella, että annosväli pysyy 12 viikossa koko vuoden ajan.

Oma koronarokotus – miten, miksi ja milloin?

Rokotusten arvioidaan etenevän vuoden 2021 aikana seuraavasti (arvio tilanteesta tehty 10.2.2021):

1. Koronapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilöstö sekä ympärivuorokautisen hoivan henkilöstö ja asukkaat

1. 1. Teho-osastojen henkilökunta

Lähes koko ryhmä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Toiset rokoteannokset annetaan pääosin helmikuun loppuun mennessä.

1.2. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien vuodeosastojen ja päivystysosastojen sekä ensihoidon henkilökunta

Lähes koko ryhmä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Toiset rokoteannokset annetaan pääosin helmikuun  loppuun mennessä. 

1.3. Todettuja tai epäiltyjä covid-19-potilaita hoitavien infektiovastaanottojen henkilökunta, koronanäytteenottojen henkilökunta ja koronavirusdiagnostiikkaa tekevä laboratoriohenkilökunta

Lähes koko ryhmä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Toiset rokoteannokset annetaan pääosin helmikuun loppuun mennessä.

1.4. Iäkkäiden sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksikköjen eli ympärivuorokautisen hoivan asukkaat ja henkilökunta

Ryhmää rokotetaan parhaillaan. Ensimmäiset rokoteannokset on annettu lähes koko ryhmälle helmikuun loppuun mennessä. Arvion mukaan myös ne ryhmään kuuluvat, joilla rokoteannosten väli on 12 viikkoa, ovat saaneet toisen rokoteannoksen toukokuun loppuun mennessä. 

1.5. Kriittinen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rajatusti, esimerkiksi elinsiirtoyksikköjen henkilökunta

Ryhmän rokotukset ovat alkaneet joulukuussa 2020. Niitä jatketaan ikääntyneiden ja riskiryhmien rokotusten rinnalla.

2.1. Ikääntyneet ja henkilöt, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia perussairauksia

2.1.1. Kaikki 80-vuotiaat ja sitä vanhemmat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet

Ryhmän rokotukset ovat alkaneet tammikuussa.  Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen maaliskuun loppuun mennessä ja toisen rokoteannoksen kesäkuun loppuun mennessä.

2.1.2. Kaikki 75–79-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet

Ryhmän rokotusten arvioidaan alkavan helmikuun  puolivälissä. Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen huhtikuun puoliväliin  mennessä ja toisen rokoteannoksen heinäkuun puoleen väliin mennessä.

2.1.3. Kaikki 70–74-vuotiaat, mukaan lukien samassa taloudessa asuvat omaishoitajat ja ikääntyneet

Ryhmän rokotusten arvioidaan alkavan maaliskuun puolivälissä. Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen huhtikuun loppuun mennessä ja toisen rokoteannoksen heinäkuun loppuun mennessä.

2.1.4. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus

Ryhmän rokotusten arvioidaan alkavan helmikuun puolivälissä. Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen maaliskuun loppuun  mennessä  ja toisen rokoteannoksen kesäkuun loppuun mennessä.

2.1.5. Alle 70-vuotiaat, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistava sairaus

Ryhmän rokotusten arvioidaan alkavan maaliskuun puolivälissä. Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen toukokuun puoliväliin mennessä ja toisen rokoteannoksen elokuun puoliväliin mennessä.

2.2. Muu koronavirukselle altistuva henkilöstö ja terveyden kantokyvyn kannalta muu keskeinen henkilöstö

Ryhmän rokotusten arvioidaan alkavan maaliskuun puolivälissä. Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen toukokuun loppuun mennessä ja toisen rokoteannoksen elokuun loppuun mennessä.

3. Muu aikuisväestö

Muun aikuisväestön rokotusten arvioidaan alkavan kesäkuun lopussa. Tämänhetkisen arvion mukaan pääosa ryhmästä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen lokakuun loppuun mennessä ja toisen rokoteannoksen vuoden loppuun mennessä.

Päivitetty:  11.2.2021




Kaikki Sorvakon laiturityön jaloissa olevat vene-paikanhaltijat eivät heti pääse omille paikoilleen

– väliaikainen sijoituspaikka järjestetty

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 13.4.2021

Sorvakonpuolen laituriprojektissa uusi rantaviiva alkaa jo hahmottua, mutta sen verran on vielä kesken, että tuskin aivan kesään mennessä valmistuu. Vanhoille venepaikoilleen remontin alkupäässä voivat venepaikanhaltijat sijoittaa veneensä kuten ennenkin, mutta osa joutuu ottamaan vastaan väliaikaisen venepaikan muista laitureista.

Kiinnostaisiko asua kerrostalossa, joka muovautuu toiveidesi mukaan?

Katso Tallinnan arkkitehtiopiskelijoiden ideat Uuteenkaupunkiin videolta Avakka • Ilmo Suikkanen • 15.4.2021       LUE...

Ryhmärakennuttamiskohteita on Suomessa vasta vähän, mutta rakentamismuodon suosioon uskotaan.

Kaupungissa on työpaikkoja. Sen takaa Valmet Automotiven autotehtaan hyvä tilauskanta, mutta monet käyvät vain töissä Uudessakaupungissa.

Kaupunginlahden läheisyyteen uutta kerrostalokohdetta rakentava Varpe Oy:n tekninen johtaja Jussi Varpe uskoo, että ryhmärakennut-tamisen malli voisi toimia. Idean on laittanut alulle KOTIOS-palvelun yrittäjä Veli-Pekka Rajala.

Idean esittelyssä olevat kuvat ovat virikekuvia, jotka toivottavasti avaavat asukkaiden ajatuksia.

–Haluamme näyttää, että rakennuksen ei tarvitse aina näyttää samanlaiselta kuin vakiotuotanto. Poimimme ideoista parhaat palat ja annetaan ammatti-arkkitehdin tehdä siitä esitys, joka voi olla rakentamisen pohjana, kertoo Veli-Pekka Rajala.

Jutun esittelyssä ei ole vaihtoehtoja, vaan virikekuvia, joiden toivotaan avaavan uusien asukkaiden ajatuksia.

Tältä Blasieholman kadun eteläpää näyttää tällä hetkellä. Oikeanpuoleisessa kuvassa vanhaa Blasieholmaa, jonka ylle merkittykin muistaa vielä 1950-luvulta. Talot olivat silloinkin itse suunniteltuja merimiesten asuntoja ja nimi Blasieholma Tukholmasta leikkimielellä plagioitu. – Ideahan on hieno, tulevaisuus kuitenkin näyttää näiden itsesuunniteltujen talojen muodon, sisällön, hinnan ja toteutumisajankohdan - se ken elää näkee!

Asiantuntijat: Kuntatalouden kylmä kyyti jatkuu ensi vuonna – edessä saattaa olla leikkauksia ja veronkorotuksia

yle uutiset • 17.5.2021

Sote-uudistus leikkaa veroprosentteja kaikissa Suomen kunnissa yhtä paljon. Menot vähenevät toteutunei-den kulujen mukaan, joten tehottomasti sote-palvelunsa järjestäneet kunnat hyötyvät uudistuksesta enemmän, arvioi kuntatalouden asiantuntija.

Toistaiseksi näyttää hyvältä. Pandemia ei ole iskenyt Suomen talouteen niin ankarasti kuin pelättiin. – Työttömyyden kasvu on pysynyt kohtuullisena, eikä julkisen sektorin verokertymässä ole tapahtunut sellaista romahdusta, mitä pelättiin, sanoo kuntien rahoitusta hoitavan Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Vuonna 2020 valtion koronatuet siivittivät lähes kaikki Suomen kunnat ylijäämäiseen tulokseen ja vain ennätyksellisen harva kunta korotti kunnallisveroprosenttiaan kuluvalle vuodelle.

Valtiovarainministeriön tuore julkaisu (siirryt toiseen palveluun)kuitenkin arvioi, että veronkorotuspaineet odottavat kaikenkokoisia kuntia lähivuosina. Kuntatalouden poikkeusvuosi ei hävittänyt vanhoja haasteita, jotka nostavat päätään, kun tukihanat sulkeutuvat.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan kuntien on lopulta hyvin vaikea vaikuttaa yleiseen tulokehitykseen. Kunnille tulee lisää velvollisuuksia, mutta rahoitus ei välttämättä kasva samassa suhteessa Ratkaisuksi jää pyrkimys pitää menot kurissa.


Sote-uudistus laittaa rahat uusjakoon kuntien välillä

Vuonna 2023 sote-uudistus muokkaa kuntien taloutta isosti.

Toteutuessaan se siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen kunnilta valtion rahoittamille hyvinvointialueille. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat kuntien suurin menoerä.

Sote-uudistuksessa kevenevät sekä kuntien menot että tulot, koska kuntien verotuloja siirretään valtiolle uusien hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamiseksi.

Kunnallisveroprosenttia pienennetään valtakunnallisen keskiarvon mukaan saman verran kaikissa kunnissa. Kuntien tulot siis putoavat samassa suhteessa kaikissa kunnissa. Menot kuitenkin putoavat kunkin kunnan todellisten sote-menojen verran.

Tästä hyötyvät ne kunnat, joissa sote-menot ovat suuremmat kuin kunnissa keskimäärin, koska niiden menot putoavat enemmän kuin tulot, Kuntaliiton Punakallio sanoo.

Kuntarahoituksen Esa Kallio toteaa, että sote-palveluiden poistuminen kuntien tehtävistä merkitsee sitä, että kuntatalouteen jää entistä vähemmän sopeuttamisvaraa.

Siksi leikkuri saattaa tulevaisuudessa osoittaa koulutukseen.

– Koulutus- ja sivistyspuoli on jäljelle jäävistä kunnan palveluista suurin, ja voi olla että säästöjä etsitään tulevaisuudessa sieltä. Se on arka asia Suomelle, koska korkea koulutustaso on meille erittäin keskeinen asia.

Mökkirannoilla ensimmäiset merkit alkavasta sinileväkaudesta näkyvät yleensä aamuisin.

Uudenkaupungin edustalla ollut tähän asti vain vähän levähavaintoja

Sinilevähavainnot alkaneet runsastua saaristossa myös täällä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 13.7.2021

Ensimmäiset enteet alkavasta sinileväkaudesta ovat jo parina aamuna näkyneet myös Uudenkaupungin saaristossa. Vielä ne ovat jääneet pieniksi levälautoiksi rannoilla, jotka tuuli on tuonut heti maihin. Tosiasia kuitenkin on, että Kustavissa ja Saaristomeren pohjoispuolisilla merialueille levää on jo tarkkailupisteissä runsaasti sekä Uudessakaupungissa Mannerveden suulla, jossa kalankasvattamojen vaikutus on suuri.


Tähän asti täällä on saatu nauttia suhteellisen levättömistä kirkkaistakin vesistä ja esim. haurukasvustot ovat selvästi runsastuneet, mikä on merkki vesien puhdistumisesta. – Aika näyttää mihin mittasuhteisiin sinilevätilanne kehkeytyy.

Kustavissa ja Saaristomeren pohjoispuolisilla merialueille levää on jo tarkkailupisteissä runsaasti ja  Uudessakaupungissakin Mannerveden suulla, jossa kalankasvattamojen vaikutus on suuri, kertoo Järvi-meriwikin tuorein havaintotilasto.

Ilahduttavaa on haurukasvustojen runsastuminen

Satelliittihavainnot Syken TARKKA-järjestelmässä antoivat 16.7.2021 ylläolevat tiedot sinileväesiintymistä Selkämerellä.

Vasemmistoliitolle vain kh:n varajäsenyys

Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtajaksi Mauri Kontu ja kaupunginhallituksen Raimo Löfstedt


Avakka • 16.8.2021     


Uudenkaupungin uusi valtuusto valitsi maanantain kokouksessaan valtuuston uudeksi puheenjohtajaksi Keskustan Mauri Konnun. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Tomi Salo (kok.). Valtuuston varapuheenjohtajiksi valittiin sosialidemokraat-tien Kari Koski ( varalle Marko Turunen) ja keskustan Hanna Vuola (varalle Tapio Pääkkö). Valtuuston puheenjohtajien toimikausi kestää kaksi vuotta.


Kaupunginhallitusta johtamaan valittiin kokoomuksen Raimo Löfstedt (varalle Lasse Virtanen).

Kh:n muiksi jäseniksi valittiin kokoomuksen Laura Kontu (Pilvi Marsela) ja Seppo Nikula (Seppo Laine), keskustan Rauno Aaltonen (Birgitta Runola), perussuomalaisten Sami Virtanen (Johanna Hurme) ja Ritva Salminen (Jari Valkonen) sekä SDP:n Merja Koski (Niina Jokinen), Janne Sjölund (Juhani Konttinen) ja Heli-Päivikki Lauren (Li Grönlund (vas.).   

KAUPUNGISTUMINEN JATKUU, MUTTA VASTAVIRRAT VOIMISTUVAT – SEUTUISTUMISEN KOLMAS AALTO KÄYNNISSÄ SUUREMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA

Aiemmissa väestöennusteissa kasvu painottui vahvasti vain suurin kasvukeskuksiin. Uudessa väestöennusteessa kaupungistuminen jatkuu, mutta aiempaa suurempi osa kasvusta suuntautuu suurten kaupunkien kehysalueelle ja kaupungin läheiselle maaseudulle. Väestö hajautuu siis aiempaa laajemmalle maantieteelliselle alueelle.

Keskuskaupunkien väestönkehitys heikkenee etenkin kotimaisissa kieliryhmissä. Suurten kaupunkiseutujen merkitys korostuu kuitenkin yhä tästä huolimatta, sillä yhä suurempi osa työikäisestä väestöstä asuu suurilla kaupunkiseuduilla. Koronavuoden kaltaisen väestönkehityksen jatkuminen heikentäisi voimakkaasti etenkin pääkaupunkiseudun väestönkehitystä.


SIJAINTIEDUN OMAAVIEN PAIKKOJEN SEKÄ SUURTEN MÖKKI- JA MATKAILUKUNTIEN ASEMA VAHVISTUU

Koronavuoden kaltaisen väestönkehityksen jatkuessa väestönkehitys vahvistuisi merkittävästi suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella esimerkiksi kaupungeissa, joilla on sijaintietu (esim. Hämeenlinna) tai maaseutumaisissa kunnissa, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja ja/tai merkittävää matkailutoimintaa.

Vaikka useissa kunnissa muutokset ovat lukumääräisesti pieniä, monelle pienemmälle kunnalle pienetkin purot ovat suhteellisesti suuria virtoja. Toisaalta tämä kehitys polarisoi väestönkehitykseen liittyviä eroja myös maaseutumaisten kuntien välillä. Erot suurten mökkikuntien ja muiden maaseutumaisten kuntien välillä korostuvat. Vastaavasti muiden kuntien ryhmässä sijainnin merkitys korostuu edelleen.


VIERASKIELISEN VÄESTÖN MERKITYS KOKO MAAN VÄESTÖN-KASVUSSA KOROSTUU KAIKESSA 2020- JA 2030-LUVUILLA

Koko maan väestönkasvu perustuu täysin vieraskielisen väestön kasvuun vuosien 2020–2040 aikana. Vieraskieliset määrittelevät väestökehityksen tulevaisuuden suunnan – tämä on huomioitava kuntien kehittämisessä.

Jos kunta haluaa kasvaa, tulee sen olla veto- ja pitovoimainen vieraskielisille. Kotimaisten kieliryhmien väestön määrän supistuu noin 440 000 henkilöllä ja vieraskielisten määrä kasvaa noin 490 000 henkilöllä. Kaupungistuminen nojaa etenkin 2030-luvulla vieraskielisen väestön kasvuun. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa kasvua ruokkivat muuttovoitot vieraskielisistä sekä ulkomailta että maan sisältä.


SUURTEN KAUPUNKIEN ULKOPUOLISEN MAAN VÄESTÖNKEHITYKSEN TILA ON YHÄ HAASTAVA, MUTTA KORONAVUODEN TUOMAT MUUTOKSET VÄESTÖNKE-HITYKSESSÄ LISÄÄVÄT TOIVOA JA TULEVAISUUSUSKOA

Väestö-ja ikärakenteen painottuminen entistä enemmän iäkkäisiin painaa suuressa osassa maata väestönkehityksen negatiiviseksi 2020-ja 2030-luvulla. Suurten kaupunkien ulkopuolella haasteena on kuitenkin ollut huomattavan iäkkään väestön lisäksi etenkin työikäisen väestön voimakas supistuminen muuttotappioiden vuoksi.

Vaikka ennusteen eri skenaarioissa työikäinen väestö supistuu yhä suuressa osassa maata, niin esimerkiksi hajautumisen skenaariossa tasapainoisempi väestönkehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia monille kunnille. Toisaalta erot etenkin maaseutumaisten kuntien välillä voivat syventyä entisestään. Maaseutumaisten kuntien välillä on suuret erot: esimerkiksi koronavuonna positiivinen väestönkehitys kohdistui lähinnä suurin vapaa-ajan-ja matkailun keskittymiin Järvi-Suomessa, Rannikko-Suomessa ja Lapissa.

Uudellekaupungille ennustetaan laskua

MDI: TULEVA VÄESTÖNKEHITYS LISÄÄ

ALUEELLISTA ERIYTYMISTÄ JA ERI-

LAISTUMISTA – VÄESTÖ KASVAA VAIN

JOKA VIIDENNESSÄ KUNNASSA


Avakka • Lähdeaineisto MDI • teksti Ilmo Suikkanen • 21.9.2021

Suomen sisäinen väestönkehitys on Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n uuden ennusteen mukaan edelleen alueellisesti vahvasti eriytynyttä: väestö kasvaa merkittävästi vain suurimmilla kaupunkiseuduilla, kun taas muualla maassa etenkin väestön ikärakenteesta aiheutuva kuolleiden suuri enemmyys painaa väestönkehityksen usealla

alueella erittäin negatiiviseksi. Väestö kasvaa maakuntatasolla vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla perusuralla ja kahdessa skenaariossa. Väestö kasvaa perusuran ennusteessa vain 48 kunnassa, kaupungistumisen skenaariossa 49 kunnassa ja hajautumisen skenaariossa 58 kunnassa vuosina 2020–2040.


Varsinais-Suomen skenaarioissa Turku ympäristökuntineen kasvaa – muissa laskua

Kasvava maakunta ei kuitenkaan ole vielä koko totuus. Varsinais-Suomi kuuluu kasvumaakuntiin, mutta kasvu maakunnan sisällä perustuu pääosin Turkuun ja sen ympäristökuntiin. Vakka-Suomen kunnista ainoastaan Kustavissa väestömäärä kasvaisi. Esimerkiksi Uudessakaupungissa asukasluku laskisi vuoteen 2040 mennessä kaikissa skenaarioissa. Perusennusteessa -1334 hengellä, Kaupungistumisen skenaariossa -1045 hengellä ja Hajautumisen skenaariossa -1161 hengellä.

On syytä korostaa, että on kyse ennusteesta, joka kuitenkin antaa kuntapäättäjille mahdollisuuden ottaa tulevat skenaariot huomioon omaa kehitystään suunnitellessaan. Kunta voi toisaalta tehdä toimenpiteitä jotka paranta sen tilannetta ennusteeseen nähden ja toisaalta mitoittaa omat taloudelliset toimensa sellaisiksi, että kunta välttyy taloudelliselta ahdingolta.


Varsinais-Suomen liitto

Autonvalmistajat ovat kovaa vauhtia siirtymässä sähköautoihin, mutta akut ja sähkömoottorit eivät vielä sovi kaikkiin ajoneuvoihin. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Saksalainen moottorivalmistaja Deutz on kehittänyt uuden vetymoottorin, joka on tarkoitettu kaivinkoneisiin ja muihin raskaisiin ajoneuvoihin.

Vetykäyttöisiä henkilöautoja on ollut käytössä jo jonkin aikaa – vaikkakin ne ovat yhä varsin harvinaisia. Niissä on sähkömoottori, jonka sähkö syntyy vedyllä polttokennossa.

Polttokennotekniikka on kuitenkin monimutkaista ja kallista. Deutzin uusi vetymoottori on polttomoottori kuten nykyiset bensiini- ja dieselmoottorit ja perustuu samaan tekniikkaan, jota on kehitetty ja testattu yli sata vuotta.

Bensiinin tai dieselin asemesta uudessa moottorissa poltetaan vetyä eivätkä sen pakokaasut rasita ilmastoa.


Työkoneet saavat vetymoottorin

Ilmastoystävällinen vety voi korvata dieselin raskaiden työkoneiden voimanlähteenä

tieku.fi • 1.10,2021

Kalarannan Vihanneksen iso tyhjillään oleva varastohalli tulessa

Uudessakaupungissa

Pelastuslaitos sai hälytyksen puoli kuudelta illalla

Sammutustehtävissä mukana useiden

pelastuslaitoksien yksiköitä

Palava halli sijaitsee etualalla olevan palosta säästyneen

Nybrokin autojen huoltohallin takana.

Matala laaja halli sijaitsee Kalasatamantie 5:ssä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 13.12.2021


Palolaitoksen vaaratiedotteessa varoitettiin runsaasta savunmuodostuksesta. Alueella asuvia kehoitettiin sulkemaan ikkunat ja ilmanvaihto. Etenkin Sorvakon suuntaa savu levisi sankkana. Palo ei tiettävästi aiheuttanut henkilövahinkoja.


Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Petri Nenonen kertoi Turun Sanomissa, että savunhajua saattoi haistaa vielä parin kilometrin päässä Kalasatamantiellä sijainneesta palopaikasta.


Nenosen mukaan pelastuslaitos sai illalla estettyä palon leviämisen ja pääsi katon kautta käsiksi palopesäkkeisiin. Varastohalli tulisi kuitenkin kärsimään pahasti. – Saa nähdä mitä siitä jää jäljelle. Hallin toinen pääty on ehtinyt palamaan kunnolla.

– Ilmeisesti halliin on vasta hiljattain saatu sähköt ja jotain uudisrakentamista on suunniteltu.

Rakennuksen vierestä kulkee junarata satamaan. Pelastuslaitos pyrkii aamuun mennessä järjestämään sammutustyöt siihen malliin, että junat pääsevät kulkemaan. Joka tapauksessa jälkisammutus kestää vähintään aamuun asti. Palon syttymissyystä ei ole tietoa.

Kuvassa vasemmalta alkaa tyhjillään olevan hallin laaja vanha osa. Rakennus sijaitsee satama-alueella.

Kaupungin tärkein väylä Alinenkatu työmaavarastona

Avakka • 16.12.2021

Alisenkadun työmaa on ollut jo pitkän aikaa pysähdyksissä. Eikä taida olla todennäköistä sen jatkumiseen lähiaikoina.

Tuntuu käsittämättömältä että kaupungin tärkein katualue pidetään aidattuna työmaavarastona lähimmät seuraavat kuukaudet.

Vallitseva tilanne ei voi mitenkään olla kansalaisten eikä erityisesti kadun yrittäjille pito- eikä vetovoimana – päinvastoin.

Nyt pitää rohkeasti tunnustaa kadunrakennuksen työmaasuunnittelussa tehdyt virheet ja minimoida siitä aiheutuvat haitat. Oli turhaa asentaa pieni alue kiveystä ja jättää työvaihe kesken. Olisi pitänyt viemäritöiden jälkeen jättää koko tiealue sorapinnalle ja poistaa aitaukset. Päällystetyö olisi pitänyt aloittaa sitten kun se voidaan tehdä yhtäjaksoisesti mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Vallitsevassa tilanteessa täytyy välittömästi poistaa alueelta kaikki varastoitu tavara, työkoneet, laitteet ja kaatopaikkatavara. Sorastus täytyy tarvittavalla osalla tasata ja poistaa aitaukset. Kaikki tämä on välttämätöntä jotta aiheutettua vahinkoa ei ole yhtään enempää kuin mitä on jo aiheutettu. Hankkeessa toteutettua ammattimaisuutta on mahdotonta ymmärtää saati hyväksyä.

Varmaan hankkeessa on huomioitu kiinteistöjen sadevesitorvien tarvitsemat rännikaivot ja rakennusten sisäänkäyntien esteettömyys.

Kaupunkilaisille ja erityisesti kadun varren sankarisille yrittäjille olisi arvokas joululahja jos ehdottamaani järjestelyyn ripeästi ryhdyttäisiin ja olisi tehty ennen Joulua.

Hyvää Joulua.

Seppo Sjöblom

Rakennusinsinööri  

Alisenkadun kunnostustyöt pitkän tauon jälkeen taas käyntiin

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 19.12.2021

Alisenkadun kunnostustyöt ovat erityisesti joulunalusviikoilla kuumentaneet tunteita Uudessakaupungissa. Katu suljettiin tliikenteeltä syyskuun alussavälillä Sepänkatu-Koulukatu kun katuosuudelle suunnitellut kunnostus- ja uudistustyöt alkoivat.

Töiden ajaksi aidataan kevyelle liikenteelle kadun molemmille puolille kapeat kulkuväylät ja myös kadun varrella sijaitseviin liikkeisiin pääsy jalkaisin mahdollistettiin.


Seuraavassa vaiheessa katuosuudelta kaadettiin pois puusto, jota jotkut eivät pitäneet hyvänä.  Sen jälkeen poistettiin entiset kivipinnat ja siirryttiin vesihuollon rakentamiseen. Kadun pohjustustyöt etenivät varsin hyvää vauhtia ja pintamateriaalin asentaminenkin pääsi hyvään alkuun. Ilmeisesti kireäpakkasjakso kuitenkin pysäytti työt kadunpätkällä sijainneiden liikkeiden joulumyynnin kannalta melko hankalaan vaiheeseen. Kivetystyöt siirtyivät ennakkosuunnitelmista poiketen ensi vuoden puolelle jo ja kokonaan urakan pitäisi olla valmiina viimeistään toukokuussa.


Suunnitelmien mukaan kadun uusi pintamateriaali tulee olemaan kirjavanharmaa graniitti ja valoilla on tarkoitus heijastaa katuun Uudenkaupungin saariston saariryhmiä. Myös uusia puita tullaan alueelle istuttamaan sekä viihtyisyyttä lisätään penkein ja kukkaistutuksin. Uudistuksen jälkeen on Sepänkadun ja Koulukadun välinen Alisenkadun osuus tasaista ja samassa tasossa olevaa katualuetta, jossa on helpompi järjestää esimerkiksi erilaisia tapahtumia.


Alisellekadulle viime vuonna laaditun katusuunnitelman mukaan katuosuudesta on tulossa kävelypainot-teinen hidaskatu, jossa kaikki tienkäyttäjäryhmät liikkuvat kadulla samassa tasossa. Ajoneuvoliikenne pysyy edelleen yksisuuntaisena (idästä länteen) ja polkupyörillä ajetaan jatkossakin molempiin suuntiin.

Sähköistetyn liikenteen aloittaminen UKI-Turku rataosuudella viivästyy – alkanee helmikuun puolivälin tienoilla

Avakka 5.1.2022 • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen

Uudenkaupungin radan sähköistyshanke alkaa olla liikennöitävässä kunnossa. Väykäviraston aikaisemmin antamien tietojen mukaan radan käyttöönoton piti tapahtua jo joulukuun aikana ja sähköistystyöt valmistuivatkin lokakuussa.

Viimeisimpien tietojen mukaan sähköistetty liikenne alkaa kuitenkin vasta helmikuun puolivälin tienoilla. Ilmeisesti viimeistelytyöt ja niihin liittyvät erilaiset lupamenettelyt ovat viivästyttäneet käyttöönottoa.

Käyttöönottotestit ja lokakuussa suoritettu koeajoa sähköveturin vetämällä junalla sujui Väyläviraston mukaan hyvin.

Liikenne radalla voidaan kuitenkin aloittaa vasta sitten, kun Liikenne- ja viestintävirasto Traficom antaa sähköistetyn radan käyttöönottoluvan.

– Emme ole vielä saaneet Traficomilta käyttöönottolupaa, emme tilapäistä, emmekä lopullista lupaa, Traficomin päässä on ollut kiireitä, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Harri Sakki (US 6.1.22). Hän toivoo kuitenkin, että sähköistyslupa tulisi viimeistään helmikuun puoleen väliin mennessä.

– Rata on käyttökunnossa, mutta toistaiseksi kuljetukset on hoidettava diesel-veturilla. Rataa operoi VR ja heillä oli kyllä täydet valmiudet sähkövetokalustolla liikennöinnin aloittamiseen jo viime vuoden puolella, sanoo Sakki.

Huom. alla tasoristeyskarttasuunnitelmia, joista ilmenee mm. mitä tasoristeykset varustetaan puomilla, mihin puomia ei tule ja mitkä suljetaan ja varustetaan uudella tieyhteydellä.

Yaralle tulevien ja sieltä lähtevien pitkien kemikaalijunien kuljetuksissa ei kohta enää diesel-öljy käryä.

Ennen loppiaista radanvarsipuita vielä “viimeisteltiin U:gissa sähköradan vaatimuksia vastaaviksi.

Näistä lehmuksista on karsittu puolet pois – toivottavasti eivät aivan heti ala kallistella rannan kevyenliikenteen väylälle.

Turun ja Uudenkaupungin välin tasoristeyskartassa vihreät pallurat tulevat olemaan niitä, joissa on puomilla varustettu varolaite, punaisissa niitä ei ole.

Tässä kartassa esim. punaiset neliöt osoittavat mitkä tasoristeykset suunnitelmien mukaan ehkä suljetaan ja varusteaan korvaavalla tieyhteydellä.

Kalannin Vahteruksesta lämmonsiirto-laiteistoja Pekingin olympialaisten pika-luistelu, kelkkailu- ja curlingradoilla

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.2.2022

Kansainvälisesti tunnettu kalantilainen levylämmönsiirrinteknologian kehittäjä Vahterus Oy on näkyvästi esillä meneillään olevissa Pekingissä olympiakisoissa. Yrityksen siirtimiä käytetään kahdessa maailman vaativimmissa urheiluareenoiden jäähdytyslaitteissa.

Laitteet toimitettiin Pekingin Hebeissä sijaitsevalle areenalla, jossa on kilpailtu muun muassa pikaluistelussa ja curlingissa. Vahteruksen laitteilla suoritettu jäähdytys on kolme megawattia. Areenan kokonaisjäähdytyksen ollessa 3 000 kilowattia.

Pekingin lähistöllä sijaitsevalle kelkkaradalle toimitettiin myös Kalanissa valmistettuja laitteita. Ratti-, ohjaus- ja mahakelkkailun areenalla kokonaisjäähdytyksen teho on kaksi megawattia.

PSHE-lämmönsiirtimien pääosat on tehty Vahteruksen Uudenkaupungin Kalannissa toimivilla tehtailla. Kokoonpano on toteutettu Kiinassa.

Kaikissa kisojen tekniikan ratkaisussa vaadittiin ympäristön kannalta kestäviä ja pitkäikäisiä rakenneratkaisuja. Niitä myös pystyimme tarjoamaan, vakuutettiin Vahterus Oy:ssä.


Pekingin olympialaisten luistelu-, curling ja kelkkaradoilla käytössä Vahteruksen valmistamia lämmönsiirtimiä.

Maskisuositus muuttuu alakouluissa ja kotitestit jaetaan koululaisille talviloman jälkeen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.2.2022

Uudenkaupungin koulut jakavat koronaviruksen kotitestit talviloman jälkeen, viikolla 9. Koulu ei ohjeista testin käytössä eikä kerää tietoja testituloksista. Jokaiselle oppilaalle ja henkilökunnan jäsenelle on varattu viisi kotitestiä.

Maskisuositus poistuu 1.–4.-luokkalaisilta

Alakoulun 1.–4. -luokkalaisten maskisuosituksesta luovutaan talviloman jälkeen. Muiden oppilaiden osalta maskisuositus pysyy voimassa.

Yara tuo valtaosan lannoiteraaka-aineistaan Venäjältä, Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät ehkä koskekaan suoraan lannoitteita tai lannoitteiden raaka-aineita.

Yaran toimistorakennus Kiovassa sai lauantaina 26.2. osuman ohjuksesta – työntekijät ovat tällä hetkellä turvassa

Avakka • 2.3.2022

Yaran Uudenkaupungin lannoitetehtaalla on takanaan ennätysvuosi. Lannoitteita valmistettiin peräti 1,4 miljoonaa tonnia, yhtiö kertoo tiedotteessaan 15.2.2022/MT. Satamassa purettiin ja lastattiin raaka-aineita ja lannoitteita yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia, ennätysmääriä nekin.

Viennin osuus Uudenkaupungin tehtaan kaikista toimituksista oli viime vuonna 85 prosenttia. Tuotteita myytiin 44 maahan, joista suurimmat olivat Brasilia, Tanska, Kiina, Ruotsi ja Thaimaa.

Tehtaanjohtaja Teija Kankaanpää toteaa tiedotteessa, että sataman vuosituotantoennätys on huomattava saavutus, kun ottaa huomioon, että puolet satamalaiturista on ollut rajoitetusti käytössä korjauksen takia.

Uudenkaupungin tehtaalle investoitiin yhteensä noin 40 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investoidaan saman verran rahaa. Valmistumassa ovat uusi raaka-aineiden varasto, typpihappotehtaan uusi kattila sekä satamalaiturin korjaus. Yara on reilun 10 vuoden aikana investoinut Suomeen yli miljardi euroa, josta Uuteenkaupunkiin noin 313 miljoonaa euroa.

Uudenkaupungin tehtaalla tuotetaan noin 80 eri lannoitelajiketta.

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 2.3.2022

Yara tuomitsee lausunnossaan Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja olemme erittäin huolissamme ja pahoillamme vallitsevasta tilanteesta.

Yaralla on Ukrainassa myyntiorganisaatio, johon kuuluu 11 henkilöä. Yaran toimistorakennus Kiovassa sai lauantaina 26.2. osuman ohjuksesta, mutta kaikki työntekijät ovat tällä hetkellä turvassa.

Lannoitteilla on tärkeä rooli ruuantuotannon turvaamisessa maailmanlaajuisesti. Teemme osaltamme kaikkemme, että Yara Suomen tuotanto pysyy käynnissä, jotta voimme jatkaa toimituksia asiakkaillemme.

Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät tällä hetkellä koske suoraan lannoitteita tai lannoitteiden raaka-aineita. Yara tuo raaka-aineita Venäjältä, mutta selvitämme parhaillaan vaihtoehtoisia toimittajia. Toimimme viranomaisten ohjeistusten mukaan ja toistaiseksi toimitukset jatkuvat Suomessa normaalisti.

Tilanne Ukrainassa vaikuttaa niin lannoitteiden, elintarvikkeiden kuin näiden raaka-aineidenkin maailmanmarkkinoihin. Tilanteen epävarmuuden johdosta on vielä liian aikaista arvioida vaikutuksia raaka-aineiden saatavuuteen ja tuotteiden valmistukseen.

Tiedotetta päivitetty 1.3.2022.

Yaran Uudenkaupungin tehdas ennätysvauhdissa: Viime vuonna valmistettiin 1,4 miljoonaa tonnia lannoitteita

VR muutti yllättäen kantaansa: Pakotteet eivät koskekaan itärahtia – jatkuvatko Yaran raaka-ainekuljetukset myös? yle • 30.3.2022                                                                                        LUE...

Palkansaajat hylkäsivät sovintoesityksen kunta-alan työriidassa: 25 000 hoitajaa aloittaa lakon perjantaina yle • 30.3.2022                               LUE...

Kaikki palkansaajajärjestöt hylkäsivät sovintoesityksen. Työnantajapuolelle se olisi kelvannut. Koska sopua ei syntynyt, hoitoalan lakko alkaa perjantaiaamuna, uutisoi yle.


Kunta-alan työriitaan ei löytynyt ratkaisua keskiviikkona.

Palkansaajajärjestöt ovat hylänneet valtakunnansovittelijan sovintoesityksen työriitaan. Se tarkoittaa, että 25 000 hoitoalan ammattilaisen lakko alkaa kuudessa sairaanhoitopiirissä perjantaina.

Kyseessä on ison paketin kaatuminen, sillä valtakunnansovittelijan sovintoesitys koski koko kunta-alan eli yli 420 000 palkansaajan työehtoja.

Kaikki palkansaajajärjestöt hylkäsivät sovintoesityksen. Työnantajapuoli eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT oli valmis hyväksymään sen.

Pääsopijajärjestöt Juko, JAU ja Sote ry edustavat muun muassa hoitajia, opettajia, lääkäreitä, koulujen ja varhaiskasvatuksen ja monien kunnan palveluiden henkilöstöä.

Kunta-alalle on annettu useita lakkovaroituksia. Ensimmäisenä suurista työtaisteluista alkaa 25 000 hoitajan lakko kuudessa sairaanhoitopiirissä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan sovintoehdotuksen hylkääminen oli Superin ja Tehyn päättäjien kesken yksimielinen päätös. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Sodan varjo rakennusyhtiö SRV:n yllä – Venäjä-omistusten täysi alaskirjaus olisi taseelle todella kova isku, sanoo analyytikko Kauppalehti • 31.3.2022                                          LUE...


Rakennusyhtiö SRV on osaomistajana kolmessa venäläisessä kauppakeskuksessa. Kansainvälisten brändien ja kauppojen vetäytyminen Venäjältä ei lupaa hyvää kauppakeskuksille, arvioi analyytikko.

Rakennus- ja kiinteistökehitysyhtiö SRV on saanut viime vuosina taloudellisessa mielessä selkäänsä niin surullisenkuuluisan kauppakeskus Redin kuin viime vuonna Tampereelle valmistuneen Nokia Arenan hankkeissa. Tänä vuonna harmaita pilviä näkyy SRV:lle Venäjällä Ukrainan sodan aiheuttamien pakotteiden ja vastapakotteiden muodossa.

Uudessakaupungissa SRV:n

tilanne herättää huolta, koska kaupungilla on SRV:n kanssa sopimus monitoimijatalon raken-tamisesta. Lisäksi Wintterin ra-kennuttaminen toteutetaan elin-kaarimallilla. Tämä tarkoittaa, että urakoitsija ja palveluntuot-taja SRV:n pitäisi vastata raken-nuksen suunnittelusta ja raken-tamisesta sekä kiinteistön yllä-pidosta seuraavat 20 vuotta.

Osakeanalyyseja tekevä Inderes listasi SRV:n 20.3.22 vertailun häntäpäähän vasta sijalle 146.


Kiireettömiä hoitoja perutaan Varsinais-S:sa perjantai-na alkavan lakon alla – TYKS on yhteydessä potilaisiin

Avakka • 31.3.2022                                                                                                                                                        LUE...

Kiireelliset leikkaukset ja muun muassa synnytykset hoidetaan normaalisti. Myös päivystys jatkaa normaalisti.

Turun yliopistollinen keskussairaala (TYKS) varautuu hoitoalan todennäköiseen lakkoon perumalla kiireettömiä toimenpiteitä. Työtaisteluilmoitukset vaikuttavat kiireettömien toimenpiteiden hoitamiseen torstaista 31. maaliskuuta alkaen. Kriittinen sairaanhoito turvataan myös työtaistelun aikana, kertoo yle.

– Potilasturvallisuudesta huolehdimme tietenkin kaikissa tilanteissa. Kriittinen sairaanhoito kuten päivystys ja kiireelliset leikkaukset sekä esimerkiksi synnytykset hoidetaan normaalisti, sanoo TYKSin sairaalajohtaja Sirkku Jyrkkiö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Tehy ja SuPer antoivat aiemmin myös suppeamman kuutta, suurempaa sairaanhoitopiiriä koskevan lakkovaroituksen. Tämän lakon piti alkaa 18. maaliskuuta, mutta työministeri siirsi lakkoa kahdella viikolla. Lakon piirissä on 25 000 sairaan- ja lähihoitajaa.

Tehy ja SuPer ilmoittivat maanantaina, että suppeampi hoitajalakko alkaa perjantaina 1. huhtikuuta kello kuusi, ellei sopua työehtoneuvotteluissa synny ennen sitä.

TYKS ottaa yhteyttä

TYKSin hoitavasta yksiköstä ollaan suoraan yhteydessä kaikkiin niihin potilaisiin, joiden ajanvarauksiin tulee muutoksia. Jos yhteydenottoa ei tule, potilaat tulevat sairaalaan kutsussa ilmoitetun ajan mukaisesti. Potilaisiin ollaan tarvittaessa yhteydessä puhelimitse, kirjeitse tai tekstiviestillä tiistaista 29. maaliskuuta alkaen.

– Pyydämme odottamaan rauhallisesti viestiä. Soittaminen osastolle tai TYKSin vaihteeseen ei nopeuta asian hoitoa, vaan valitettavasti ruuhkauttaa puhelinliikennettä entisestään, kirjoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tiedotteessaan.