Korkeimmillaan merivesi oli klo 14 yli 90 senttimetriä yli normaalin.

Tuore Tekniikka&talous-lehti kertoo autotehtaan uudessa robottihitsaamossa puurtavan 316 uutta robottia ja niiden kokonaismäärä on autotehtaalla noussut 600:aan. Kyseessä on Suomen suurin robottihitsaamo.  Kuva autotehtaan kuvapankki

Autotehtaan uudessa robottihitsaamossa puurtaa 316 uutta robottia ja niiden kokonaismäärä on tehtaalla noussut 600:aan. Kyseessä on Suomen suurin robottihitsaamo.

Kokoonpano suoritetaan yhä pääosin käsin. Erilaisten testausrutiinien ansiosta taataan, että Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaiden autot lähtevät laadultaan 110-prosenttisina myyntiin, vakuuttaa autotehtaan tuotantoa videolla esittelevä autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Satama-alueen uusi asemakaava. Sen yhteydessä tehdään myös uusi katusuunnitelma. Siinä Hepokarintietä levennetään, satamaportti siirtyy lähemmäs rautatietä Varbergintien kohdalle. Liikenteen sujuvoittamiseksi alueelle tehdään kiertoliittymä ja rekoille oma odotuskaista. Suukarin liikenteen kannalta merkittävin muutos on ohjata pääliikenne alueelle nykyiseltä Kalasatamaan menevältä Satamantieltä Makasiininkadun kohdalta rautatien yli suoraan Suukariin.

Sataman vanha toimistorakennus odottaa purkua ja satamatoimistopalvelut on siirretty syvemmällä satamassa sijaitsevaan rakennukseen osoitteessa Hepokarin tie 2.

Sataman laajennukseen liittyvät louhinta- ja maansiirtotyöt ovat edenneet jo VPK:n paviljongin uuteen kenttärajaukseen asti

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 12.10.2016

VPK:n paviljongin meren puoleinen alue on jo louhittu ja aita rakennettu palviljongin kentän nykyisin piha-aluerajauksen mukaisesti.

Pavijongin kentältä katsottuna Työveneen telakka-alueen suunnassa sijaitseva kalliomäki on myös rei’itetty räjäyttämistä varten.

Uudenkaupungin Yrittjät tutustuivat keskiviikkona autotehtaaseen. – Valmet Automotiven autotehdas rankataan tällä hetkellä Suomen viennin osalta merkittävimmäksi yritykseksi maassamme, sanoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki avatessaan tehdasesittelyn.

– Olemme maailman autoteollisuuden suurin sopimusvalmistaja ja kolmanneksi suurin avoautojen kattovalmistuksessa.

– Tehdas on kokonaan suomalaisomistuksessa. Sijoitusyhtiö Pontos omistaa puolet ja toisen puolen valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus Oy.

– Tehtaan vuotuinen liikevaihto, joka ei sisällä auton osia, on 400 miljoonaa euroa.

– A-sarjan Mercedes-Benzin valmistus jatkuu ensi vuoden ja Mersun GLC katumaastoria aletaan tehdä ensi vuoden alussa.

Lisäksi Valmet Automotive on Lamborghinin alihankkija. Sen Aventador Roadsterin kattojärjestelmä on täällä suunniteltu ja valmistetaan Uudenkaupungin autotehtaalla. Nämä ovat vahvoja osoituksia Valmet Automotiven laadusta ja arvostuksesta kansainvälisessä autoteollisuudessa, sanoo Autotehtaan viestintäjohtaja Mikael Mäki.


Junakierros robottihitsaamossa ja kokoonpanossa

Tämän jälkeen olikin ohjelmassa vuorossa tutustumiskierros tehtaaseen. Esittelyjunalla matka taittui jouhevasti, mutta antoi kuitenkin melko ylimalkaisen kuvan itse tuotantoprosessista.

Vahvan näytön sai kuitenkin robottien esiinmarssista etenkin hitsauspuolella. Isot laajaliikkeiset robotit hoitivat hitsaukset lähes totaalisesti yksin, ihmisiä niillä linjoilla ei juurikaan näkynyt.

Tuore Tekniikka&talous-lehti kertoo autotehtaan uudessa robottihitsaamossa puurtavan 316 uutta robottia ja niiden kokonaismäärä on tehtaalla noussut 600:aan. Kyseessä on Suomen suurin robottihitsaamo.

Kokoonpanolinjat sen sijaan vaativat väkeä lähes entiseen tapaan, juuri meneillään ollut kahvitauko vei tällä kertaa mahdollisuuden nähdä miten ihminen on kokoonpanossa läsnä.

Kaikenkaikkiaan syntyi maallikollekin vaikutelma hyvin suunnitellusta ja organisoidusta tuotannosta, jossa huippulaatuinen menopeli syntyy, kun jokainen hallitsee oman hommansa.

Autotehdastahan arvostetaan maailmalla nimenomaan osaamisesta ja ketteryydestä sopeutua markkinoiden vaatimuksiin teknologian kehitys ja rahaliikennekin mukaan lukien.

Siinä missä esim. ennen markkinoita hallinnut, mutta vanhaan jämähtänyt amerikkalainen autoteollisuus on suurissa vaikeuksissa ja tyhjentää kaupunkeja siellä, niin täällä Uudessakaupungissa kamppaillaan – ainakin toistaiseksi – positiivisten kasvuongelmien kanssa.

Sinisilmaisyyteen ei täälläkään ole silti syytä tuudittautua, kokemukset nopean kasvun vuosista 1960- ja 1980-luvuilla sekä suuresta tuotannon romahduksesta 1990-luvulla, jolloin Uusikaupunki kohtasi yhden Suomen historian syvimmän aluetyöttömyyden. Pahimmillaan täällä oli 3200 työtöntä ja 33,7 % työttömyys. Nuo ajat ovat täällä vielä tuoreessa muistissa. Silloin kaupungin yksipuolinen elinkeinorakenne vielä pahensi ja pidensi romahduksen vaikutuksia.

Uuden väen rekrytointi alkanut lupaavasti

Tehdaskierroksen jälkeen virisi vilkas keskustelu mitä kaikkea autotehtaan tuotannon laajeneminen merkitsee autotehtaalle, alueen yrittäjille, kaupungille sekä sen asukkaille.

Autotehtaan edustajina kysymyksiin vastailivat viestintäpäällikkö Mikael Mäki, henkilöstöjohtaja Tomi Salo ja tukitoimintojen johtaja Risto Hukkanen.

Siitä mitä autotehtaalla on mietitty yli tuhannen uuden työntekijän rekrytoimiseksi tehtaalle töihin kertoi tehtaan henkilöstöpäällikkö Tomi Salo.

Sitä millä pystymme polkaisemaan käyntiin prosessin, joka tuo yli 1000 ihmistä tänne autotehtaalle töihin olemme pohtineet paljoni, keskustelleet asiasta mm. eri ministeriöiden kanssa.

– Selvää on myös, etteivät kaikki uudet työntekijät ole valmiit ainakaan heti muuttamaan Uuteenkaupunkiin.

Keskiansiotaso autotehtaan työntekijöillä on 30000-35000 euroa vuodessa. Ensi vuonna tehdas siirtyy kolmivuorotyöhön.

Rekrytoidessamme uutta väkeä töihin myymme paitsi autotehdastamme myös Uuttakaupunkia, mitä kaikkea täällä on tarjolla työhön sekä myös vapaa-aikaan liittyen.

Ensimmäiseen erään haemme 250 työntekijää ja tähän mennessä jo saatu 1500 hakemusta eri puolilta Suomea, joten kiinnostusta on.

Tomi Salon mukaan tänne muuttavissa tulee olemaan paljon perheitä ja osaamista myös muilta aloilta siinä samalla, mm. tätä osaamista on muilla paikallsilla yrityksillä mahdollista nyt hyödyntää.

Väliaikaisasuntoja kuukauden toimitusajalla

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio kertoi kaupungin elinkeinoelämän vilkastuvan merkittävällä tavalla autotehtaan tuotannon laajenemisesta mm. melko pienellä liikevaihdolla pyörinyt satama saa uutta voimaa, jatkuvuutta ja katetta investoinneille.

Samoin Uudenkaupungin radan sähköistäminen on nyt vakavasti esillä ja silloin puhutaan 20 miljoonan euron investointiprojektista. Tämän myötä saattaisi tavaraliikenteen lisäksi myöhemmin mahdollistua myös henkilöjunaliikenne Turun ja U:gin välillä, sanoo Vainio.

Lisäksi tieyhteyksien parantaminen sisämaan suuntaan kantatiellä 43 on nousemassa ajankohtaiseksi ja tietysti kasitien rakentaminen sekin jatkuu.

Asuntotilanteeseen haetaan nyt nopeaa apua väliaikaisasunnoista, sanoo Vainio. Nopeus on Vainion mukaan sitä luokkaa, että kun maansiirtotyöt on tehty, niin noin kuukaudessa asunnot ovat uusien asukkaiden käytettävissä 260 euron kuukausivuokraa vastaan per henkilö kahden hengen asunnossa.

Kaupungin asuntopolitiikassa Vainio näki tärkeäksi saada väkeä lisää lähelle ydinkeskustaa, jossa palvelutkin ovat.

Ministeriöihin on oltu yhteydessä ja apua on luvassa, mutta se puoli on vasta kartoitusvaiheessa eikä tarkempia suunnitelmia ole tehty.

Myöteinen julkisuus on tuonut paljon kyselyjä etenkin väliaikaisasuntoja rakentavilta mutta myös vakituisia asuntoja rakentavilta yrityksiltä. Vastauksena kysymykseen hän totesi mittavalla väestön siirrolla seutukuntaan toivottavasti olevan vaikutusta myös sairaalan asemaan täällä.

Palvelusihteeri Teija Isotupa toivoi myös tyhjillään olevien puutaloasuntojen tuloa mukaan julkisille asuntomarkkinoille. Sieltä löytyy ennenkaikkea monipuolisuutta asuntojen tarjontaan. Tätä piilotarjonnan saamista esiin painotti myös kaupunginjohtaja Vainio, todeten väen lisääntymisen vaikuttavan kaupungin palveluyrityksiin välittömästi mm. remontointien osalta.

Maahanmuuttajien kaupunkiin tuloa Vainio piti positiivisena elementtinä ja piristysruiskeena. Ovet auki-politiikkaan noudattavat kaupungit ovat pärjänneet hyvin maailmalla se on valtava mahdollisuus nyt myös Uudellekaupungille. Maahanmuuttoon liittyy kiistatta myös riskejä, joten tänne muuttavien kotouttamiseen tulee panostaa vahvasti eri keinoin.


Mainittakoon, että tässä yhteydessä Ukipoliksen toimitusjohtaja Raimo Rantanen informoi 4.2.2017 pidettävästä yritysten esittäytymistilaisuudesta, jossa eri yritysten keskinäisuhteista ja tarjonnasta on tilaisuus keskustella.


Työhönotettujen keskimääräin ikä n. 30 vuotta – 50-vuotiailla naisilla kysyntää

Viestintäpäällikkö Mikael Mäki avasi vähän autotehtaan tiedottamisstrategiaa todeten sen periaatteiden olevan toisaalta tarkkoja, mutta myös jähmeitä ja tulevan tietyllä viiveellä. Tiedottamisemme noudattaa tiettyä linjaa ja yrityssalaisuuksiin liittyvät tiedot pyrimme visusti pitämään ominamme.

Emme voi kertoa myöskään kuinka pitkiä sopimuksia teemme ja luonnollisesti tulevat työntekijät haluavat jatkosta varmuutta ja kyselevät, entäs sen jälkeen. Tänne tullaankin usein ensin yksin ja katsotaan mikä on homman nimi ennenkuin muutetaan koko perhe.

Aikajanan pituutta kyselleelle Novoplastikin Johannes Heiskaselle Mäki totesi vastaukseksi autotehtaan 50 vuotta jatkuneen yrityshistorian nousuineen ja laskuineen, samalla korostaen firman näkymien olevan tällä hetkellä hyvät. Tilanne on sama nyt kuin Mersun A-sarjan aloittamisen aikaan. Uuden mallin menestys markkinoilla vasta viestii sen elinkaaren pituudesta.

Kunnioitettaviin saavutuksiin Uudenkaupungin autotehdas onkin yltänyt paitsi osaamisellaan myös sopeutuvaisuudellaan ja ketteryydellään vastata ajan haastesiin ja sitä kautta päästä toimittamaan markkinoilta nousukiidossa olevia autotuotannon aloja.

Työhönotettavien ikäryhmistä Tomi Salo mainitsee ikähaarukan laajuudeksi 18-60-vuotiaat, parhaana kohteena ehkä hieman yllättäen noin 50-vuotiaat naiset, mutta pääsääntöisesti työhön otettavien keskimääräinen ikä on 30 vuoden kieppeillä. Rekrytointialueenamme on koko maa ja äärimmäisessä hädässä haemme väeä, jopa ulkomaita myöten, sanoo Salo.

Myös maahanmuuttajat ovat potentiaalinen ryhmä. Konkreettisia toimiakin tämän suhteen on jo käynnistynyt, autotehdas on myös mukana heidän kotouttamiskoulutuksessaan. Mukana on liki kymmenen kansallisuutta.

– Siivosen Kukkapirtin Tanja Runola pitikin tarpeellisena informaatiota tänne muuttavien ikärakenteesta ja ammatillisesta kokemuksesta, jotta alueen muut yritykset voivat ottaa heidän puolisonsa huomioon lisätessään omaa työvoimaansa.

Positiivista pöhinää tarjolla kaikille

Autotehtaan rekrytointia täällä hoitavan Opteamin johtaja Elina Koskela kertoi puhkuvansa intoa päästessään käsiksi tähän positiiviseen pöhinään, joka alueella nyt on vallalla. Teolliset työpaikat työllistävät kaikilla aloilla myös muita, etenkin tänne muuttavien lapsiperheiden vaikutus on merkittävä.

Nyt syntyy kysyntää meille kaikille, kaupoille ja muille palveluilla. Ihmiset pitäisi saada nyt vain myös muuttamaan kaupunkiimme ja pysymään täällä.

Erityisesti yrittäjien kannattaakin nyt Opteamin Elina Koske-lan mukaan miettiä, miten parhaiten voimme uudessa tilan-teessa palvella ja sitä kautta hyötyä myös itse yrityksenä.

Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja ja HR-asiantuntija Tomi Salo.

Myllymäellä olevista tuulimyllytyypeistä vanhin, kontti- eli varvasmylly jota kutsutaan myös jalka-myllyksi, on korjaushankkeen ensimäisenä viimeistä silausta vaille valmis.

Uudenkaupungin yrittäjien ja Valmet automotiven edustajien tapaamisessa autotehtaalla keskusteltiin positiivisessa hengessä positiivisista ongelmista.

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 8.12.2016 • Päivitetty 9.12.2016

Yrittäjät tutustuivat autotehtaaseen ja

keskustelivat yhteistyöstä tehtaan

aloittaman yli tuhannen uuden työn-

tekijän rekrytoinnin yhteydessä

Tuulilasin minidokkari näyttää miten Suomi-Mersu valmistuu!  KATSO...

Uudenkaupungin Valmet Automotiven suuren rekrytointikampanjan ensimmäinen osa päättyi sunnuntaina. Autotehtaan avoimia työpaikkoja haki ennätysmäärä ihmisiä. Kaikkiaan kuukauden aikana jätettiin lähes 2 600 hakemusta. Työtä on tällä hetkellä tarjolla 250 autonrakentajalle, kertoo yle uutiset.

Eilen päättynyt rekrytointikampanja oli ensimmäinen, jolla Valmet Automotive hakee kaikkiaan yli 1 000 tuotantohenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Rekrytointikampanjat GLC-mallin valmistukseen jatkuvat vuoden 2017 aikana.

Palkkaamalla työväkeä lähialueelta tilapäisasuntojen tarve vähenee

Näyttääkin selvältä, että tarvittava kokonaismäärä työntekijöitä on tarjolla. Asuntojen osalta tilanne on epävarmempi. Palkkaamalla työväkeä Uudestakaupungista ja sen lähikunnista tilapäisasuntojen tarve vähenee. Lokakuun tilastojen mukaan esim. alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti on täällä yhä kymmenen prosentin luokkaa. Myös tyhjillään olevien puutaloasuntojen mukaan tulo julkisille asuntomarkkinoille, helpottaisi tilannetta.

Hakijat ovat iältään 18–55 vuotta, ja heistä noin neljäsosa on naisia. Koko Suomen kattanut kampanjointi näkyi hakijoiden määrässä ja heidän kotipaikoissaan. Alueellisesti eniten hakemuksia tuli suunnilta Vaasa-Oulu, Tampere-Jyväskylä, Itä-Suomi sekä Länsirannikko.

Uudenkaupungin autotehtaan 250 avointa työ-paikkaa haki 2 600 ihmistä – yli 1000 hengen kokonaistarpeeseen pystyttänee vastaamaan

Avakka • Ilmo Suikkanen • 19.12.2016

Kokoonpanossa, joka suoritetaan yhä pääosin käsin, ihmistyövoiman tarve onsuurin.

Uudessakaupungissa etsitään vapaita vuokrahuoneistoja   

Avakka • 29.12.2016                         

Alueen myönteinen työpaikkakehitys on saanut Uudenkaupungin kaupungin käynnistämään vapaiden vuokra-asuntojen etsintään keskittyvän Alueen työpaikkakehityksestä hyvään kierteeseen -hankkeen, kertoo Vakka-Suomen Sanomat.


Hankekoordinaattorina toimiva Sonja Stenman on vakuuttunut siitä, että kaupungista löytyi vapaita neliöitä riittävästi uusien työntekijöiden vastaanottoon.


– Kaupungin väkiluku on vuosien saatossa laskenut, mutta asunnot eivät ole mihinkään hävinneet. Meillä on kapasiteettia uusien työntekijöiden ja heidän perheidensä vastaanottoon. Nyt tarvitaan talkoohenkeä, sitä yhdistävää me-henkeä.


Ilman yksityisen sektorin apua urakasta tuskin selvitään, arvelee Stenman. Kaupunki rakennuttaa ensihätään keväällä pieniä 1-2 hengen moduuliasuntoja. Jos uusia työntekijöitä alkaa kaupunkiin muuttaa jo ennen sitä, olisi ainakin tilapäisiä majoitustiloja löydyttävä, ettei työpaikan saanti kariudu asunto-ongelmaan.


Kotisivujen mukaan kaupungilla on yhteensä 831 vuokra-asuntoa Pietolassa, Janhualla, Ketunkalliossa, Viikaistenkadulla, Sorvakossa, Hakametsässä, Salmella ja Lokalahdella.


Kolmen huoneen ja keittiön asuntoja on vapaana Pietolassa, Janhualla, Ketunkalliossa ja Lokalahdella yhteensä seitsemän kappaletta. Lisäksi Janhualla on vapaana yksi kaksio.


Tiedotustilaisuus Crusellissa 9.1. klo 17.30


Vapaiden vuokra-asuntojen löytämiseksi järjestetään maanantaina 9.1. kello 17.30–19 kulttuurikeskus Crusellissa tiedotustilaisuus asuntonsa vuokraamista suunnitteleville. Tilaisuudessa Kuntaliiton johtava lakimies Tuula Sario kertoo yleisistä vuokraamiseen liittyvistä asioista vuokranantajan kannalta.


Verosihteeri Liisa Talvio kertoo asunnon vuokraamiseen liittyvistä veroasioista. Lisäksi paikalle on kutsuttu vuokra-asuntojen ja kiinteistöjen välittäjiä. Tilaisuus on tarkoitettu etupäässä asuntonsa, loma-asuntonsa tai esimerkiksi perikunnan kiinteistön vuokraamista suunnitteleville. Myös asuntonsa jo vuokraaville tilaisuudessa on saatavilla lisätietoja.

Vielä on hämärän peitossa mitä mahdollisuuksia tulevaan asuntopulaan kätkeytyy Uudenkaupungin kattojen alle.

Voimainsa tunnossa uhkuva Valmet Automotive palkkaa ensi vuodenloppuun mennessä 1500 uutta työntekijää Uudenkaupungin tehtaalleen.

Mercedes Benzin GLC-katumaasturin tuotanto nostaa tehtaan väkimäärän kaikkiaan peräti kolmeen tuhanteen.

Uudellakaupungilla on kaikki mahdollisuudet vakuuttaa saksalainen johtotähti kyvykkyydestään - myös jatkoa ajatellen, kirjoittaa Harri Repo talous&tekniikka-lehdessä

Paikkakunnalla on perinteitä, osaavaa työvoimaa ja tilaa laajentaa autotuotantoa. Seuraava kunnianhimoinen askel Valmet Automotivelle voisikin olla Mersun tulevaisuuden robottiautotuotannon saaminen Uuteenkaupunkiin.

Katumaasturit elävät aikansa ja niiden tuotanto loppuu joskus. Robottiautoista Uusikaupunki voisi saada tyynyn, joka vaimentaa iskua kun muiden autojen valmistus loppuu.

Teslan Gigafactoryn saaminen edes jonnekin päin Suomea auttaisi myös Valmet Automotivea. Sähköautojen akkujen valmistaminen loisi osaltaan Suomesta oivaa maabrändiä modernina autonvalmistusmaana.

Nykymenestyksen tuoma hyvänolon tunne saattaa sokaista Valmet Automotivea. Elämää ja liiketoimintaa pitäisi kuitenkin ajatella 10-15 vuoden päähänkin.

Valmet Automotiven kannattaisi rohkeasti pitää Uuttakaupunkia esillä Daimlerin kanssa asioidessaan. 

Valmet Automotive voisi lobata itselleen Mersun robottiautot LUE...

Avakka • 8.2.2017                                   

Odotetusti uusi Mersu GLC katumaasturi ”Made in Uusikaupunki” oli keulassa odottamassa kansaa TUU MESSIIN -messuilla lauantaina. Aika näyttää mihin tämä diesel-katumaasturi kantaa. Sähköautoversio, joka GLC:n alustaan sekin on rakennettavissa, edustaisi jo tulevaisuuden autotyyppiä. Tällä hetkellä autotehtaan keskeinen tarve on lisätä henkilöstöä tulevan tuotannon vaatimalle tasolle. Kuva&teksti: Ilmo Suikkanen

150 asuntoa – puukerrostaloja ja erillis-taloja Sisco- yhtiöiltä Uuteenkaupunkiin

Avakka • 16.2.17

Varsinais- Suomessa hyvät uutiset ovat siivittäneet mm. autoteollisuutta ja sinne odotetaan syntyvän arviolta noin 15 000 uutta teollisuuden työpaikkaa lähivuosina.

Uusien asuntojen tarve on kova ja Sisco yhtiöt on mukana ratkaisemassa orastavaa asuntopulaa. Tällä hetkellä Sisco yhtiöillä on varattuna tontteja uudistuotannolle noin 150 asunnon rakentamista varten.

” Yhtiönä pystymme toteuttamaan laadukkaita asuntoja Uudenkaupungin tarpeeseen kohtuuhinnalla ja varsin nopealla aikataululla. Tällä pystymme helpottamaan tarvetta uusille asunnoille Varsinais-Suomeen muuttaville työntekijöille ja heidän perheilleen” kertoo Lauri Halminen, Sisco Oyj:n toimistusjohtaja.

Aikaisemmin Sisco yhtiöt on toiminut pääkaupunkiseudulla ja sen kehyskunnissa, mutta laajentaa nyt toimintaansa laajemmalle alueelle.

” Uuden Vantaalla sijaitsevan massiivipuumoduuli- ja elementtitehtaan kapasiteetti antaa meille huomattavasti paremmat resurssit toteuttaa Uuteenkaupunkiin massiivipuisia kerrostaloja ja erillistaloja. Ei asuntopula saa olla esteenä työpaikan saamiselle.” toteaa Halminen.

Asuntojen rakentaminen alkaa vuoden 2017 aikana.

Lauri Halminen, Sisco Oyj:n toimistusjohtaja, kertoo yrityksellään olevan hyvät resurssit toimittaa Uuteenkau-punkiin massiivipuisia kerrostaloja ja erillistaloja.

Muun muassa tätä Autonrakentajantien tonttia valmistellaan moduuliasuntojen pohjaksi Uudessakaupungissa. IS

Äänekoskelta palapelitaloja autotehtaan työntekijäasunnoiksi Uuteenkaupunkiin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.2.2017

Äänekosken sellutehtaan rakentajilta vapautuvat palapelitalot on tarkoitus tuoda uuteen sijoituspaikkaansa Uuteenkaupunkiin viimeistään toukokuussa.

- Alkuun tähän tulee majoitustilaa 300 ihmiselle. Kaupunki on kuitenkin varautunut moduulien määrän lisääntymiseenkin niin, että maksimissaan alueelle voidaan majoittaa 500 ihmistä, kertoo Länsi-Suomessa Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari Ylen uutisissa.

Alkuun alueelle ttulee majoitustilaa 300 ihmiselle. Väliaikaiset moduulitalot helpottavat asuntopulaa ennen kesää. Moduulit katoavat Mältintien tontilta ja Raumantien kulmauksesta muutaman vuoden päästä, kun uusille tulijoille on tarjolla riittävästi uusia pysyviä asuntoja, sanoo Uudenkaupungin kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari.

Kiertue pani merkille: Uutta työtä on Varsinais-Suomeen löytynyt

Vakka-Suomen Sanomat • 1.3.2017


Työmarkkinoiden jousto, kannustinloukku, liikenneyhteydet, aluepolitiikka, koulutuksen hajautus. Muun muassa näistä asioista keskusteltiin valtiovarainministeriön Uutta työtä Suomeen -kiertueen ensimmäisessä maakunta-paneelissa Uudessakaupungissa tiistaina, uutisoi Vakka-Suomen Sanomat.


Paneeliin osallistui valtiovarainministeri Petteri Orpon lisäksi talous- ja työmarkkina-alan kärkinimiä, kuten SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto Penttilä.


Paikallista näkemystä keskusteluun toivat Kaupunginjohtaja Atso Vainio sekä Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo ja pääluottamusmies Mauri Partanen.


Mikael Pentikäinen nimesi työllisyyden kasvun pääongelmaksi työmarkkinoiden joustamattomuuden. Työikäisestä väestöstä on hänen mukaansa 900 000 ihmistä työelämän ulkopuolella, mikä on paitsi kansantaloudellinen niin myös inhimillinen tragedia.


Mauri Partanen totesi jousto-termin olevan suosittu hokema ja ihmetteli, että mistä nyt vielä pitäisi joustaa. Pentikäisen mukaan joustoja tarvitaan kaikkialle.


Jarkko Eloranta muistutti, että Suomen työajat ovat Euroopan joustavimmat. Hänen mukaansa yhteistä maaperää ei työnantajien työntekijöiden löydy siinä asiassa että kaikilla olisi samat oikeudet ja samat velvollisuudet.


Teknillisen tiedekunnan eli diplomi-insinöörikoulutuksen saamista Turkuun vaadittiin useissa puheenvuoroissa. Tähän vaatimukseen on tuonut vauhtia autotehtaan ja Myerin telakan hyvät tilauskannat.


Ainoastaan Risto Penttilä muistutti tiedemaailmassa useaan otteeseen toistetusta väitteestä, että maamme korkeakoulurakenne on liian pirstaloitunut: korkeakoulujen sijoittelussa ei ratkaisevana tekijänä ole ollut tiedepolitiikka vaan aluepolitiikka.


Penttilä esittikin, että diplomi-insinöörikoulutusta ryhdyttäisiin järjestämään yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.


Uudenkaupungin tuleva elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen piti hyvänä lakisuunnitelmaa, joka pakottaisi peruskoulun käyneet suorittamaan toisen asteen tutkinnon. Ministeri Orpo ei usko, että kannettu oppilas pysyisi luokassa, mutta toisen asteen reformiin hän panee paljon toivoa.


Koulutukseen liittyen pahoitteli Atso Vainio sitä, että Uudessakaupungissa ei enää ole ammattikorkeakoulua, jolloin nuoret joutuvat lähtemään opintojensa perässä muille paikkakunnille. Uudenkaupungin väkiluku on yhtä vuotta lukuun ottamatta laskenut koko 2000-luvun, ja Vainion mukaan yli 35-vuotiaat harvoin enää vaihtavat kotikuntaa.


Vainio puuttui myös harjoitettuun kaupunkipolitiikkaan ja kysyi, miten laajasti asuttuna Suomi halutaan pitää. Hän tunnisti ennusteet, joiden mukaan pääkaupunkiseutu on lähitulevaisuudessa kasvamassa 0,5 miljoonalla asukkaalla, mutta muistutti samalla 50 seutukaupungista.


– Halutaanko niiden elinvoima turvat vai keskittää toimintoja suurempiin kaupunkeihin, kysyi Vainio.


Liikenneyhteyksien ja liikkumisen edellytysten parantamistarpeeseen puututtiin useissa puheenvuoroissa. Helsingin ja Turun välinen tunnin junayhteys palvelisi koko Länsi-Suomea ja olisi myös askel henkilöliikenteen palauttamiseen Uudenkaupungin radalla.


Työmatkapendelöinti edellyttää kunnossa olevaa tieverkkoa, sillä Varsinais-Suomen volyymeilla henkilöauto on vielä pitkään se ykköskulkuneuvo.


Tomi Salon mukaan autotehtaan tuotannon äkillinen kasvu vaikuttaa koko alueeseen, yrityksiin, kuntiin, liikenteeseen, ja nyt olisi koko paketti saatava kuntoon.


Asuntorakentamiseen liittyen Salo paheksui sitä, että mediassa on jo etukäteen päätetty, että asuntopulan ensihätään rakennettavissa moduuliasunnoissa ei kukaan pysty asumaan.


Autotehtaan näyttelyhallissa pidettyyn tilaisuuteen osallistui 25 henkilöä.

Mercedes-Benz laajentaa edelleen Uudessakaupungissa valmistettavien autojen kirjoa.

Uudenkaupungin autotehdas alkaa valmistaa myös Mercedes-AMG:tä. Uutinen paljastettiin äsken Valmet Automotiven tehtaalla, kertoo Iltasanomat.


Uudessakaupungissa valmistukseen tuleva malli on GLC AMG 43 4Matic. Sen hinta Suomessa on tällä hetkellä verollisena ilman lisävarusteita 97 020 euroa ja kyseessä on samalla koko GLC-mallisarjan kallein versio.


Mercedeksen mallistossa on myös hybridi malli GLC 350 e, joka on varustettu 2,0-litraisella 211-hevosvoimaisella bensakoneella ja vaihteistokotelon sisälle sijoitetulla sähkömoottorilla. Tätä mallia ja muitakaan hybridejä ei Uudenkaupungin autotehtaalla vielä valmisteta, vaikka mahdollisuuksia niiden suhteen on väläytelty.


Valmet Automotive valmistaa jo ennestään Mercedes-Benzin GLC-mallin ns. hieman tavallisempia versioita Uudenkaupungin autotehtaalla.


Niin sanottuja aitoja AMG-malleja ei ole aikaisemmin valmistettu Suomessa.


Moottorit Uudessakaupungissa rakennettaviin autoihin tulevat AMG:n tehtaalta Saksan Affalterbachista, jossa ne kootaan käsin. Moottorista vastaa aina yksi mekaanikko, joka nimi löytyy perinteisesti myös moottoriin kiinnitetystä laatasta.


Vuonna 1967 perustettu AMG on saksalaisen Mercedes-Benzin moottoriurheiluun ja tehokkaisiin automalleihin sekä niiden eriasteiseen muokkaamiseen ja virittämiseen erikoistunut tytäryhtiö.

U:gissa aletaan valmistaa myös GLC-sarjan kalleinta Mercedes-AMG:tä

Avakka • Ilmo Suikkanen • 15.3.2017

Uusin autotehtaalla tuotantoon tuleva malli on koko GLC-mallisarjan kallein versio GLC AMG 43 4Matic.

Valmet Automotiven rekrytointi-kampanja tuotti 2370 hakemusta

– 2/3 perinteisen työssäkäyntialueen  ulkopuolelta


Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.3.2017             

Valmet Automotive sai tammi-maaliskuun rekrytointikampanjansa aikana 2370 hakemusta. Avoimia autonrakentajan tehtäviä oli tarjolla 500. Hakemusmäärä vastaa odotuksia, lisäksi osa paikoista täytettiin edellisen rekrytointikampanjan hakijoilla, sanoo autotehtaan viestintäpäällikkö Mikael Mäki.

Uudenkaupungin autotehtaalla henkilöstön määrää lisätään nopeaan tahtiin Mercedes-Benz GLC ‑katumaasturin tuotantoon. Uusia autonrakentajia on rekrytoitu viime vuoden loppupuolelta alkaen. Tällä hetkellä autotehtaalla työskentelee jo yli 2000 henkilöä.

– Saavutimme sunnuntaina päättyneen kampanjamme tavoitteet useilla rekrytointia tukevilla toimenpiteillä. Erityisen merkittävässä roolissa olivat näkyvyys verkossa sekä sosiaalisessa mediassa, kertoo Valmet Automotiven henkilöstöjohtaja Tomi Salo.

Muita rekrytointia tukevia toimenpiteitä ovat muun muassa opiskelijoiden trainee-ohjelma, osallistuminen maahanmuuttajien kotouttamista edistävään SIB-ohjelmaan sekä rekrytointitapahtumiin osallistuminen ja niiden järjestäminen.

Valmet Automotiven autonrakentajille kohdennetut rekrytoinnit ovat valtakunnallisia, ja viimeisimmissä kampanjoissa noin 2/3 hakijoista tulee autotehtaan perinteisen työssäkäyntialueen ulkopuolelta.

Valmet Automotive käynnistää vielä yhden autonrakentajarekrytoinnin, ja lisäksi Valmet Automotive rekrytoi tämän vuoden aikana yli 100 toimihenkilöä.


Valmet Automotive tuottaa autoteollisuudelle suunnittelu- ja valmistuspalveluja, avoautojen kattojärjestelmiä sekä konsulttipalveluja. Tehtaan erikoisalaa ovat korkean arvoluokan henkilöautot, avoautot ja sähköiset ajoneuvot. Yrityksen palveluksessa on yli 3500 osaajaa Suomessa, Saksassa ja Puolassa.

Valmet Automotive ja Mercedes-Benz tiedottavat:

U:gin autotehdas alkaa valmistaa Daimler AG:n Mercedes-Benzin uutta mallia – luvassa tuhat uutta työpaikkaa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.3.2017

Valmet Automotive ja Daimler AG kertoivat tänään, että ne laajentavat yhteistyötään. Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupolven kompaktiluokan mallin valmistus. Mallia ei ole julkistettu, mutta se on A- tai B-sarjan seuraaja. Tuotanto käynnistyy vuoden 2018 jälkimmäisellä puoliskolla.

– Yhteistyömme Valmet Automotiven kanssa on onnistunut äärimmäisen hyvin. Siksi on luonnollista, että jatkamme tätä yhteistyötä myös seuraavan sukupolven kompaktiluokan autoissa, kertoo Mercedes-Benzin henkilöautopuolen ostotoimesta ja toimittajalaadusta vastaava johtaja Klaus Zehender.

Autitehdas tarvitsee siis taas tuhat uutta työntekijää, joka nostaa työntekijämäärän tehtaalla 3700. Uudenkaupungin autotehtaalla on nyt 2 300 työntekijää. Lähiaikoina työt aloittaa 300. Julkistus käynistää jälleen keraan uuden rekryrointikampanjan. Tänään alkavassa haussa etsitään autonrakentajia hitsaamoon, maalaamoon, kokoonpanoon ja sisäisen logistiikan tehtäviin.

– Uuden automallin valmistussopimus nostaa Valmet Automotiven ja Daimlerin yhteistyön aivan uudelle tasolle, ja samalla se vakiinnuttaa Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon useiksi vuosiksi, Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen sanoo tiedotteessa.

Valmet Automotive käynnistää uuden kompaktiautomallin valmistukseen tähtäävän projektin välittömästi. Projekti keskittyy A-sarjan hitsaamoon tehtäviin muutoksiin, mutta muutostarpeita on myös maalaamossa ja kokoonpanossa. Mercedes-Benzin A-sarjan valmistus jatkuu Suomessa vuoden loppupuolelle.

Daimler kertoo tiedotteessaan kompaktiautojen päätuotantopaikka olevan Saksassa, jonka lisäksi tuotantoa on Unkarissa ja Kiinassa.

Tekniikan Maailma kirjoitti viime viikolla, että Mercedes-Benz GLC-katumaasturin valmistuksen alettua Uudenkaupungin autotehtaalla tehdään tänä vuonna tuotantoennätys.

Mercedeksen A-sarjan rinnalla koottava GLC-sarjatuotanto on vaatinut suuria investointeja ja henkilöstörekrytointeja. Uusia autonrakentajia on palkattu jo satoja ja lisää tarvitaan.

Uudessakaupungissa valmistetaan kolmea diesel- ja kolmea bensiinimoottorista GLC-mallia. Niiden lisäksi tehdään 350 e 4Matic -hybridiä ja AMG 43 4Matic -tehoversiota.

Uudenkaupungin autotehtaalla aloitetaan myös Daimlerin omistaman Mercedes-Benzin uuden sukupol-ven kompaktiluokan mallin valmistus. Mallia ei ole julkistettu, mutta se on A- (kuva) tai B-sarjan seuraaja.

KUVA: Valmet Automotive

Automotive esittelee akkujärjestelmän sarja-tuotantoversiota meneillään olevassa Helsingin Advanced Engineering -tapahtumassa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.3.2017

Valmet Automotive esittelee parhaillaan Helsingin Messukeskuksessa meneillään Advanced Engineering 2017 -tapahtumassa uutuutena täyssähköiseen pyöräkuormaajaan kehittämänsä litium-akkujärjestelmän sarjatuotantoversiota. Advanced Engineering on edistyksellisen teollisen teknologian eri puolilla Eurooppaan järjestettävä ammattitapahtumasarja.

Facebook-sivustollaan Automotive kertoo uuden litium-akun suorituskyvyn olevan kevyessä käytössä 30 prosenttia lyijyakkua parempi ja raskaassa käytössä toiminta-aika on noin kolme kertaa pidempi, vaikka se on kolmanneksen kevyempi. Akun etuna on nopea, jopa puolessa tunnissa, tapahtuva latautuminen . 

Hybridien ja myös täyssähköautojen valmistus onnistuu Suomessakin, sillä sähköautojen teko on Valmet Automotivelle tuttua.

Yrityksen toimitusjohtaja llpo Korhonen kertoi helmikuun Kauppalehdessä, että yritys kaavailee lisäksi sähkö- ja hybridiautojen akkujen kokoonpanotehdasta Uuteenkaupunkiin, ja mahdollisesti myös muualle Eurooppaan.

Tuekseen Valmet Automotive on saanut tässä uuden osaomistajan, CATL:n, ja torstaina Valmet Automotive osti lisää osaamista Semconin Saksan suunnitteluyksiköstä. CATL on Kiinan johtava akkuvalmistaja. Kiinailaisen akkualan yrityksen mukana olo tekeekin varsin todennäköiseksi mahdollisuuden, että Uudessakaupungissa aloitetaab lähitulevaisuudessa myös akkutuotanto.

"Olemme edelläkävijä sähköautojen suunnittelussa ja valmistuksessa, ja olemme konsultoineet useita auto- ja muiden teollisuudenalojen yrityksiä heidän pyrkimyksissään kohti korkeampaa laatua, parempaa tehokkuutta ja suurempaa asiakastyytyväisyyttä.” todetaan tehtaan tiedotteessa. Samaan aikaan toisaalla Valmet Automotive on Helsingin Messukeskuksessa Advanced Engineering -tapahtumassa mukana osastolla 4d27 esittelemässä ensi kertaa julkisuudessa Avant Tecnon pyöräkuormaajan uuden litium-akun sarjatuotantoversion!

Mielenkiintoiseksi täyssähköiseen pyöräkuor-maajaan kehitetyn litium-akkujärjestelmän tekee sen keveys, tehokkuus, nopea ladattavuus ja sarjatuotantovalmius.

3 esimerkkejä: Tällaisella marginaalilla asuntolainaa myönnetään nyt

Taloussanomat • 2.10.2017                                                                                  LUE...


Asuntomarkkinat alkavat käydä kuumina Vakka-Suomessa. Suomen Rahatieto kysyi pankeilta, millä marginaalilla asuntolainaa saavat pääkaupunkiseudulla ja Tampereella kolmekymppinen pariskunta, 30-vuotias sinkku ja viisi-kymppinen pariskunta, kertoo Taloussanomat

Varsinais-Suomen vaihemaakunta-kaavaehdotus nähtäville

Avakka • 20.11.2017

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 15.12.2017–26.1.2018 väliseksi ajaksi. Kuntien jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta.

Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annetaan vastineet, tehdään mahdolliset tarkistukset ja viedään vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”.

Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa (MV:n aloituspäätös 10.6.2013) keskitytään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin.

U:gin Alko avaa uusissa tiloissa itsenäisyyspäivän aattona 5.12.        

Avakka 21.11.2017    

Uuden konseptin mukainen Alko-lähimyymälä avataan itsenäisyyspäivän aattona 5.12.  K-supermarketin Itäpoijun tiloissa.

Uudenkaupungin Alkon muuton vuoksi vanha myymälä on kiinni maanantain 4.12.

Lähin Alko palvelee tuona päivänä Laitilassa.

Uuteenkaupunkiin saadaan muuton myötä uuden konseptin lähimyymälä, joka mahdollistaa entistäkin paremmat puitteet tehdä ostoksia.

Uuden konseptin mukaisesti sisustettavan myymälän mitoitus pysyy lähes entisenlaisena.

Uusikaupungin Alko kuuluu myös verkkokaupan noutopisteisiin.

Ennen muuttoa ei ole mitään vanhan varaston alennusmyyntiä, vakuutetaan liikkeessä.

Uudenkaupungin posti muuttaa 18. tammikuuta K-Marketin yhteyteen

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 5.1.2018 • Päivitetty 8.1.2018

Uudenkaupungin posti 23500 muuttaa 18. tammikuuta K-Market Eteläpoijuun Koulukadulle. Muutto liittyy Postin palvelupisteverkoston uudistamiseen, jossa osa Postin omista myymälöistä siirretään kumppaniyritysten palvelupisteisiin.

Avauspäivänä postipalveluja saa kello 10 alkaen. Posti palvelee K-Marketissa viikon jokaisena päivänä: ma-pe 8–21, la 8–21 ja su 9–21.

Postin oma myymälä Rauhankadulla tarjoaa postipalvelut normaalisti 17. tammikuuta kello 16 asti.

Alueen asiakkaille tiedotetaan muutosta kotiin lähetettävällä kirjeellä.

Uudessakaupungissa palvelee myös Postin pakettiautomaatti K-Supermarket Itäpoijussa, osoitteessa Ketunkalliontie 1.

Posti on tiedottanut muutosta alueen asukkaita 4.1.2018 joka kotiin jaetulla kirjeellä

Torin laitaan entisen Sokos-Marketin tiloihin avataan lähiaikoina K-Market Eteläpoiju. Samoihin, parhail-laan remontoitaviin, tiloihin siirtyy myös posti 18. tammikuuta 2018. Posti palvelee K-Marketissa viikon jokaisena päivänä: ma-pe 8–21, la 8–21 ja su 9–21. Sisään käynti postiin tulee K-Marketin pääovesta oikealla olevasta ovesta. Kuvassa oikealla näkyy jo avattu Silmäasema, jonka viereen siirtyy myös Linja-autoaseman liiketiloista Mari-Helena ja viereen avataan lisäksi uusi Subway-ravintola. Alakerran tilojen remontointi on vielä kesken ja sinne on suunniteltu tiloja erilaisille pikkuputiikeille.

Sairaanhoitopiiri myi Uudessakaupungissa kiinteistön Tiitiäiselle ja metsää Salinille

Avakka • 19.12.2017

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi tiistaina yhden peltoalan ja  rakennuskiinteistön sekä kahden metsäkokonaisuuden kaupat saatujen tarjousten perusteella. Kiinteistö ja toinen metsäaloista sijaitsevat Uudessakaupungissa.

Entinen lääkärien rivitaloasunto osoitteesta Terveystie 2 yli 6 000 neliömetrin tontilla myydään Sateenkaari Koto ry:lle tai heidän määräämälleen perustettavalle yhtiölle 200 000 eurolla.

Vakka-Suomen sairaalan alueella sijaitseva rakennus on ollut Sateenkaari Koto ry:n vuokraama vuodesta 2009 alkaen. Tiloissa toimii yksityinen päiväkoti Tiitiäinen.

Lisäksi hallitus myydä Haukharjan kylästä, Tammilehdon kiinteistöstä erotettavan 13,5 hehtaarin metsäalan Vesa Salinille tai hänen omistamalleen yhtiölle 77 100 eurolla.


 

Ensimmäinen Myllymäen kunnostettavista tuulimyllyistä alkaa olla maalausta vaille valmis Se on siellä olevista tuulimyllytyypeistä vanhin kontti- eli varvasmylly, jota kutsutaan myös jalkamyllyksi.

Remontti aloitettiin tammikuun ensimmäisellä viikolla kaupungin viime vuoden syksynä saaman 100000 euron lahjoituksen turvin. Rahalla on tarkoitus korjata kaikki Myllymäen neljä myllyä joko kokonaan tai niin pitkälle, kuin rahat riittävät. Tavoitteena on saada ainakin kaikkien myllyjen katot vedenkestäviksi.

Konttimyllyn vesikatteessa on ollut päällekkäin lautaa, huopaa ja lautaa. Katto ei ole päässyt hengittämään ja siksi se nyt on korjattu uritetuilla laudoilla kaksinkertaiseksi. Kattoja ei tervata enää, vaan niiden annetaan kelottua ajan myötä.


Syksyllä kaupungin saaman 100000 euron lahjoitusrahan turvin korjataan Myllymäen neljä myllyä joko kokonaan tai niin pitkälle, kuin varat riittävät. Rahoilla on ainakin saatava huonkuntoisten myllyjen katot uudelleen vedenkestäviksi.


Kunnostushankkeen suunnittelusta vastaa Uudenkaupungin kaupungin hanke- ja rakennussuunnittelija, arkkitehti Virpi Tervonen. Korjausprojektin pääurakoitsija on Jari-Pekka Lehtonen.


Myllyille ei ole aiemmin tehty korjauskartoitusta. Tällä kertaa myllyjen korjaukseen liittyvät vaiheet kirjataan tarkoin ylös, josta huolehtii korjausyrittäjä Veikko Virkkunen. Tervosen mukaan korjauskartoitus on välttämätön, koska myllyt ovat varsinkin siipi- ja kattorakenteiden osalta hajoamispisteessä.

Myllymäen tuulimyllyistä ensimmäisenä kontti- eli varvasmylly on kunnostettu viimeistä silausta vaille valmiiksi

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 8.3.2018

YK:n tuoreen listan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa

Iltasanomat tutki: Vakka-Suomen onnellisimmat kunnat Pyhäranta,

Masku ja Nousiainen


Avakka  • Ilmo Suikkanen • 26.3.2018                                                                                                                                             


YK:n tuoreen listan mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Kaikkiaan vertailussa oli mukana 156 maata. Listaa laatii YK:n kestävän kehityksen ratkaisuverkosto SDSN (Sustainable Development Solutions Network). Listaa laadittaessa otettiin tänä vuonna huomioon myös maahanmuuttajien onnellisuuskokemuksia 117 maasta.


Näihin tutkimuksiin täytyy tietysti suhtautua varauksella ja pieni pilke silmäkulmassa. Sanotaanhan, että ollaan onnellisia, kun ei paremmasta tiedetä. Luoto, ja monet muut Suomen kärkeen sijoittuneet kunnat tietävät, että positiivinen julkisuuskuva ei auta, positiivinen julkisuuskuva ei juuri auta, jos väki ei viihdy paikkakunnalla. Kaikissa kunnissa oltiin iloisia tuloksista, mutta tiedostettiin voitonhuuman vaarat, todetaan Iltasanomien tutkimuksen arvioinnissa.


Vakka-Suomen kunnista parhaiten sijoittui Pyhäranta joka oli peräti 8. Maskun sijoitus oli 12. ja mitaleille pääsi täällä myös Nousiainen sijoitus 23. Näistä eteen lista jatkui, joskin kaukana kärkipään perässä, Mynämäki, Uusikaupunki, Taivassalo, Laitila, Vehmaa ja täkäläisistä viimeisenä vähän yllättäen Kustavi.

Yleisesti kartalta arvioiden Vakka-Suomen onnellisuusaste oli melko alhainen.   LUE LISÄÄ...

Iloinen Pop Up -tapahtuma valloitti torin sekä keskustan putiikit ja kadut!

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 31.3.2018                                                                           KATSO KUVAT...

Kaunis sää houkutteli liikkeelle paljon väkeä Uudenkaupungin torille liikkeisiin viettämään lankalauantaita

Noita Akuliina alias Kerttu Aaltonen tanssi ja huitaisi luudallaan tapahtuman avatuksia, Raimo Nummela puheli yksikseen, trubaduuri Sauli Soini, lauloi, muskarilaiset musisoivat Päivi Kurkilahden johdolla, Remeon Viivi Sydänlammi johdatti kierrättämällä puhtaampaan tulevaisuuteen ja mämmiä syötiin kilpaa!

Uudenkaupungin leikkipuistoja ehostetaan

Vannaksenpuiston leikkikentän uusittu välineistö on käytössä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 18.5.2018


Leikkipaikkoja kunnostetaan Uudessakaupugissa eri puolilla kaupunkia. Vannaksenpuiston välileistö on uusittu lähes kokonaan. Leikkikenttä on käytössä ja työt ovat viimeistelyä varten valmiina. Leikkipaikkan kunnostuksen urakoi Tarvasjoen Kiinteistöhuolto Oy.


Pienempiä parannuksia on luvassa Lumikontien ja Hakametsässä leikkikentillä, jotka tehdään kaupungin omana työnä. Lisäksi on Pietolan leikkipaikan uusiminen suunnitteluvaiheessa ja sekin saatetaan saada toteutetuksi vielä tämän kesän aikana. Torin ”keskusleikkikentän” uusittu kalusto on ollut kovassa käytössä jo kaupungin 400-vuotisjuhlallisuuksista lähtien.


Vannaksenpuiston vanhoista välineistä keinuteline jätettiin paikoilleen, mutta ehostettuna. Myös vanha, ailmeisesti alusta asti puistossa ollut karuselli jää paikalleen. Muut laitteet on uusittu kokonaan ja  mielenkiintoisia uusiakin vempaimia on terjolla

.

Laitteisto on ryhmitelty siten, että kiipeily- ja muut isompien lasten käyttöön tarkoitetut välineet ovat keskellä ja pienimmille tarkoitetut kentän reuna-alueilla.

Kaunis sää ja uusittu välineistö on houkutellut väkeä Vannaksenpuiston leikkikentälle.

Kiipeily- ja muut isompien lasten käyttöön tarkoitetut välineet on sijoitettu leikkikentän keskell ja pienim-mille tarkoitetut kentän reuna-alueille. Myös junalla ajo onnistuu pitkän tauon jälkeen taas leikkikentällä.

Avoimien ovien päivä Vakka-Suomen sairaalassa sai väen liikkeelle

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.5.2018


Vakka-Suomen sairaalassa olivat ovet keskiviikkona avoinna kello 12:sta neljään iltapäivällä ja kävijöitä riitti koko päiväksi. Esittely alkoi jo ulkona ambulanssiauton ja siihen liittyvän toiminnan esittelyll. Eri poliklinikoilla oli lääkäreitä ja hoitajia ja kertomassa oman alansa toiminnasta. Esittely päättyi sairaalan pohjakerroksessa kahvitarjoiluun.


Yhteenvetona on todettava tutustumiskierroksen avartaneen käsitystä sairaalan monipuolisista palveluista, luoden myös kävijöille kokonaiskäsityksen eri toimintojen sijoittumisesta ja laajaan sairaalakompleksiin.


Tosin leikkaustoiminnan päättymisen myötä tiloissa on alkamassa remontti, kun käytöstä poistuvien leikkaussalien tilalle remontoidaan uutta tilaa ja mm. pitkään tilan puutteesta kärsinyt dialyysiosasto saa lisätilaa, kun sen viereinen gastroenterologian poliklinikka siirtyy leikkaussaliin kunnostettuihin tiloihin.


Myös kohta ajankohtaisiksi tulevat terveyskeskuksen uudet ratkaisut tulevat jonkin verran vaikuttamaan sairaalapuoleen. Sen mahdollinen lopullinen sijoittuminen läheiseen A-sairaalaan edellyttää tunnelin rakentamista sinne, välimatka on kuitenkin lyhyt.


Uusi tt-tutkimuslaite eli tietokonekerroskuvaus esittelyssä

Pitkään sairaalan toivelistalla ollut tt-tutkimuslaite otettiin käyttöön viime vuoden lopulla. Uuden laitteen hankintakustannukset olivat puolen miljoonan euron luokkaa ja myös sen huolto ja ylläpito maksavat, mutta niin ovat myös sen hyödyntämismahdollisuudet monipuoliset ja käyttö sairauksien tutkimiseen laajaa, sanoo laitetta esitellyt röntgenhoitaja Susanna Säynäslahti.


Laitteella kuvaus on paljon nopeampa, kuvantaminen kestää vain muutaman minuutin. Näin altistumisaika röntgensäteille lyhenee ja pienenee. Aivan joka kohteesta ei saada niin hyvänlaatuistra kuvaa kuin magneettikuvauksella, mutta ei sitä tarvitakkaan, koska kuvankäsittelyllä kuvattava kohde tulee hyvin esiin,


Vakka-Suomen sairaalan palvelut monipuolistuivat hankinnan myötä todella paljon. Kyseinen tietokonetomografia on tuonut tänne kokonaan uuden potilasryhmän. Alueen asukkaita voidaan palvella entistä paremmin mm. huonokuntoisille, muistisairaille ja iäkkäille potilaille on huomattava helpotus päästä tt-kuvaukseen omaan lähisairaalaan, ei tarvitse välttämättä lähteä lainkaan Turkuun. Tuopa uusi laite kuvantamispotilaita Vakka-Suomeen lähikuntia kauempaakin, mm juuri Turusta.


Potilasryhmiä ovat myös esimerkiksi syöpä-, keuhko-, ja korvapotilaat. Monilla heistä hoitava lääkäri käy täällä sairaalan poliklinikalla. Potilaita tulee myös vuodeosastoilta ja päivystyksestä.

Sairaanhoitopiirin sairaaloiden kiinteitä kuvantamispalveluita täydentää magneettirekka, joka vierailee kussakin lähisairaalassa viikoittain. Rekka oli paikalla myös avoimien ovien päivänä.

Facebookissa sairaalan toimintoihin voi tutustua myös viedoklippien välityksellä  KATSO...

Vakka-Suomen sairaalan viime vuoden lopulla hankittua tt-tutkimuslaitetta esitteli avoimien ovien päivänä röntgenhoitaja Susanna Säynäslahti.

Tietokonetomografia (tt tai ct) eli tietokonekerroskuvaus on tutkimus, jossa röntgensäteiden avulla otetaan poikkileikekuvia halutulta alueelta.

Munamarkkinayleisö täytti Laitilan viime viikonvaihteessa. Melkoinen vaikuttaja yleisömenestykseen oli varmasti söpö pikkuinen pyöreähkö persoona Tanhupallo karvamatoineen. Oman ohjelmansa lisäksi Tanhupallo suoritti Munamarkkinoiden virallisen avauksen yhdessä järjestelytoimikunnan vetäjän Jukka Alkion kanssa.


Laitilan kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen, mainiten mm. myyntipaikkoja myydyn markkinoille liki kaksi ja puolisataa.  Laitilan viron ystävyyskaupungin Võrun tervehdyksen toi pormestari Anti Alaskin.


Perinteiseen tapaan Laitilan Munamarkkinoilla julkistettiin myös Vuoden kukko 2018. Tiukan äänestyksen voitto meni Petri Rekolalle 116 äänellä. Yhden äänen päähän hänestä jäi Jari Seikola 115 äänellä. Kolmanneksi tuli Laitilan kirkkoherra Petri Laitinen 95 äänellä.


– Hän on kädentaitaja, Kukko-viirin tekijä, rallimies ja SM-suutelija. Vuoden 2018 Kukko on idearikas, positiivinen ja työteliäs yrittäjä. Hän on voittanut lajinsa Suomen mestaruuden vuonna 1998. Eräs äänestäjä luonnehti häntä hauskasti ”kukomp ko kukka muu”, luettelo kukon paljastaja Ilkka Simola.

Petri Rekola äänestettiin Laitilan Muna-markkinoilla Vuoden Kukoksi  Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 18.6.2018    

Torilla hikoili helteisessä säässä munamarkkinoiden 45-vuotisen historian toiseksi suurin väkijoukko.

Myyntipaikkoja oli Munamarkkinoilla lunastettu liki kaksi ja puolisataa.

Tanhupallo oli Karvamadon kanssa aina haaveillut pääsevänsä Laitilan Munamrkkinoille.

Kalastustapahtuma koko perheelle lauantaina U:gin Ruokolanjärvellä       

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 23.8.2018

Uudenkaupungin kaupunki järjestää yhteistyössä Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestön kanssa kalastustapahtuman Ruokolanjärven kalastuspuisto Ruokolaxissa lauantaina 25.8. klo 10-14.

Tässä koko perheelle suunnatussa tapahtumassa pääsee tutustumaan kalastukseen ja sen eri muotoihin. Kalastusvälineitä on järjestetty paikalle, mutta omillakin välineillä voi ja toki kannattaakin tulla kalastamaan. Päivän aikana on mahdollista kokeilla ongintaa, heittokalastusta sekä vetouistelua soutuveneestä. Tapahtumassa järjestetään myös kaksi tarkkuusheittokilpailua virvelillä. Ensimmäinen kisa alkaa klo 11 ja jälkimmäinen klo 13 – parhaat heittäjät tietysti palkitaan.  Halutessasi voit testata tietouttasi Ruokolanjärven ympäri tehdyllä ”Kalapolulla”, jossa on 10 erilaista, kala- ja kalastusaiheista tietovisakysymystä. Myös tietovisaan osallistuville on luvassa mukavia palkintoja. Jaossa on myös muuta tietoa Uudenkaupungin kalastusmahdollisuuksista sekä kalastusharrastuksesta yleisesti.

Makuvakka Osuuskunta myy tapahtumassa loihtimiaan kalaisia herkkuja. Tarjolla on mm.  saaristolaisleipää kuoreenmädillä, kalasalaattia sekä Ämpärporin hättästä! Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa tutustumaan kalastuksen saloihin, testaamaan kalastustietouttasi  sekä viihtymään luonnonkauniille Ruokolanjärvelle.

Rannan taka-alalle rakennettavalla tukimuurilla on tarkoitus muistuttaa vanhasta rantaviivasta.

Näkymä uudesta laiturialueesta Sorvakon sillasta

Oikealla näkymä ranta-alueesta Pakkahuoneelta Sorvakonsillalle päin kesällä iltatorien aikaan. Vasemmalla havainnekuva miltä ranta-alue ensi kesänä näyttää.

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (tummempi sininen linjaus) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi myös henkilöliikenteen pääte-piste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen. Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään. Ja kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.

Rataosuuden sähköitys on hyvä asia, mutta kannattaako norsua päästää lasikauppaan asti?

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.5.2017

Tieto Turku-Uusikaupunki -rataosuuden sähköistämisestä on otettu Uudessakaupungissa vastaan laajasti hyvin myönteisenä toimenpiteenä. Etenkin Yaran tehtailla tietoa sähköistyksen saamasta rahoituksesta pidetään positiivisena yllätyksenä.

Sitähän se kieltämättä olisikin, mikäli sähköistämisen käytännön toteutus hoidetaan oikein. Vanhan radan osalta ongelmaksi nimittäin saattaa osoittautua rataosuus kaupunginlahden rannan osalta.

On puhuttu sähköistämisen tuovan mukanaan radan aitaamisen taajaman alueella. Teräsverkkoaita olisikin paitsi esteettinen haitta myös kulkua kaupunginlahden rantaan rajoittava este.


Ennen kuin päätöksiä tehdään onkin mietittävä mahtuuko sähköistetty rata turva-alueineen ilman massiivisia kustannuksia ja alueen viihtyisyyden kannalta korvaamattomia menetyksiä ylipäätään kulkemaan kaupunginlahden rantaa, vai onko se ohjattava kokonaan toista reittiä Yaran ja sataman suuntaan.


Kartalta katsoen sille toiselle reitille on vain yksi vaihtoehto, kiskoliikenteen siirto Käätyjärven pohjoispuolitse Laivarakentajan tien vierustaa pitkin satamien suuntaan. Pullonkauloja näyttää senkin reitin varrelle kertyneen jo aika monta.


Liikenneviraston sähkörataohjeet kannattaa lukea


Liikennevirasto on laatinut sähköratalaitteiston haltijana sähkörataohjeet (SRO) turvallista työskentely varten sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Nämä uudet sähkörataohjeet Liikennevirasto on hyväksynyt käyttöön otettavaksi 1.6.2016.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräykset.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”

Mainittakoon ajolangan nimelliskorkeudeksi on ohjeistuksessa ilmoitettu 6,15 m.

Nykyinen asema ensivaiheessa päätepisteenä

Saattaa siis hyvinkin käydä niin, että sähköistystä ei, ilman massiivia kustannuksia ja kohtuutonta haittaa kaupungin omalle liikenteelle ja ranta-alueen viihtyisyydelle, voida ulottaa kuin nykyiselle asema-alueelle asti. Siitä eteenpäin Yaran ja sataman liikenne pitäisi entiseen tapaan hoitaa diesel-kalustolla.

(Jälki käteen: – Yara onkin jo ilmoittanut, ettei se ota sähköistettyä rataa tehdasalueelleen asti, mikä viestittää Yaran myös lukeneen sähköistyksen myötä tulevat rajoitukset.)

Ensivaiheessa nykyinen asema radan sähköistämisen päätepisteenä kaupungin suuntaan (katso kartta yllä) olisi mahdollista toteuttaa pienimmin kustannuksin ja haitoin. Se olisi silloin myös henkilöliikenteen päätepiste. Asema-alueen nykyinen raiteisto riittää siihen.


Toisessa vaiheessa uusi rataosuus Halolan suunnasta autotehtaan ja Laivanrakentajan tien alueella


Seuraavassa vaiheessa radan linjaus olisi järkevintä johtaa Halolan suunnasta kaatopaikka-aluetta hipoen Autotehtaan alueelle (kartassa vaaleampi sininen), josta rata sähköistettynä on mahdollista johtaa satamaan ja Yaran tehtaille Laivanrakentajan tiealuetta seuraillen. Autotehdas voisi vaikkapa hyödyntää rata-yhteyttä satamaan omassa konttiliikenteessään.


Aika vasta näyttää kuinka pitkään autotehtaan nousubuumi tällä kertaa jatkuu, mutta kävipä autotehtaalle tulevaisuudessa miten tahansa, alue on joka tapauksessa säilyy kaupungin teollisuuden ydinalueena, jolle ratayhteydellä on merkitystä etenkin, kun myös Uudenkaupungin ratayhteys pohjoisen suuntaan joskus toteutuu.


Kaupunginlahden rantaosuuden sähköistäminen ei vaikuta järkevältä tilanahtaudesta, ranta-alueen käytön hanka-loitumisesta ja miljööhaitoista johtuen. – Norsua ei kannata päästää lasikauppaan, niin kuin on tapana sanoa. Ainakin radan sähköistämissuunnitelmat on syytä tehdä perusteellisesti harkiten ja käydä ajoissa niistä ennen päätösten tekoa avoin kansalaiskeskustelu.

Kaupunginlahden pohjoisrannan kunnostustyöt Sorvakon sillasta länteen etenevät aikataulussa

Avakka • teksti ja kuvat • Ilmo Suikkanen • 14.11.2018

 

Kaupunginlahden ranta-alueiden kasvojen kohotus etenee Sorvakon sillan ja Pakkahuoneen välisellä rantaosuudella. Kunnostustyön urakoinut Destia Oy, nostaa rannan kivipaadet ylös numeroi ne ja vahvistaa merenpuoleisen reunan, jonka jälkeen kivipaadet asennetaan samaan paikkaan mistä ne on otettukin.

Pinnoite uusitaan koko välillä sillalta Pakkahuoneelle. Destia Oy:n urakka on hinnaltaan 988 200 euroa. Kustannuksista 500 000 euroa katetaan Vannaksen säätiöltä saadulla lahjoituksella, loput kaupungin budjetista.

Kunnostettava alue on ollut aikanaan Uudenkaupungin satama, jonka merkitys kaupungin kehitykselle ja jopa perustamiselle on ollut merkittävä.

Suunnitelmissa on esitetty kuvainnollisesti vanha rantaviiva ja kolme laiturialuetta. Laiturialueet kuvaavat Uudenkaupungin kansainvälisyyttä ja sitä, miten kaupungista on aina lähdetty ja tultu mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin. Laiturialueille rakennetaan myös tarinapollarit, joissa kuvataan Uudenkaupungin historiaa.

Laiturialue on poissa yleisestä käytöstä tämän talven ja rakennustyöt tulevat valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

Rantaosuuden kunnostustyön urakoinut Destia Oy nostaa rannan kivipaadet ylös ja vahvistaa merenpuoleisen reunan.

Merenpuoleisen reunan numeroidut kivipaadet asennetaan etureunan vahvistuksen jälkeen samaan paikkaan mistä ne on otettukin. – Graniitin sinertävästä sävystä päätelle kivi on louhittu Haiduksen saaresta

Kaupunginlahden rantoja Kalarannan kohdalta kunnos-tettiin myös 1930-luvulla.

Kuvamuseon kokoelmista

Kuvaaja Frans Karrakoski.

Tuuliennätys tehtiin, mutta hirmumyrskyn raja ei ylittynyt

Talvimyrsky katkoi sähköjä – VSV:n alueella oli pahimmillan n. 6000 taloutta ilman sähköä, tuuli laantumassa


Avakka • Ilmo Suikkanen • 1.1.2019  Päivitetty 2.1.2019 klo 9.000


VSV:n häiriötilannekartan  mukaan 1.1.2019 klo 22 sähköt ovat poissa 1428 taloudelta. Pahin tilanne tuohon aikaan oli Lepäisten ja Pyhämaan alueilla. Häiriötilannekartalla ei välttämättä näy kaikkia pienjänniteverkon keskeytyksiä.


Häiriölista 1.1.2019 klo 22 Lahden kylä 43, Kukainen Korsaari 498. Rihtniemi 264, Kammela 44, Lepäinen 314, Hiu-Vohdensaari 229, Putsaari 68.


Myrsky puhalttaa (klo 22) Isokarissa 22 m/s ja puuskissa 30 m/s. Pahiten tuuli riepoo tällä hetkellä saaristossa ja rannikolla. Pahimmillaan klo 4 aamulla sähköttä oli n 6000 VSV:n asiakasta. Tänä aamuna 2642 taloutta ilman sähköä, mutta tuuli on jo laantumassa. Carunan alueella Lounais-Suomessa 12 000 ilman sähköä.

– 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta oli Kökarin Bogskärissä 32,5 m/s. Tämä ylittää entisen Suomen ennätyksen 31 m/s, mikä on mitattu vuosina 1971, kahdesti 1975 ja 1995, kertoo meteorologi Pauli Jokinen, Länsi-Suomessa.Kökarin tuulen nopeus jää kuitenkin hieman alle hirmumyrskyrajan eli 33 m/s. Puuskissa tuuli oli kovimmillaan merellä 41,6 m/s.

Myös Teleoperaattoreiden mobiiliverkoissa oli häiriöitä suuressa osassa Suomea


Aallokko oli myös Aapeli-myrskyn aikana rajua. Selkämerellä mitattiin aaltopoijun kahdeksanvuotisen mittaushistorian suurin aallonkorkeus. Alustavien tietojen mukaan merkitsevä aallonkorkeus oli 7,9 metriä.


                                                                                                                             KESKEYTYSKARTTA

Pahin tilanne tuohon illalla oli Lepäisten ja Pyhämaan alueilla. Töitä vikojen korjaamiseksi tehdään ahkerasti.

Uudenkaupungin autotehtaalla ilmastoon liittyvät vaikutukset otetaan huomioon kaikissa investoinneissa

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • 24.1.2019

Ilmastoasiaa autotehtaalla pidetään tärkeänä, koska tulevaisuudessa se voi ratkaista koko autotehtaan asiakassuhteen, kertoo Lounais-Suomen uutiset. Autotehdas sai valtakunnallisen energiatehokkuuspalkinnon vuonna 2017. Se on vähentenyt tuotantonsa hiilidioksidipäästöjä kolmanneksella viimeisen neljän vuoden aikana. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat puolestaan puolittuneet viimeisen viiden vuoden aikana.


Autotehdas on myös sitoutunut vähentämään kokonaisenergian kulutusta ja energiapäästöjä, tulevaisuudessa tehtaan katoilla saattaa näkyä esim. aurinkopaneeleja. Kattopinta-alaa autotehtaalla on hehtaarikaupalla, joten edellytykset aurinkoenergian talteenottoon ja käyttöön ovat erinomaiset.


Sähköautojen aloittamisesta ei alueuutisten ohjelmassa puhuttu mitään. Tehtaan sivustolla kerrotaan akkujen olevan sähköisen liikenteen ytimessä. Yrityksellä on vuosien kokemus sähköisen voimansiirron ja tehokkaiden litium-ioniakkujen suunnittelusta ja se vie kehitystä kohti sähköistä liikennettä. Akut voivat omasta tehtaasta, kumppaneilta, muilta valmistajilta tai asiakkaalta itseltään.


– Joka tapauksessa me tuomme gigawatteja asiakkaille – ja kuluttajille, sanotaan info-tekstissä. Autoteollisuu-dessa korkeajännitteisten akkujen tarve on valtava. Sama pätee myös tehokkaisiin ja luotettaviin testaus-palveluihin. Vain kattavasti testatut akut voidaan ottaa kaupallisesti käyttöön. Valmet Automotiven tasoista sertifiointiin vaadittavaa testausteknologiaa, menetelmiä, koordinointia ja logistiikkaa pystyy tarjoamaan vain muutama yritys maailmassa.


Tulevaisuudessa tehtaan katoille saattaa ilmestyä aurinkopaneeleja. Tämän arkistokuvan ottamisen jälkeen autotehtaan kattopinta-ala on kasvanut useilla hehtaareilla, joten edellytykset aurinkoenergian talteenottoon ja käyttöön ovat erinomaiset.

Sähköinen liikenne kasvaa nopeasti. Autonvalmistajien lisäksi yhä useammat liikkumispalvelujen tarjoajat tulevat toimialalle. He tarvitsevat kokeneiden autonrakentajien ja insinöörien osaamista, ja tässä autotehdas katsoo pystyvänsä tarjontaan johon harva yritys kykenee.


Tehtaan osaajat ovat siis valmiina toteut-tamaan visiot Valmet Automotivesta, joka on sähköajoneuvoratkaisujen johtava toimittaja – tehtaan autovalikoimasta itse tuote kuitenkin vielä puuttuu.


KATSO ALUEUUTISET

Kuva autotehtaan sivustolta.

Suomen Rautatiematkustajat ry. esitti huhtikuussa 2017 Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) sisämaan yöjunien palauttamisen selvittämistä. Olemme aiemmin tehneet esityksiä Liikenne- ja viestintämi-nisteriölle, jolle aloitteen käsittely siirrettiin heti ja joka puolestaan ilmoitti nuivan suhtautumisensa kesäkuussa 2017. Nyt asialla on TEM, mutta valitettavasti selvitys on rajattu vain välille Helsinki – Kajaani aikataulunkin ollessa tiukka, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Kämäräinen.

Nähdäksemme yöjunan mahdollisimman laaja vaikutusalue korreloi sen suuren käytön ja vähäisen tukitarpeen kanssa. Siksi havainnollistamme valintojen merkitystä neljällä eri aikataululla, joiden reitit ja vaikutusalue poikkeavat toisistaan. Junien kulku on sovitettu 9.12.2018 voimaan tulleisiin henkilöjunien aikatauluihin ja lisäksi oletamme, että kohtaamiset yöllisten tavarajunien kanssa järjestyvät, todetaan ehdotuksessa.

Päävaihtoehdot ovat Uusikaupunki – Turku – Tampere – Pieksämäki – Kuopio – Joensuu/Helsinki –Tampere – Pieksämäki – Kuopio – Kajaani – Oulu (A) ja Uusikaupunki – Turku – Tampere – Pieksämäki – Joensuu/Helsinki – Tampere – Pieksämäki – Kuopio – Kajaani – Oulu (B). C-versiossa Oulun juna jää Kajaaniin eikä D:ssä ole Joensuun yhteyttä.

Kalusto- ja aikatauluratkaisuista

Lännessä yöjunat kulkevat aina Uuteenkaupunkiin kaupungin entistä helpomman saavutettavuuden (kohta valmistuva sähköistys) ja vireän elinkeinotoi-minnan ansiosta. Teknisesti junat ovat mahdollisia ilman lisäkaluston tarvetta ainakin aluksi (vaikka kalusto kulkee osittain VR:n junissa, vuoroilla on selvyyden vuoksi oma numeronsa koko matkalla; detaljeista kiinnostuneille on lisätietoa alaviitteissä).

Yöjunalla Uudestakaupungista pohjoiseen, ehdottaa Suomen rautatiematkustajat ry 

Avakka • 2.3.2019

Kalusto kulkee yhdessä Tampereelta Pieksämäelle (B – D-vuorot) tai Kuopioon (P995A/P997A) ja toises- sa suunnassa Pieksämäeltä Tampereelle. Vaunut järjestellään uudelleen aina Pieksämäellä, jossa tähän riittää aikaa. Lisäksi kalustokierron tehokkaana pitämiseksi vain uuden yhteyden vaunut kulkevat Uuteenkaupunkiin asti ja muut Turkuun jättämällä niitä voidaan hyödyntää kuten ennen. Näin (laajimmat) yhteydet saadaan minimissään neljällä makuuvaunulla suuntaansa (yhteensä kahdeksan vaunua):

•.makuuvaunu Helsinki – Oulu
• makuuvaunu Helsinki – Joensuu
• makuuvaunu Uusikaupunki – Oulu
• makuuvaunu Uusikaupunki – Joensuu

•.makuuvaunu Oulu – Helsinki
• makuuvaunu Joensuu – Helsinki
• makuuvaunu Oulu – Uusikaupunki
• makuuvaunu Joensuu – Uusikaupunki.

Junat luovat myös aikaisia ja myöhäisiä päiväyhteyksiä (”pähkinänkuorissa” mainitaan ne, joiden lähtöajat ovat aikaisintaan 06.00 ja saapumisajat viimeistään 00.00). Siksi niissä kannattaa lisätulojen hankkimisek- si olla myös päivävaunuja (kaikki öiset matkustajatkaan eivät halunne makuupaikkaa).

VR:n Turku – Tampere (ja toisin päin) nykyaikataulut sallivat vanhan sinisen vaunukaluston käytön (suurin sallittu nopeus sn 140 km/h) eikä rata myöskään välillä Pieksämäki/Kuopio – Joensuu edellytä nopeampia vaunuja. Modernin Helsingistä Joensuuhun saapuvan kaluston sähkönsyöttö varmistetaan joko aggregaa-

tilla (tarpeen ollessa vain aamulla ja illalla yksi Pieksämäelle sijoitettu vaunu riittää) tai sopivalla veturilla.

Välin Uusikaupunki – Turku aikataulu on laadittu sn:llä 80 km/h. Tuoreen LVM:n näkemyksen mukaan nopeuden nosto tosin edellyttäisi tasoristeysten poistamista tai varustamista turvalaittein (tavarajunien sn on 60 km/h). Epäilemme johtopäätöstä esittämämme maltillisen nopeuden noston takia (sinänsä ei ole tavatonta, että henkilöjunat saavat ajaa tavarajunia nopeammin samalla rataosalla).

Joissakin tapauksissa uudet vuorot kulkevat ajallisesti lähellä VR:n nykyisiä junia (esimerkiksi S80 Jyväskylä – Helsinki verrattuna P998B:hen). Emme kuitenkaan tässä vaiheessa ota kantaa esityksiemme mahdollisiin vaikutuksiin muussa junatarjonnassa.

A-vuorot pähkinänkuoressa

Uudenkaupungin vaunut liitetään Turussa joka päivä Tampereelle menevään VR:n junaan. Kuopiosta toinen haara jatkaa Joensuuhun ja toinen Ouluun (Talvivaaran kaivoksen tarpeita varten on lisätty pysähdys Murtomäelle). Välillä Tampere – Turku Uudenkaupungin vaunut yhdistetään joka päivä VR:n junaan Turkuun asti. Matkustajat Tampereelta Kuopioon ja Kuopiosta Tampereen suuntaan voivat hiukan pidentää nukkuma-aikaansa tilaamalla paikan aikaisemmin saapuvan junan vaunusta.

Uudet aamuyhteydet:
• Toijala – Uusikaupunki
• Kuopio – Joensuu (yliopistokaupunkeja) • Kajaani – Oulu
• Tampere – Helsinki la, su

Uudet iltayhteydet:
• Uusikaupunki – Turku – Tampere
• Joensuu – Kuopio (yliopistokaupunkeja) • Oulu – Sukeva (– Kajaani)
• Helsinki – Tampere ma – la

Jatkoyhteyksiä:
• aamuyhteys Joensuusta Helsingin suuntaan ja Oulusta Rovaniemen suuntaan joka päivä
• iltayhteys Kuopion junaan Helsingin suunnasta Joensuussa (ei lauantaisin) ja Pieksämäen suunnasta Viinijärvellä; iltayhteys Rovaniemen suunnasta Oulussa joka päivä

B-vuorot pähkinänkuoressa

Kalusto kulkee itsenäisesti välit Uusikaupunki – Turku – Tampere (ja toisin päin) sekä Helsinki – Tampere (ja toisin päin). Pieksämäellä haarat jakautuvat Joensuuhun ja Ouluun.

Uudet aamuyhteydet:
• Orivesi – Tampere – Turku – Uusikaupunki • Kuopio – Kajaani – Oulu
• Varkaus – Joensuu
• Orivesi – Tampere – Helsinki

Uudet iltayhteydet:
• Uusikaupunki – Turku – Tampere – Orivesi • Oulu – Kajaani – Kuopio
• Joensuu – Varkaus
• Helsinki – Tampere – Orivesi

Ajattelemisen aihetta

Henkilöjunaliikenteen kehittämisesitykset kilpistyvät usein VR:n antamiin tietoihin, jotka hyväksytään kritiikittä (pahimmillaan vastuuministeri on toistellut VR:n kertomuksia VR:n konepajalla VR:n kypärä päässään. Tämän kierteen katkaisemiseksi selvitysmiehen pitää kyetä kyseenalaistamaan tarjottuja tietoja uusien ratkaisujen löytämiseksi. Yksi vaihtoehto on toinen operaattori ja yhteistyö (velvollisuus), kun samassa junassa on eri yhtiöiden kalustoa osalla matkaa. Esimerkiksi kovan kilpailun Yhdysvalloissa rautatieyhtiöt kykenevät yhteistyöhön omien (ja sitä myötä asiakkaiden) kustannusten alentamiseksi.

Eduskuntavaalien alla olisikin syytä käydä laajemmin keskustelua henkilöjunaliikenteestä ja VR:n asemasta. Yhtiön on esimerkiksi sallittu romuttaa käyttökelpoista kalustoa, vaikka kaluston hankkimisen tiedetään olevan alalle tulon ongelma. Asiaan puuttumista paheksutaan kuitenkin ”sosialisoimisena”. Eivätkä lähijunat kulje pääkaupunkiseudullakaan VR:n omalla riskillä. Mutta miksi tuetun lähiliikenteen privilegio on suotu vain Helsingin seudulle ja VR:lle? Kun radanpito eriytettiin liikennöinnistä jo vuonna 1995, usean henkilöjunaoperaattorin salliminen ei voi olla katastrofi vaan kaivattu lopputulos.

Vuoden 2017 kirjeemme pallottelu osoittaa, että eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä pitää myös paran- taa. Lisäksi nykyiset ongelmat on ratkaistava nykyhetkessä: esimerkiksi joskus myöhemmin ehkä raken- nettava Itärata on vasta tulevaisuuden vaihtoehto. Ympäristöseikkojakin kannattaa ottaa huomioon; aina- kin kotimaisten turistien kuljettaminen junalla on muita vaihtoehtoja ekologisempaa (oma auto tai lentämi- nen). Ruotsissa (valtion ostamaa30) yöjunaliikennettä onkin juuri lisätty myös ympäristösyistä31.

Lisänä on selvittelysysteemi, jonka lopputulemia voi kommentoida vasta niiden lukkoon lyömisen jälkeen. Mietintöluonnos pitäisikin julkistaa ja antaa muille kommentointimahdollisuus ennen lopullisia johtopäätök- siä. Lisäksi olisi meidän oloissamme melkoista edistystä, että saatuun palautteeseen myös otetaan kantaa lopullisessa mietinnössä (esimerkiksi miksi meidän ehdotuksemme olisivat toteuttamiskelvottomia).

Lopuksi siteeraamme matkustajamäärähavaintoa paljon parjatusta Britanniasta:

”Esitämme siksi, että ns. sisämaan yöjunayhteyksien palauttamismahdollisuuksia tutkitaan uudelleen avoimin silmin. Esimerkiksi Britanniassa yöjunilla nähdään yhä merkitystä nimenomaan taloudellisen toimeliaisuuden edesauttajana (linkeissä mainitun Night Rivieran reitti on pituudeltaan hiukan enemmän kuin meillä väli Helsinki – Kuopio rautateitse ja matkustajamäärä 30.000 vuonna 2013 on vähemmän kuin sisämaan yöjunien matkustajamäärät niiden lopettamishetkellä).”

Toivommekin entistä avarampaa ajattelutapaa ja riittävää selvittämisaikaa. Kemijärvellä maaliskuun 1. päivänä 2019

Suomen Rautatiematkustajat ry. Kemijärvi www.rautatiematkustajat.fi

Kalevi Kämäräinen puheenjohtaja

Kartta Aikataulut

Selvitysmies Pasi Holm

Toteutuessaan junayhteys avaisi näkymiä liikkumiselle junalla ja vieläpä makuuvaunussa Itä-Suomesta ja pohjoisesta, aina Oulua myöten, Uudestakaupunkiin ja päinvastoin.

Uudessakaupungin Yaran tehtaalla aamulla sattunut ammoniakkivuoto on saatu hallintaan – vaaratilanne on nyt ohi


Avakka • teksti ja arkistokuva Ilmo Suikkanen • 19.3.2019     Päivitetty 19.3.19 klo10.40.


Pelastuslaitos tiedotti aamulla suuresta, vaarallisen aineen onnettomuudesta Uudessakaupungissa. Lannoitteita valmistavan Yaran Uudenkaupungin tehtaalla on tapahtunut ammoniakkivuoto. Pelastustoimet ovat pelastuslaitoksen mukaan käynnissä. Alueelle on annettu vaaratiedote. Sen mukaan myrkyllistä kaasua on vapautunut ilmaan. Alueella liikkumista kehoitetaan välttämään.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävän päällikön Juha Virron mukaan kyse on suuresta ammoniakkivuodosta, kertoo yle uutiset.

Kaksi henkilöä altistui ammoniakille, mutta heille ei aiheutunut pahoja vammoja tapahtuneesta.

Ammoniakkivuoto on nyt saatu tukittua, Vuoto tapahtui aamukahdeksan jälkeen tehtaan energiaosaston Vuodosta aiheutui kaasupilven muodostumista, jota pohjoistuuli kuljettaa Vaakuan saareen päin, siellä lähin talviasutus on Vasikkamaan saaressa.

Kalastaja Jouko Aalto Vasikkamaasta kertoo, ettei kaasupilveä siellä haistanut, puhumattakaan pilven näkemisestä. – Kova tuuli hajotti pilven laajalle alueelle, päättelee Aalto.

Alueen asukkaita pyrittiin varoittamaan vaaratiedotteiden ja Twitterin välityksellä, mutta tällä kertaa tilanne ei aiheuttanut vaaraa kaupungin keskustan suunnalla, koska pilvi suuntautui etelään merelle.

Tehtaan toimitusjohtajan Tommi Hevonojan mukaan onnettomuus sattui ammoniakkivaunun purkutilanteessa, kun liitosventtiili alkoi vuotaa. Vuoto saatiin kuitenkin tukittua melko nopeasti.

Syytä venttiilin pettämiseen ei vielä tiistaina aamupäivällä tiedetty. Purkuputkesta pääsi nestemäistä ammoniakkia, mikä aiheutti höyrystymistä. Lopulta ammoniakkipilvi sekoittui ilmaan, laimeni ja haihtui.

Ammoniakkikaasu on väritön, pistävän hajuinen kaasu, joka aiheuttaa ihmisille hengitys- ja ärsytysoireita. Lyhytkin altistus voi olla hengenvaarallista. Ammoniakki on myrkyllistä myös meren eliöstölle. Ammoniakki voi muodostaa räjähtävän kaasuseoksen ilman kanssa.

Ammoniakkia käytetään muun muassa lannoitteiden valmistuksessa, kylmävarastoissa ja tekojääradoilla.

Uudenkaupungin Yaran tehdas käsittää kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitoksen. Tehtaiden päätuotteita ovat Yrana sivujen mukaan NPK-lannoitteet maatalouden käyttöön ja typpihappoa lannoitteiden raaka-aineeksi sekä teollisuuden käyttöön. Tehtaalla on noin 240 työntekijää.

Todettakoon, että Yaran tehtaiden onnettomuudet saavat uusikaupunkilaiset aina varpailleen, koska sopivilla tuulilla, onnettomuuden laajuudesta riippuen, asukkaat ovat vaaravyöhykkeellä.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES pyytää Yaran Uudenkaupungin tehtaalta selvitystä onnettomuudesta.

Viime talvena otetussa arkistokuvassa vasemmalla Yaran satama ja oikealla tehtaan vaarallisia aineita sisältäviä säiliöitä.

Uudenkaupungin keskustan alueella punaisella merkityiksi erittäin heikkokuntoiseksi on arvioitu Lokalahdentie sairaala-alueen kohdalla. Kalannissa erittäin heikkotasoisten kategoriaan on luokiteltu muun muassa osuuksia Kalannintiestä ja Pankkitiestä. Lokalahdella vastaavia pätkiä on merkitty Palomäentielle ja Kivistöntielle.

Vakka-Suomesta useita tienpätkiä on luokiteltu erittäin heikkokuntoisiksi

Avakka • 25.4.2019


Teiden päällysteiden kuntotietoa voi tarkastella nyt Väylän karttasovelluksessa. Päällysteet on luokiteltu viiteen luokkaan: Erittäin huono (punainen), huono (oranssi), tyydyttävä (sininen) hyvä ja erittäin hyvä (vihreä). Kuntoluokkatieto esitetään 100 metrin tarkkuudella, joten paikoitellen kirjavuutta on paljon.

Uudenkaupungin keskustan alueella punaisella merkityiksi erittäin heikkokuntoiseksi on arvioitu Lokalahdentie sairaala-alueen kohdalla. Kalannissa erittäin heikkotasoisten kategoriaan on luokiteltu muun muassa osuuksia Kalannintiestä ja Pankkitiestä. Lokalahdella vastaavia pätkiä on merkitty Palomäentielle ja Kivistöntielle.

Myös Vehmaalta Kustavista ja Pyhärannasta löytyy heikkokuntoisia osuuksia. Mynämäen ja Nousiaisten välillä kasitieltä moottoritien rakennustyömaa on sekin luokiteltu heikkokuntoiseksi.

Tällä hetkellä kartasta on nähtävissä viime talven kuntotilanne. Kevään tarkastukset ja käynnistyvä päällystyskausi muuttavat tilannetta. Kaupunkeja ympäröivät vilkkaat tiet ovat kuluneita, mutta pääteiden tilanne on melko hyvä. Sen sijaan alemman tieverkon kunto on huono.

”Kartassa esitettyä tietoa on mahdollisuus hyödyntää mm. reittien suunnittelussa, sillä erittäin huonon päällysteen tielle on todennäköisesti jouduttu jättämään alempi nopeusrajoitus”, kertoo tieliikennejohtaja Pekka Rajala. ”Lähtökohtanamme on, että tietoa avataan mahdollisimman paljon avoimesti nähtäväksi. Me väylänpitäjinä hyödynnämme samaa tietoa mm. päällystysohjelmien suunnittelussa.”

Kartan tietoja päivitetään muutaman kerran vuodessa.

Pääset karttaan tästä: https://arcgis.com/apps/View/index.html?appid=165c12d904fa48189fd19ba963f46372

Sähköinen liikenne radalla alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2021

Projektipäällikkö  Pekka Rautoja sanoo, että raiteiden alentamistyöt kestävät viikon. Junaliikenne on katkaistu raidetöiden ajaksi. Mikä merkitsee tavarakuljetusten Uudessakaupungin Yaran lannoitetehtaalle olevan tuon ajan pysähdyksissä. – Olemme ajoittaneet tämän työn Yaran tehtaan huoltotöiden ajaksi, Rautoja, toteaa Vakka-Suomen Sanomissa.


Myös tasoristeysten turvalaitteet ovat pois käytöstä. Työmaa-alueilla on liikenteenohjaus, sillä rata-alueella liikkuu paljon työkoneita ja liikenne on pysäytettävä myös louhintaräjäytysten ajaksi.


Radan sähköistäminen perustustöihin 70 kilometrin matkalla Turun ja Uudenkaupungin välillä on arvioitu kestävän noin vuoden, jonka jälkeen alkavat johdinpylväiden pystytystyöt. Sähköisen liikenteen pitäisi suunnitelmien mukaan alkaa radalla vuonna 2021, silloin viimeistään olemme viisaampia sen vaikutuksista.


Uudessakaupungissa on käyty keskusteluja, kuinka paljon Rantakadun puustoa pitää sähköistystöiden vuoksi poistaa. Rautoja mukaan se nähdään vasta hankkeen loppuvaiheessa. Kun johtimet ja pylväät on rakennettu, on mahdollista arvioida minkä osan puusto on liian lähellä.


Porin Mäntyluodon radan sähköistys valmistumassa – Turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radasta

Pekka Rautoja ei siis vielä ota kantaa Uudenkaupungin radanvarsiasiaan, mutta lienee kuitenkin naiivia olla huomioimatta Väyläviraston turvaohjeistusta sähköratalaitteiston haltijana sähköradoille.

Porin keskustan ja Mäntyluodon sataman välinen junarata on valmistumassa sähköliikenteelle marraskuussa. Uudenkaupungin näkövinkkelistä, kun UKI-Turku radan sähköistys on nyt pantu alulle, hankkeen tekee mielenkiintoiseksi Väyläviraston toimenpiteet ja Rautojan perustelut radan suoja-alueista.

“Turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi vuoksi radan ympäristö on raivattu puista ja pensaista. Puhtaana pidettävä suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radasta.

– Viime vuosina olemme päässeet aika usein julkisuuteen, kun junaliikenne katkeaa sen takia, että puita on kaatunut radalle. Olemme tehostaneet huomattavasti ratavarsien raivausta ja yritämme ennaltaehkäistä liikennekatkoja ja vaaratilanteita, sanoo projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta.”

Suuntaa antavat myös sähkörataohjeet (SRO) Liikennevirasto on otettu käyttöön 1.6.2016, koskien turvallista työskentelyä sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräyksiä.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”

Turku-UKI-Yara -radan sähköistyshankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 21 miljoonaa euroa. Syy hankkeen nopea etenemiseen on ilmiselvästi Turun halu saada kemikaalikuljetukset ohittamaan kaupunki pysähtymättä, mikä lisää tavaraliikenteen turvallisuutta Turun keskustassa.

Sähköistystöiden lomassa Väylävirasto on tehnyt havaintoja radan kunnosta. – Ikävä kyllä meillä ei ole ollut rahaa itse radan perusparantamiseen ja joudumme sähköistämään heikkokuntoista rataa. Ehkä kymmenen vuoden sisällä pitää alkaa tätä rataakin kunnostaa, Pekka Rautoja pohtii yle uutisissa.

Sähkörata pienentää myös Yaran kuljetuskustannuksia, kun veturinvaihto poistuu ja suurin osa tavaraliikenteestä voidaan liikennöidä suoraan määränpäähän sähköveturilla. Toisaalta taas, tietäen sähköradan turvallisuusvaatimukset, Yara ei halua radan sähköistystä teollisuusalueelleen asti.

Sähköistysurakasta vastaa Väylävirasto ja urakoitsijana toimii Winco Oy.


Radan sähköistys on hyvä asia, mutta kaupungin keskustan ja ranta-alueen kehittäminen ja yhteiskäyttö hankaloituu

U:gille radan sähköistämisestä koituvaa hyötyä tulee pitkällä aikajänteellä varmasti ja dieselveturien katku ja saasteet jäävät ainakin historiaan ja liikennekin sujuu nopeammin, mutta haittojakin kohdistuu keskusta-alueen käytölle ja kehittämiselle. Ranta-alueen - johon on paljon panostettu - ja myös rannan ydinkeskustan yhteiskäyttö hankaloituu. – Kuntapäättäjien olisikin aika alkaa pähkäillä uuteen tilanteeseen toimivia vaihtoehtoja.

Maisemallisia menetyksiä tullee puuston osalta, ne lienee kuitenkin osin korjattavissa matalammilla pensasistutuksilla. Lisäksi myös turvallisuusperusteiset aidat saattavat hankaloittaa radan ylityksiä.

Teoriassa rata voitaisiin siirtää osin Laivanrakentajantietä myötäillen Yaran teollisuusalueelle kulkevaksi, mutta se olisi sen verran kallis investointi, että turha kuvitella sen toteutuvan, varsinkaan kun ei ole Turun ja Yaran paineita sitä vauhdittamassa.

Henkilöliikenteen avaamista kaupunkien välille sähköistys saattaa edesauttaa, mutta se olisi mahdollista kiskobussilla myös ilman sähköistystä. Vasta ratalinjan jatko pohjoiseen toisi lisämahdollisuuksia kehittää henkilöliikennettä ja raideliikennettä laajemminkin.

Ratasuunnitelmat pohjoiseen olivat aikoinaan liki toteuttamista vaille valmiita ja ne olisivat antaneet koko raideliikennesuunnitelmille toisen sisällön. Tällä hetkellä nuo suunnitelmat ovat hautautuneet syvällä arkistojen syövereihin odottamaan uutta tulemistaan, joka sekin varmasti raideliikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä ajatellen tulee joskus taas ajankohtaiseksi.

Turku-UKI-Yara ratatyöt alulle – Hepokarintien ylikulkusillan alta raiteita lasketaan

Radan sähköistys muuttaa Uudenkaupungin rantamaisemaa ja keskusta-alueen käyttöä

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 14.5.2019   (Päivitetty 16.5.2019)

Turku-Uusikaupunki-Yara -radan sähköistystyöt ovat alkaneet. Parhaillaan tehdään enemmän tilaa raiteita alentamalla kolmen ylikulkusillan alle Uudessakaupungissa, Maskussa ja Raisiossa. Yhden kohteen Uudenkaupungin Hepokarintien ylikulkusillan raiteet puretaan alusmaata louhitaan ja raide rakennetaan uudestaan. Sama on meneillään Maskun Seikeläntien ylikulkusillan ja Raision Pernontien ylikulkusillan kohdalla.


Parhaillaan U:gin Hepokarintien ylikulkusillan raiteetn on purettu, alusmaata louhitaan matalammaksi ja rataosa rakennetaan uudestaan. – Valmista pitää tulla reilussa viikossa, ei meille ole enempää annettu aikaa. Liikenteen pitää päästä pyörimään, sanoo projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta.

Välittömässä vaarassa joutua varotoimenpiteenä kaadettavien listalle on tämä koivurivi Kirkkokadun ja Rantakadun välisellä alueella, koska puut mahdollisesti kaatuessaan ulottuvat johdinlinjojen päälle

Sama vaara joutua varotoimenpiteenä kaadettavien listalle on myös tällä Sorvakon sillasta itään Myllykadulle asti ulottuvalla radanvarsipuustolla. Väyläviraston turvallisuusmitoitusten mukaan ne ovat liian lähellä sähköjohtimia, kaatumisriskin olemassaolo riittää perusteeksi.

U:gissakin Salmelle yli 80 asuntoa rakentanut Sisco poliisitutkinnassa

Avakka • 13.8.2019

Yleisradion MOT julkaisi tänään laajan selvityksen suomalaisen rakennusyhtiö Siscon toiminnasta. Myös poliisi tutkii Siscon toimia. Entiset työntekijät kertovat MOT:lle järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi. Asukkaat pelkäävät, että korjauskustannukset jäävät heidän kontolleen. Selvitys luettavissa täältä.

Uudessakaupungissa Sisco on rakentanut Salmen alueelle yli 80 asuntoa Aran korkotuella. Raportissa ei mainita Uuttakaupunkia ja eikä täällä ole myöskään vastaavi rikkeitä tapahtunut

Aktivointikeskus Puustin talolle uusi vesikatto

Avakka • teksti jakuva Ilmo Suikkanen • 15.8.2019

Tekninen lautakunta päätti toukokuun kokouksessaan antaa Aktivointikeskus Puustin talon vesikaton uusimisurakan Turun Pläkkipelti Oy:lle. Talo sijaitsee Ylisenkadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa ja muistetaan paremmin entisenä Raittiusseura Kasvin talona.

Tarjouksen mukainen kokonaishinta on 88.900 euroa (alv 0). Urakoitsijan valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Määräaikaan mennessä tarjouksen oli jättänyt kaksi urakoitsijaa.

Aktivointikeskus Puusti on kaupungin teknistenpalveluiden, terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden toimijoiden yhteenliittymä keskellä kaupunkia. Puustiin kuuluu Uudenkaupungin teknisentoimen kierrätyskeskus, sosiaalitoimen työpaja Väiski ja aikuisten vastaanotto Arvo sekä terveyspalveluiden päihde- ja mielenterveysyksikön alainen Puustintupa. Lisäksi talossa toimii Vakka-Suomen Mielenterveysseura.


Puutalojen rakentaminen Mältinkalliolle uhkaa viivästyä – käräjäoikeus asetetti pääurakoitsijan konkurssiin

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 20.8.2019

Ilkka-lehden uutisen mukaan Alavus Tilaelementit Oy on asetettu konkurssiin. Yhtiön takana on Keijo Ullakko. Alavus Tilaelementit Oy on yritys, jolle Keijo Ullakon osittain omistama Atico antoi Uudenkaupungin neljän puutalon rakentamisen pääurakoinnin.

Kokonaisuutena hanke on viivästynyt vuosia. Alun perin puolet taloista piti toteuttaa omistusasuntoina, mutta viime vuonna suunnitelma muuttui ja kaikki neljä aiottiin tehdä vuokrataloina.

Rakentaminen oli tarkoitus rahoittaa osin ARAn korkotukilainalla. Kunnallistekniikan rakentamisen jälkeen pohjatyöt Mältinkalliolla aloitettiin viime syksynä puuston kaadolla, minkä jälkeen kalliota on louhittu suuria määriä suunniteltujen neljän kerrostalon alueelta. Ensimmäisen talon perustukset on osin valettu (kuva).

Hanke on ollut pitkään vireillä. Alkuun puolet taloista piti toteuttaa omistusasuntoina, viime vuonna suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja taloista aiottiin tejdä vuokrataloja. Rakentaminen oli tarkoitus rahoittaa osin ARA:n korkotukilainalla.

Puutalojen rakentaminen Mältinkalliolle uhkaa viivästyä, voi vain arvailla kuinka pitkään. Alavus Tilaelementit Oy, Ate on asetettu konkurssiin. Pohjanmaan käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen maanantaina.

Yhtiön takana on Keijo Ullakko. Alavus Tilaelementit Oy, Ate on yritys, jolle Keijo Ullakon osittain omistama Atico antoi Uudenkaupungin neljän puutalon rakentamisen pääurkoinnin.

Koko kesän kasvaneet protesti- ja velkomustuomiot (protestilista.com) jo antoivat aavistella tapahtunutta. Odotettavissa on, että kyseiset listat vielä tuosta pitenevät

Protestit

  1. 15.04.2019 - 7671€ (Euler Hermes Europe S.A., Suomen sivuliike)

  2. 15.04.2019 - 31380€ (Euler Hermes Europe S.A., Suomen sivuliike)

Velkomustuomiot

  1. 08.07.2019 - 9573€ (Nostopalvelu J. Helaakoski Oy - Sim)

  2. 02.07.2019 - 13124€ (Lowell Suomi Oy)

  3. 02.07.2019 - 12975€ (Lowell Suomi Oy)

  4. 01.07.2019 - 7335€ (Koja Oy)

  5. 27.06.2019 - 14523€ (Lowell Suomi Oy)

  6. 20.06.2019 - 805€ (Hengitysliitto Ry)

  7. 19.06.2019 - 13388€ (Suomen Terveystalo Oy)

  8. 19.06.2019 - 10111€ (Rtv-Yhtymä Oy)

  9. 13.06.2019 - 5149€ (Sewatek Oy)

  10. 04.06.2019 - 30347€ (Siparila Oy)

  11. 29.05.2019 - 47856€ (Visma Ppg Oy)

  12. 15.05.2019 - 20220€ (Lowell Suomi Oy)

  13. 15.05.2019 - 2556€ (Lowell Suomi Oy)

  14. 15.05.2019 - 1932€ (Lowell Suomi Oy)

  15. 09.05.2019 - 19159€ (Sjöman Helsingin Nosturit Oy)

Myös Lehto Group Oyj vaikeuksissa

Uudenkaupungille tärkeä asuntorakentaminen on kokenut viivästymisiä aiheuttaneita vastoinkäymisiä tavan takaa, esim. myös Rantakadun kerrostaloa rakentava Lehto Group Oyj on ollut vaikeuksissa.

Kauppalehdessä 6.8.2019 Lehdon toimitusjohtaja Hannu Lehto arvioi yhtiönsä tilaa näin:

"Viime vuosien voimakas kasvu ja laajentuminen monella alueella samanaikaisesti ovat tuottaneet kuluvalle vuodelle tappioita. Muutamat kasvun aikana tehdyt liiketoimintapäätökset ja projektit ovat osoittautuneet vääriksi ja huonosti strategiaamme sopiviksi. Vaikka olemme jo tehneet korjaavia toimenpiteitä, niin tulosvaikutukset näkyvät vasta viiveellä.

Pääosa liiketoiminnastamme on tervettä ja kannattavaa ja perustuu strategisiin kilpailuetuihimme: suunnittelun johtamiseen, vakioituihin ratkaisuihin ja tehdasvalmistukseen. Niillä liiketoiminta-alueilla, jotka perustuvat strategisiin kilpailuetuihimme, on toiminta myös taloudellisesti tervettä. Näihin aiomme jatkossa selkeämmin keskittyä.

Toiselle vuosipuoliskolle odotamme selvää tuloskäännettä, kun pitkään kestäneet tappiolliset hankkeet saadaan päätökseen."

Mältinkallion talot oli tarkoitus rakentaa ARAn lainoittamina vuokrataloina. Rakennuttajana hankkeessa toimii Keijo Ullakko kumppaneineen. Pääurakoitsijaksi oli valittu Alavus Tilaelementit Oy, joka nyt on asetettu konkurssiin.

Ensimmäisen talon perustukset on osin valettu ja valtavat määrät Mältinkallioita louhittu. Puutalojen rakenta-minen Mältinkalliolle uhkaa nyt kuitenkin viivästyä. Alavus Tilaelementit Oy, Ate on asetettu konkurssiin. Pohjanmaan käräjäoikeus antoi asiasta päätöksen maanantaina.

Keijo Ullakko:

Uutta pääurkoitsijaa etsitään Suomesta ja Virosta

Avakka • 20.8.2019

Mältinkallion kerrostalohankkeen rakennuttajana toimiva Keijo Ullakko on myös itse pienellä osuudella Alavus Tilamentit Oy:n osakas. Hän kertoo Vakka-Suomen Sanomille, että uusi tehdas ajautui ikävään tilanteeseen jo keväällä.

– Onneksi Suomessa tekijöitä vielä on ja jos niissä ei kapasiteetti riitä, valmista-jia on myös Viron suunnassa, hän vihjaa.

Uutta pääurakoitsijaa ei ole vielä valittu, mutta Ullakko kertoo neuvotteluiden uuden pääurakoitsijan kanssa olevan jo loppusuoralla. Hän arvioi, että rakennus-hanke viivästyy parilla kuukaudella. – Tähän positiiviseen arvioon on tietysti syytä suhtautua pienellä varauksella.

Laitilan reagoi taas vuokra-asuntojen kysyntään

Vuokrakerrostaloa ollaan rakentamassa Laitilaan yhdessä Priima-yhtiöt Oy:n kanssa


Avakka • 22.8.2019


Laitilassa on kova tarve vuokra-asunnoille, joita ei juurikaan ole saatavilla. Viime vuosina Laitilan Talot Oy on toteuttanut useita vuokrakerrostalohankkeita. Asunnot on saatu vuokrattua eteenpäin ja asuntoreserviä ei ole jäänyt. Laitilan työpaikkaomavaraisuus on pitkään ollut yli sadan prosentin ja osin vuokra-asuntotilanteesta johtuen pendelöinti Laitilaan pitkienkin matkojen päästä on yleistä.


Muuttopotentiaalia Laitilaan on, mutta se ei konkretisoidu vapaiden vuokra-asuntojen puuttuessa.

Laitilan Talot Oy on viime vuosien kolmen kerrostalohankkeen myötä velkaantunut relusti, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia toteuttaa uusia hankkeita. Tilanteen korjaamiseksi kaupunki on selvittänyt eri rakennuttajatahojen kanssa keskusteluja mahdollisuutta vuokra-asuntojen rakentamiseksi.


Priima-yhtiöt Oy:n kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta, on kyseinen yritys esittänyt valmiutensa toteuttaa vuokrakerrostalohanke Laitilaan. Priima Oy on myös varannut Valkojärven alueen kerrostalorakentamiseen soveltuvat tontit. Esillä ollut hanke olisi mahdollista käynnistyä ensi keväänä.


Priima-yhtiöiden edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esille, että yhtiö haluaa sopimukseen maininnan siitä, että valmistuttuaan taloon riittää asukkaita. Tällä hetkellä asukkaiden saaminen ei tuottane vaikeuksia. Tulevaisuudesta ei kuitenkaan tiedä ja muuttoliike saattaa kääntyä myös negatiiviseksi. Laitilan Talot Oy:n vuokra-asuntokannasta on merkittävä osa sellaisessa kunnossa, että peruskorjaustoimenpiteiden toteuttaminen ei ole kannattavaa. Tälläisessä tapauksessa voitaisiin huonokuntoisista rakennuksista luopua ja ohjata vuokralaiset uudempiin asuntoihin. 


Laitilan Talot Oy:n hallitus on käsitellyt vuokratalohanketta kokouksessaan 25.6.2019 ja päättänyt, että se on valmis osaltaan jatkamaan keskusteluja Priima-yhtiöt Oy:n kanssa, edellyttäen, että varsinainen sopimus tuodaan vielä sen hyväjksyttäväksi, mikäli asia tulee koskemaan yhtiötä.


Kaupunginjohtaja esittää 26.8. kokoontuvalle hallituksellta, että neuvotteluja Priima-yhtiöt Oy:n kanssa jatketaan ja sopimusluonnos tuodaan erikseen hyväksyttäväksi.

Yaran Uudenkaupungin tehtaiden vuo-tuiset kuljetukset liki neljä miljoonaa tonnia – tuotannosta vientiin 85 %

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 27.12.2019

Yaran Uudenkaupungin tehtailla on neljä tuotantolaitosta – kaksi typpihappotehdasta ja kaksi lannoitetehdasta sekä voimalaitos. Tehtaiden päätuotteita ovat NPK-lannoitteet maatalouden käyttöön ja typpihappoa lannoitteiden raaka-aineeksi sekä teollisuuden käyttöön. Lisäksi tehtailla tuotetaan pieniä määriä kemikaaleja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin.


Tuotantokapasiteetti

Tehtaiden vuotuinen tuotantokapasiteetti muodostuu 1 300 000 tonnista lannoitteita sekä 500 000 tonnista typpihappoa.

Päätuotteiden lisäksi tuotannossa syntyy sivutuotteena energiaa, jota hyödynnetään monin eri tavoin. Typpihappotehtaiden prosessilämpöä hyödynnetään omalla voimalaitoksella, jossa tuotetaan höyryä lannoitetehtaille, sähköenergiaa omaan käyttöön ja kaukolämpöä sekä saaren rakennuksiin että kaupungin kaukolämpöverkkoon. 


Kuljetukset

Tuotteita ja raaka-aineita kuljetetaan rauta- ja maanteitse sekä laivoilla syväsataman kautta. Vuotuiset rautatiekuljetukset ovat 750 000 tonnia, maantiekuljetukset 550 000 tonnia ja laivakuljetukset 1 600 000 tonnia.

Uudenkaupungin lannoitteita toimitetaan sekä kotimaan tarpeisiin että noin 85 % vientiin.


Työllisyysvaikutus

Yara on Uudenkaupungin alueella merkittävä työnantaja. Yara Uudenkaupungin toimipaikka työllistää välittömästi noin 240 henkilöä ja välillisesti noin 900 henkilötyövuotta.

Välillinen työllisyysvaikutus perustuu KPMG:n tekemään mallinnukseen. Työllistysvaikutus kuvaa työllisyysvaikutusta, joka syntyy kun suoraan ja välillisesti työllistetyt ihmiset ostavat ansaitsemillaan rahoilla tuotteita ja palveluita.

Nelisenkymmentä vaunua, neljän veturin vetämänä, lähti perjantaina Yaralta ilmeisesti kohti Siperiaa. Tehtaan vuosittaiset rautatiekuljetukset ovat 750 000 tonnia.

Nykytila

Nykyisin Turun ja Uudenkaupungin välinen junaliikenne liikennöidään dieselvetureilla, koska sähköistetty rata loppuu Turun tavararatapihalle. Turun ratapihalla joudutaan vaihtamaan sähköveturi dieselveturiin, joka aiheuttaa vaarallisten aineiden kuljetusten osalta erillisen turvallisuus- ja ympäristöriskin.

Turun ja Uudenkaupungin Hangonsaaren välisen yksiraiteisen, sähköistämättömän rataosuuden pituus on noin 68 kilometriä. Rataosuuden tavaraliikenne oli vuonna 2016 noin 0,7 miljoonaa tonnia. Kuljetukset muodostuivat seuraavista kuljetusvirroista:

  1. fosforihapon, fluorihapon ja lannoitteiden kuljetukset Siilinjärveltä Uuteenkaupunkiin

  2. typpihapon ja lannoitteiden kuljetukset Uudestakaupungista Siilinjärvelle

  3. ammoniakin tuonti Vainikkalasta Uuteenkaupunkiin

  4. bulktavaroiden tuonti Vainikkalasta Uuteenkaupunkiin.


Hankkeen tavoitteet ja sisältö

Hanke sisältää Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari-rataosuuden sähköistyksen sekä pieniä siihen liittyviä ratatöitä. Raidepituus on noin 70 raidekilometriä, joka sisältää Mynämäen ratapihan molempien raiteiden ja Uudenkaupungin ratapihojen kahden eri raiteen sähköistykset.

Lisäksi hankkeeseen kuuluu Hangonsaaressa kohtausraiteen rakentaminen. Kohtausraide mahdollistaa sähkövetoisten junien joustavan toiminnan niin lähtevän kuin tulevankin liikenteen osalta.

Hankkeen tavoitteena on saavuttaa liikennöintikustannussäästöjä kaikissa rataosuuden kuljetuksissa ja pienentää ammoniakkikuljetuksiin liittyvää turvallisuus- ja ympäristöriskiä Turun ratapihalla. Rata tulee lähivuosina perusparantaa. Sähköistys on kuitenkin toteutettavissa ennen perusparannusta.


Hankkeen aikataulu

Hankkeen suunnittelu on aloitettu vuonna 2018. Sähköistys valmistuu vuoden 2021 lokakuuhun mennessä. Paalutus ja tolppien pystytys on jo käynnissä ja valmistuu aikaisemmin. Rata on avattavissa sähkövetoiselle liikenteelle 2021.


Hankkeen kustannukset

Laaditun kustannusselvityksen mukaan hankkeen sähköistyksen suunnittelu- ja rakentamiskustannukset ovat 21 miljoonaa euroa.

Uudessakaupungissa on käyty keskusteluja, kuinka paljon Rantakadun puustoa pitää sähköistystöiden vuoksi poistaa. Rautoja mukaan se nähdään vasta hankkeen loppuvaiheessa. Kun johtimet ja pylväät on rakennettu, on mahdollista arvioida minkä osan puusto on liian lähellä.

Uudenkaupungin radan sähköistys etenee. Sähköistys valmistuu vuoden 2021 lokakuuhun mennessä. Paalutus ja tolppien pystytys on jo käynnissä ja valmistuu aikaisemmin. Rata on avattavissa sähkövetoiselle liikenteelle 2021.

Se sisältää Turku–Uusikaupunki–Han-gonsaari -rataosuuden sähköistyksen sekä pieniä siihen liittyviä ratatöitä. Sähköistys pienentää kuljetuskustan-nuksia, kun veturinvaihto poistuu ja suurin osa tavaraliikenteestä voidaan liikennöidä suoraan määränpäähän sähköveturilla.

Sähköradan johdinpylväiden kiinnitystolppia upotetaan maahan parhaillaan U:gin kaupunginlahden rannan rataosuudelle.

Suurine pohjalaattoineen johdinpylvään maahan upotettva kiinnitystolppa on melkoinen järkäle.

Tanskalaisalus on ankkurissa Ahvenanmaan pohjoispuolella. KUVA VÄYLÄ-SIVUSTOLTA

U:gin radan sähköistys etenee – johdin-pylväiden tolppia asennetaan

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 29.1.2020

Pohjanmaalaisessa Isossakyrössä on yli 700 henkilöautoa tuhatta asukasta kohden. Kunta pitää kärkisijaa tilastossa, jossa Traficom on vertaillut henkilöautojen määrää suhteessa väestöön Manner-Suomessa.

(siirryt toiseen palveluun)

Kakkoseksi nousee satakuntalainen Säkylä: 651 autoa tuhatta asukasta kohden. Vakkasuomalaiset kunnat sijoittuivat tässä kisassa yllättävän korkealle, kolmantena on nimittäin Pyhäranta, viidentenä Vehmaa ja yhdeksäntenä Mynämäki (katso vertailutaulukko yllä).

Isokyrö on selvä ykkönen 718 auolla 1000 asukasta kohti, Pyhärannassa vastaava luku 651, Vehmaalla 628 ja Mynämäellä 620.

Oikeanpuoleisessa tilastossa on kymmenen autoistuneimman kunnan lista vuodelta 2010. Silloin listalla olivat täältä Pyhäranta kuudentena ja Vehmaa kymmenentenä. Vakka-Suomen kunnat ovat siis lisänneet osuuttaan tällä listalla. Mielenkiintoista on nähdä jatkuuka sama suuntaus yhä, kun sähköautot alkavat vallata markkinoita ja perinteisten bensiini- ja diesel-autojan kustannustaso tulee nousemaan.

Vähiten autoja 1000 asukasta kohti on tietysti suurissa kaupunkikeskuksissa lähimpänä niistä Turku, joka sijoitttu vertailussa kolmanneksi. Tällä listalla ei täkäläisiä maaseutukuntia näy. Kummajaisina tällaisista sielllä silti ovat Oulun eteläpuoliset kunnat Liminka ja Lumijoki.


Vehmaalainen Anttilan perhe tarvitsee viisi autoa

Vakkasuomalainen Vehmaa sijoittuu Traficomin tilastossa viidenneksi: vuonna 2018 kunnassa oli 628 autoa tuhatta asukasta kohden.

Vehmaalla asuvalla Anttilan perheellä on viisi autoa. Perheen nuoret ovat saaneet ajokortin erikoisluvalla jo 17-vuotiaina, kertoo yle uutisetArtturi Anttila opiskelee Uudessakaupungissa ja tarvitsee autoa, sillä bussipysäkille on kuuden kilometrin matka. Anni Anttila käy lukiota Mynämäessä.

– Kouluun on matkaa noin 14 kilometriä. Lisäksi käyn pelaamassa tennistä Turussa, koska siellä saan valmennusta.

Anni Anttila kertoo ajaneensa ennen ajokortin saamista kouluun mönkijällä.

– Nyt on mukavaa, kun on katto päällä. Talvella mönkijän kyydissä tuli kylmä.

Perheen äiti Katriina Rahikkala-Anttila käy töissä runsaan 30 kilometrin päässä Raisiossa, ja perheen isällä Jarkko Anttilallakin on liikkuva työ. Pihan viidestä autosta yhtä käyttää usein isoisä.

– Joskus on yritetty pärjätä tätä pienemmällä automäärällä, mutta silloin tulee ristikkäisyyksiä menoihin, kertoo Jarkko Anttila.


Työajat rajoittavat joukkoliikenteen käyttöä

Vehmaa on saanut viime vuosina asukkaita muun muassa Uudenkaupungin autotehtaan ansiosta. Vuoden 2018 lopussa kuntalaisia oli 2285.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kertoo yle uutisissa, että joukkoliikennettä on vähän. Uuteenkaupunkiin ja Turkuun pääsee jotenkin aamulla, ja illalla ehkä takaisin.

– Sinun on pakko omistaa henkilöauto, jos aiot liikkua täällä. Se ei ole mikään luksushyödyke, statussymboli, vaan arjen mahdollistaja, sanoo Koskinen.

Erikoiset työajat tekevät joukkoliikenteen hyödyntämisen kunnanjohtajan mielestä mahdottomaksi.

– Jos tekee vuorotyötä Uudessakaupungissa tai Turussa, liikkuminen julkisilla ei onnistu. Monet tekevät asiantuntijatyötä, jossa työajat vaihtelevat paljon. Harvalla työaika on enää seitsemästä neljään, Koskinen toteaa.

Varsinais-Suomessa, lähellä autotehdasta sijaitsee myös Pyhärannan kunta, joka nousee Traficomin tilastossa heti Säkylän jälkeen pronssisijalle: 650 autoa tuhatta asukasta kohden. Noin kahden tuhannen asukkaan Pyhäranta on levittäytynyt Säkylän tapaan laajalle alueelle.

Noin 7000 asukkaan Säkylästä pääsee Turun, Rauman ja Porin suuntaan linja-autolla monta kertaa päivässä. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan sekä kunnan että yritysten palveluja on Säkylän alueella kattavasti ja laajasti, mikä vähentää kulkemisen tarvetta.

– Vahvaa joukkoliikennettä ja nopeita yhteyksiä tarvitaan.

– Säkylän raideyhteys ei ole tällä hetkellä aktiivikäytössä, mutta toivomme muutaman kymmenen vuoden päästä nopeita raideyhteyksiä. Ne palvelisivat Suomen ainoan sokeritehtaan sekä Apetitin kuljetuksia ja työmatkaliikennettä, kunnanjohtaja sanoo.


Sähkö- tai kaasuautoja ei Vehmaalla näy

Traficomin mukaan vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten täyssähköautojen, ladattavien hybridien ja kaasuautojen suosio vaihtelee alueittain.

Vehmaan kunnanjohtaja Ari Koskinen kokee, että sähkö- tai kaasuautollakin pystyy ajamaan kunnassa. Uudessa hirsikoulussa on latausmahdollisuuksia, ja yleensä autoja ladataan kotona.

– Ladattavia hybridejä on näkynyt, mutta yhtään kaasu- tai sähköautoa en ole tainnut nähdä, kertoo Koskinen.

Säkylässä on aktiivinen Köyliön-Säkylän sähköyhtiö, joka on rakentanut latauspisteitä autoille. Yksi sellainen on Säkylässä markettien läheisyydessä.

– Kunnan viranhaltijajohdon ja luottamushenkilöiden keskusteluissa on jo punnittu sähköautojen hankkimista. Muutamat edistykselliset luottamushenkilöt jo näyttävätkin asiassa esimerkkiä, kertoo Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.

Vehmaan Ari Koskinen myöntää, että joskus häntä harmittaa ilmastonmuutokseen ja autoiluun liittyvä kirjoittelu. Hänen mielestään autokanta ei uudistu sitä vauhtia kuin liikenneministeriöstä tulleet viestit edellyttävät.

– Välillä tuntuu, että Helsingin Kalliossa tai syntymäkaupunkini Tampereen Kalevassa eletään jossakin kuplassa. Siellä pärjää varmasti ihan hyvin ilman autoa, mutta täällä ei. AIHEESTA ENEMMÄN

Pyhäranta, Vehmaa ja Mynämäki Vakka-Suomesta 10 Suomen autoistuneimman kunnan joukossa 

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 10.2.2020

Päivystävän meteorologi Antti Kokon mukaan märkä maaperä aiheuttaa sen, ettävaikuttaa niin, että puita kaatuu helposti myrskytuulessa.


Myrskyn yhteydessä merivesi nousi hyvin korkealle. Uudenkaupungin tasolla n. 130 senttiä yli normaalin.


Raumalla vastaava luku oli ennätys-mäiset 135 senttiä. Entinen vedenkorkeusennätys Raumalla oli vuodelta 2007, jolloin merivesi nousi +123 senttimetrin lukemiin.


Uudenkaupungin kaupunginlahti tulvi eräiden rantaravintoloiden terassien tasolle (katso kuva).


Odotettavissa on, että myrskyn men-tyä paljastuu paljon laiturivahinkoja.

La 22.2.20 klo 10: Sähköt poikki VSV:n alueelta 4039 taloudelta – Vesi tulvi rantavallien yli U:gin kaupunginlahdella

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • kuva Otto Oksa • 22.2.2020 • päivitetty 23.2.20 klo 8.10

Länsi tuuli voimistui lauantai-iltana myrskyksi ja katkoi sähköt yli neljältä tuhannelta taloudelta Vakk-Su-omen Voiman alueella. Ilmatieteenlaitoksen tietojen mukaan myrskypuuskat ylsivät noin 25 metriä sekun-nissa. Sähköt olivat VSV:n alueella poikki 4039 taloudelta – tänään aamulla sähköttä oli enää 171 taloutta.

Uudenkaupungin kaupunginlahdella tilanne näytti klo kymmenen tienoilla tältä. Uuden rantalaiturit ovat kokonaan veden alla ja kuvan ravintolan terassit ovat nekin kokonaan veden alla. Kuva: Otto Oksa

Ilmatieteenlaitos: yöllä maan lounaisosissa vaarallisen voimakkaita myrskytuulia  22.2.2020.      LUE...

Tautitapausten määrä vähentynyt hieman 

Puutiaisaivotulehdus on TBE-viruksen aiheuttama aivotulehdus, joka leviää puutiaisen pureman välityksellä. Vuonna 2019 kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 69 puutiaisaivotulehdustapausta. Raportoitujen tautitapausten määrä on vähentynyt hieman kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2018 rekisteriin ilmoitettiin 79 tapausta, ja vuonna 2017 tapauksia oli 82. 

Vuosien 2015–2019 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen laskennallinen ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein Paraisten kunnassa (53 tapausta 100 000 asukasta kohden).


Vuonna 2019 Paraisilta raportoitiin yhdeksän puutiaisaivotulehdustapausta. Muita korkean ilmaantuvuuden alueita olivat Simo (42/100 000) ja Kustavi (30/100 000) sekä Ahvenanmaa (28/100 000). Noin neljässä viidestä kunnasta ei ole todettu lainkaan TBE-tapauksia vuosien 2015–2019 aikana. 

”Kuntakohtaisen seurannan lisäksi THL seuraa tarkasti esimerkiksi kesämökkialueita, joiden väestöä on vaikea määrittää ja joilla laskennallinen ilmaantuvuus ei anna luotettavaa kuvaa paikallisesta riskistä. Rajattujen riskialueiden rokotussuosituksia harkitaan aina tapauskohtaisesti”, tutkija Sari Huusko sanoo. 


Tapausmäärät ja rokotussuositukset nyt interaktiivisella kartalla 

THL on julkaissut interaktiivisen kartan, jonka avulla puutiaisaivotulehdustapausten määriä ja ilmaantuvuuslukuja voidaan tarkastella tartuntapaikkakunnittain. Ahvenanmaan tiedot koskevat koko maakuntaa. Alueelliset tapausmäärät perustuvat vuosien 2015–2019 seurantatietoihin. 

Interaktiiviseen karttaan on merkitty lisäksi alueelliset rokotussuositukset.  Riskialueiden rokotussuositukset perustuvat ilmaantuvuuteen ja tapauskohtaiseen harkintaan. 


Kaikki tartunnat eivät johda aivotulehdukseen 

Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Oireet voivat olla kuumeilua, epämääräistä pahaa oloa ja sairauden tunnetta, jotka kestävät noin viikon. Valtaosa infektioista päättyy tähän. Noin vajaa kolmasosa sairastuneista saa varsinaisen aivotulehduksen noin viikon kuumeettoman jakson jälkeen. Aivotulehduksen hoito voi vaatia sairaalahoitoa ja aiheuttaa pitkäaikaisia neurologisia jälkioireita.  

Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee tänä vuonna Kustaviin, missä taudin ilmaantuvuus on noussut viiden seurantavuoden aikana joka vuosi. Rokotusohjelma laajenee myös Lohjalla. Viime vuonna rokotusohjelmaan lisättiin alueita Lohjanjärven lounaisosissa. Tänä vuonna siihen liitetään uusia osia Lohjanjärven saaristoaluetta.

 

Näiden lisäksi maksuttomia TBE-rokotuksia jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa sekä Raahen edustalla Preiskarin saaressa. 


”TBE-rokote on tarpeen vain riskialueilla. On hyvä muistaa, että rokote ei suojaa punkeilta eikä estä punkkia tarttumasta ihoon. Punkkien levittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, jota vastaan ei ole rokotetta. Perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa on tarpeen alueilla, joilla puutiaisia esiintyy erityisesti borrelioositartunnan estämisessä”, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Kustavi mukaan puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelman piiriin lisääntyneiden tautitapausten johdosta

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • kuva Otto Oksa • 22.2.2020 • päivitetty 23.2.20 klo 8.10

Korkean ilmaantuvuuden alueita olivat Simo (42/100 000) ja Kustavi (30/100 000) sekä Ahvenanmaa (28/100 000). Kustavi lisäksi myös uusia osia Lohjanjärven saaristosta tulee rokotusohjelman piirin. Noin neljässä viidestä kunnasta tautia ei ole todettu lainkaan. Esim. Uudessakaupungissa tautita-pauksia on aikavälillä 2015-2019 kaksi kappaletta

Täällä tautitapaukset sijaitsevat saaristolueella.

Aluehallintovirastolta rahaa liikunta-paikkarakentamiseen – myös U:gin skeittialueen rakentamiseen avustusta

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.7.2020  


Vakka-Suomen alueella Maskuun, Naantaliin, Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin myönnettiin Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimesta valtionavustuksia liikuntapaikkarakentamiseen.

Uudenkaupungin kaupunki sai uuden pumptrack- ja skeittialueen rakentamiseen Kaupunginlahden itäpäähän 101 000 euroa. Maskun kunnalle myönnettiin Kurittulan lähiliikuntapaikkahankkeeseen 84 000 euroa, Kustavin kunnalle Kivimaan koulun lähiliikuntapaikkaan 45 500 euroa ja Naantalin kaupungille 78 000 euroa Maijamäen koulun, Naantalin lukion ja Naantalin liikuntahallin alueelle rakennettavaan lähiliikuntapaikkaan.

Uudenkaupungin kaupunki sai suunnitellun pumptrack- ja skeittialueen rakentamiseen Kaupunginlahden itäpäähän 101 000 euron avustuksen Lounais-Suomen aluehallintovirastolta.

U:gin Yaran satamaan tulleessa ammoniakkilastia kuljettaneessa norjalaisalus Naumassa 12 korona-tartunnan saanutta – yksi viedään lääkärin-tarkastukseen, muut eivät poistu laivasta

Avakka • teksti Ilmo Suikkanen • 7.8.2020 klo 10.15 • Päivitetty 7.8.20 klo 12.50 ja klo 16.30

Uudenkaupungin Yaran sataman edustalle tänään saapuneen norjalaisen rahtilaivan kyydissä on 12 koronatartunnan saanutta. Laivan tultua satamaan Yara Suomen mukaan tartunnan saaneista yksi laivan miehistön jäsen toimitetaan ambulanssilla Uudenkaupungin terveyskeskukseen lääkäriin tutkimuksiin.

Uudenkaupungin avoterveydenhuollon ylilääkäri Minna Helenius kertoo Turun Sanomissa, että terveydenhuoltoa on informoitu asiasta. Hänen mukaansa tilanne on viranomaisten hallinnassa. Terveydenhuolto reagoi tarpeen vaatiessa.

Laivan muu miehistö ei poistu laivasta. Sitä minne lääkäriin viety ja ensi apua saanut sijoitetaan ei vielä tiedetä.

Ammoniakkilastissa Virosta Uuteenkaupunkiin matkalla olevan Yara Nauma -rahtialuksen kyydissä on 12 koronavirukseen sairastunutta miehistön jäsentä. Laivalla on yhteensä 21 miehistön jäsentä, joista 14 on sairastunut. Kaksi sairastunutta jäi Viroon hoitoon.

Yara Suomen toimitusjohtaja Tommi Hevonoja toteaa yle uutisissa, että rahti puretaan siten ettei laivaan mene Yaran henkilökunnasta kuin yksi henkilö, joka on suojattu suojavälineillä tartuntavaaran välttämiseksi. Laiva jatkaa matkaansa heti purun päätyttyä. Sairastuneet ovat hyvässä kunnossa. Miehistön jäsenten koronavirustestit tehtiin Virossa.

Aikaisemmin uutisoitiin, että miehistö olisi jäämässä karanteeniin Uuteenkaupunkiin, mutta Yaralta aamulla saadun uuden tiedon mukaan miehistö jatkaa matkaa laivan mukana. Kohde, jonne laiva jatkaa matkaansa, ei Yaran johdon kertoman mukaan ole tiedossa.



Ammoniakkilastissa Virosta Uuteenkaupunkiin matkalla olevan Yara Nauma -rahtialuksen kyydissä on 12 koronavirukseen sairastunutta miehistön jäsentä. Laivalla on yhteensä 21 miehistön jäsentä, joista 14 on sairastunut. Kaksi sairastunutta jäi Viroon hoitoon.

Klo 12.50 satamahinaaja Hurtig kääntämässä Yara Nauma-alusta Yaran satamalaituriin (kuvakaappaus MarineTraffic).

Aluehallintovirastolta rahaa liikunta-paikkarakentamiseen – myös U:gin skeittialueen rakentamiseen avustusta

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 15.8.2020  


Vakka-Suomen alueella Maskuun, Naantaliin, Kustaviin ja Uuteenkaupunkiin myönnettiin Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimesta valtionavustuksia liikuntapaikkarakentamiseen.

Uudenkaupungin kaupunki sai uuden pumptrack- ja skeittialueen rakentamiseen Kaupunginlahden itäpäähän 101 000 euroa. Maskun kunnalle myönnettiin Kurittulan lähiliikuntapaikkahankkeeseen 84 000 euroa, Kustavin kunnalle Kivimaan koulun lähiliikuntapaikkaan 45 500 euroa ja Naantalin kaupungille 78 000 euroa Maijamäen koulun, Naantalin lukion ja Naantalin liikuntahallin alueelle rakennettavaan lähiliikuntapaikkaan.

Uudenkaupungin Alisenkadun katu-suunnitelmaehdotus välille Koulukatu-Liljalaaksonkatu on valmistunut

Avakka • 9.9.2020

Alisellekadulle laadittu katusuunnitelma välille Liljalaaksonkatu-Koulukatu on edennyt ehdotusvaiheeseen. Katuosuudesta suunnitellaan kävelypainotteista hidaskatua, jossa kaikki tienkäyttäjäryhmät liikkuvat kadulla samassa tasossa. Ajoneuvoliikenne pysyy edelleen yksisuuntaisena (idästä länteen) ja polkupyörillä ajatetaan jatkossakin molempiin suuntiin.

Katusuunnitelmaehdotus pidetään nähtävillä 10.9. – 12.10.2020 välisen ajan.

Suunnitelma-asiakirjoihin voi lähemmin tutustua internetsivuilla Katusuunnitelmat

Virallinen kuulutus on luettavissa sivuilla Ilmoitustaulu ja kuulutukset

Ajoneuvoliikenne kadulla pysyy edelleen yksisuuntaisena ja polkupyörillä ajatetaan molempiin suuntiin.

U:gin keskusta-alueen radanvarsi-puista pylväshaapariville kaatotuomio sähköradan tieltä – ja lisää kaatuu vielä

Avakka • Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 9.10.2020

Turku-Uusikaupunki-junaradan sähköistysurakan alta on päätertty kaataa myös Pakkahuoneelta länteen olevista pylväshaapariveistä toinen, joka sijoittuu radan ja Pakkahuoneenkujan väliin, kertoo kaupunginpuutarhuri Saija Peltola Uudenkaupungin Sanomissa. Ja lisää on luvassa...

– Kävimme urakoitsijan ja kaupunginarkkitehdin kanssa katsastamassa haapojen tilannetta ja silloin sattui tuulemaan mereltä päin. Huomasimme, että vaikka haavoista karsittaisiin puolet pois, niin silti tuuli painaisi oksia lähelle radan sählöpylväiden johtoja. Pakkahuoneenkujan ja rannan välissä olevat haavat jätetään pystyyn, kertoo Peltola.

Junaradan ja Pakkahuoneenkujan väliin on tarkoitus miettiä myöhemmin joku elementti, joka elävöittää rantaa. Se, onko kyseessä esimerkiksi istutukset, valopylväät vai jokin muu tehokeino, selviää myöhemmin, sanoo Saija Peltola.

Samalla päätettiin, että Rantakadun puolella olevat saarnipuut kaadetaan. – Lisää kaatoja mitä todennäköisimmin on luvassa, kun Väyläviraston turvallisuusmitoitusten mukaisia määräyksiä aletaan lyödä lukkoon.

Jo puolitoista vuotta sitten Avakka uutisoi aiheeseen liittyen:

“Turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi vuoksi radan ympäristö on raivattu puista ja pensaista. Puhtaana pidettävä suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle radasta.

– Viime vuosina olemme päässeet aika usein julkisuuteen, kun junaliikenne katkeaa sen takia, että puita on kaatunut radalle. Olemme tehostaneet huomattavasti ratavarsien raivausta ja yritämme ennaltaehkäistä liikennekatkoja ja vaaratilanteita, sanoo projektipäällikkö Pekka Rautoja Väylävirastosta.”

Suuntaa antavat myös sähkörataohjeet (SRO) Liikennevirasto on otettu käyttöön 1.6.2016, koskien turvallista työskentelyä sähköradalla ja sen välittömässä läheisyydessä.

Sähköradan sähkölaitteiston rakentamisessa, muuttamisessa ja korjaamisessa sekä käyttämisessä ja hoitamisessa on lisäksi noudatettava voimassa olevaa sähköturvallisuuslakia ja sähköturvallisuusasetusta, valtioneuvoston ja kauppa- ja teollisuus- ministeriön päätöksiä, Liikenteen turvallisuusviraston (TRAFI) määräyksiä, Turvatekniikan keskuksen (TUKES) ja Liikenneviraston ohjeita, sähköturvallisuutta koskevia SFS-standardeja sekä Työturvallisuusmääräyksiä.

Uudenkaupungin radan sähköistämistä ajatellen kannattaa ennakkoon ottaa huomioon esim. katkenneesta johtimesta aiheutuva vaara (sivu 19/3.6:

”Jos ratajohdon johdin on katkennut ja pudonnut maahan, myös maassa saattaa esiintyä vaarallinen jännite, ns. askeljännite. Vaarallisen alueen katsotaan ulottuvan vähintään 20 m päähän pudonneesta johtimesta. Johtimen lähelle ei sen vuoksi saa mennä, vaan katkenneesta johtimesta on toimitettava välittömästi tieto käyttökeskukseen.

Johtimen korjaamiseen saa ryhtyä vasta sitten, kun ko. ratajohdon osa on erotettu jännitteestä ja työmaadoitettu (ks. kohta 4) ja korjaustyön aloittamiseen on saatu liikenteenohjaajalta lupa.”


Alus on ankkuroitu Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Miehistö yrittää korjata vioittunutta konetta, mutta myös hinaukseen on varauduttu, kertoo yle uutiset.

Uuteenkaupunkiin matkalla ollut Rahtialus on jumissa merellä Ahvenanmaan pohjoispuolella konevian takia. Vika alkoi maanantain ja tiistain välisenä yönä. Aluksen miehistö aloitti korjaustyöt aluksen ajelehtiessa.

Tanskasta Suomeen matkalla ollut alus on ankkuroitunut ja se odottaa nyt hinausta, mikäli konevikaa ei saada korjattua.

Merivartiosto ja aluksen kuusihenkinen miehistö päättivät yhdessä ankkuroinnista, kun vikaa ei saatu korjattua.

Merivartioston mukaan vastaavat koneviat eivät ole poikkeuksellisia. Useimmiten tilanne hoituu miehistön omalla korjauksella, mutta huollon ajan pääkone täytyy pysäyttää, mikä johtaa ajelehtimiseen.

Sää merialueella on hyvä, eikä välitöntä vaaraa ole.

Tanskasta Uuteenkaupunkiin matkalla ollut rahtilaiva sai kone-vian Ahvenanmaalla – konetta korjataan, ei välitöntä vaaraa    

Avakka • 20.10.2020                                                    

Rakennustyöt alulle kaupunginlahden perukassa

Uusikaupunki saa Suomen suurimman skeittipuiston

Avakka • 3.11.2020

Skeittipuiston rakennustyöt alkoivat tiistaina kaupunginlahden perukassa. Skeittipuisto ja sen yhteyteen tuleva pumptrack -rata rakennetaan senioripuiston ja junaradan väliselle alueelle.

– Keskelle aluetta tulee betoninen skeittiparkki, jota ympäröi pump track -rata. Skeittiparkki on kooltaan 300 neliömetriä ja pumptrack -radan kooksi tulee noin 800 neliömetriä. Rata-alue on siis kooltaan Suomen suurin, alueen rakentamisesta ja suunnittelusta vastaavan Trail It Oy:n projektipäällikkö Juhana Koivisto kertoo Uudenkaupungin Sanomissa.

Skeittipuiston pohjatyöt on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana ja betonirakenteet asvaltointitöineen valmistuvat keväällä, kun lämpötila on jälleen jatkuvasti yli 15 astetta. Käyttökunnossa skeittipuisto on kesäkuun loppuun mennessä.

Puiston kokonaisbudjetti on 350 000 euroa. Se ei ole Suomen mittakaavassa suuri summa, mutta sillä saa silti Uuteenkaupunkiin poikkeuksellisen laajan skeittipuiston. Aluehallintovirasto on myöntänyt Uudenkaupungin pumptrack- ja skeittialueen hankkeelle 101 000 euroa valtionavustusta. Varat on myönnetty veikkausvoittovaroista.

Puiston pohjarakenteet tekee uusikaupunkilainen Maisemarakennus Viitanen Oy.

Idea skeittipuistosta tuli nuorilta kaupunkilaisilta. He keräsivät vuonna 2019 yli 400 nimen adressin, jossa ehdotettiin skeittipuistoa kaupunkiin, kertoo Uudenkaupungin liikuntapalveluista vastaava Heidi Vuori, joka on tyytyväinen skeittiradan suunnitelmiin ja sijaintiin. Skeittipuisto on jatkumona koko perheen liikunta-alueelle.

Skeittipuisto on jatkumona koko perheen liikunta-alueelle. Vuori lupaa järjestää vielä lähiaikoina puiston käyttäjille suunnittelupalaverin, jossa on mahdollista vaikuttaa skeittipuiston mäkien korkeuksiin ja mutkien jyrkkyyksiin.

– Omaehtoinen liikkuminen on tulevaisuuden juttu. Kaupunkilaisten suunnittelemat paikat kannustavat viettämään aikaa sellaisin tavoin, joita ei välttämättä edes pidetä liikuntana. Skeittaamisessa kehonhallinta ja koordinaatio kehittyvät hauskanpidon ohella, Heidi Vuori painottaa.

Skeittipuiston pohjatyöt on tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana ja betonirakenteet asvaltointitöineen valmistuvat keväällä, kun lämpötila on jälleen jatkuvasti yli 15 astetta. Käyttökunnossa skeittipuiston on tarkoitus kesäkuun loppuun mennessä.

Katoavaa kaupunkimiljöötä... Tämä lähin pylväshaaparivi radan ja Rantakadun välissä on jo saanut kaatotuomion sähköradan tieltä ja muun puuston osalta lisää on luvassa koko keskusta-alueen mitalta.