Olkiluodon ydinjäteluola altis maanjäristyksille

YLE satakunta 19.4. klo 12:28                                LUE LISÄÄ...

Greenpeace muistuttaa hallitusta Olkiluoto 3:n kustannuksista kolmimetrisellä näyttötaululla 20.4.10                                LUE LISÄÄ...

Radikaali arvio professorilta:

Lisäydinvoimaa ei välttämättä tarvita lainkaan

       MTV3 21.04.2010 08:04                                   LUE LISÄÄ...

Risupaketti poliittista ydinvoimateatteria

Greenpeace huhtikuu 21, 2010                            LUE LISÄÄ...

Ydinvoimalat Olkiluotoon ja Pyhäjoelle tai Simoon

YLE Uutiset päivitetty tänään klo 20:45                      LUE LISÄÄ...

Hallitus haluaa Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan

Greenpeace huhtikuu 21, 2010                       LUE LISÄÄ...

Hallituksen ydinvoimapäätös ei edistä kestävää energiantuotantoa WWF 21.4.2010  Lue

Suomesta maailman suurin ydinjätteen tuottaja

Suurenna kuvaa

Uusiutuvien tukipaketista tulikin ydinvoimapäätös sll  21.4.2010

Venla Virkamäki Luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava LUE LISÄÄ...

Suomalaiset ovat yhä nihkeitä uusille ydinreaktoreille

YLE Uutiset tänään klo 08:02                        LUE LISÄÄ...

Aktivistit kiipesivät taas Olkiluodon nosturiin

HS 29.3.2010 6:45                                           LUE LISÄÄ...

Ydinvoimayhtiö pilaa työntekijöidensä terveyden

YLE Uutiset 29.3.10 klo 06:21                          LUE LISÄÄ...

"Ydinvoiman lisärakentaminen lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä"

ILMASTOUUTISIA 30.03.2010 21:27                      LUE LISÄÄ...

Maaperän ja peruskallion lämpö on myös uusiutuvaa energiaa

Aluesanomat 20.4.10                                                    LUE LISÄÄ...

Ilmastotavoitteen hintalappu romahti - Suomi ei vieläkään osta

GP April 28, 2010                                                LUE LISÄÄ...

Pekkarisen ilmastopuppu

GP April 23, 2010                                                LUE LISÄÄ...

Vedestä vetyä entistä tehokkaammin

YLE Tiede 29.4.10                                                        LUE LISÄÄ...

TIETOA URAANIKAIVOSTOIMINNASTA

Ranua rescue                             Lue lisää...

Arevan toiminta Nigerissä epäilyttää

KU 27.4.10                                                    LUE LISÄÄ...

EU patistaa Suomea energiansäästöön

YLE Uutiset 6.5.10 klo 08:53                LUE LISÄÄ...

Viljapohjainen bioetanolitehdas sijoittumassa Hangon saareen  Avakka 7.5.10 klo 9.00 päivitys klo 13.00

Uuteenkaupunkiin suunniteltu rehu- ja bioetanolitehdas käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista viljaa. Pääraaka-ainetta eli viljaa on saatavilla lähialueelta. Sen ylituotannosta suurin osa tapahtuu Lounais-Suomessa. Tehdas sijoittuisi Yaran tehtaiden yhteyteen Hangon saarelle. Hankkeen investoinnit ovat 50–70 miljoonaa euroa, työllistävä vaikutus 50-70 henkeä ja tehdas käynnistetään v. 2012.


Tietojen mukaan laitos tuottaisi liikennepolttoainetta, ja sen toiminnassa hyödynnettäisiin kaupungin olemassa olevaa teollisuutta Tehdashanke liittyy Uudenkaupungin ”Kohti hiilineutraalia kuntaa” -hankkeeseen.

Länsi-Suomen tietojen mukaan etanolin raaka-aineena käytettäisiin ohraa, vehnää tai sokerijuurikkaan jätettä. Etanolin sivutuotteena syntyisi sioille ja siipikarjoille sopivaa valkuaisrehua. Etanolin valmistuksen vaatima lämpöenergia saataisiin kaupungin olemassa olevan teollisuuden hukkalämmöstä, erityisesti Yaran lannoitetehtaalta.

– Etsimme nopealla aikataululla yhteistyökumppaneita ja selvitämme investointimahdollisuuksia, kertoo Turun Sanomissa kaupunginjohtaja Kari Koski.

Tehtaan työllistävä vaikutus 30–50 henkilöä sen on tarkoitus olla käynnissä vuonna 2012. Toisen mahdollisen etanolitehtaan sijoituspaikka on todennäköisesti Altian tehdasalueella Koskenkorvassa Pohjanmaalla.

Kuva: Yara

Isomäki: Ydinjätteiden loppusijoitus kiinnostaa tulevaisuuden Hitlereitä

YLE Satakunta 11.5.10 klo 16:46                        LUE LISÄÄ...

Arviot Meksikonlahden öljyvuodosta kasvaneet hurjiksi

YLE Uutiset 15.5.10 klo 16:00                            LUE LISÄÄ...

Sähkönkulutusennusteilla kikkailu peittelee ydinsähkön vientiä

Greenpeace toukokuu 18, 2010        LUE LISÄÄ...

Hallituksen risupaketissa noin sadan miljoonan euron laskuvirhe

Greenpeace toukokuu 11, 2010        LUE LISÄÄ...

Suomalaisinnovaatio - energitalo 

      MTV3 21.05.2010 21:12                       LUE LISÄÄ...

LED-lamppu valaisee pian kadut

YLE Turku 3.6.10 klo 16:50                            LUE...

Kasvukritiikkipiknik veti myös ikäihmisiä

YLE Uutiset 6.6.10 klo 21:08                            LUE...

Vehnäetanoli ei vielä kestävä ratkaisu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

AS Olli Haapala 11.6.10                                LUE...

Tiedeakatemia hyökkää turpeen energiakäyttöä vastaan

YLE Uutiset 17.6.10 klo 06:30                                                                                        LUE...

Ministeriö kaunistelee lukuja, haluaa viljasta etanolia

Kristiina Toivanen AL 28.06.2010 - 13:46                         LUE...

Ydinvoimayhtiöt tyrmäävät perääntymisväitteet

YLE uutiset 56.7.10 klo 11:09                                                                                LUE...

Hiilineutraali yritys Suomessa harvinaisuus

YLE Talous 5.7.10 klo 17:03                           LUE...

EU kieltää laittoman puun

heinäkuu 07, 2010                                        LUE...

Muovipussi maksaa, jotta maailma pelastuisi YLE Satakunta 8.7.10 klo 11:04           LUE...

Huuhaa-tiede hirvittää tutkijoita

YLE tiede ja tekniikka 26.7.10 klo 21:36                LUE...

Mökin jätevedet voi puhdistaa ilman kalliita laitteita

YLE uutiset 27.7.10  klo 13:17                            LUE...

Eurooppa voi siirtyä uusiutuvaan energiaan 40 vuodessa

GP heinäkuu 09, 2010                                                   LUE...

NÄILLÄ SOITAT HALVIMMALLA

Matkapuhelinliittymiä myydään nyt pilkkahintaan.

IL Keskiviikko 4.8.2010 klo 14.12                                                                                    LUE...

Vety-Panda suojelee luontoa

IL 16.8.2010 klo 12.05                                LUE...

Maailman luonnonvarat käytetty tältä vuodelta Onnellisen elämän tavoittelu tukee kestävää luonnonvarojen käyttöä

WWF 20.8.10 klo 12:09                                            LUE...

Think-sähköautot kuljettavat puhtaalla tuulivoimalla 1.9.2010 klo 11:00        LUE...

Fosforia voisi imeä luonnosta 20 kertaa tehokkaammin

YLE Luonto ja ympäristö 9.9.10 klo 14:36                   LUE...

Satoja tuulimyllyjä suunnitteilla lounaisrannikolle

YLE Satakunta 14.9.10 klo 18:14                    LUE...

Ledien valoisat näkymät toivat Lumi Groupille tunnustusta

YLE Turku 14.9.10 klo 14:38                         LUE...

Hallitus hyväksyi sähkön takuuhinnan

YLE Uutiset klo 15:41                                   LUE...

Kiinnostus omaan tuulivoimaan kasvaa

YLE Oulu 23.9.10 klo 06:27                            LUE...

Talouskasvun kriitikot koolla Helsingissä

TA Reijo Rinne – 04.10.2010    LUE

Öljyn ja kapitalismin vuosisadan rakkaustarina

TA Tiina Sandberg – 18.08.2010                    LUE...

Marraskuun alussa nopeudet tuplaantuvat VSP:n asiakkailla

Aluesanomat 6.10.2010                                                                                        LUE...

Satelliitti seuraa kotkien lentoja tuulimyllyalueilla

Vakka 11.10.10                                                            LUE...

Vakka-Suomen Voima Haminan tuulipuistoon

YLE Turku 13.10.10  klo 09:28                                    LUE...

Tuulivoimalat kannattavia ennustettua nopeammin

Turun Sanomat 14.10.10 klo 07:15                            LUE...

Professori: Mobiililaajakaistojen hinnat nousevat

YLE Uutiset 20.10.10 klo 13:11                    LUE...

Kunnissa hukattu miljardeja tehottomaan tietotekniikkaan

YLE Uutiset 16.11.10 klo 14:17                     LUE...

HINKU-hankeen ensimmäisen vaiheen tavoite saavutettu:

Uudenkaupungin päästövähennykset

14 %, Mynämäellä 3 %


HINKU-hankkeen toinen vaihe jatkuu vuoden 2012 loppuun TEKESin, yritysten ja Suomen ympäristökeskuksen rahoituksella. Tarkoituksena on jatkaa konkreettisia toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi, lisätä yhteistyötä järjestöjen ja neuvontaverkostojen kanssa, levittää HINKUssa syntyneitä työkaluja, tietoa ja käytäntöjä muihin kuntiin sekä syventää yhteistyötä vastaavien ulkomaalaisten kokeiluhankkeiden kanssa. 

Kaikki kunnat, Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki, ovat sitoutuneet jatkamaan hiilineutraalisuuden tavoittelemista ja viemään asiaa entistä systemaattisemmin eteenpäin. Toimenpiteisiin on ryhdytty ja ”vähennyspotentiaali” suuri. Kunnat näkevät, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet tarjoavat mahdollisuuksia kunnan elinvoimaisuuden vahvistumiselle Positiivista on, että hanke on löydetty myös kansainvälisesti

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)

Ensimmäisen vaiheen tulosten esittely, hankkeen vetäjä professori Jyri Seppälä   LUE...

Ulla  Ala-Ketola Suomen ympäristökeskus SYKE

 

Viiden kunnan kokemukset osoittavat:

hiilineutraali kunta ei ole utopiaa


Kaksi vuotta sitten viisi kuntaa ryhtyi pioneereiksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja sovittua aikataulua nopeammin. Kahdessa vuodessa kunnissa on tehty yli 70 energiatehokkuuteen, energian säästämiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä ympäristömyötäisiin investointeihin liittyvää toimenpidettä. Yli 60 toimenpidettä on suunnitteilla.

Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -hankkeessa mukana olevissa kunnissa Kuhmoisissa, Mynämäellä, Padasjoella, Parikkalassa ja Uudessakaupungissa päästöjä ryhdyttiin vähentämään välittömästi ja konkreettisesti. HINKU-kuntien tavoitteena on saavuttaa vähintään 80 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusikaupunki on ottanut tavoitteessa etunojan: 30 prosentin päästövähennys vuoteen 2012 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Hanke osoittaa, että tavoitteeseen voidaan päästä nykyteknologialla ja energian nykyhinnalla. Karkean arvion perusteella noin kolmasosa tavoitteesta voidaan saavuttaa energiatehokkuutta lisäämällä ja loput tavoitteesta voidaan toteuttaa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvalla energialla.


Kaukolämpöä keskustataajamiin

Kuntien keskustataajamien uusiutuvaan energiaan perustuvat kaukolämpöratkaisut ovat olleet nopein tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kunnissa on myös suuria mahdollisuuksia uusiutuvan energian käytön lisäämiseen oman alueen resursseja hyödyntämällä sekä energian säästämiseen mm. kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla. Esimerkiksi Parikkalassa yksin siirtyminen öljylämmityksestä puupellettiin koulurakennuksessa vähensi kunnan rakennusten kokonaispäästöjä noin 2,5 prosentilla. Investoinnin takaisinmaksuaika oli alle 3 vuotta. HINKU-kunnissa ollaan aloitettu käytäntö, jossa kunnan päästövähennystoimenpiteet sisällytetään investointiohjelmaan ja osaksi kunnan talousarviota. 

Kunnat toimivat esimerkkinä ja toiminnan mahdollistajana kansalaisille ja elinkeinoelämälle. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen nähdään sijoituskohteena, uusiutuvien energialähteiden ja ilmastomyötäisen teknologian käytön koetaan antavan uusia mahdollisuuksia ja parantavan työllisyyttä. Esimerkiksi Mynämäki on sisällyttänyt uusiutuvien energialähteiden edistämisen osaksi kaavoitusprosessia.


Kunta, kuntalaiset, elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset yhteistyössä

HINKU-hankkeen erityisyys on se, että päästövähennystavoitteeseen pyritään kunnan, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Suomen ympäristökeskus ja laaja asiantuntijaverkosto muista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä tukee työtä ja antaa asiantuntija-apua. Toimet, joita on aikaisemmin tehty toisista irrallaan ja yksin, nähdään nyt osana laajempaa kokonaisuutta ja yhteistä tavoitetta.

"Uudessakaupungissa kannustava ilmapiiri houkuttelee uusia yrityksiä kaupunkiin ja yhteistyöhön, mikä luo uusia työpaikkoja. Ympäristömyönteisyys nähdään kilpailuvalttina, joka kannustaa yrityksiä investoimaan ilmastotekoihin", HINKU-hankkeen vetäjä professori Jyri Seppälä sanoo. Merkittävimpiä yksityissektorin toimenpiteitä HINKU:n aikana on Uudessakaupungissa Yaran lannoitetehtaan investointi katalyyttiteknologiaan, joka vähensi noin 90 prosenttia tehtaan kasvihuonekaasupäästöjä. Toinen merkittävä avaus on ollut Sybimar Oy:n kehittämä suljetun kierron energiaratkaisu, jossa ravinteet, vesi ja hiilidioksidi hyödynnetään energian- ja elintarvikkeiden tuotannossa.

–Toteutuneet päästövähennykset 2008-2010 22800 tn = 14 %, toteaa kaupunginjohtaja Kari Koski esitellessään Uudenkaupungin merkittävimpiä tähänastisia tuloksia HINKU-seminaarissa Helsingissä 6.10.2010.


Vuoteen 2016 mennessä Suunnitelmat  edellyttävät

päästöjen vähenemää 2007 tasosta energian osalta n.18 %, uusiutuvan energian tuotannon ja energiatehokkuuden sekä ympäristöä säästävien tuotteiden n. 40%:n lisäystä. CO2 päästöt pienenevät yli 50%. Tavoite 2020 edellyttää CO2 ekv –85% (ilman Yaraa). Tehdyt päätökset toteutettavista muutoksista jotka ovat toteutuksessa, korostaa Koski.


Hankkeen onnistuminen edellyttää tavoitteiden asettamista, kattavan kumulatiivisen laskennan toteuttamista, säännöllisiä kokoontumisia:

– SYKKEEN kokoukset

– Kaupungin avainhenkilöt

Jatkuva yhteydenpitoa:

– Yritysten ja kaupungin välillä

– Kansalliset hankkeessa mukana olevien alan toimijoiden kanssa.

                                                    LUE...

Kaupunginjohtaja Kari Koski:

Tavoitteet ovat toteutettavissa Uudenkaupungin osalta

Aurinkovoimaa säilöön nestepatterilla

Tekniikka ja talous 22.11.10                                LUE...

HOK-Elanto jättäytyy pois Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta

Tiedonantaja – 01.12.2010               LUE...

Tarina Euroopan vihreimmästä kaupungista - Växjöstä       LUE...

IEA: Öljyn käyttö käy maailmalle yhä kalliimmaksi

                                                            LUE...

Volkswagenin uusi 0,9 l/100km kuluttava auto

Automerkit.fi  25.01.2011 20:30                                                    LUE...

Mitä on ekosolidaarinen verotus?

Tiedonantaja Marko Korvela – 12.02.2011                 LUE...

Selvityksen Vakka-Suomeen sijoittuvat tuulivoimapuistoalueet

Karttapohja

V-S liitto

Vakka-Suomen Voima mukaan norjalaiseen pienvesivoimayhtiöön

Aluesanomat 20.3.11                                            LUE...

NEAPO toimittaa Vantaalle kolme kerrostaloa

21.03.2011

Vantaan kaupunkikonserniin kuuluva VAV Asunnot Oy rakennuttaa Vantaan Viertolaan Suomen ensimmäiset kokonaan moduulitekniikalla toteutetut kerrostalot yhteistyössä NEAPO Oy:n kanssa. NEAPOn edistyksellinen moduulitekniikka on perinteisiä rakentamistapoja kustannustehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

VAV Asunnot Oy:n keskeisin tavoite on tarjota vantaalaisille laadukkaita vuokra-asuntoja, jotka ovat samalla kohtuuhintaisia. ”Viertolan rakennusprojektissa moduulirakentaminen osoittautui edullisimmaksi keinoksi tuottaa laadukkaita asuntoja”, VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoo. ”Tästä syystä lähdimme toteuttamaan hanketta yhteistyössä NEAPOn kanssa.” Ojankoski painottaa myös, että Vantaan kaupungin asunto-ohjelman mukaisesti VAV Asuntojen tulee kehittää vuokra-asumista ja osallistua asumisen kehittämishankkeisiin. Uuden rakentamistekniikan kokeileminen on osa tätä kehitystyötä.

”Me NEAPOssa olemme sitoutuneet kehittämään vantaalaista asuntotuotantoa yhdessä VAV:n kanssa. VAV on asumisen kehittämisen edelläkävijä”, NEAPO Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola toteaa. NEAPOn missio on vastata pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan innovatiivisella ja ympäristöystävällisellä modulaarisella rakennustavalla.

”Haluamme tuottaa kestäviä, turvallisia ja terveellisiä asuntoja, joissa asukkaat viihtyvät”, Vuola kertoo ja jatkaa, että rakentaminen hallituissa kuivissa tasalämpöisissä olosuhteissa tuo toimitusvarmuutta aikataulun, laadun ja kustannusten suhteen, säästä ja vuodenajasta riippumatta. Ympäröivää asutusta on ajateltu puristamalla rakennusaika poikkeuksellisen lyhyeksi. ”Tässä hankkeessa tehdään suomalaisen rakentamisen historiaa”, Vuola toteaa.

Muuttovalmiit asuntomoduulit rakennetaan lähes valmiiksi tehtaalla ja kootaan yhteen rakennustyömaalla. Tekniikkaa on aiemmin hyödynnetty lähinnä pientaloissa, mutta nyt se on teräskennotekniikan ansiosta kehittynyt niin hyväksi, että myös kerrostaloja voidaan rakentaa samalla periaatteella. NEAPOn käyttämän teräskennorakenteen on tutkittu kuluttavan yli kolmanneksen vähemmän energiaa ja tuottavan yli puolet vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin perinteisen asuinkerrostalorakentamisen.

Aalto-professori: Uusiutuvalla energialla kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja

      mtv3 17.3.11 16:28)                                    LUE...

Toyota on ilmoittanut, että uuden Prius+ -mallisarjan hybridiauton myynnin käynnistäminen Japanissa viivästyy. Syynä on Japanin maanjäristys ja sen seuraukset. Ne ovat keskeyttäneet Priuksen valmistuksen toistaiseksi.

Tuulilasi verkkolehti                                                    LUE...

Toyota Prius -mallisarjan valmistus ongelmissa

TEM: Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä käyttöön

Rakennuslehti 25.03.2011 12:20                                         LUE...

Itämeri maailman radioaktiivisin merialue

YLE uutiset 28.3.11 klo 22:21                    LUE...

U:ki on ehdoton ilmastotyön edelläkävijä

Vakka-Suomen Sanomat 30.3.11                                LUE...

Ihmisen ensimmäisestä avaruuslennosta 50 vuotta

HeSa 12.4.11                                                                                   LUE...

Osa huoltoasemista on lopettamassa E10-bensiinin myynnin liian vähäisen myynnin takia.

TIESITKÖ,

että 98-bensiinissäkin on 8,7 prosenttia etanolia,

että E10-bensiinissä ei koskaan päästä etanolin määrässä 10 prosenttiin.

että vastaavaa keskustelua käytiin aikoinaan lyjyttömään bnsiiniin siirryttäessä

että vastustuksessa kyse olisikin pääosin tunnepuolen reaktiosta, muutosvastarinnasta mikä korjaantuu vasta vuosien mittaan, kun ihmiset saavat oikeaa tietoa riittävän usein ja monelta suunnalta.

Opiskelijoille kodit maalämpötaloon Turussa

YLE Turku 27.4.11 klo 07:16                                        LUE...

Säteilevän kreisiä voima.fi 28.04.2011 Kimmo Jylhämö   LUE...

VTT vahvisti: 95 E10 ei nosta kulutusta

Tuulilasin uutiskirje 12.5.2011                        LUE...

Energiaprofessori: Ydinvoima tekee Suomen lamauttamisesta helppoa

YLE Uutiset 20.5.11 klo 08:27                                    LUE...

Saksan 17 ydinvoimalasta toiminnassa vain neljä

YLE Uutiset 22.5.11 klo 05:46                                LUE...

Nigeriasta tuli länsimaisten tietokoneiden kaatopaikka

YLE Luonto ja ympäristö 24.5.11 klo 08:21                        LUE...

Sveitsi luopuu ydinvoimasta

Iltasanomat: 25.05.2011 21:39                                                LUE...

Suomalainenkin jalka tallaa sademetsiä

WWF 19.5.2011                                                            LUE...

Yaran ja Agan turvaohjeet jaettiin uusikaupunkilaisille 

Viikolla 21 jaettiin uusikaupunkilaisille Yaran ja Agan turvaohjeet. Kyseiset yritykset ovat tällä alueella velvolliset laatimaan ja pitämään yllä ajantasaista turvallisuusselvitystä ja tiedottamaan siitä asukkaille. Ilman paniikkia niihin on tosissaan syytä tutustua, sillä oikeat toimenpiteet vaaratilanteessa estävät usein onnettomuuden aiheuttamat vahingot sivullisina tilanteeseen joutuneille asukkaille. Uudessakaupungissa sijaitsevat Yara Suomi Oy ja Oy Aga Ab käsittelevät vaarallisia kemikaaleja ja jaetut säilytettäväksi tarkoitetut ohjeet opastavat lähiseudun asukkaita toimimaan oikein mahdollisessa vaaratilanteessa. Yritysten toiminnassa vaarallisiksi luokiteltuja aineita ovat ensisijaisesti Yaran osalta ammoniakki ja typenoksidit sekä Agan osalta nestekaasu.

Risto Isomäki: Herättäjä

Tiedonantaja Marko Korvela – 08.06.2011                    LUE..

Mullistava tiedonsiirtoennätys: 100 terabittiä sekunissa

Mikropc 13.6.11                       LUE...

Täplä saa tutkijat innostumaan - kuva supernovasta on runsauden sarvi

YLE Turku 13.6.11klo 12:32                                        LUE...

Venäläistutkijat uskovat avaruusolioiden löytymiseen Iltasanomat 27.06.2011 22:04                LUE...

Ympäristöministeriö myönsi tuulivoimatukea

Turun Sanomat 28.6 2011 20:31:15                                            LUE...

Suunniteltu energiatehokkuusdirektiivi korottaa kuntien rakennuskustannuksia sadoilla miljoonilla

Kunta.net                                                                    LUE...

Viljelykasviperäiset biopolttoaineet uhattuna:

ympäristö- ja ilmastohaitat hyötyjä suuremmat

Aluesanomat 11.7.11    LUE...

Ensimäinen Fisker Karma Leonardo de Capriolle

Aluesanomat 15.7.11                                                    LUE...

E10-bensiinin suosio lisääntynyt

Valistuskampanja on purrut autoilijoihin

Uudenkaupungin Sanomat 28.7 2011 00:00:17   LUE....

Yllättävä totuus Suomenlahdesta: Maailman radioaktiivisin

Iltasanomat 29.07.2011 13:12

LUE...

Suomessa patentoitu uusi menetelmä kasvihuoneilmiön hillintään

YLE uutiset 31.7.11     LUE...

Laitila ottaa ensi askeleitaan kohti hiilineutraalia kuntaa

Laitilan Sanomat 8.7 2011 00:00:24 LUE...

Nasa ratkaisi 230 vuotta vanhan arvoituksen

Iltasanomat: 02.08.2011 06:30                                LUE...

Tutkijat: Maalla oli alun perin kaksi kuuta

YLE uutiset 4.8.11 klo 09:06

Kuva: Robesus Inc.

Jo 300 000 vaatii Volkswagenilta energiatehokkaampia malleja

Greenpeace Lehdistötiedote - elokuu

4, 2011                LUE...

Volkswagen Darth Vader

Professori lyttää fysiikan oppikirjat

      9.08.2011 15:47                                                        LUE...

Jätevesineuvonta tervetullutta

Uudenkaupungin Sanomat 18.8 2011 16:06:31                    LUE...

Led-linssi vuoden varsinaissuomalainen tuote

Turun Sanomat 18.8 2011 12:25:55                       LUE...

Olkiluodon ydinvoimalaa blokataan taas lauantaina

Tiedonantaja 17.8.11        LUE...

Hepokarin sataman tuulivoimahankkeesta halutaan lisäselvityksiä

Aluesanomat 17.8.11        LUE...

Sairaalan kirurginen remonttiin parin viikon päästä

Vakka-Suomen Sanomat  6.9.11                                    LUE...

Avaruudesta löytyi kahta aurinkoa kiertävä planeetta

Turun Sanomat 15.9.2011 21:07:05  LUE...

Näin auto maksaa itsensä: "Onko tämä rahasampo?

Taloussanomat 16.9.11                                    LUE...

Tutkijoiden uskomaton paljastus:

Bakteerivoimin avaruusrakettien polttoainetta!

Sunnuntai 2.10.2011 klo 21.03                                LUE...

Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle

YLE Oulu 5.10.11 klo 13:33                            LUE...

Arevan ydinvoimatyömaalta Kiinasta löytyi samoja puutteita kuin Olkiluodosta

YLE uutiset 7.10.11 klo 08:27                            LUE...

Energiaan liittyvät säästömahdollisuudet puhuttivat 21.9. pidetyssä seminaarissa

Ukipolis 23.9.11                                LUE...

Olkiluoto 3:n kustannukset ovat jo lähes tuplaantuneet

YLE Satkunta 10.10.11 klo 17:28                        LUE...

Sähkölamppu hämmentää kuluttajaa

YLE Turku13.10.11 klo 08:16                            LUE...

Tutustumispäivän teema SähköVakassa:

Hehkulamput menossa – LED-lamput tulossa

Vertekin uusi Uudenkaupungin myymälä SähköVakka sijaitsee Poraajantie 5:ssä Orivolla Laitilan tien varrella. Meiltä asiakas saa kaikki tarvitsemansa sähkö-, automaatio- ja IT-alan tuotteet ja tarvikkeet. Nyt hehkulamppujen siirtyssä vuodenvaihteen jälkeen historiaan mekin panostamme entistä enemmän energiansäästö-lamppujen ohella LED-tuotteisiin, sanoo Vertekin asiantuntija, myymälävastaava Markus Heino.

Tutustumispäivän teemaan liittyen Heino haluaa kiinnittää huomion LED-tuotteisiin, joiden tarjonta lisääntyy koko ajan. Vielä ne eivät hinnoittelultaan monen mielestä tunnu kilpilukykyisiltä, mutta sarjojen pidentyessä näidenkin tuotteiden hinnat laskevat aivan varmasti. Kustannuksia laskettaessa on otettava myös huomioon LED-lamppujen pitkäkestoisuus. Lampun käyttöiäksi on laskettu 25 000-50 000 tuntia, kun se hehkulampussa on 1000 tuntia ja eneriansäästölampussakin vain 8000-20 000 tuntia.

Tällä hetkellä saatavilla on jo tehokasta, mutta silti energiataloudellisia valaistusta LEDeillä. Valikoimasta löytyy huomaamatonta valoa, tehokkaita valolistoja, valoa ahtaisiin hyllyihin ja pieniin tiloihin, tunnelmavaloja, käteviä lukuvaloja, halogeenivaloja korvaavia valoja, ulkovalaistusta kulkureiteille ja vedenkestäviä valoja, luettelee Heino.


Upotettavat LED-kattovalot ja tehokkaat valolistat lisäävät mahdolli-suuksia tilojen edellyttämään valaistussuunnitteluun. 12-volttisina eri pituiset valolistat ovat suoraan liitettävissä esim. veneiden ja aurinko-paneelien akkuvalaistusjärjestelmiin.

Vertekin SähköVakan Uudenkaupungin myymälässä esiteltiin keski-viikkona LED-valaistusvaihtoehtoja myymälävastaava Markus Heinon opastuksella.

Saksa investoi tuuli-vety voimaloiden kehitykseen

CO2-raportti 20.3.2012   22.03.2012 10:00      


Saksa on ilmoittanut luopuvan ydinvoimasta, ja korvaavien energiantuotantomuotojen kehitys on maassa aktiivista. Uutispalvelu Euractivin mukaan viranomaiset tukevat 200 miljoonalla eurolla hanketta, jossa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa vetyä tuulivoiman avulla.


  1. -Saksa on poikkeuksellinen maa energia-asioissa. Päätös ydinvoimasta luopumisesta on tehty pääosin yhteisymmärryksessä. Lisäksi teknologinen osaaminen vaihtoehtojen kehittämiseksi on erittäin korkeatasoista, GE Energyn johtaja Stephan Reimelt sanoi.

    Viime vuoden lopussa Berliinin pohjoispuolella käynnistettiin Saksan ensimmäinen tuuli-vety hybridilaitos, joka tuottaa tuulisähköllä vetyä. Laitosta operoi Enertrag-yhtiö. Yhteistyössä ovat mukana muun muassa energiayhtiöt Vattenfall ja Total sekä Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahn.

    EU:n asettamien tavoitteiden mukaan jäsenmaiden tulisi tuottaa vuoteen 2020 mennessä 35 prosenttia energiasta uusiutuvilla, ja vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia.

    - Toivon, että innovaatiomme auttaa kääntämään energiantuotannon suunnan ja ottamaan johtavan aseman puhtaan energian tuotannossa. Poliitikot ovat erittäin kiinnostuneita hankkeestamme, Enertragin edustaja Werner Diwald sanoi.

    Enertragin tuuli-vety voimala tuottaa energiaa 10 megawatin teholla vuonna viimeistään vuonna 2015.

    Vedyn avulla on tarkoitus ratkaista tuulivoiman varastointiongelma. Vetyä voidaan varastoida, ja sitä voidaan käyttää tarpeen mukaan esimerkiksi lämmöntuotantoon ja autojen polttoaineena. Vetyä voidaan myös siirtää maakaasuputkia pitkin.

    Voimalassa on kolme tuuliturbiinia, joiden tuottaman sähkön avulla vesi hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Teknologian avulla tuulivoima muuttuu vakaaksi peruskuormaksi. Perinteisen tuulisähkön ongelma on epävarma saatavuus.

    Enertragin mukaan vetyä voidaan käyttää yhdessä biokaasun kanssa, jota muodostuu alueen maatiloilla.

    Vattenfallin mukaan sinänsä hyvin toimivan prosessin suurin ongelma on kannattavuus.

    Laskelmien mukaan tuulivoimavedyn tuotantokustannus on jopa 2-4 -kertainen verrattuna Venäjältä tuotuun maakaasuun. Tästä syystä tuotantotuet ovat käytännössä välttämättömiä laitosten rakentamiseksi.

    Vedylle kaavaillaankin Saksassa vastaavaa syöttötariffijärjestelmää kuin tuuli- ja aurinkovoimalle.

    Riippumatta lyhyen tähtäimen tuotantotukien toteutumisesta, monet öljy-yhtiöt ovat pitkällä tähtäimellä hyvin kiinnostuneita vedyn tuotannosta ja jakelusta. Öljyn saatavuuteen liittyvät pitkän ajan riskit pakottavat öljy-yhtiöt varautumaan tulevaisuuteen eri tavoin.

    Myös autoteollisuus haluaa kehittää vetyautoja

    Autonvalmistajat Daimler ja Toyota ovat tuomassa vetyautonsa markkinoille jo muutaman vuoden kuluttua. Deutsche Bahn tutkii vedyn mahdollisuuksia raideliikenteessä.

  2. -LUE LISÄÄ...

Saksa on ilmoittanut luopuvan ydinvoimasta, ja korvaavien energiantuotantomuotojen kehitys on maassa aktiivista. Uutispalvelu Euractivin mukaan viranomaiset tukevat 200 miljoonalla eurolla hanketta, jossa selvitetään mahdollisuuksia tuottaa vetyä tuulivoiman avulla.

Tiedemiehet varoittavat jälleen kasvihuone-kaasupäästöjen aiheuttamasta merien hap-pamoitumisesta. Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan meret happamoituvat tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan viimeisen 300 miljoonan vuoden aikana.

Meret happamoituvat hurjaa vauhtia

CO2-raportti 6.3.2012                                                          LUE...

Tilanne huonontunut eräillä aloilla alkuvuodesta:

Autoteollisuus, kauppa ja siivous lisäsivät viime vuonna työvoimaansa maakunnassa

Teksti ja kuva Ilmo Suikkanen

Varsinais-Suomessa lisäsivät viime vuonna työvoimaansa eniten autoteollisuus, kauppa ja siivousala, kertoo Turun Sanomat lauantain numerossaan. Työpaikkoja syntyi 1720 viime vuonna ja niitä niitä katosi 1360. Nettomääräinen lisäys on näin 360 henkilöä. Vuonna 2010 työpaikkoja hävisi syntyviä enemmän.

Sata suurinta yritystä työllistivät viime vuonna yhteensä 39.000 henkilöä, ilmenee TS:n ja Turun Kauppakamarin selvityksessä. Turun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki pitää tulosta erittäin hyvänä. Se on huomattavasti parempi kuin mitä olisin osannut odottaa.

Kuten tiedetään tilanne on selvityksen ajankohdasta taas heikentynyt merkittävästi. Työvoimaansa viime vuonna lisännyt Valmet Automotive Uudessakaupungissa on esim. lomauttanut 730 työntekijäänsä, joista 250 toistaiseksi ja 480 kerrallaan määräaikaisesti. Toivoa sopii autotehtaan notkahduksen jäävän väliaikaiseksi. Nokia on ehtinyt irtisanoa tänä vuonna jo noin 1.000 työntekijää, kun viime vuoden lopussa sillä oli työntekijöitä 3.500.

Suurin vähentäjä tälläkin kertaa on Nokia, joka vuonna 2011 trimmasi organisaatiotaan Varsinais-Suomessa 350 hengellä. Määrä oli pienempi kuin edellisvuonna, jolloin Nokialta hävisi alueella 550 työpaikkaa.

Vähennyksistä huolimatta Nokia on edelleen Varsinais-Suomen suurin yritystyönantaja. Henkilöstön määrä oli viime vuoden lopussa 3 500. Kaupan alalta löytyvät lähimmät kilpailijat: Mikäli lasketaan Turun Osuuskaupan lukuihin mukaan maakunnan toinen alueosuuskauppa Suur-Seudun Osuuskauppa (SSO), konserni on toiseksi suurin työantaja alueella 3318 työpaikalla. Kauppakeskittymä Keskolla oli väkeä kolmanneksi eniten 2584 henkilöä.

Siivousalalla merkittävin henkilöstön lisäys tapahtui viime vuonna turkulaisella N-Cleanilla, kasvua oli 200. Yritys työllistää Suomessa 1650 henkilöä ja Ruotsissa 200.

Valmet Automotive palkkasi viime vuonna lisää 250 työntekijää. Ilo oli kuitenkin tilapäinen, sillä nyt autotehdas on Uudessakaupungissa lomauttanut 730 työntekijäänsä, joista 250 toistaiseksi ja 480 kerrallaan määräaikaisesti. Yhtenä syynä takapakkiin on Fisker Karman ennakoitua pienempi kysyntä , johtuen autossa ilmenneistä ”lastentaudeista”. Kuvassa viimeistä vajaata lastia Fisker Karmaa ennen lomautusilmoista kuletetaan Salmen kartanon kohdalla kohti Naantalia. Toivoa sopii, että tilanne korjautuu vielä kuluvan vuoden aikana. Uudenkaupungin osalta tilanne näyttää silti valoisalta muiden hankkeiden myötätuulen siivittämänä.

Tarastin Tuulivoimaa edistämään -selvitys avaa tuulivoiman ongelmat

Suomi on tuulivoima-rakentamisen kehitysmaa

Avakka 13.4.2012 9.45


– Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa. Tilanteen muuttamiseksi tuulivoiman edistäminen tulee siirtää poliittiselle tasolle, koska asiantuntijatasolla kukin viranomainen keskittyy vain omaan alaansa eikä tuulivoimalle saasteettomana energiana anneta sille kuuluvaa painoarvoa, toteaa ministeri Lauri Tarasti, joka luovutti Tuulivoimaa edistämään -selvityksensä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle eduskunnassa 13.4.2012 järjestetyssä seminaarissa.

 

– Tuulivoimarakentamisen kannattavuus on turvattu syöttötariffin tultua voimaan viime vuonna, mutta jäljelle ovat jääneet hallinnolliset esteet. Rakentamisen viranomaisprosessi on pitkä ja monipolvinen. Tuskin mikään muu rakentaminen tulee yhtä perusteellisesti selvitetyksi kuin tuulivoimarakentaminen, kuvaa Tarasti nykytilaa.

 

– Osa rakentamisen esteistä on välttämättömiä ja rakentaminen tulee olla huolellisesti suunniteltua. Merkittävä osa esteistä ei kuitenkaan nykymuodossa ole perusteltuja. Tähän johtopäätökseen päästään jo vertaamalla Suomen tilannetta (130 rakennettua tuulivoimalaa) tiheämmin asuttuihin naapurimaihin: Ruotsissa voimaloita on 1 655, Saksassa 21 607 ja Suomea pinta-alaltaan kahdeksan kertaa pienemmässä Tanskassa 5 500, jossa ne tuottavat maan käyttämästä sähköstä 24 prosenttia.

 

Tarasti esittää selvityksessään 16 eri viranomaisen toimialoille kohdistuvaa toimenpidettä, joilla tuulivoimarakentamista voidaan vauhdittaa hallinnollisia esteitä purkamalla. Näistä keskeisimpiä ovat:

 

Kaavoitus. Tuulivoimalta vaadittava YVA-menettely yhdistettäisiin tuulivoimayleiskaavaan. Tuulivoiman rakentamista yleiskaavan perusteella selkeytettäisiin suhteessa maakuntakaavaa koskevaan sääntelyyn. Rannikon ja merialueiden tuulivoimarakentamisen edellyttämät muutokset puolustusvoimien tutkajärjestelmään selvitettäisiin ja luotaisiin kompensaatiojärjestelmä, jossa tuulivoiman rakentajat osallistuvat vaadittavien muutosten rahoittamiseen. Lentoestelupien periaatteiden vahvistaminen siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriölle, joka pyrkii helpottamaan tuulivoiman rakentamista lentokenttien lähellä.

 

Tuulivoiman hyväksyttävyys. Kunnan saamaa kiinteistöverotuloa tuulivoimaloista lisättäisiin.  Suomen tuulivoimayhdistystä ja Energiateollisuutta kannustetaan antamaan suositus tuulivoimarakentajille käyttöoikeuskorvauksen maksamisesta kaikille noin 500 metrin etäisyydellä tuulivoimalasta sijaitsevien maiden omistajille.

 

Rakennuslupa.  Rakennuslupaan lisättäisiin mahdollisuus antaa tarpeellisia määräyksiä tuulivoimalan melun rajoittamisesta esimerkiksi parhaimpana kesälomakautena juhannusaatosta elokuun 10. päivään saakka sekä tuulivoimaloiden jäänestosta ja lintu- ja lepakkokarkoittimista törmäysriskin pienentämiseksi. Näiden muutosten tarkoituksena on mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen osalle niistä hankkeista, joilta se nyt ilman käytönaikaisen toiminnan sääntelymahdollisuutta estyy.

 

Tuulivoimalat rakennetussa ympäristössä. Tuulivoimaa voitaisiin rakentaa kaavapoikkeusluvalla kaavoitetulle ja rakennetulle teollisuus-, satama- ja kaivosalueelle. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä maanteihin ja rautateihin supistettaisiin. Olemassa oleva taustamelu otettaisiin aina huomioon tuulivoimalan äänen häiritsevyyttä arvioitaessa.

 

Muut ehdotukset. Jatkovalitus tuulivoimalan ympäristöluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen sallittaisiin vain valitusluvalla. Asetetaan tuulivoiman edistämisen seurantaryhmä.

Uudessakaupungissa tehtiin aloite tuuli- ja aurinko-energiasta elokuussa 1990


Alkuvuodesta vanhoja papereitani selatessani osui käteeni eräs vanha Uudenkaupungin ympäristölautakunnassa elokuun 9. päivänä 1990 tekemäni aloite. Esitin siinä perusselvityksen laatimisesta tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönoton edellytyksistä alueella. Virikkeen aloitteelle sain Tanskalle kuuluvalla Borholmin samana kesänä vietetyn viikon aikana. Tuolloin pidettiin saarella yhteispohjoismainen rauhanleiri ja sen aikana oli tilaisuus tutustua saareen monien retkien muodossa. Lukumäärää en muista, mutta tuulivoimaloita oli jo tuolloin paljon Bornholmissa. Suomessa tuulivoiman käyttö oli siihen aikaan lapsenkengissä ja valitettavasti tilanne ei ole tuosta ajasta paljoa parantunut. Tarastia siteeraten: ”Suomi on tuulivoimarakentamisen kehitysmaa”


Kolmen kohdan aloitteessa korostin myös kaupungin mukaan lähdön tärkeyttä valtion ym. tahojen järjestämiin kyseisten energiamuotojen  kokeilu- ja kehittämisprojekteihin. Esitin siinä myös kartoitettavaksi yhteistyö-mahdollisuudet tuuli- ja aurinkoenergian tuottamisen osalta paikallisten yritysten kanssa. Paikkavaihtoehtojakin mainitsin mm. silloisen Kemiran Hangon saaressa sijaitsevan tehdasalueen ja autotehtaan alueen. Viime mainitus 8 hehtaarin peltikatolta löytyisi runsaasti bpinta-alaa esim. aurinkoenergiatuotannolle.


Kuten tiedämme Hangon saaressa pyörii tällä hetkellä kaksi tuulivoimalaa. Kiitos aloitetta tehokkaasti ajaneen kaupungin silloisen ympäristönsuojelu-päällikkö Lassi Liipon, Kemiran johdon ja paikallisten sähköyhtiöiden asia eteni suotuisten tuulien ajamana. Tämäkin hanke eteni hitaasti, mutta silti aivan toisenlaisissa tunnelmissa kuin vuonna 1996 Vakka-Suomen Luonnonystävien toimesta tekemämme aloite Selkämeren kansallispuistosta, joka hyvän myötäisen jälkeen joutui pahaan vastatuuleen, mikä sekään ei kuitenkaan estänyt puiston toteutumista.


Paikallisten sähköyhtiöiden toimesta perustettiin tuulivoimayhtiö PROPEL VOIMA Oy, jonka toiminnan painopisteenä on tuottaa osakkaille tuulivoimalla tuotettua sähköä. Lisäksi yhtiö harjoittaa tuulivoimaan liittyvää tutkimusta ja tuotekehittelyä. Yhtiö rakensi Uudenkaupungin Hangonsaareen lokakuussa 1999 kaksi tuulivoimalaa ovat siitä asti jauhaneet täälläkin vihreää sähköä rannikon tuulista. – Allemerkityn taloudessa Propel Voiman sähköä on käytetty alusta alkaen. Alkuaikoina myllyissä ilmenneet lastentaudit tulipaloineen ovat taakse jäänyttä elämää ja käyttäjän näkökulmasta on syytä tyytyväisyyteen.

Propel Voima Oy:n perustivat vuonna 1999 viisi sähköyhtiötä. Osakkaina olivat Vakka-Suomen Voima Oy, Rauman Energia Oy, Etelä-Savon Energia Oy, Keravan Energia Oy, Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö. (Fuusioiden yhteydessä omistussuhteet lienevät tuosta ajasta muuttuneet.)

Aloitteen esiinnostamista tällä kirjoituksella pidän itse tärkeänä ennenkaikkea siitä syystä, että Lauri Tarasti pitää selvityksessään tärkeänä tuulivoimaloiden toteuttamista rakennetussa ympäristössä. ”Tuulivoimaa voitaisiin rakentaa kaavapoikkeusluvalla kaavoitetulle ja rakennetulle teollisuus-, satama- ja kaivosalueelle. Tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä maanteihin ja rautateihin supistettaisiin”, korostetaan selvityksessä.

Ilokseni huomaan oman aloitteeni ehdotuksien olevan edelleen ajankohtaisia tuulivoimarakentamisen tulevaisuutta silmällä pitäen, paitsi Uudessakaupungissa myös koko maan mitassa. Näin edeten paikkalupien ja myös rahoituksen järjestäminen helpottuu. Molemmat ovat nimittäin muodostuneet pullonkauloiksi etenkin tuulienergian kehittämiselle maassamme.

Ilmo Suikkanen

U:ki tekee oman tuulivoimakaavan

Vakka-S:n Sanomat 19.4.12                                LUE...

Vaihemaakuntakaavaluonnos tuulivoimasta toukokuussa nähtäville kuntiin

Avakka Ilmo Suikkanen 24.4.2012 9.45

Varsinais-Suomen liiton Maakuntahallitus totesi kokouksessaan 23.4.2012, että

Tuulivoimavaihemaakuntakaavaluonnos ja -selostus on viimeistelty liiton virastossa 26.3.2012 kokouksen jälkeen. Maakuntahallitus hyväksyi tuulivoiman osoittavan vaihemaakuntakaavaluonnoksen ja asettaa luonnoksen nähtäville alueen kuntiin ja liiton virastoon 7.5. – 15.6.2012 sekä pyytää lausunnot eri viranomaisilta. Luonnosvaiheessa saatavan palautteen perusteella tullaan valmistelemaan maakuntakaavaehdotus, joka on tarkoitus alkuperäisen tavoitteen mukaan nähtävillä olon jälkeen hyväksyä maakuntavaltuustossa kesäkuussa 2013. Tuulivoimapuistoja kaavaluonnoksessa löytyy Varsinais-Suomesta yhteensä 24 kpl ja pienempiä kohteita 17 kpl.


Kaavaluonnoksessa osoitetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Varsinais-Suomessa tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat alueet. Tarkoitus on osoittaa vähintään kymmenen voimalan muodostamien tuulipuistojen kohteet, jotka kunnat voivat huomioida aluesuunnittelussaan. Vakka-Suomessa tällaisia lueita löytyi Pyhärannan Santtiosta, Laitilan Suontakalta ja Soukaisista, Mynämäen Tarvaisilta sekä Uudestakauungista Velluan-Kiimkallion alueelta.

Lisäksi kaavassa osoitetaan pienempiä tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, jotka sijaitsevat esimerkiksi jo valmiiksi rakennetussa ympäristössä kuten teollisuusalueilla. Tällaisia kohteita mainitaan seuraavilta alueilta:

Laitila: keskustan pohjoisosissa sijaitseva teollisuusalue on osin Untamala-Kodjalan maisema-alueella. Alueen yrityksillä on ollut kiinnostusta tuulivoimatuotantoa kohtaan. Tuulivoimatuotantoa voi rajata alueella maisemavaikutukset, asutuksen läheisyys sekä tuulivoimaloiden mahdollisesti tarvitsemat suojavyöhykkeet.


Mynämäki: Varppeenkallion alue sijaitsee Mynämäen keskustasta noin 5-6 kilometriä itään. Alueella on paikkatietorajauksissa muutamia pieniä tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvia aluerajauksia. Kunta on neuvotellut alueesta tuulivoimatoimijoiden kanssa.


Uusikaupunki: Uudenkaupungin alueella pienempimuotoiseen tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita on Yaran tehtaan rantapenkka ja autotehtaan koeradan alue. Yaran penkalla on tällä hetkellä tuulivoimaloita ja alue voi mahdollisesti laajentua muutamilla tuulivoimaloilla. Autotehtaan koeradan itäpuolella, Soijatehtaan lähimaastossa voisi olla soveltuvia paikkoja tuulivoimaloille riittävän etäällä asutuksesta.


Uusikaupunki: Sairisisten lounaispuolella sijaitsee paikkatietorajauksissa esiin tullut tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuva alue. Alueelle voisi olla mahdollista sijoittaa useita voimaloita. Alueen läpi kulkee Fingridin 110 kV:n linja. Alueen kiinteistönomistajat ovat olleet yhteydessä tuulivoimatoimijoihin.


Pyhäranta: Yliskallion alueelle on suunnitteilla noin 20 voimalan muodostama tuulipuisto. Varsinais-Suomen ELY -keskuksen päätöksen mukaan hankkeen tulee laatia YVA-selvitys. Alueella on paikkatietorajauksissa kaksi tuulivoimatuotantoon mahdollisesti soveltuvaa aluetta, alueita ei ole selvitetty tarkemmin tässä selvityksessä, koska alueet ovat kohtuullisen pieniä ja repaleisia.

Kiinnostus tuulivoimasta on kasvamassa. Hangon saaren kaksi tuulivoimalaa ovat vihdoinkin saamassa seuraa Vakka-Suomessa.

Arviointiohjelma Pyhärantaan ja Laitilaan suunnitellusta Kakonjärven alueen tuulivoimapuistosta valmistunut  

V-S ELY-keskus 24.7.12                                                                            

HINKU-hanke torjuu ilmastonmuutosta, säästää yrityksille ja yhteiskunnalle selvää rahaa sekä lisää Uudenkaupungin vetovoimaa ja kilpailukykyä yrityksien sijoittumisen näkökulmasta Avakka, Ilmo Suikkanen, 17.9.2012

HINKU-seminaarin avannut, Rauman kaupunginjohtaja Kari Koski, sanoo Hinkun menneen aikoinaan U:gissa läpi helposti koska yrittäjät olivat alusta pitäen hyvin mukana. Hankkeen imago-hyöty on ollut kaupungille suuri, mutta nyt ymmärretään HINKUSTA olevan myös todellista taloudellista hyötyä. Hanke on myös kaupungin yksi tapa tukea yrityksiä. Kaupungin osalta hankkeeseen on yritysten tueksi nivottu kaupunginjohtaja, kaupungin-arkkitehti ja koulupuolelta Novida.

Uusikaupunki on pysynyt Suomen mitassa hankkeessa mukana olleista kunnista kärjessä, mikä on Kosken mukaan äärimmäisen tärkeää. Totuuden nimissä on silti todettava Ruotsin olevan meitä silti 10 vuotta edellä, korostaa Koski.

HINKU-kuntia on maassamme seitsemän ja kaikki ne ovat sitoutuneet neljään keskeiseen pyrkimykseen, jatkaa Laine.

  1. 1)Energiatehokkuuden parantamiseen ja energian säästöön.

  2. 2)Uusiutuvien energialähteiden kautta tapahtuvan energiatuotannon kehittämiseen.

  3. 3)Materiaalitehokkuuden parantamiseen kierrätystä ja materiaalikustannusten alentamista lisäämällä sekä  uusiutuvien luonnonmateriaaleja suosimalla.

  4. 4)Päästöjen vähentämiseen energiatehokkailla tuotteilla.

Projektipäällikkö Laine esitteli samalla Kuukauden HINKU-teko palkinnon tällä kertaa voittaneen Riitta ja Kimmo Routin broileri-kasvattamon. Vuosituotanto tilalla on 150 000 broileria ja niiden lisäksi Routit viljelevät tilan 30 hehtaarin vehnäalaa. Tila on siirtynyt fossiilisesta lämmöntuotannosta kaukolämpöön ja saanut CO2 päästöt alenemaan 88%. Samalla tilan lämmityskulut pienenivät huomattavasti vuositasolla. CO2 päästöt olivat öljylämmityksellä 241 tonnia ja nyt bioenergialla 29 tonnia.

Soijatehtaan yhteyteen rakenteilla oleva CHP-voimalaitos on Vakka-Suomen Voiman suurin voimalahanke

Vakka-Suomen Voiman toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen esitteli tilaisuudessa yrityksensä energiamuotoja ja niidentuotantotapoja sekä myös soijatehtaan läheisyyteen rakenteilla olevan CHP-voimalaitoksen ja suunnitteilla olevat tuulivoimalahankkeet.

Kaukolämpötuotannossa käytetään nykyään yksi kolmasosa Yaran tehtaiden ylijäämälämpöä (50 GWh) ja loput lämmöstä tuoteaan raskaalla polttoöljyllä (90 GWh), sanoo Lahtinen.

– Kuten tiedetään ensinmainittu hukkalämpö on hiilidioksiidipäästöjen kannalta ihanteellinen lämmöntuotantotapa, kun taas polttoöljy sitä ei ole.

Rakenteilla oleva CHP-laitos on Vakka-Suomen Voima Oy:n tytäryhtiö VS-Energiapalvelu Oy:n yksikkö. Se sai viime elokuussa poikkeusluvan emoyhtiön suunnittelemalle energian tuotantolaitokselle, joka tuottaa prosessihöyryä Finnprotein Oy:n soijanjalostamolle, Uudenkaupungin kaukolämpöverkkoon ja läheiselle Valmetin autotehtaalle. Energialaitoksen ensimmäinen vaihe on 35 megawatin öljykattilalaitos, jonka tuottaa prosessihöyryä viereiselle tontille rakennettavan soijatehtaalle jo sen ensimmäisen vaiheen käynnistyessä.

Toinen vaihe on biovoimalaitos, sähköä ja lämpöä tuottava (CHP-) voimalaitos, joka valmistuu soijanjalostamon kakkosvaiheen valmistumiseen mennessä. Voimalaitos varustetaan polttokattilalla, jossa energian raaka-aineena voidaan hyödyntää 150 km:n säteellä saatavia biopolttoaineita, pääasiassa metsähaketta, mutta myös poltettavissa olevaa yhdyskuntajätettä. Apupolttoaineena laitos käyttää turvetta.

Rakennusvaiheessa laitos työllistää suoraan ja välillisesti 760 henkilöä. Valmistumisen jälkeen laitos tarjoaa suoraan työpaikan 15 henkilölle ja välillisesti 10:lle.

Tuulivoiman osalta Lahtinen sanoo Uuteenkaupunkiin olevan kehitteillä 6 MW edestä tuulivoimaloita, joiden tuotanto tulee olemaan 16 000 MWh:n luokkaa. Nykyiset voimalat tulevat olemaan tehokkaampia kuin Propel-voiman käyttämät. Tehon nousu ilmenee etenkin heikommissa tuuliolosuhteissa tapahtuvana tuotannon nousuna.

Energiatehokkuuden lissämisestä ja materiaalisäästöistä uusikaupunkilaisessa Ruukki Metals Oy.ssä, kertoi yrityksen suunnittelupäällikkö Virpi Liimatta. Ruukin Uudenkaupungin tehtaalla laserhitsataan Ruukin omasta erikoisteräksestä osia pääasiassa kuljetusvälineteollisuuteen. Suurin osa tuotteista menee vientiin. Henkilöstön vahvuus on kolmessa vuorossa noin 20. Uudenkaupungin yksikön toimiala on nk Lujat teräkset, kulutusta kestävät teräkset ja teräksen osvalmistus. Esimerkkinä kehityksestä ympäristöystävällisempään ja tehokkaampaan suuntaan Liimatta mainitsi Ruukin valmistaman kevytkonttimallin. Se säästää elinkaarensa aikana 60 000 litraa polttoainetta. Teräs on maailma kierrätetyin materiaali ja Ruukki pärjää ilmastomuutosta torjuvassa kilvassa hyvin. Meillä syntyy euroooppalaisiin alan yrityksiin 300 000 yksikköä vähemmän hiilidioksiidipäästöjä.

HINKU-hankkeen yhteydessä laaditun katselmusraportin pohjalta olemme toteuttaneet teknologialtaan vanhentuneen ja osin rikkoutuneen kaukolämpölaitteiston korjaamisen ja automaation uusimisen sekä ilmastoinnin säätöjen modernisoinnin. Lisäksi korjattiin hallin vuotokohdat ulkoilmaan ja uusittiin valaisimien kaikki lamput vähän energiaa kuluttaviin, luettelee Liimatta.

Näillä toimenpiteillä olemme pässeet talvikuukausina jopa 50 prosentin säästöihin lämmitysenergiakustannuksissa ja koko vuoden osalta lähes samaan. Lämmitysperiaatteellisena toimenpiteen meillä ei enää esimerkiksi kesäaikaan lämmitetä muuta kuin käyttövettä ja talvella ei hallin huippuimureita pyöritetä täysillä. Energiatehokkuus on parantunut 40 % ja materiaalisäästöt ovat 25 prosentin luokkaa. Liimatan mukaan myös yhteydenpito verkon kautta tapahtuvin virtuaalipalaverein säästää matkustuskulujen lisäksi merkittävästi työaikaa ja parantaa sitä kautta työ- ja kustannustehokkuutta.

Nelivuotisen olemassaolonsa aikana HINKU-projektissa on löydetty ihan oikeita päästövähennystoimenpiteiden taustalla olevia menestystekijöitä. Uudessakaupungissa tällaisia ovat muun muassa kunnan johdon sitoutuminen ja ymmärrys siitä, että päästöjen vähentäminen on kunnan taloudelle ja elinkeinoelämälle mahdollisuus, ei rasite. Tavoitteena on ulottaa päästöjen hillintätoimet on kaikille sektoreille ja kunnan päätöksentekoon. Yrityksille halutaan antaa välineitä energiatehokkuuden edistämiseksi ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskemiseksi. Sekä yritykset että kansalaiset tarvitsevat konkreettista tietoa heille sopivista energiaratkaisuista..

– Varsin pienin resurssein pystytään kunnissa vauhdittamaan ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä, jos asia on motivoituneen ihmisen käsissä ja hänelle löytyy johdon tuki, sanoo HINKU-hankkeen projektipäällikkö Reijo Laine.

Autotehtaan energian-säästömahdollisuudet ovat hyvät

Valmet Automotiven kiinteistöpäälikkö Kari Vainio esitteli seminaarissa autotehtaan aikaansaannoksia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Autotehdas on sitoutunut 9 %:n säästöön v. 2016 mennessä. Emoyhtiö Metson osalta säästötavoite on 15 %. Säästämismahdollisuutemme ovat hyvät. Mm. pistemaalauslinjan ja välimaalilinjan savukaasulämmön talteenotto säästää luontoa ja alentaa kuluja. Lisäksi tavoitteena on huolto-kustannusten pienentäminen ja energian käytön tehostaminen.

Uudenkaupungin kaupungin CO2-päästöt pienentyneet  8102 tonnia ja rahallista säästöä tullut 400 000 euroa 2007 tasosta laskien

Uudenkaupungin kaupungin kiinteistöissä tehdään HINKU-sitoumukseen kuuluvia säästötoimia kaiken aikaa ja myös uusia kohteita tulee mukaan koko ajan, kertoo kaupungin kiinteistöpäällikkö Rami Arola. Energiatehokkuuden parantaminen ja säästötoimenpiteet ovat alentaneet CO2-päästöjä vuoden 2007 tasosta 8102 tonnia ja rahallista säästöä on tullut 400 000 euroa, vaikka kulut ja hintataso on tuona aikana noussut. Esimerkkinä ympäristöystävällisistä valinnoista Arola mainitsi Haapaniemen liikuntahallin lämmityksen muuttamisen maalämmöllä toimivaksi.

Taaleritehtaan pääomarahasto vie tuulienergian tuotantoa suuntaan jossa omistajat käyttävät itse ja myyvät ylimääräisen

Lämmityshybridit yleistyvät

Maalämpöjärjestelmä ja aurinkoenergia ovat tosi hyviä yhdessä, kertoi kokemuksistaan Jussi Korpijärvi (oik.) Uudenkaupungin LVI-Palvelu Oy:stä. Mukaan on tulossa paikallisena lisänä Warma-uunien vesikiertoiset takat. Silloin voidaankin puhua todellisesta lämmityshybridistä. Korpijärven mukaan myös rivitaloja on tullut mukaan maalämmönkäyttäjiksi.

Samasta aiheesta jatkoi Savumax Oy:n Nikolas Salomaa, kertoen hybridilämmityksen olevan eko-loginen kokonaisuus. Savukaasuja, ilmanvaihtoa, aurinkoa, maalämpöä ja maakylmää hyväksikäyttäen pääsemme 80% säästöön lämmityskuluissa.

Mittaukset paljastavat laitteiden toimivuuden

Energiatehokkuuden hallinta taas kuuluu BaseN Oy:n toimenkuvaan, vakuutti yrityksen myyntijohtaja Jukka Paananen. Me operoimme mittauksillamme: – ympäristömittaus, sähkö, kaukolämpö, ulkolämpötilat ja ainespitoisuudet kertovat käyttäjille miten hankitut laitteet toimivat. Me ilmoitamme mikä on pielessä. Käyttäjän on sen jälkeen helppo vaatia laitetoimittajalta parempaa. Kuluja mittauksesta esim. omakotitaloa kohti kertyy n. 150 euroa vuodessa – toimituksen laajuudesta tietysti riippuen.

Emme saa pysähtyä tähän – HINKU on mahtava hanke, jonka jatko on turvattava

Tiiviiksi tietopaketiksi räätälöity HINKU-seminaari päättyi Uudenkaupungin uunituoreen kaupunginjohtaja Atso Vainion lyhyeen puheenvuoroon. – HINKU-hanke on tuonut koko toimintansa ajan tuonut kaupungille arvokasta näkyvyyttä ja parantanut kilpailukykyämme. Emme saa pysähtyä tähän, korosti Vainio. Käsitellessämme kaupungin ensi vuoden budjettia HINKU-hanke on huomioitava siinä sen periaatteiden edellyttämällä tavalla.

Sybimar Oy:n Suljetun kierron kon-septista kertoi seminaarissa yrityk-sen toimitusjohtaja Rami Salminen. Rakennusvaiheessa olevaan sulje-tun kierron kokonaisuuteen kuuluu-vat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuuli-voimala ja biodieselin tuotantolaitos. Siinä hyödynnetään elintarviketuo-tantoa ja sen sivuvirtoja

Tämä paljon valtakunnallistakin huomiota saanut hanke on palkittuu mm. Vuoden ympäristöteko -palkinnolla. Mielenkiintoisena pidetään rakenteilla olevan laitoksemme kokonaan maalla toimivasta yhdestä Suomen suurimmista kalankasvattamoista. Sen yhteyteen tulee myös uusi biovoimalaitos. Todettakoon, että Sybimar on jo muutaman vuoden ajan valmistanut biodieseliä kalan perkuujätteistä. Hapotettuja raaka-aineita tuodaan laitokselle monista kohteista ympäri maan.

Rami Salmisen mukaan kasvattamo tulee energiatuotannoltaan olemaan lähes omavarainen. Biokaasulaitoksen raaka-ainetta täytyisi kuitenkin tuoda jonkin verran myös tehtaan ulkopuolelta. Sähköä ja lämpöä kasvattamon ei tarvitsisi ulkopuolelta ostaa. Kalanperkuujätteiden ja muun biohajoavan massan lisäksi voimala hyödyntää läheisen kaatopaikan kaasuja.


Kasvihuone ja kalanviljelylaitos on sijoitettu päällekkäin, jolloin siitä on saatu hyvin energiatehokas. Suljetun kierron kasvihuone on osa vedenpuhdistusjärjestelmää. Kalankasvattamon ravinnepitoinen vesi johdetaan kasvihuoneen kasteluun. Mädännysjäännöskin hyödynnetään luomukelpoisena maanparannusaineena.


Laitteistoillamme on ollut myös ulkomaista kysyntää. Mm. biodieselin valmistuslaitos toimii Vietnamissa. Olemme myös valmistaneet koulujen opetustarkoitukseen pieniä biodiesellaitteistoja ja toivomme tietysti sieltä kasvavan aikanaan uusia bionenergia-alan osaajia, toteaa Salminen.

Sybimarin suljetun kierron -konseptissa toimivat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos

Tilaisuudessa ojennettiin kuukauden HINKU-teko -todistus Riitta ja Kimmo Routin (kuvassa oikealla) pyörittämälle broileri-kasvattamolle. Vuosituotanto kasvattamossa on 30 000 broileria ja niiden lisäksi Routit viljelevät 30 hehtaarin vehnätilaa. Yritys on siirtynyt fossiilisesta lämmön-tuotannosta kauko-lämpöön ja saanut CO2 päästöt alenemaan 88%. Kunniakirjan ojensivat kuvassa vasemmlla olevat HINKU-hankkeen projektipäällikkö Reijo Laine ja Suomen ympäristökeskuksen HINKU-vastaava tutkija professori Jyri Seppälä.

Energiatehokkuutta ja materiaalisäästöja Ruukki Metals Oy:ssä

Onko Sybimarin U:gissa kehittämä päästötön lähiruoka Suomen uusi sampo?
Ajankohtainen kakkonen 18.9.12  KATSO...http://areena.yle.fi/tv/1635800shapeimage_40_link_0

Suomi on edelleenkin tuulivoiman tuotannossa kehitysmaa. Euroopassa kärkimaita ovat Tanska ja Espanja. Tilanteen parantamiseksi Taaleritehdas on osaltaan rakentamassa lisää tuulivoimakapasiteettia Suomeen. Tavoitteenamme on rakentaa noin 120 MW uutta tuulivoimatuotantokapasiteettia. Tämän lisäksi Taaleritehtaalla on tavoitteena rakentaa valtakunnallinen biokaasulaitosten verkosto, kertoo seminaarissa Taaleritehtaan energia-asiantuntija Olli Hagqvist. EU velvoittaa Suomea lisäämään uusituvan energiantuotantoa 38 %:iin sähkön loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä (vuonna 2008 osuus oli 28,5 %) Tuulivoiman osuus tässä tavoitteessa 6 TWh (2500 MW).

Vakka-Suomessa on vireillä kaksi tuulipuistoa Muntila ja Elkkyinen joihin molempiin on alkuun tavoitteena rakentaa 4+4 tuuliturbiinia. Niiden energiatuotoksi on laskettu 60000-70000 MWh, mikä vastaa 18 000 – 22 000  kerrostaloasunnon sähköntarvetta.

HINKU-haaste: Tutkijat vaativat kuluttajaelektroniikalle maailmanlaajuista metallinkierrätystä  Tekniikka&talous  24.9.12  LUE...            

Netti ei todellakaan ole vihreä – 90 prosenttia palvelinkeskusten sähköstä on hukkakulutusta  Tekniikka&talous  24.9.12    LUE...

Uusi materiaali voi tehdä lämpösähköisestä energiasta käytännöllistä   Tekniikka&talous  26.9.12                      LUE...

Porvoon Skaftkärr esimerkkinä

Oikeanlaisen kaavoituksen avulla kunnat voivat säästää miljoonia CO2-raportti 25.09.2012 LUE..

         

Nereus Uudestakaupungista ja Green Carpet Turusta Ympäristöteko-voittajiksi

Yrittäjä 9.10.12                        LUE...

Yli 1,5 miljoonan euron 10 vuoden kaatopaikkasopimus allekirjoitettiin torstaina

Lassila&Tikanoja kehittää Uudenkaupungin kaatopaikasta uudenaikaista materiaalinkäsittelykeskusta Avakka Ilmo Suikkanen 11.10.2012 11:45

Lassila & Tikanoja ja Uudenkaupungin kaupunki ovat tänään allekirjoittaneet sopimuksen kaupungin kaatopaikkatoimintojen siirtymisestä L&T:n omistukseen. Yhtiö kehittää kaatopaikasta uudenaikaista materiaalinkäsittelykeskusta tavoitteenaan se, että mahdollisimman suuri osa jätemateriaaleista pystytään jatkossa kierrättämään ja ohjaamaan hyötykäyttöön, todetaan yhtiön tiedotteessa.

Kaupungin näkökulmasta on luontevampaa keskittyä sisältökysymyksiin ja edistää alueen yritysten elinkeinotoimintaa ja ympäristöpäämääriä, kuin olla mukana varsinaisessa operatiivisissa kaatopaikkatoiminnoissa, toteaa kaupunginjohtaja Atso Vainio. Hän pitää kauppaa järkevänä ratkaisuna, koska Lassila & Tikanojalla on kaupunkia enemmän tietoa ja taitoa hoitaa paikkaa. Kaupungille kaatopaikan ylläpitäminen olisi jatkossa aiheuttanut lisäkustannuksia, koska pakollisia investointejakin olisi ollut edessä, myös asiantuntemusta vaativat jätelait ja -määräykset tiukentuvat koko ajan.

L&T muuttaa Uudenkaupungin kaatopaikan uudenaikaiseksi materiaalinkäsittelykeskukseksi, jossa jäte lajitellaan ja prosessoidaan entistä tarkemmin, jotta vain pieni osa päätyisi kaatopaikalle loppusijoitettavaksi.

Tulevaisuudessa jätettä ei enää haudata kaatopaikalle, vaan se pyritään maksimaalisesti palauttamaan uudelleenhyödynnettäväksi. Tavoitteenamme on korvata neitseellisiä raaka-aineita ja fossiilisia polttoaineita jätteistä tuotetuilla uusioraaka-aineilla, sanoo toimialajohtaja Ville Rantala L&T:ltä. Hän pitää kaatopaikanostoa yhtiön ”pioneerihankkeena”. Tällaista kauppaa ei ole koskaan aikaisemmin tehty tässä mittakaavassa. Mahdollisimman paljon jätteistä pyritään kierrättämään tai ohjaamaan hyötykäyttöön ja kaatopaikalle ”hautautuva” jäte pyritään minimoimaan.

Ville Rantala pitää Sybimaria yhtenä tärkeimpänä yhteistyökumppanina. Rakenteilla olevan Sybimarin suljetun kierron -konseptilla toimivat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos on ilmoittanut yhtiön voimalan halun hyödyntää läheisen kaatopaikan kaasuja.

Yritystoiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan ensi alkuun L&T:n Turun kierrätyslaitokselle käsiteltäväksi, mikä parantaa Uudenkaupungin kierrätysastetta ja CO2 –tasetta entisestään.

Kaupalla ei ole vaikutuksia alueen asukkaiden jätehuoltopalveluihin tai jätteen keräysjärjestelmiin, sillä kaupunki vastaa edelleen jätehuollon järjestämisestä ja viranomaistehtävistä sekä huolehtii kierrätyskeskuksen toiminnasta.

                                Avakka Kuvat ja teksti Ilmo Suikkanen11.10.2012 11:45     

Torstaina kaatopaikan vakiasukkailla ei vielä ollut tietoa onko tulossa ehkä häätö, loppuvatko elintarvikkeet vai pitääkö ”talo tapansa” ja kaikki jatkuu entiseen tapaan.

Lassila & Tikanojan toimialajohtaja Ville Rantala vakuuttaa, että yhtiössä pidetään Sybimaria yhtenä tärkeimpänä yhteistyökumppanina. Rakenteilla olevan Sybimarin suljetun kierron -konseptilla toimivat kalankasvattamo, kasvihuone, biokaasulaitos, generaattori, tuulivoimala ja biodieselin tuotantolaitos on ilmoittanut yhtiön voimalan halun hyödyntää läheisen kaatopaikan kaasuja.

Vielä jätteenkuljetusautot kärräävät jätettä kaatopaiklle entiseen tapaan. Myyntisopimuksen jälkeen yritystoiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kuitenkin ensi alkuun L&T:n Turun kierrätyslaitokselle käsiteltäväksi, mikä parantaa Uudenkaupungin kierrätysastetta ja CO2 –tasetta entisestään. Kaupalla ei ole vaikutuksia alueen asukkaiden jätehuoltopalveluihin tai jätteen keräysjärjestelmiin, sillä kaupunki vastaa edelleen jätehuollon järjestämisestä ja viranomaistehtävistä sekä huolehtii kierrätyskeskuksen toiminnasta.

Uudenkaupungin tuulivoimavastustus kasvaa

Uudessakaupungissa on herätty vastustamaan toistakin tuulivoimahanketta. Muntilaan rakennettavat neljä voimalaa ovat jo lupavaiheessa. Vastustus alkoi täydellä teolla viime viikolla.

YLE Turku • Minna Rosvall • 22.1.2013 klo 10:12                   LUE...

Elkkyisiin kaavaillut tuulivoimalat herättävät vastustusta alueen asukkaissa


Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.1.2013

Teollisuusalueiden ympäristöt ja maakuntakaavan tuulivoima-alueet ensisijaisia tuulivoimaloille – muissa järkevää edetä asukkaita kuullen ja vaikutuspiiriin kuuluville etua tuovan voimalaomistuksen kautta

Avakka • päivitetty 9.2.2013

Odotetusti tuulivoimalahankkeet ovat Vakka-Suomessa kohdanneet tiukkaa vastustusta. Vaikka keskustelu Elkkyisten myllyistä on aika-ajoin ollut melko kiivasta, 676 asukkaan kuntalaisaloitteellaan Elkkyisten hanketta vastustavan pääviesti kuntapäättäjille kuitenkin oli, että me emme vastusta tuulivoimaa, vaan puolustamme kotejamme. Kuntalaisaloite luovutettiin kaupunginjohtaja Atso Vainiolle perjantaina.


Haitta yhteinen – hyöty ei

Mietittäessä syitä tiukkaan vastustukseen kiinnittyy huomio muutamaan asiaan. Perinteisesti kapinointi kaikkea uutta ja outoa vastaan on Vakka-Suomessa historiankin valossa aina ollut tyypillinen tapa reagoida. Tiettyyn rajaan asti terve epäluulo onkin paikallaan, kunhan mittasuhteet ja arviot kulloisenkin hankkeen vaikutuksista ovat perusteltuja. Elkkyisten alueella tuulivoimala on kieltämättä näkyvä muutos entiseen. Semminkin kun hankkeen hyöty tulee ehkä Taaleritehtaalle luvan myyneelle naapuritilalliselle. HAITTA ON YHTEINEN, MUTTA HYÖTY EI ja tämähän ei meille”kattesuutte” taipuvaisille vakkasuomalaisille sovi. Parempi tapa edetä tuulivoiman kehittämisessä saattaisikin löytyä esim. osuuskuntamuotoisesta omistuspohjasta, jossa tuulivoiman lähialueella asuva väestö saisi edullisesti oman sähkönsä ja esim. osuuskuntamuotoisen omistuksen kautta tuloa valtakunnan verkkoon myydystä sähköstä. Maailmassa eniten tuulivoimaa hyödyntävän Tanskan tuulivoimasta kolme neljäsosaa on yksityisessä omistuksessa ja yksi neljännes sähköyhtiöiden omistuksessa. Esimerkiksi Suomessakin nykyisin lainvoimaisten syöttötariffien avulla tuulisähkön tuotanto on myös Saksassa lähtenyt voimakkaaseen kasvuun.

Osuuskuntatoiminta leviää Suomessa tuulivoimaloihin. Ahvenanmaalla on toiminut osuuskunta Ålands Vindenergi Andelslag kymmenkunta vuotta, mutta nyt on Manner-Suomessakin lähdetty liikkeelle. Vasta on perustettu yksi osuuskunta Vaasaan ja toinen on perusteilla Kemiönsaarelle Varsinais-Suomeen. – Tanskassa on vuonna 2009 säädetty lailla, että tuulivoimapuistosta tulee tarjota 20 prosenttia yksityisomistukseen.


Oikea omistuspohja, oikea koko ja oikea määrä

Elkkyisten alueella tuntuisi nyt järkevältä edetä pienin askelin, eikä käyttää lain mahdollistamaa maksimaalista rakentamista. Omistuspohjan avulla tai muulla tavoin hyöty tuulivoiman sijoittumisesta pitäisi tulla kaikille kunkin voimalan lähiympäristössä asuville, joille arvioidaan olevan niistä haittaa. Alueelle eivät sovi teollisen kokoluokan voimalat ja neljän sijasta, vaikkapa ensin yksi tai kaksi voimalaa vähiten haittaa aiheuttaviin paikkoihin. Lisärakentaminen katsottaisiin vasta niistä saatujen kokemuksien valossa.

Tilaisuudessakin esille nostetut teollisuusalueiden ympäristöt ja laajat maatalousalueet sekä Varsinais-Suomen liiton vaihetuulimaakuntakaavaehdotukseen merkityt alueet kannattaisi hyödyntää ensin ja miettiä voimaloiden omistuspohja sellaiseksi, ettei epäusko hyötyjen valumisesta pelkästään sijoittajille ja ylikansallisille omistajille olisi mahdollista. Esim. Ruotsissa tuulivoiman sijoitteluun kiinnitetty paljon enemmän huomiota. Hyvin yleinen käsitys on, että tuulivoiman lisääminen mielletään tärkeäksi ei siksi, että EU sitä edellyttää, vaan koska energian säästön ohella uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen on pitkässä juoksussa kansantaloudellemme äärimmäisen tärkeää ja ilmastomuutoksen torjunnassa maailmanlaajuisesti välttämätöntä.

”Vuonna 2012 tuulivoiman vuosikirjaan jää positiivinen merkintä ministeri Lauri Tarastin tekemästä selvitystyöstä tuulivoiman edistämiseksi. Tarastin selvityksen seurauksena on voitu nähdä poliittisen tahdon kasvaminen tuulivoimarakentamisen eteenpäin viemiseksi. Konkreettisena se näkyy Suomen tuulivoimakapasiteetin 45 prosentin kasvuna vuoden 2012 aikana, kun maahamme rakennettiin ennätysmäärä, 89 MW, uutta tuulivoimaa. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli 163 tuulivoimalaa (2011 lopussa 131 kpl), joiden yhteenlaskettu teho on 288 MW (2011 lopussa 199 MW)”, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.


Vastuu uusiutuvien energiamuotojen tuotannosta myös meillä

– Todettakoon esim. Tanskan pinta-ala olevan 43 094 km2 ja Suomen 338 432 km2. Silti Tanskaan on sijoitettu kymmenkertainen määrä tuulivoimaa. Huolellisesti harkituilla toimenpiteillä tuulivoiman tuotannon lisääminen myös Vakka-Suomessa onnistuu ja vieläpä alueen asukkaita kuullen ja heidän toiveensa mahdollisimman hyvin huomioon ottaen. Pelkästään itsekkäistä syistä meillä ei ole oikeutta siirtää yhteistä vastuuta uusiutuvien energiamuotojen kehittämisestä muiden harteille, koska esim. CO2-päästöjen osalta HINKU-Uudessakaupungissa on Someron jälkeen suurimmat päästöt Varsinais-Suomessa ja luku on myös roimasti yli maan keskiarvon. CO2-raportti julkaisee ainutlaatuista koko Suomen kattavaa, kuntatasolle asti ulottuvaa kasvihuonekaasujen viikkotilastoa, joka kertoo kuluttajien sähkönkulutuksen, rakennusten sekä käyttöveden lämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt.

Ilmo Suikkanen

Uudenkaupungin Elkkyisiin suunnitteilla olevat 4 tuulivoimalaa ovat herättäneet voimakasta vastustusta alueen asukkaiden keskuudessa. Alulle pantuun rakentamista vastustavaan adressiin on kertynyt jo viitisensataa nimeä. Torstai-iltana 17.1.13 hankkeen suunnittelijat ja vastustajat kohtasivat Viikaisten koulun auditoriossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Maakunnallisien tuulivoimala suunnitelmien taustalla ovat asetetut EU-tavoitteet lisätä tuulivoiman käyttöä koko EU:n alueella. Erityisesti Suomessa ollaan tuulivoiman käytössä jäljessä muita maita ja valtakunnalliset suunnitelmat ovatkin poikineet Varsinais-Suomeenkin vaihetuulimaakuntakaavaehdotuksen ja sen pohjalta Uudessakaupungissakin ollaan lähdetty liikkeelle, sanoi avauspuheenvuorossaan kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen. Lokalahden Muntilaan on tulossa 2 voimalaa kaupungin omistamalle alueelle ja toiset kaksi yksityisten maille. Elkkyisissä taas kaavaillaan 4 voimalaa yksityiselle maalle. Mikäli tuulivoimaloita on alueelle suunnitteilla vain neljä lupa niille voidaan myöntää ympäristö- ja lupalautakunnan päätöksellä. Rakennusluvan taas käsittelee ja myöntää kaupungin rakennuslutakunta. Yli neljän tuulivoimalaa käsittävä alue edellyttää kaavan laatimista.

Taaleritehtaan tuulivoimajohtaja Taarim Fareed kertoi olevansa iloinen, että ihmiset olivat lähteneet liikkeelle kuulemaan ja keskustelemaan mitä on suunnitteilla. Tarkoitus ei ole kääntää päätänne, jos olette tuulivoimaa vastaan, niin olkaa ihmeessä. Haluamme kuitenkin oikoa väärinkäsityksiä ja liikkeellä olevaa väärää tietoa. Taaleritehdas on suomalainen yritys suomalaisomistuksessa. Tuulivoimaloiden omistus ei siis siirry ulkomaille, kuten joillakin tahoilla kuulee väitettävän.

Tehtävämme on mahdollistaa hankkeiden toteutus, elleivät jonkun omat paukut riitä. Meillä on useita sektoreita, joilla toimimme mm. biokaasuverkoston rakentaminen on yksi niistä. Suomi on edelleenkin tuulivoiman tuotannossa kehitysmaa. EU velvoittaa Suomea lisäämään uusituvan energiantuotantoa 38 %:iin sähkön loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä (vuonna 2008 osuus oli 28,5 %) Tuulivoiman osuus tässä tavoitteessa 6 TWh (2500 MW).

Vakka-Suomessa Taaleritehtaalla on vireillä kaksi tuulipuistoa Muntila ja Elkkyinen joihin molempiin on tavoitteena rakentaa 4+4 tuuliturbiinia. Niiden energiatuotoksi on laskettu 60000-70000 MWh, mikä vastaa 18 000 – 22 000  kerrostaloasunnon sähköntarvetta. Kysymykseen eikö esim. vesivoiman lisäämien tule halvemmaksi kuin tuuli sähköntuotannossa, Fareed vastasi myöntävästi. Vesivoima ja toistaiseksi myös ydinvoima ovat edullisempia tuotantotapoja. Kokonaispaletissa tuulivoiman lisääminen on kuitenkin tärkeä osa uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja esim. vesivoiman käytön lisääminen ei täällä onnistu.


Tuulivoiman tuotanto on kehittynyt yhä ympäristöystävällisempään suuntaan. Kaikki tuulivoimalan osat esim. on mahdollista kierrättää, nykyään jopa lapasiivekkeet jauhetaan betonin lisäaineeksi. Elinkaarensa aikana (n. 25 vuotta) kukin tuulivoimala työllistää 20 miestyövuotta. Taaleritehtaan käyttämä voimalatyyppi on saksalainen Nordega, sanoo Fareed.


Alustajalle heiteltiin väliin tiukkoja kysymyksiä mm sitä tiedusteltiin, eikö maakuntakaavaan hyväksytyt alueet pitäisi rakentaa ensin. Myös voimaloiden  määrän suhteen oli erilaisia käsityksiä. Vastustajien mielestä perimmäisenä tavoitteena oli 10-16 voimalan rakentaminen alueelle, josta kielivät maanomistajilta hankitut lupahakemukset. Taaleritehtaan edustajan mukaan neljään voimalaan asti ei kaavallisia ratkaisuja vaadita. Ja toisin kuin olen kuullut väitettävän 4 kappaletta on oikea luku. Maanomistajilta hankitut luvat ovat sitä varten, että vasta tutkimusten perusteella voidaan määritellä mikä alue soveltuu voimalan lopulliseksi sijaintipaikaksi.

Useissa puheenvuoroissa korostui voimalan sijainti liian lähellä asutusta. – Miksi tulette iholle? Kyllä jonkinlainen hajurako pitäisi säilyttää. – Onko sinun kotisi vieressä tuulivoimalaa alle 400 metrin päässä? Taaleritehtaan edustajan mukaan nykyisillä paikoilla tarkka etäisyys lähimpää asutukseen on 465 metriä. Missään ei ole määritelty tarkkaa vähimmäisetäisyyttä asutuksesta, vaan se ratkaistaan tapauskohtaisesti.


Myös linnut, välkevalo ja matalataajuiset infraäänet puhuttivat.

Vastustajat toivat esiin myös alueen sijainnin lintujen muuttoreittialueella ja kieltämättä lintuja joskus törmäileekin lapoihin. Määrällisesti tuulivoimaloita on täällä kuitenkin niin vähän, että törmäysmenetykset ovat pieniä: Asiantuntija-arvioiden mukaan noin sata lintua Suomessa kuolee vuoden aikana tuulivoimaloihin. Tätä voi verrata esimerkiksi sähköverkon aiheuttamiin lintukuolemiin Suomessa (200 000 lintua vuodessa) tai puhelin- ja televisiomastojen aiheuttamiin törmäyksiin (100 000 lintua vuodessa).


Sen sijaan tuulivoimalan roottorin pyörimisliike todistetusti voi auringonvalon suunnasta riippuen aiheuttaa häiritsevää valon ja varjon vilkkumista. Tällainen välke voi ulottua 1-3 kilometrin päähän, riippuen voimalan koosta ja sijainnista. Välkettä esiintyy yleensä vain tiettyinä vuorokaudenaikoina, eikä läheskään kaikkina vuoden päivinä. Välkevaikutuksen minimoimiseksi tuulivoimalat voidaan ohjelmoida pysähtymään kriittisinä ajankohtina. Välkevaikutukselle voidaan asettaa myös tiettyjä raja-arvoja, jotka määrittelevät välkevaikutuksen sallitun enimmäiskeston tiettyä ajanjaksoa kohden. Tanskassa on esimerkiksi annettu suositus, jonka mukaan yksittäiseen asumukseen kohdistuvan välkevaikutuksen kesto ei saisi ylittää vuodessa 10 tuntia.


Kysymykseen tuulivoimalan synnyttämien matalataajuisten infraäänien vaikutuksesta ihmisiin Taaleritehtaan edustaja vastasi toteamalla, yhtiön pitävän infraäänien ja yleensä meluhaittoten eliminoimista merkittävinä haasteina. On erittäin tärkeätä, että ne huomioidaan suunnittelussa ja eliminoidaan pois.  Laskelmassa käytetään maksimaalista arvoa minkä voimala on käynnissä. Kesällä käyntiaika on 140 tuntia Kehon tasapainoelin vastaa painemuutoksiin ja ollessaan alttiina korkeille infraäänitasoille, pahoinvointia ja hengityksen ja verenpaineen muutoksia voi esiintyä.  Päästäkseen näihin vaikutuksiin, äänitason on kuitenkin noustava lähemmäs 140 desibeliä. 3 MW tuulivoimalalla on äänitaso 50 dB, 500 metrin etäisyydellä ja tuulen nopeuden ollessa 7 m/s. Normaalilla puheella on äänentaso 65 dB. 


Tieteellistä tutkimusta, joka todistaisi tuulivoimalan tuottaman infraäänen ja matalataajuisen äänen aiheuttavia terveysongelmia, ei ole. Tuuli, joet ja vedenputoukset tuottavat luonnollisesti matalataajuista ääntä sekä kuuluvuus, että kuulumattomalla alueella.145 desibelin infraääni, 20 Hz taajuudella voi aiheuttaa vaikeata kipua, mutta nämä tasot ovat paljon korkeampia kuin tuulivoimalan tuottamat tasot. Huomion arvoista on, että tuulivoiman vähäisyydestä johtuen mahdolliset haitat koskettavat harvoja. Tiedot käyvät ilmi Pohjanmaan tuulivoimaportaalin sivuilta, jotka on laadittu osana Medvind - Myötätuuli -hanketta.  LUE...

Torstain (17.1.13) tilaisuus kokosi Viikaisten auditorion lähes täyteen Elkkyisten tuulivoimalahankkeesta kiinnostuneita, liikkeellä olijoista suurin osa oli hankkeen vastustajia. Useissa puheenvuoroissa korostui voimalan sijainti liian lähellä asutusta. – Miksi tulette iholle? Kyllä jonkinlainen hajurako pitäisi säilyttää. – Onko sinun kotisi vieressä tuulivoimalaa alle 400 metrin päässä? Taaleritehtaan edustajan mukaan nykyisillä paikoilla tarkka etäisyys lähimpää asutukseen on 465 metriä. Missään ei ole määritelty tarkkaa vähimmäisetäisyyttä asutuksesta, vaan se ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Oksalanpään ja Varjorannan alueille kaavailtujen neljän tuulivoimalan alustavat sijaintipaikat näkyvät kartalla. Kuva Taaleritehdas  

Uudenkaupungin ympäristö- ja lupalautakunta päätti kokouksessaan 22.1.2013 myöntää Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky:lle maankäyttö- ja rakennuslain 144 §:n mukaisen aloittamisoikeuden aloittaa työt Lokalahden Muntilaan rakennettavilla neljällä tuulivoimalatyömailla, vaikka rakennuslupapäätös ei vielä ole lainvoimainen.

Lupa myönettiin, mutta samalla korotettiin vakuusmaksua niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttamien saattaa aiheuttaa.

Lautakunnan yksimielisellä päätöksellä esitetyn 1500 euron vakuusmaksun sijasta summa korotettiin 3000 euroon/rakennuslupa, joten yhteensä neljän myllyn vakuussumma on 12000 euroa.

Ympäristö- ja lupalautakunta hylkäsi jokaisesta luvasta on tehdyt oikaisuvaatimukset ja piti rakennustarkastajan antamat lupapäätökset voimassa. Perusteluina todetaan, että oikaisuvaatimuksen tekijät eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia naapureita ja näin ollen heillä ei ole valitusoikeutta rakennuslupa-asiassa.

Johtaja Taamir Fareed Taalerintehtaalta toteaa Uudenkaupungin Sanomissa, että Muntilan myllyjen lopullinen investointipäätös tehdään kevään aikana. Jos päätös on myönteinen, niin perustustöiden tekeminen alkaa sen jälkeen. Teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen 23.1.13

Hangon saaressa sijaitsevien kahden tuulivoimalan lisäksi Uuteenkaupunkiin on tulossa neljä uutta voimalaa lokalahden Muntilaan – mikäli hanke etenee loppuun asti suotuisasti. Myös tuulivoimaloiden kehitys on sitten Hangon tuulimyllyjen rakentamisen ollut huimaa. Kehitys näkyy mm. tehojen kasvuna ja melutason laskuna. Kokokin on toisaalta myös kasvanut, mutta samalla tuulivoimaloissa käytettyjen materiaalien kierrätettävyys on liki sataprosenttinen. Hangon voimalat eivät olleet alkujaan valintana parhaasta päästä, mutta toisaalta ne ovat sijainniltaan olleet suurteollisuusalueen karua maisemaa keventävä elementti.

Lokalahden Muntilan neljälle tuulivoimalalle aloittamisoikeus ympäristö- ja lupalautakunnalta

Tuulivoima-hankkeet sapettavat U:gissa

Laitilan Sanomat 5.2.2013 13:53:35        LUE...

Maanomistajille tuhansien eurojen tulot tuulivoimasta

Turun Sanomat 6.2.2013  06:01                   LUE...

Kuntaliiton laatimassa rakennusjärjestysmallissa todetaan, että uusien hankkeiden kuten

tuulivoimaloiden lisäämät uhat naapureiden suuntaan ovat lisänneet kuntien halukkuutta määrätä etäisyyksistä rakennusjärjestyksessä. Yleisenä ohjeena oppaassa korostetaan kahta asiaa: toiminnan

harjoittamiseen liittyvien määräysten erottaminen rakentamiseen liittyvästä ohjauksesta sekä määräysten tasapuolisuuden ja kohtuullisuuden vaatimusta. Rakennusjärjestyksen päättää

kaupunginvaltuusto. Rakennusjärjestyksen laadinta perustuu laajalle kuulemiselle, joten siinä yhteydessä voivat kaikki kuntalaiset vaikuttaa sisältöön. Etäisyyden yksiselitteinen määrittely ei

kuitenkaan ole välttämättä aina riittävä turvaamaan hyvää elinympäristöä. Tuulivoimarakentaminen perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin ja riittäviin selvityksiin, jossa tutkitaan mm. rakentamisen vaikutukset ympäristöön. Rakennuspaikasta riippuen ei välttämättä 1,5 km ole riittävä etäisyys ja toisaalta voi olla paikkoja joissa pienempi etäisyys täyttää selvityksissä saatujen arvojen kautta kaikki tuulivoimalle asetetut kriteerit. Rakentamisjärjestyksen laatimisen yhteydessä mietitään asiaa.


Uudessakaupungissa on vireillä tuulivoimayleiskaavan laatiminen. Tuulivoimayleiskaavaa laaditaan yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Tavoitteena on tarkentaa maakuntakaavassa esitettyjä

rajauksia ja etsiä kunnan alueelta tuulivoimarakentamiselle sopivia paikkoja. Tuulivoimayleiskaavatyön yhteydessä laaditaan myös luonto- sekä linnustoselvitys. Kaavan laatiminen perustuu myös maankäyttö ja rakennuslain määrittelemään laajaan osallistamiseen. Käytännössä kaavaan laadittava tausta-aineisto sekä luonnos asetetaan nähtäville ja sen jälkeen ehdotus. Molemmissa vaiheissa kuntalaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaavassa esitettyihin ratkaisuihin.


Uudenkaupungin kaupungin strategiassa on läpileikkaavana teemana ympäristö ja asumisesta todetaan että Uusikaupunki on turvallinen ja ainutlaatuinen asuinpaikka. Mitä tarkemmin ympäristöä suunnitellaan, sen paremmin kaikki toiminnot saadaan sovitettua toisiaan häiritsemättä. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet oman elinympäristönsä suunnittelussa toteutuvat varsinkin kaavoituksessa. Tästäkin syystä on parempi laatia koko kunnan kattava tuulivoimayleiskaava, eikä käsitellä yksittäisiä hankkeita suunnittelutarveratkaisuina.


Esittelijä esittää, että kaupunginhallitus päättää antaa edellä esitetyn lausunnon vastineenaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön koskien Timo Saarion tekemää kantelua.