Viimeisintä Liljalaaksonkatu 1:n isoa hirsirakenteista asuin- ja liikerakennusta alettiin U:gissa rakentaa 1920-luvun puolivälin tienoilla. Talon omistajana olleet mm. Väinö Kantelo ja Osmo Salonen. Liiketilois-sa ovat aikanaan toimineet viime vuosisadan puolella mm. Kahvila Palmu, Bergströmin Huonekaluliike ja Salosten Kampaamo ja Valokuvaamo Iris, Ruoka- ja sekatavarakauppa sekä Autokorjaamo Kalander & Halme. Nyt tontista on valmistunut arkeologinen tutkimus ennen paikalle kaavailtua kerrostaloa.

Jopa 1793 paloa edeltävältä ajalta peräisin olevan holvikellarin päällä ollut verstasrakennus on tullut monille kaupunkilaisille tutuksi siinä sijainneen Salosen ja Laaksosen autokoulun kautta, niin tämän kirjoittajallekin. Ensimmäinen muistikuvani ulottuu jopa 1940-luvun lopulle, jolloin isäni kanssa kävin saunomassa Rakennuksessa olleessa ja Väinö ja Elli Kantelon ylläpitämässä yleisessä saunassa.


Löytöinä vanhoja hirsirakenteita,

tulipalojen raivausjätteitä, metallia,

astioiden sirpaleita, painolastipiitä

sekä runsaasti teurasjätteitä


Nykyäänkin lähellä Kaupunginlahden rantaa sijaitseva Liljalaaksonkatu

1 oli vuoden 1649 regulointisuunnitelmassa paikalla oli vielä rakenta-

matonta rantavyöhykettä ja osittain veden alla.




Vakka-Suomi


Valmet Automotive käynnistää historiansa suurimmat rekrytoinnit

Avakka • Ilmo Suikkanen • 16.11.2016


Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Henkilöstöä tarvitaan kaikkiin autotehtaan tehtäviin ja henkilöstöryhmiin. Rekrytoinnit toteutetaan usealla kampanjalla. Ensimmäinen kampanja alkaa tänään, avoinna on 250 työpaikkaa.


Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin sarjatuotanto alkaa Uudenkaupungin autotehtaalla alkuvuonna 2017. GLC-mallin valmistussopimus vastaa kestoltaan sekä laajuudeltaan aiempaa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistussopimusta. Valmet Automotive on valmistanut jo yli satatuhatta A-sarjan autoa.


Rekrytoinnit GLC-tuotantoon toteutetaan portaittain usean kampanjan avulla, jotta henkilöstöresurssit vastaavat jatkuvasti tuotantokapasiteettia ja tuotanto-osastojen kasvavaa tarvetta. Autonrakentajakampanjoiden lisäksi Valmet Automotive tulee samaan aikaan rekrytoimaan noin 100 toimihenkilöä tuotannon, tuotannon tukitoimintojen ja suunnittelupalvelujen tehtäviin. Rekrytointikampanjoiden ajankohdat ja rekrytointimäärät tullaan tiedottamaan aina kampanjan alkaessa.


Tänään alkavassa rekrytointikampanjassa Valmet Automotive hakee 250:aa autonrakentajaa eri tehtäviin hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon sekä logistiikkaan. Ohjeet työpaikkojen hakuun löytyvät Valmet Automotiven kotisivuilta. Tietoa työpaikoista löytyy myös Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Hakuaika päättyy joulukuun 18. päivänä. Haastattelut ja valinnat käynnistyvät tämän jälkeen.


- Valmet Automotiven pitkäjänteinen työ kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi muun muassa panostamalla robotteihin ja tuotantoautomaatioon näkyy nyt vakiintuneena tilauskantana ja poikkeuksellisen suurena rekrytointitarpeena, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.


Valmet Automotiven henkilöstömäärä Suomessa on tällä hetkellä 1550. Tämän vuoden aikana Uudenkaupungin autotehtaalle on rekrytoitu jo noin 200 henkilöä. Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Myllypuroon Kivensilmänkuja 6:n rakennettiin 2012 moduulikerrostalo, joka näyttää valmistuessaan tältä. Moduulit rakennettiin tehtaalla täysin muutto- ja käyttövalmiiksi. Porraskäytävät ja hissitornitkin tuotiin paikalle 17 metriä korkeina asennusvalmiina moduuleina. Mielenkiintoiseksi tuolloisen hankeen teki se, että talon valmistaja oli, Neapo Oy:n Uudenkaupungin tehtaat. Kuva: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy


Kerrostalo rakentui konkurssiin menneellä Neapon Uudenkaupungin tehtaalla kuin legopalikoista


Avakka • Ilmo Suikkanen • 22.11.2016

Myllypuroon tehty kerrostalo koottiin tontilla Telakan niemessä sijainneella Neapon Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla valmistetuista ja Tallinnassa kootuista asuntomoduuleista. Talo rakentui tavallaan asunnon kokoisista legopalikoista.

Uutta rakentamistekniikka kehittänyt yhtiö sovelsi talonrakennukseen laivanrakennusteollisuudesta ja erityisesti hyttien rakentamisesta saatuja kokemuksia.

Yksi moduuli oli yksi asunto. Moduulit toimitettiin täysin muutto- ja käyttövalmiina. Porraskäytävät ja hissitornitkin Neapo Oy toi paikalle 17 metriä korkeina asennusvalmiina moduuleina.

Myllypuroon rakennettava talo oli tiettävästi maailman ensimmäinen teräskennomoduuleista koottu asuinkerrostalo. Talon seinä-, katto- ja lattiaelementit rakennettiin Uudenkaupungin tehtaalla sieltä ne Tallinnaan, missä ne koottiin moduuleiksi. Tallinnasta valmiit moduulit kuljetetaan jälleen laivalla Helsinkiin ja rakennuspaikalle.


– Kun moduulit tuotiin Myllypuroon, asuntojen seinät oli maalattu ja kaikki on paikoillaan: sähköhella, jääkaappi ja verhotangotkin. Koska moduulit rakennetaan sisätiloissa tasalämpöisissä olosuhteissa, kosteusongelmien kanssa ei tarvitse painiskella, Neapo Oy:n toimitusjohtaja Olli Vuola kirjoittaa.

Ratkaisu on enemmän osaamis- kuin rahakysymys, Vuola perusteli tuolloin.

Moduulirakentamisella haettiin asuntotuotantoon nopeutta ja kohtuuhintaisia ratkaisuja. Parannuksia kustannustehokkuuteen haettiin silloin kehitystyön ja kokemusten kautta.

Neapo pyrki moduulitaloillaan tarjoamaan ratkaisua etenkin pääkaupunkiseudun krooniseen asuntopulaan. Yhteistyökumppaneina ovat yleishyödylliset rakennuttajat. Vuola uskoi silloin vankasti, että moduulirakentaminen yleistyy tulevaisuudessa, näin ei kuitenkaan käynyt ja yritys ajautui konkurssiin.


ESPOO, KILO

Kilonpurontie 7

Lue lisää »






HELSINKI, MYLLYPURO

Kivensilmänkuja 6

Lue lisää »






VANTAA, VIERTOLA

Osmankäämintie 28

Lue lisää »

 

Moduulirakentaja Neapon hallitus on hakenut yhtiön konkurssiin kesällä 2013


Neapo kertoo verkkosivuillaan kesällä 2013, että liiketoiminnan tappiollisuus ja haasteellinen markkinatilanne johtivat yhtiön ylitsepääsemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin omistajien taloudellisista panostuksista huolimatta.

Kaupparekisterin tietojen mukaan Neapon tulos on ollut tappiollinen joka vuosi aina yhtiön perustamisvuodesta 2006 lähtien. Myös yhtiön liikevaihto oli vuonna 2011 vain 5,1 miljoonaa euroa.


Tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet

Osaamista ja tarjontaa moduulirakentamiseen Neapo Oy:n Uudenkaupungin tehtaalla tuolloin oli, mutta kysyntää ei ollut riittävästi.

Nyt yrityksen silloisessa kotikaupungissa Uudessakaupungissa olisi kova kysyntä nopealle moduulirakentamiselle, mutta tarjontaa ei ole.


Moduulitaloja tulossa kaupungin varikon lähelle

Uudenkaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari kertoo paikallislehdessä uusien työpaikkojen tulon saaneen myös erilaiset moduulirakentamiseen erikoistuneet  yritykset liikkeelle. Moduulirakentaminen on hänen mukaansa myös kuvioissa mukana. – Todennäköisesti ensimmäiset niistä nousevat nykyisen kaupungin varikon lähettyvillä oleville tonteille ja seuraavat Autonrakentajantien varrella olevalle tontille, joka on kaavailtu kaupungin varikon uudeksi tontiksi.

Tarjonta ja kysyntä eivät kohdanneet muutama vuosi sitten ja Uusikaupunkilainen moduulirakentaja Neapo Oy ajautui korkurssiin. Alalla on kuitenkin muitakin yrittäjiä, joten mahdollisuudet rakentaa nopeasti asuntoja ovat olemassa. Yksi tapa hoitaa akuuttia asuntopulaa on tuoda Uuteenkaupunkiin asuntolaiva, kuvan alukset Pakkahuoneen rannassa ovat kuitenkin siihen tarkoitukseen liian pieniä, vaikka syväys on sopiva.

Elokuussa avautuvaan Touhulaaa haetaan johtaja

Avakka • 22.2.2017

Suunnitelmien mukaan elokuussa Santtion venesataman naapuriin Merimetsopolulle avattava uusi päiväkoti hakee johtajaa. Uusi päiväkoti tulee kuulumaan Touhula Varhaiskasvatus Oy:n ketjuun, jossa on mukana jo useita kymmeniä päiväkoteja ympäri Suomen.

Touhula Varhaiskasvatus Oy on oululaislähtöinen päivähoitoyritys. Kotisivujensa mukaan se työllistää nykyään jo 1000 varhaiskasvatuksen ammattilaista.

Kuten Touhula-nimestäkin voi päätellä, yritys panostaa päiväkodeissaan erityisesti liikunnallisuuteen. Lapset liikkuvat päivittäin vähintään kaksi tuntia reippaasti ja monipuolisesti, todetaan yrityksen sivuilla.

Sivustolta löytyy myös oma osionsa Touhulan urheilukummille Teemu Selänteelle, kertoo UkiNyt.

Päiväkodin johtajan työpaikkailmoituksessa todetaan näin: Touhula Liikuntapäiväkodissa tarjoamme laadukasta ja virikkeellistä varhaiskasvatusta sekä viihtyisän päivähoitopaikan touhukkaille lapsille. Touhulassa tuemme lapsen liikunnallista elämäntapaa hauskasti ja hallitusti. Ajatuksemme on, että maailmaa opitaan liikkuen.

Odotamme henkilökunnaltamme työtä pelkäämätöntä asennetta, innostuneisuutta liikuntapedagogiikkaan sekä hyviä vuorovaikutustaitoja.

Paikkoja puolen vuoden päästä avautuvaan uuteen päiväkotiin tulee 75. Uudessakaupungissa sekä kaupungin että yksityiset päivähoitopaikat alkavat olla täynnä, joten tarvetta uusilla paikoille on.

Kaupunki yrittää erilaisilla järjestelyillä sinnitellä syksyyn asti, jotta sen ei tarvitsisi uusia paikkoja lähteä nyt rakentamaan tai saneeraamaan.

Ensimmäiset autotehtaan työläisten moduulimajoitustilat U:gissa valmistuvat toukokuussa Mältintien varteen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 17.3.2017

Valmet Automotive on julkaissut tiedon uusista hankkeistaan, ja aikeistaan laajentaa merkittävästi toimintaansa Uu-dessakaupungissa 2017 aikana.

Valmet Automotive tulee rekrytoimaan jopa 2000 uutta työntekijää tehtailleen Uuteenkaupunkiin, jonka vuoksi Uuteenkaupunkiin tarvitaan nopealla aikataululla uutta majoitustilaa.

RK-Housing Oy on vuokrannut kaupungilta tontin Uudestakaupungista, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Mältintien ja Laivanrakentajantien kulmauksessa. Tontin läheisyydestä löytyy kaikki tarvittavat palvelut (kaupat, grilli, urheilukeskukset jne). Tontilta Autotehtaalle on matkaa vain n.2km.

Tontille tullaan rakentamaan tilapäismajoitustiloja 5v. ajaksi, ja majoitustilat tullaan toimittamaan tontille 2 vaiheessa.

Tontille tuodaan ensimmäisessä vaiheessa 3kpl 5 huoneiston rivitaloja.
Jokaisessa huoneistossa 2 lukittavaa makuuhuonetta, yhteinen tupakeittiö sekä saniteettitilat (wc + suihku).
Huoneistot ovat täysin kalustettuja vastaamaan kodinoloja.

PROJEKTIN EDISTYMINEN

Projektin ensimmäinen vaihe on jo työn alla, rakennuslupahakemus on hyväksytty ja tontin tasaustöitä tehdään parhaillaan.

LVI sekä sähkösuunnitelmat ovat työn alla, ja niiden valmistuttua aloitetaan välittömästi putki/sähköjohto urien kaivuutyöt.

HUONEISTOJEN VARUSTETASO

Jokaisessa huoneessa:

  1. 120cm sänky + tyyny + peitto

  2. kirjotuspöytä + tuoli

  3. ruokailupöytä + 2 tuolia

  4. vaatekaappi

Huoneiston yhteisissä tiloissa:

  1. Kahvinkeitin

  2. Vedenkeitin

  3. Liesitaso

  4. Mikroaaltouuni

  5. Astiat

  6. Jääkaappi

  7. Pölynimuri

  8. Internetliittymä

Vaihe 1 Mältintien varrella on valmis 05/2017 mennessä

Moduuliasunnot valmistuvat vauhdilla Mältintien varteen. Vielä tässä vaiheessa, ilman kattorakennelmia, ne tuovat mieleen lähinnä rinnakkain sijoitetut tavarakontit.

Näiden rakennusten pitäisi olla asuttavissa toukokuussa.

Autonrakentajantiellä tapahtuu molemmin puolin

Avakka • Ilmo Suikkanen • 30.5.2017

Autonrakentajantiellä Uudessakaupungissa tapahtuu, toisella puolella tehdasalue laajenee hehtaaritolkulla ja toisella puolella nousee pikatahtia moduuliasuntoja.

Ensimmäiset moduulitalot ovat valmistumassa Autonrakentajantien varrelle. Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan kahteen valmistumassa olevaan taloon heti kesäkuun alkupäivinä. Niiden valmistumista odottaa liki sata autonrakentajaa. Talojen sijainti on etenkin työmatkan kannalta katsottuna erinomaiset, työmatkaa kertyy vain muutama satametriä eli ne ovat kävelyetäisyyden päässä.

Talojen vuokrauksesta vastaa niiden satakuntalainen omistaja Rental Store Finland. Juhannukseen mennessä yhtiö tuo Autorakentajantien varteen kuusi samanlaista moduulitaloa ja asukkaita niihin voi sijoittaa 240.

Kahteen Autorakentajantien varteen rakennettuun kaksikerroksiseen moduulitaloon pääsevät ensim-mäiset vuokralaiset asumaan heti kesäkuun alussa. Juhannukseen mennessä alueelle nousee kuusi samanlaista moduulitaloa ja asukkaita niihin voi sijoittaa 240.

Autotehtaan tehdasalue laajenee hehtaaritolkulla Autonrakentajantien varrelle Raumantien suuntaan. Kalliot ammutaan hajalle ja paikanpäälle tuotu murskaamokalusto jauhaa lohkareet sepeliksi.

Kaupunki on paljon vartijana autotehtaan tulevaisuuden suhteen

Ukinyt • 29.5.2017                                                                                                                                                            LUE...

– Olemme saaneet positiivista huomiota mediassa, mutta yhä edelleen tunnetaan autoteollisuutta kohtaan epävarmuutta. Meidän pitää lykätä maailmalle jatkuvasti positiivista infoa siitä, että tämä ei ole ohimene-vää, totesi reilun kaksi kuukautta Uudenkaupungin elinkeinojohtajana toiminut Jarkko Heinonen esittel-lessään valtuuston maanantaisessa kokouksessa konkreettisia toimia, joita hän pitää nyt tarpeellisina.

Autotehtaalle Turusta täysimittainen kuljetus kaikkiin vuoroihin

Avakka • 29.6.2017                                 


Asuntotilanne Uudessakaupungissa jatkuu kireänä. Valmet Automotive laajentaa työmatkakuljetuksiaan Turusta Uudenkaupungin autotehtaalle 2.7. alkaen. 

Työmatkaliikennekokeilu kestää enimmillään kaksi vuotta. Kesäkuussa aloitettiin pilotin ensimmäinen vaihe. Nyt kuljetuksia laajennetaan siten, että ne sopivat autotehtaan kaikkiin työvuoroihin.

Santtion palvelukorttelin harjakaiset ensi keskiviikkona Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 29.9.2017

Santtion kaupunginosaan on valmistumassa uusi palvelukorttelikokonaisuus, sen samassa pihapiirissä ovat päiväkoti, lähikauppa sekä kehitysvammaisten palvelukoti. Palvelukorttelin harjannostajaisia vietetään ensi viikon keskiviikkona 4. lokakuuta.

Kasvavalle Uudellekaupungille uudet palvelut ovat tervetulleita. Kaupan liiketiloissa aloittaa K-Market ja tämä Hiuntien uusi liike tuo modernit lähikauppapalvelut Santtion alueelle. Lisäksi Kesko saa valmiiksi vielä vuoden loppuun mennessä laajennetun K-Supermarket Itäpoijun ja avaa myös kaupungin keskustaan entisiin S-Marketin tiloihin uuden K-Marketin.

Palvelukorttelikokonaisuudessa Attendo jatkaa Palvelukoti Merimetsossa laajenemistaan kaupungissa hoivapalvelujen alalla.  Liikuntapainotteinen päiväkoti Touhula Uusikaupunki on samassa korttelissa avannut ovensa jo elokuussa neljälle lapsiryhmälle.

Uuden palvelukorttelin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj, joka on erikoistunut päiväkoti- ja hoivakiinteistöjen sekä palvelukortteleiden ja koulujen tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Viime vuosien aikana Hoivatilat on käynnistänyt jo yli 100 hanketta 50 kunnassa eri puolella Suomea. Urakoitsijana Uudenkaupungin hankkeessa toimii Rakennusurakointi S. Tikakoski Oy.

Uuden palvelukorttelin toteuttamisesta vastaa valtakunnallisesti toimiva Suomen Hoivatilat Oyj.

Asunto Oy Seinäjoen Tuohi (oik.) oli ensimmäi-nen Lakean Sydänpuu-konseptilla rakenettu kohde. Sydänpuu yhdistää betoni- ja puuraken-tamisen uudella tavalla ja mahdollistaa entistä turvallisemman, tasalaatuisemman ja kustannus-tehokkaamman moduulirakentamisen.

Mältinkallion ensimmäisen puukerros-talon rakentaminen alulle vuodenvaihteen jälkeen – talo on omistuspohjainen

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.10.2017

Mältinkalliolle suunniteltujen neljän puukerrostalon rakennuslupa on nyt lähtenyt viranomaiskierrokselle. Lakea Oy:n Keijo Ullakon mukaan tulevalla viikolla käydään asiat läpi palo- ja pelastusviranomaisten kanssa ja sen jälkeen lupahakemus tulee aikanaan kaupungin rakennustarkastajalle päätettäväksi.

Lakea Oy:n toimitusjohtaja rakennusinsinööri Keijo Ullakko valittiin Vuoden rialaiseksi vuonna 2014. Ullakko tunnetaan erityisesti ekotehokkuuteen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen edistäjänä sekä sosiaalisen asuntotuotannon toteuttajana ja kehittäjänä. Hänet palkittiin Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry:n liittokokouksessa Helsingissä v. 2014.

Lakean Oy:n toiminta on laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi palvelutalojen ja puurakentamisen tuotteistamisen kautta. Ullakko on profiloitunut myös valtion tukeman, kohtuuhintaisen asuntotuotannon puolestapuhujana ja tuotannon toteuttajana.

– Mältin alueen rakentaminen aloitetaan alueen Nesteen kylmäaseman puoleisesta päästä, jonne rakennettava puukerrostalo on omistustalo. Rakennusluvan myöntämisen jälkeinen valitusaika on kuukausi, jonka jälkeen työt voidaan aloittaa, mikäli rahoittajien asettama aloittamisen ehto, että puolet asunnoista on varattu täyttyy. Asuntojen markkinoinnista huolehtii OP-Kiinteistökeskus ja markkinointi alkaa välittömästi..

Rakentamisen aloitusta on hidastanut Ullakon mukaan myös poikkeamislupa, jota haettiin ja saatiin mm. autopaikkojen määrään ja autokatoksen neliöiden siirtämiseksi rakennusten neliöihin.

Talot rakennetaan puumoduleista, jotka tuodaan paikalle valmiina. Perustustyös ja ensimmäisen kerroksen rakentaminen vie saman ajankuin kerrostalossa yleensä, mutta sen jälkeen kerroksia saadaan pystyyn yksi viikossa ja kahdeksankerroksinen talo nousee noin kahdessa kuukaudessa.


– Vaikka kaikki luvat ja muut tulisivat nopeasti, aloitus menee väkisinkin vuodenvaihteen yli, Lupien kanssa ei pitäisi olla ongelmia, ne on eri tahojen kanssa käyty läpi perusteellisesti, sanoo Ullakko Ukinyt-uutisessa.


Resurssien ja myös markkinatilanteen vuoksi talot tehdään yksi kerrallaan. Seuraavan rakentaminen aloitetaan aikaisintaan noin puoli vuotta ensimmäisen aloituksen jälkeen.

Rakennettavan alueen yhteydessä on toinen kaupungista löydetyistä suurista hiidenkirnuista, se on rauhoitettu luonnonmuistomerkiksi (yllä).

Puukerrostalot rakennetaan kuvassa olevalle alueelle Ketunkalliontien oikealle puolelle. Ensimmäisen talon, joka tulee Nesteen kylmäaseman puoleiseen päähän, rakennustyöt on suunnitelmissa aloittaa vuoden alussa

KETUNKALLIONTIE

Omistuspohjaisen talon asunnot ovat yksiöitä ja kaksioita, joita on mahdollista yhdistellä isommiksi.

Kuvassa kyseistä isoa hirsirakenteista asuin- ja liikerakennusta rakennetaan 1920-luvun puolivälin tienoilla. Miehiä on rakennustelineillä ja kattoa tehdään juuri. Talon omistajana olleet mm. Väi-nö Kantelo ja Osmo Salonen. Liiketiloissa on aikanaan toimineet viime vuosisadan puolella mm. Kahvila Palmu, Bergströmin Huonekaluliike ja Salosten Kampaamo ja Valokuvaamo Iris, Ruoka- ja sekatavarakauppa sekä Autokorjaamo Kalander & Halme

(Kuva museon arkistosta)

Rantakatu 19:sta Liljalaaksonkadun kulmaan rakennettavaa Liljarannaksi nimettyä osaketaloa esiteltiin viikonvaihteessa Golfravintolassa pidetyssä esittelytilaisuudessa. Kiinnostuneita kävi paikalla pitkälti toista sataa ja myös asunnonvarauksia tehtiin useita, osa oli kuitenkin paikalla uteliaisuuttaan.

Talon rakentaa valtakunnallinen rakennusalan yritys Lehto ja sitä markkinoi paikallinen Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy, josta kerrotaan kuusikerroksisen talon rakentamisen alkavan keväällä. Huoneistoja on varaamatta vielä toistakymmentä. Hyvän menekin takia toista yleisesittelyä ei tarvitse enää järjestämää, vaan jatkomarkkinointi hoidetaan internetin ja henkilökohtaisten yhteydenottojen kautta.

Tilaisuuden suosio osoittaa, että, monet vanhemmat ihmiset näyttävän haluavan asumaan lähemmäksi palveluita, kun liikkuminen hankaloituu.

Vanhusväestö huomioidaan talon suunnittelussa erityisesti, vaikka kyseessä ei ole senioritalo.

Esimerkiksi hissi on tilava eikä asunnoissa ole kynnyksiä ja erilaisten liikkumista helpottavien kaiteiden asentamiseen on varauduttu. Taloon tulee myös yhteinen tila, jota erilaiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää.

Yksityiskohtainen suunnittelu on asuntojen osalta käynnissä, joten huoneiston varanneilla on vielä mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen.

Rantakatu 19:sta sijaitsevan puurakenteisen talon purkutyöt ovat alkaneet. Talon ei ole katsottu olevan arkkitehtoonisesti ja kulttuurihistoriallisesti niin arvokas, että se kuuluisi suojeltaviin rakennuksiin.

Purettavan talon paikalle Rantakadun varteen ollaan rakentamassa kuusi-kerroksinen asuintalo Liljaranta

Avakka • Ilmo Suikkanen • 20.3.2018

Havainnekuva suunniteilla olevasta Liljaranta-talosta näyttäisi nyt tältä Liljalaaksonkadulta katsottuna.

Rantakadun puutalovanhus väistyy kerrostalon tieltä

Mylly toisensa jälkeen on kuoriutunut kuin uudesti syntyneenä esiin muovisista kohduistaan. Tällä kertaa Perjantai aamuna uteliaisuus mäkeä kohtaan kuitenkin heräsi, kun vesitornin viereen ilmestyi Jalo&Jalon pitkä nosturi.


Monia asioita tuli mieleen: josko oli saatu uusi lahjoitus vanhan vesitornin kunnostuk-seen tai sitten purkamiseen.

Kauppareisulla ohikulkeissain kysäisinkin pojilta, pojilta: Purkaako sen meinaatte?

– Ei  oo mukana dynamiittia, sitä siihen tarvittaisiin, kuului vastaus.


– Asennamme vesitornin laella sijaitsevaan DNA:n antenniin uutta tekniikkaa, siitä tämä operaatio johtuu, kertoo DNA:n mobiiliasentaja Risto Leppiniemi (alaku-vassa oikealla), johdon pää onnistuneen ujutuksen jälkeen kädessään


Nosturi nosti ”miehistökorin” mukana vesitornin huipulle pitkän johdon, jonka miehet ujuttivat vesitornin kylkeä kulkevan johtokotelon sisältä takaisin maahan.

– DNA:n yhteydet takkuilivatkin puolilta päivin, mutta kun antennin kimpussa häärivät miehet (kuva oik.) saivat asennukset tehtyä, yhteydet toimivat taas entiseen tapaan.

Myllymäellä tapahtui taas, nyt vuorossa vesitorni

Avakka • Ilmo Suikkanen • 4.5.2018


Kolmen hehtaarin maastopalo Uudessakaupungissa

Avakka • 11.5.2018

Noin kolme hehtaaria aluskasvillisuutta tuhoutui Väättäistentien varrella Uudessakaupungissa syttyneessä maastopalossa perjantaina iltapäivällä.

Pelastuslaitos sai hälytyksen maastopalosta kello 16.16. Palo saatiin sammutettua hieman ennen iltaseitsemää. Raivaustyöt veivät aikaa useamman tunnin.

U:gin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta palautti juoksuporrashankkeen uuteen käsittelyyn

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 9.5.2018

Uudenkaupungin liikuntatoimi oli alkuun suunnitellut portaita Sorvakon pururadan läntiseen osaan, entisen Sorvakon uimarannan viereiseen kalliorinteeseen. Tämän vuoden kaupungin talousarvioon sisältyvistä juoksuportaiden rakentamisesta on jo tehty hankintapäätös.

Myöhemmin kokoontunut kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta käytti kuitenkin viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja palautti asian uuteen valmisteluun. Lautakunnassakin sijoituspäätös on herättänyt keskustelua ja haluttiin saada portaat keskeisemmälle paikalla, esimerkiksi urheilukentän päässä aikanaan olleen hyppyrimäen rinteeseen Leijonapuistoa vastapäätä.

Keskustelujen jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa hankkeen uuteen valmisteluun.

Lautakunta kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa, joten portaiden valmistuminen viivästyy käsittelyn vaatiman rupeaman verran.

Entisen hyppyrimäen rinteen ympäristö on saamassa kannatusta juoksuportaiden sijoituspaikkana. Rinteelle saa helposti lisää pituutta rakentamalla portaat esim. kiertäen nouseviksi. Paikkavalintaa puoltaa myös sen helppo tavoitettavuus sekä urheilua harrastavien että kuntoilijoiden kannalta.

Yksityisteiden hyväksyttyjen kunnossapitomenojen avustusosuudeksi ehdotetaan 31,3 % ja korotetuksi osuudeksi 41,3 % menoista

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.5.2018

Uudenkaupungin tekninen lautakunta kokoontuu tiistaina ja kiinteistöinsinööri esittää, että lautakunta päättää yksityisteiden kunnossapidon avustukset vuoden 2017 menoihin jaetaan seuraavia periaatteita noudattaen:

1) vain vakituisen asutuksen tai yritystoiminnan piirissä olevaa tieosuutta tuetaan

2) kauttakulkutie ja yrityksiä tien varrella, avustusosuus 41,3 %

3) muu vakituisen asutuksen tie, avustusosuus 31,3 %

4) tienpidon hyväksyttävä maksimikustannus kilometriä kohden on 1.514 €.

Vuoden 2018 talousarviossa on yksityisteiden kunnossapidon avustuksiin osoitettu 116.000 €. Kaupungin alueella on avustettavia tiekunnallisia yksityisteitä yhteensä 474,4 km, joista vakituisen asumisen tai yritystoiminnan käytössä 284,5 km. Avustettavien yksityisteiden varsilla on talouksia 1046 kpl.

Avustusten jaosta on aikaisemmin päätetty siten, että avustusta myönnetään yli 300 m pitkälle, pysyvän asutuksen tai yritystoiminnan piirissä olevalle pääsytielle. Kauttakulkuteillä tuetaan koko kauttakulkutien pituutta. Vakituinen asuminen on määritelty väestörekisterin osoitetietojen perusteella, näin esim. vakituinen asuminen kesäasunnolla jää huomioimatta, mikäli henkilö asuu osoitetietojen perusteella muualla. Yritystoiminnalla tarkoitetaan yritystä tai elinkeinonharjoittajaa, jonka toimipiste tms. sijaitsee yksityistien varrella. Yksityistien sijaitessa useamman kunnan alueella, avustetaan vain Uudenkaupungin puolella olevaa tien osaa.

Tukiprosentti kauttakulkuteillä ja yritystoiminnan piirissä olevilla tieosuuksilla on 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asumisen piirissä olevilla tieosuuksilla. Tienpidon hyväksyttävä maksimi- kustannus kilometriä kohden on 1.514 €/km.

Edellä esitetyillä perusteilla on tiekuntien vuoden avustettaviksi 2017 hyväksyttäviksi kunnossapitomenoiksi saatu 311.105,57 €. Hyväksyttyjen kunnossapitomenojen ja talousarviossa osoitetun määrärahan perusteella avustusosuudeksi saadaan 31,3 % ja korotetuksi osuudeksi 41,3 % menoista.


Laitilantien ja Raumantien liittymän remontti alkamassa

Tulossa oma kaista satamaan sekä Levysepän-kadun/Kumputien liittymään valo-ohjaus

Avakka • Ilmo Suikkanen • 26.6.2018

Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut rakennussuunnitelman kantatie 43 Laivanrakentajantien ja mt 196 Raumantien liittymäjärjestelyjä varten. Hankkeiseen on myönnetty valtion PoRe-rahaa 350.000 €. Kaupungille toimenpiteestä arvioidaan aiheutuvan noin 240 000 euroa. Urakan arvioidaan olevan valmitus tämän vuoden syyskuussa.

Kyseessä on liikenteellisesti merkittävin risteys Uudessakaupungissa. Varsinaista ongelmaa, kaupungin teollisen liikenteen, asiointiliikenteen ja kauttakulkuliikenteen liiallista keskittymistä yhteen risteykseen, hankkeilla ei ratkaista, mutta ne kuitenkin parantavat liikenteen sujuvuutta ja lisäävät liikenneturvallisuutta.

Rakennussuunnitelmassa liittymää laajennetaan siten, että Raumantien eli autotehtaan suunnasta liittymään tultaessa rakennetaan sataman suuntaan eli oikealle kääntyville oma kaista ja Raumantieltä pohjoiseen suuntautuvalle liikenteelle oma vapaa kaista siten, että Levysepänkadun suuntaan vasemmalle kääntyville tehdään oma kanavointijärjestely kääntymistä varten.

Suunnitelman toteuttaminen aiheuttaa Kumputien suunnasta tulevalle kevyelle liikenteelle tilanteen, jossa Raumantien ylittäviä kaistoja on keskisaarekkeen Kumputien puolella kaksi entisen yhden kaistan ylityksen sijaan. Tämä aiheuttaa turvallisuusriskin kevyelle liikenteelle. Lisäksi Kumputieltä tulevien ajoneuvojen pääsy risteysalueelle hankaloituu liittymän laajennuksen vuoksi ja onnettomuusriski kasvaa yhä kasvavan liikenteen vuoksi entisestään.

Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikennevirasto ja Uudenkaupungin kaupunki ovat neuvotelleet asiasta ja todenneet, että risteysalueen turvallisuuden johdosta tulee myös Levysepänkadun ja Kumputien risteykseen asentaa liikennevalot. Liikennevalot lisäävät liikenneturvallisuutta parantamalla liittymän liikenteellistä toimivuutta ja sujuvuutta. Liikennevalot synkronoidaan Raumantien ja Laivanrakentajantien liikennevalojen kanssa toimiviksi siten, että jonomuodostusta ei pääsääntöisesti aiheudu.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Uudenkaupungin kaupunki toteuttavat hankkeen yhteisrahoitteisena siten, että ELY-keskus vastaa hankkeen rakennuttamisesta (projektinhallinnasta, urakan kilpailuttamisesta, valvonnasta ja vastaanotosta) ja kilpailuttaa urakan ja allekirjoittaa urakan hankintapäätöksen ja urakkasopimuksen kaupungin edustajan hyväksymisen jälkeen.

Kokonaiskustannukset liki 600 000 euroa

Hankkeen toteutuskustannusten arvioidaan rakennussuunnitelman mukaan olevan 588.940 euroa (alv 0%). Kustannuksen jakautuvat siten, että kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu / Kumputien liittymän kanavoinnin kustannukset ovat 517.467,50 euroa (alv 0%) ja liittymän mt 196 - Levysepänkadun/Kumputien uusien liikennevalojen ovat 71.472,50 euroa (alv 0%).

ELY-keskuksen kustannusarvion mukainen rahoitusosuus on 350.000 € (alv 0%) kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu/Kumputien liittymän kanavoinnin kustannuksista sekä 35.736,25 euroa (alv 0%) mt 196 / Levysepänkadun/Kumputien liittymän liikennevalojen osalta (eli 50%).

Kaupungin kustannusarvion mukainen rahoitusosuus kt 43 - mt 196 liittymän parantamisen ja mt 196 - Levysepänkatu / Kumputien liittymän kanavoinnin kustannuksista 350.000 euron ylimenevä osuus eli 167.467,50 euroa (alv 0%) sekä 35.736,25 euroa (alv 0%) mt 196 / Levysepänkadun / Kumputien liittymän liikennevalojen osalta (eli 50%).

Mikäli hankkeen kustannukset ylittävät arvioidut kokonaiskustannukset, vastaa ylimenevästä osuudesta Uudenkaupungin kaupunki. Mikäli hankkeen kustannukset alittavat arvioidut kustannukset, pienenee kaupungin osuus vastaavasti 203.203,75 eurosta. Kaupungin minimikustannusosuus on vähintään 50 % mt 196 - Levysepänkadun / Kumputien liittymän liikennevalojen osalta eli 36.736,25 euroa (alv 0%). Urakan arvioidaan valmistuvan syyskuussa 2018.

VUODEN 2018

PÄÄLLYSTE-

OHJELMA


Kohde

Hiuntie määrä 2400 m2,

Kaarikatu 2300 m2,

Ketunkalliontie 600 m2,

Kullervontie 1500 m2,

Rantakatu 1, 600 m2,

Rantakatu 2, 600 m2,

Terveystie 300 m2,

Välskärintie 320 m2,

Alinenkatu 2500 m2,

Lokalahdentie 4000 m2,

Mannersuontie 1500 m2


Investointikohteet

Mältintien pyörätie
Merimetsopolku
Rakennuskaavateiden kunnostus (Kapteeninpolku, Majurinkuja) Laivanrakentajantien - Rantakadun risteys
Hiuntien klv

Alinenkatu saa uuden päällystyksen Rauhankadun ja Myllykadun välisellä osuudella. Sijainti kaupungin ydinkeskustassa edellyttää, että työ tehdään osittain öiseen aikaan. Liikennekatkojakin silti päällystyksestä aiheutuu, niistä tiedotetaan, sanoo työpäällikkö Mikko Jalonen Uudenkaupungin Sanomissa.

Teiden kuoppaisuus, savisuus ja kuivaan aikaan myös vallesmannin kiharat, joita teitä myös pyykkilauta-teiksi kutsutaan, ovat ärsyttäneet ja puhuttanee tiellä liikkujia jo pitkään.

Ruokalan asukasliikenteen ja osittain myös Lidlin asiakasliikenteen sujuvuus ja turvallisuus jonkin verran paranee Raumantien ja Kumputien/Levysepänkadun liikennevalojen myötä.

Katuosuuksia päällystetään ensi kesänä yli 16 600 neliömetriä Uudessakaupungissa

Avakka • Ilmo Suikkanen • 28.5.2018

Vanhemmalle väelle sovelias kuusikerroksinen kerrostalo nousee puretun puutalon tilalle

Avakka • 1.6.2018

Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmaan rakennettavaa Liljarannaksi nimettyä kuusikerroksisen talon rakentamisen oletetaan alkavan elokuussa.

Naapurikiinteistö Asunto Oy Eilankulman huomautuksesta kaavaan, tontille rakennettava talo toteutetaan nyt Liljalaaksonkadun suuntaisesti siten, Eilankulman asukkailla säilyvät heille tärkeät merinäkymät.

Kuusikerroksiseen taloon tulee 39 asuntoa, joista kolmen huoneen asuntoja on varattu eniten, mutta myös kaksiot ja yksiöt ovat käyneet kaupaksi, sanoo Rakennusliike Lehto Oy:n hankepäällikkö Jussi Litja Vakka-Suomen Sanomissa.

Lehdon mukaan ennen rakentamista tontilla tehdään vielä arkeologisia kaivauksia, liittyen alueelta löytyneeseen vanhaan maakellariin. Arkeologian dokumentoitua löydökset kellari puretaan pois uuden rakennuksen tieltä.

Vaikka ikärajoja asunnon ostajille ei ole, vanhusväestö huomioidaan senioritalon suunnittelussa erityisesti. Esimerkiksi hissi on tilava eikä asunnoissa ole kynnyksiä ja erilaisten liikkumista helpottavien kaiteiden asentamiseen on varauduttu. Taloon tulee myös yhteinen tila, jota erilaiset palveluntarjoajat voivat hyödyntää.

Osaketaloa rakentaa valtakunnallinen rakennusalan yritys Lehto Talon ja sitä markkinoi paikallinen Vakka-Suomen Kiinteistöspesialisti Oy.

Arkeologisten kaivausten jälkeen alkavat talonrakennustyöt Rantakadun ja Liljalaaksonkadun kulmassa.

Ykskoivun maaston korkeuserot verrattuna hyppyrimäkeen mahdollistaisi pidemmän matkan suoraan rakentamista. Mutkittelevat portaat on huono asia porrasharjoittelun kannalta. Hyppyrimäen rinteen jyrkkyyden vuoksi kulmia jouduttaisiin tekemään enemmän. Rinteen jyrkkyydestä johtuen putoamiskorkeus on niin suuri, että se vaikuttaa myös kaiteiden rakentamiseen, todetaan selvityksen perusteluissa rakentaa juoksuportaat Salmerin rantaan.

Ykskoivun vanhan uimarannan parkkipaikka sekä sinne johtava tie kunnostettaisiin, jolloin pysäköintimahdollisuus olisi 85m päässä portaista. Toinen mahdollisuus olisi myös jättää auto urheilukentän parkkialueelle ja kävellä alkulämmittelynä n. 1km matka. Urheilukentän parkkipaikka on aktiivisessa käytössä ja ajoittain ruuhkainen. Jos portaat sijoitetaan hyppyrimäkeen, parkkipaikkana olisi vain urheilukentän parkkialue. Käyttäjien autojen parkkeeraus saattaisi kuitenkin ohjautua Sorvakkokodin pihalle tai Leijonapuiston parkkialueelle. Tämä on selkeä turvallisuuskysymys, jos ja kun vilkkaasti liikennöityä tietä ruvetaan ylittämään ilman suojatietä.

Salmerin rannassa portaan kulkisivat kuntopolun vieressä, tämä mahdollistaa ”paluuliikenteen” kuntopolun kautta, joten tilaa portaiden nousuun jää enemmän. Tällöin myös rappuset sijoittuisivat niin, ettei niitä käytettäisi siirtymiseen. Juoksuportaat ovat erillinen kuntoiluväline, ei kulkuväylä (ylläpito, talvikunnossapidon järjestäminen, määräykset). Hyppyrimäessä portaat tulisivat tieltä kuntopolulle ja näin ollen niitä käytettäisiin siirtymiseen.

Salmerin rannassa pohja on kokonaan kalliota, portaat voi ankkuroida kestävästi. Hyppytornin maapohja koostuu osin irtokivistä, louhikosta ja pehmeästä maa-aineksesta.

Molempiin sijainteihin tulee rakentaa lisävalaistus.

Kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunta hyväksyi yksimielisesti va sivistyspalvelukeskuksen johtajan ehdotuksen rakentaa  päättää rakentaa juoksuportaat Yksikoivun rantaan. Puurunkoisten juoksuportaiden rakentaminen hankitaan Rakennus AATU:lta hintaan 12 550€ (sis. alv. 24%) Investointirahoista kunnostetaan myös Ykskoivun vanhan uimarannan parkkialue ja sinne johtava tie sekä tarvittava lisävalaistus.

Todettakoon kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntalautakunnan aikaisemmin käyttäneen viranhaltijapäätökseen otto-oikeuttaan ja palauttaneen asian uuteen valmisteluun. Silloin lautakunnassa sijoituspäätös Ykskoivuun Salmerin rantaan oli herättänyt keskustelua ja haluttiin saada portaat keskeisemmälle paikalla, esimerkiksi urheilukentän päässä aikanaan olleen hyppyrimäen rinteeseen 


Hyppyrimäen rinne leijonapuistoa vastapäätä oleva vaihtoehto on nyt siis poissuljettu. Osasyynä saattoivat olla myös jonkin verran korkeammat rakennuskustannukset. Monien mielestä tätä paikkavaihtoehtoa puolsivat sen helppo tavoitettavuus sekä urheilua harrastavien että kuntoilijoiden kannalta.


Esim. Raumalla jouksuportaat on sijoiterttu jäähallin viereen. – Ajattelimme, että täällä ne ovat paljon kovemmassa käytössä. Täällä käy paljon kuntoilijoita, ja vieressä on jäähalli, Rauman kaupungin liikunnanohjaaja Kimmo Kouru huomauttaa.

Juoksuportaiden paikka vaihtui takaisin Ykskoivun Salmerin rantaan

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 18.6.2018

Vetten päällä kaupunginlahdella laituripaikkoja, poijuja ja miksei myös vedenpäälle tehtyjä rakennelmia on ollut yli kuusikymmentä. Kaikenkaikkiaan näitä paikkoja on kartaan merkitty 84.  


Tuohon Ringbomin karttaan liittyen olen asiaa vuosien saatossa pariinkin otteeseen museojohtaja Mari Jalavalta tiedustellut. Hänen kertomansa mukaan kartan lisäksi tietoa ranta-aitoista on hyvin niukasti tarjolla.


Itse löysin kaupungin historiasta (Uudenkaupungin historia, Kyösti Kaukovalta, osa II s. 202). maininnan, josta käy ilmi niiden olleen maksullisia paikkoja, joista kartan mukaan osa sijaitsi rannalla ja osa taas laiturimaisissa jonoissa irti rannasta. 


Tärkein merkitys Anders Ringbomin kartassa osoitetuilla paikoilla lienee ollut osoittaa niillä venepaikkana. Ranta-aitoissa todennäköisesti säilytettiin paitsi veneilyyn ja kalastukseen liittyvää välineistöä kuten purjeita, kalanpyydyksiä ym. ja onpa joissakin saattanut olla mahdollisuus ajaa myös vene rantsaliin sisätiloihin tai nostaa sinne talviteloille, mikä kalastajatiloilla on yleistä vieläkin. Veneitä myös kunnostettiin näissä tiloissa.


Ringbomin karttaa kun katselee voi päätellä myös kaupunginlahden ilmeen poikkenneen tuohon aikaan melkoisesti nykyisestä. Silloinen systeemi lienee täällä itse asiassa ollut esiaste nykyiselle venepaikkakäytännölle, sillä kaupunginlahden pengerryksen ja laiturien kehittyessä ranta-aitat ja itse kyhätyt rantalaiturit vaihtuivat nykyisin käytössä olevaan maksulliseen venepaalu-systeemiin, veneet ovat joko pengerrettyihin möljiin tai pistolaitureihin kiinnitettyinä. 

 

Vuoden 1793 suurpalon yhteydessä laaditussa toisessa kartassa (alla) nyt arkeologisessa tutkinnassa olevista tonteista Liljalaaksoonkadun puoleisen tontin silloiseksi omistajaksi on merkitty merimies Erik Silander ja sen viereisen tontin omistajaksi porvari Johan Enroth. 


Alkuun tontin maakerrostumista löytyi  useampia kohti kaupunginlahtea johtavia puisia vesikouruja eli kuurnia. Yksi kuurnista liittyy selkeästi vuonna 1934 valmistuneeseen verstasrakennukseen, mutta loput kuurnista ovat vanhempia.


Paikalla on vanhoja hirsiä, joissa on nurkkasalvoksia. Ne on todennäköisesti purettu jostakin toisesta rakennuksesta ja otettu uusiokäyttöön. –Osa hirsistä näyttää muodostavan rakennuksen pohjan, Saloranta sanoo.


Hirsien kaupunginlahden puolelta tontilta löytyi myös mukulakivistä ja pikkukivistä ladottu rannan suuntainen rantatien pohja  (nykyisen Rantakadun esiaste?) –Kivetyksen pituus on kuutisen metriä ja loppuu tontin länsi- ja itäpäissä uudemman 1800-luvun lopulla rakennetun talon perustuksiin, toteaa Saloranta. Onkin mahdollista, että rantaviivaa seuraillen kivetys jatkuisi pitempäänkin. Kivetys on kerroksista, mikä viittaa siihen, että sitä on aikojen saatossa painumisen takia korotettu.


Löydetty kiveys on siis tontille tehtyä nyt purettua taloa vanhempaa rakennetta. Saloranta toteaa, että kiveys voisi olla suunnilleen saman ikäinen kuin palanut hirsijäännös eli 1700-luvulta. –Hirsien palokerrosta oli myös tien pohjakivien päällä, hän selventää. Kivetyksen ja hirsien välissä on myös pätkä puista vesikourua. 


Hirsistä rakennusta ei näy alueen vanhoissa kartoissa. Meren ranta oli silloin ylempänä, joten tontilta tehdyt löydökset ovat voineet olla aivan veden rajassa. Asuintontit eivät vielä 1700-luvulla ylettyneet kyseisen tontin eteläreunaan. Salorannan mukaan kiinnostavaa onkin juuri se, mitä toimintaa rannassa on ollut, koska alueella ei asuttu vielä silloin.


Tontilla on Salorannan mukaan intensiivinen palokerros. On mahdollista, että se on vuoden 1793 palosta.

Hiiltä ja nokea on erittäin runsaasti. Rakennuksen palaminen ilman palon liittymistä mihinkään laajempaan kaupunkipaloon on sekin mahdollista.


Esineistönä tontilta on löydetty mm. suurvalta-ajalle tyypillisten oluttuoppien sirpaleita. Sotamiehet toivat niitä mukanaan 30-vuotisen sodan aikaan. –Suomalaiset kyllä joivat niistä oluen sijaan paloviinaa. Sirpale voi olla 1600-luvulta tai sitä uudempi. Läheltä löydettiin myös liitupiippu, joka on varmuudella 1600-luvun esineistöä. Näitä kutsutaan ns. hajalöydöiksi, sanoo Saloranta. Kaupunkilöydöksille tyypillisiä kaakelin- ja keramiikanpalojakin on löytynyt.


Kenttätyössä helteisessä säässä ahertaa Elinan ohella myös kolme kokenutta kaivuueksperttiä Tapani Rostedt, Petri Inkinen ja Jouko Pukkila. – Kieltämättä meille on monesti tullut mieleen, mistähän meitä tässä oikein rankaistaan, kun helle ei ota hellittääkseen, ihmettelee Elina.


– Paikalla ollessani kaivuuhommia tehneistä Petri Inkinen kantoi näytille hirsikehikon sisältä löytämänsä sepän takoman tukevatekoisen oven saranan, Elinan pika-arvion mukaan 1700-tai 1800-luvulta. 


Puumerkillä tai nimikirjaimilla varustettu esinelöytö viittannee  kalanpyydyksen omistajuusmerkintään


Mielenkiintoinen löytö on avaimenperää muistuttama puuesine, jossa on puumerkki tai miksei nimikirjaimet ja toisessa päässä reikä. Oma päätelmäni Salorannan pienoisena mysteerinä pitämään esineeseen on, että kyseessä voi olla myös kalanpyydyksen esim. rysän omistajamerkki. Näitähän kalastajat käyttivät entisaikaan yleisesti, joko korkkiin tai puukohoon veistettynä.


Kaivuualueella on tehty useita löytöjä, jotka ovat lähinnä 1700-luvun tavaroita. Löydöt ovat kaakelin, keramiikan, posliinin, fajanssin, ikkunalasien, pikareiden ja pullolasin paloja. 


Tontin yläosissa näkyy hienoa puhdasta rantahiekkaa ja alempana tontin kaakkoiskulmassa pilkottaa savi, joten olemme aivan vanhan rannan ja merenpohjan tuntumassa. Puhdas savi ja hiekka ovat luontaisia kerroksia, joissa ei ole ihmisen tuottamaa likaa.


Pienoisen yllätyksenä Saloranta pitää poikkeuksellisen suurina määrinä löytynyttä painolastipiitä. Sitä ei esiinny Suomen luonnossa, joten mitä ilmeisimmin se on kulkeutunut Uuteenkaupunkiin merenkulun yhteydessä. Professori Sakari Hinnerin painolastikasvikartoiksen yhteydessä on purjelaivojen painolastimaita löydetty Uudestakaupungista paljon ja osaa niistä on varmasti vuosisatojen saatossa käytetty myös kaupunginlahden rantojen täytemaaksi.


– Arkebuusi-osuuskunta on tutkimusta tekevä taho ja Museoviraston olevan tutkimusta valvova viranomainen, korostaa arkeologi Elina Saloranta. Me saamme saavat siihen liittyviä määräyksiä taas Museokeskukselta. Kaivaukset on tavoitteena saada päätökseen elokuun loppuun menessä


Ringbomin tonttikartta vuodelta 1806 osoittaa kaupunginlahdella olleen jo tuohon aikaan paljon venepaikkoja ym. rantarakenteita

1700-luvun hirsinen rantarakennus- ja rantatienpohja esiin U:gin keskustan arkeologisissa kaivauksissa?

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 8.8.2018

Uudessakaupungissa Rantakadun ja Liljalaakson-kadun kulman tontilla tehdyt arkeologiset kaivaukset suoritetaan loppuun kuluvan elokuun aikana. Mahdollisuudet kaivauksille avautuivat, koska syksyllä tontille aletaan rakentaa senioritaloa. 


Kaivauksissa esiin nousseet hirsirakenteet ovat jäännöksinä mielenkiintoisia, sanoo tutkimusta tekevän Arkebuusi-osuuskunnan arkeologi Elina Saloranta.


Alkuun hän arveli rakennuksen olleen ranta-aitta, sillä merenranta ulottui vielä 1700-luvulla löytöpaikan viereen. Mielenkiintoiseksi Salorannan tämän päätelmän tekee se, että aikaisemmin täällä ei ranta-aitoista ole tehty ensimmäistäkään löytöä.


Kaivausten edistyessä näyttäisi mahdolliselta, että paikalla onkin saatettu valmistaa veneitä. Tätä tukee se, että paikalta on löytynyt runsasti puusilppua ja sahanpurua.


Rakennuksen sijainti aivan vedenrajassa liittää sen johonkin merelliseen käyttötarkoitukseen myöskään  venetalas ei ole poissuljettu mahdollisuus


Kaupunginlahdella jo 1700-luvulla paljon rakenteita

1700-luvulle yltävät arkeologiset kaivaukset alueella nostavat esiin pohdiskelut Uudenkaupungin kaupun-ginlahden tilanteesta tuohon aikaan. Anders Ring-bomin v. 1806 tekemässä tonttikartasta (ks. kuva alla) ilmenee ranta-aittoja/venetalaksia olleen rannan äärellä maissa sijaitsevina parisenkymmentä.


Anders Ringbomin 1806 tekemässä tonttikartasta ilmenee ranta-aitta- tai venetalas olleen maissa sijaitsevina parisenkymmentä. Vedessä kaupunginlahdella laituripaikkoja, poijuja ja miksei myös vedenpäälle tehtyjä rakennelmia on ollut osin laiturimaisina jonoina yli kuusikymmentä. Kaiken kaikkiaan näitä paikkoja on karttaan merkitty 84. HUOM. nuoli osoittaa tutkittavan alueen sijainnin.

Joka ei vanhasta mitään tiedä, ei uuttakaan ymmärrä...

Arkeologia on tärkeä tieteenala, jolla hahmottamme menneisyyttämme ja suojelemme sitä tuleville sukupolville

Avakka • Ilmo Suikkanen • 8.8.2018

Motto: Tule ylös sieltä kuopasta arkeologi, älä kaivele menneitä arkeologi. Sitä mikä on kadonnut kuitenkaan et tavoita milloinkaan. (Lainaus iskelmänäkin tunnetuksi tulleesta Pentti Saarikosken runosta Histria.)

Vaikka runossa parodioidaan leikkimielisesti arkeologiaa, se on kuitenkin tärkeä tieteenala, jolla hahmottamme menneisyyttämme ja suojelemme sitä tuleville sukupolville. Arkeologisella tutkimuksella on neljä päätavoitetta. Löydettyjen artefaktien pohjalta konstruoidaan kulttuurihistoriaa luomalla kulttuureista ajallisia ja paikallisia yleiskuvia. 1) Arkeologiassa kulttuuri tarkoittaa arkeologisen aineiston tyyppien avulla määriteltävää esihistoriallisen ajan kansaa.

2) Arkeologi Vere Gordon Childe määritteli arkeologisen kulttuurin tai kulttuuriryhmän monimutkaiseksi kokonaisuudeksi, jossa esiintyy säännönmukaisesti yhdessä piirteitä kuten saviastioita, työvälineitä, koristeita, hautausriittejä ja talon muotoja. Nämä piirteet esiintyvät yhdessä, koska ne ovat yhden kansan luomuksia ja sen kollektiivisen kokemuksen avulla sopeutuneet ympäristöönsä.

3) Arkeologisessa tutkimuksessa selvitetään myös muinaisten ihmisten elintapoja kuten elannon hankkimista, yhteiskunnallista järjestystä ja uskonnollisia käsityksiä heidän käyttämiensä työkalujen, ruukkujen, aseiden, talojen ja muiden jäännösten pohjalta. Tutkimus pyrkii myös selvittämään kulttuurista ja yhteiskunnallista muutosta. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi siirtyminen maanviljelyyn tai suuren kulttuurin romahdus.

4) Tutkimuksen neljäs päätavoite on menneisyyden aineellisten jäänteiden taltioiminen ja suojeleminen tulevia sukupolvia varten. Arkeologisen tutkimuksen tuloksia sovelletaan opetuksessa, näyttelyissä ja muinaisjäännössuojelussa.

Arkeologiaan kuuluu tieteidenvälisyys ja monitieteisyys, ja siihen on omaksuttu muilta tieteenaloilta lukuisia tutkimusmenetelmiä, käsitteitä ja teorioita. Luonnontieteet ovat vaikuttaneet arkeologian kaivaus- ja ajoitusmenetelmiin sekä monenlaisiin analyysi- ja rekonstruointimenetelmiin. Ihmiskulttuureja tutkivista tieteistä arkeologiaan on saatu käsityksiä ja teorioita siitä, miten ihmiset ja ihmisyhteisöt toimivat keskenään sekä suhteessa ympäristöönsä. Lisäksi filosofiasta on saatu keinoja jäsentää tieteellistä tutkimusprosessia (Lähde Wikipedia)

Oikealla kartta Uudenkaupungin tulipaloissa v. 1793 palaneista kortte-leista ja niiden omistajista. Kartan on laatinut varamaa-mittari August Andersin. (Uuden-kaupungin historia, Kyösti Kaukovalta, osa II s. 186)

– Kaivauksissa esiin nousseet hirsirakenteet ovat jäännöksinä mielenkiintoisia, sanoo tutkimusta tekevän Arkebuusi-osuuskunnan arkeologi Elina Saloranta (vas.) Rakennuksen sijainti aivan vedenrajassa liittää sen johonkin merelliseen käyttötarkoitukseen. Vielä ei ole varmaa onko kyseessä ranta-aitta/venetalas. Paikalla on saatettu valmistaa myös veneitä. Tätä tukee se, että kaivausten edistyessä paikalta on löytynyt runsasti puusilppua ja sahanpurua.

Hirsien kaupunginlahden puolelta (kuvassa etualalla) tontilta löytyi myös mukulakivistä ja pikkukivistä ladottu rannan suuntainen rantatien pohja (mahdolisesti nykyisen Rantakadun esiaste?) Kivetys on kerroksista, mikä viittaa siihen, että sitä on aikojen saatossa painumisen takia korotettu.

Haastattelua tehtäessä Petri Inkinen kantoi Elinalle näytille hirsikehikon sisältä löytämänsä sepän takoman tukevatekoisen oven saranan 1700- tai 1800-luvulta. 

Puumerkillä tai nimi-kirjaimilla varustettu puuesinelöytö lienee pyydysmerkki.

Lapin kunta päihittää monet isot kaupungit asuntojen arvonnousussa – U:gissa arvonnousu ollut maltillista kysynnän kohdistuessa vuokra-asuntoihin   


Avakka • kuva ja teksti Ilmo Suikkanen • 25.10.2018


– Kittilä kiilaa Turun ja Tampereen edelle. Nousu selittyy muun muassa matkailun vauhdittamalla kysynnällä.

Kittilässä vanhojen asuntojen neliöhinnat ovat kohonneet kuluneiden viiden vuoden aikana reippaasti, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilaston pohjalta tehty laskelma.


Kittilää voimakkaampaa nousu on ollut vain Helsingissä ja Kauniaisissa. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella hinnat ovat kohonneet Kittilää vähemmän. Myös autotehtaan huiman kasvun myötä asukalukunsa nousuun saaneessa Uudessakaupungissa hintojen nousu on ollut maltillista, mikä selittyy sillä, että kovin kysyntä kohdistuu vuokra-asuntoihin, koska työn jatkumisen varmuus ja varallisuus ei vielä innosta oman asunnon ostoon. LUE lisää ylen uutisesta...

Uudessakaupungissa hintojen nousu on ollut maltillista, mikä selittyy sillä, että kovin kysyntä täällä kohdistuu vuokra-asuntoihin. Kuva Mältin alueelta, jossa vihdoinkin on päästy alkuun puisten vuokrakerrostalojen rakentamisessa.

Uudenkaupungin joulukatu valittiin maakunnan kauneimmaksi ylivoimaisella äänimäärällä

Avakka • 20.12.108

Uudenkaupungin joulukatu, jouluvalaistu Alinenkatu, valittiin ylivoimaisella äänimäärällä Maakunnan kauneimmaksi joulukaduksi. Uudenkaupungin katu sai yli kolmanneksen annetuista äänistä. Perusteluina mainittiin mm. kauniit köynnökset ja lämmin väri.

Uudenkaupungin jouluvalaistu Alinenkatu, tori ja Rauhanpuisto voitti ylivoimaisesti Maakunnan kaunein joulukatu -kilpailun, saaden äänistä yli kolmanneksen. Yhteensä ääniä annettiin noin 3 800.

Kauneimman joulukadun valitsivat TS-Yhtymän lehtien lukijat yleisöäänestyksessä. Valittavana oli kymmenen erilaista katua eri puolilta Varsinais-Suomea. Toiseksi kisassa tuli Turku ja kolmanneksi Laitila. Loput kadut sijoittuvat järjestykseen Paimio, Somero, Salo, Piikkiö, Naantali, Kyrö ja Loimaa.  

Uudenkaupungin valaistuksen on suunnitellut kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén yhdessä kaupunkisuunnitteluosaston kanssa. Asennustyöt on hoitanut ja tilannut kaupungin puisto-osasto.  Kaupunki on saanut paljon positiivista palautetta myös Rauhanpuiston tunnelmallisesta valaistuksesta sekä keskustan kauniisti valaistuista puista katujen varsilla.

Jouluvalot ja luminen maisema luovat jouluista tunnelmaa Alisellekadulle.

Alisenkadun lisäksi kaupunki on saanut paljon positiivista palautetta myös Rauhanpuiston tunnelmallisesta valaistuksesta sekä keskustan kauniisti valaistuista puista katujen varsilla.

Esteettömyystapahtumalla halutaan tarjota tietoisuutta esteettömyydestä ja yhden-vertaisuudesta, mutta hauskalla ja mieleen-painuvalla tavalla, kertovat tori-tapahtuman järjestäjät. 


Järjestelyissä olivat mukana ovat Vakka-Suomen Invalidit ry, Näkövammaisten liitto, Vammaisneuvosto, Novida, Nuoriso-valtuusto, Avustajakeskus, kaupungin fysioterapiapalvelut ja Liikuntapalvelut.


– Tapahtumassa on esillä esteettömyys ja helppous liikkua monesta eri näkökulmasta, sanoo Vakka-Suomen Invalidit ry:n puheen-johtaja Marja Lehtinen (kuvassa oikealla). Toimivuutta saivat kokeilla kaikki halukkaat. Tarjolla oli mm. esteettömyysrata, opaskoiria, avustajakissa, puhallustikka, erilaisia apuväli-neitä ja mittauspisteitä, Ageman-puku sekä simulaatiolasit. Myös päättäjät oli kutsuttu tutustumaan esittelyyn.


Torille oli tehty mm. esteettömyysrata ja siellä oli opaskoiria, avustajakissa, puhallustikka, erilaisia apuvälineitä ja mittauspisteitä, Ageman-puku sekä simulaatiolasit.

Helppo liikkua -tapahtuma torilla jakoi tietoa esteettömästä liikkumisesta

Avakka • kuva ja teksti Ilmo Suikkanen • 8.5.2019

Istumatanssi on mukava ja hyvää mieltä tuottava liikuntamuoto, sitä ohjasi Helppo liikkua -tapahtuman yhteydessä Sari Mykrä klo 12.00-12.15. Istumatanssia voivat harrastaa niin liikuntarajoitteiset kuin muutkin ikäihmiset. Tanssit koostuvat omasta musiikista ja niihin sovellettavista liikkeistä

Uudessakaupungissa riittää kesällä istuttavaa

Liki parisataa tuolia jaettiin torstaina ympärikaupunkia levähdyspaikaksi tarvitseville – naisenergia taas asialla

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 9.5.2019

Tuolitempauksen takaa löytyy taas sama iskuyhmä Vuokko Tyvi, Birgit Ilmanen, Anne Kuusisto ja Hilkka Knaapinen joka järjesti tänne viime kesä hahmo-puiston ja sitä ennen paljon muuta hauskaa. Kysäisin tuolin jakelua valmistelleelta ryhmältä mistä niitäideoita ja voimaa toteuttaa ne oikein kumpuaa. – Ideoita ja tavaraa kyllä riittää, sanoo idean äiti Anne Kuusisto. – Voimaakin löytyy, vaikka tällä kertaa oltiin kyllä aika tiukilla tuunausurakan kanssa, toteaa puolestaan Vuokko Tyvi.

Enkä ihmettele, sillä naiset kertoivat lahjoituksena saatujen tuolien etsinnän ohella ensin pesseensä ne, jonka jälkeen oli vuorossa maalaus ja vielä taideteosten tekeminen istuin osiin ja selkänojiin. – Pitäkäämme tämä mielessä kun kesällä lekottelemme näissä naisenergian luomuksissa. Kuvassa oikealla Anne Kuusisto, Birgit Ilmanen ja Vuokko Tyvi. Hilkka Knaapinen hääräilee taustalla.

Mieluisin tuoli valitaan yleisöäänestyksellä

Kahdeksan paikallisen taiteilijan tuolimaalaukset ovat esillä Rauhanpuistossa, joista yleisö kesän aikana saa äänestää mieluisimman. Näitä tuoleja on Kerttu Aaltoselta, Pirkko Arstilalta, Seija Itärannalta, Esko Kankaalta, Susanna Pihlajalta, Hiltu Salliselta, Hannele Salmelalta ja Heli Sammalistolta.

Äänestää voi läheisessä kirjastossa sen aukioloaikoina ja muulloin äänestyslipun voi jättää Rauhanpuistoon sijoitettuun postilaatikkoon. Äänestysinnon ylläpitämiseksi arvotaan joka kuukausi tuotepalkintoja.

Tuoleista on tekeillä on myös postikorttisarja. Korttien myyntitulot käytetään hyväntekeväisyyteen.

Näitä tuoleja äänestetään

TUOLI 1

TUOLI 2

TUOLI 3

TUOLI 4

TUOLI 5

TUOLI 6

TUOLI 7

TUOLI 8

Kahdeksan paikallisen taiteilijan tuolimaalaukset ovat esillä Rauhanpuistossa, joista yleisö kesän aikana saa äänestää mieluisimman. Äänestää voi läheisessä kirjastossa sen aukioloaikoina ja muulloin Rauhanpuistoon sijoitettuun postilaa-tikkoon, kertovat tuoleja ripustamassa olleet Sonja Stenman (vas.) ja Hilkka Knaapinen, joka kuuluu tuoli-kampanjan järjestäneiden naisten ydinryhmään.

Nämä naisryhmän kovalla työllä tuunaamat liki kaksi sataa tuolia on levitetty ympäri Uuttakaupunkia ja ovat nyt taideteoksin varustettuna levähdyspaikkaa tarvitsevien istuttavissa ja ihailtavissa.

Avakka • tilastokartta SYKE • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 15.9.2019

Pohjavesi on Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuun eteläosissa laskenut paikoin niin alas, että kaivoista on loppunut vesi – "Jos talvi tulee aikaisin, kaivot ovat kuivana kevääseen saakka"

Kuivuuden myötä myös monien järvien pinnat ovat laskeneet poikkeuksellisen alas.

Vakka-Suomessa tilanne on tällä hetkellä normaalilla tasolla. Se on täällä parantunut viime vuodesta paljon, jolloin pohjavedet olivat pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa 50–90 senttimetriä keskiarvoja alempana.

Kuivilla alueilla parasta olisivat nyt runsaat ja säännölliset sateet. Keski-Suomen tilanteeseen syynä ovat vähäiset sateet heinä-elokuussa. Yhtä niukkoja kesäsateita todistetaan kerran kolmessakymmenessä vuodessa.

– Kuivin paikka taitaa olla Kuopion ympäristössä, kertoo yle uutisissa Bertel Vehviläinen, johtava hydrologi Suomen ympäristökeskuksesta.

Pohjavesien puolesta sopii siis odottaa runsaita ja säännöllisiä sateita ainakin maan keskiosiin.

– Nythän siellä tulee vettä, mutta ei se vielä pohjaveteen asti pääse. Ensiksi se täyttää näitä maaperän pintakerroksia, Vehviläinen sanoo.

Ennen talven tuloa olisi saatava sadevettä 100–200 millimetriä. Yleensä kuukausisateet ovat alle 60 millimetriä. Talvi alkaa Keski-Suomessa yleensä marraskuussa, eli aikaa on pari kuukautta.

Syyssateet ovat kesäsateita tehokkaampia, sillä vesi ei haihdu maaperästä. Lumisen talven aikana pohjavesivarastot eivät täyty laisinkaan.

– Pahinta on, jos talvi tulee aikaisin. Silloin kaivot ovat kuivana kevääseen saakka, Vehviläinen toteaa.

Pohjaveden korkeus Keski-Suomessa paljon normaalin alapuolella – Vakka-Suomessa tilanne keskimääräinen             

Vakka-Suomessa pohjavesitilanne on tällä hetkellä normaalilla tasolla. Se on täällä parantunut viime vuodesta paljon, jolloin pohjavedet olivat pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa 50–90 senttimetriä keskiarvoja alempana. Kuva otettu makean veden altaan sulkuporteilta vuosi sitten.

Vakka-Suomessa pohjavedenkorkeus on tällä hetkellä normaalilla tasolla. Viime viikolla 7 vuorokauden sademäärä oli maan korkeimpia.

Tilastokartta SYKE

Runsaat sateiden myötä kaupunginlahteen alkoi valua öljyä ilmeisesti sade-vesiviemäreiden kautta

Avakka • teksti ja kuvat Ilmo Suikkanen • 1.10.2019

Uudenkaupungin kaupunginlahdelle valuu hiljalleen tuntemattomasta lähteestä öljyä. Pelastuslaitos lasensi lahteen imeytyspuomit ja nyt lähteen alkuperää selvitetään. Öljy haiskahtaa polttoöljyltä ja ilmeisesti sadevesiviemäristä runsaiden sateiden myötä valuvaa.

Ensimmäiset havainnot vuodosta tehtiin jo viime perjantaina, mutta tuolloin öljyä ei tullut kaupunginlahteen paljoa. Maanantaina Kaupunginlahden perukassa havaittiin runsaampi öljyvuoto, ilmeisesti peräisin sadevesiviemäristä, jonka alkulähdettä nyt selvitetään. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun Uudenkaupungin kaupunginlahteen on ilmestynyt öljyä

– Paikalle on hälytetty Uudenkaupungin ympäristönsuojelupäällikkö ja edustaja myös Uudenkaupungin vesilaitokselta. Vaikka määrä ei ole suuri on se kuitenkin sellainen, että täytyy selvittää mistä öljy sadevesiviemäriin ja sitä kautta kaupunginlahteen päätyy, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Olli Suominen kertoo ylen alueuutisissa.

Suomisen arvion mukaan kyseessä voisi olla esimerkiksi maanalainen öljysäiliö, joka on rikkoontunut, tai mahdollisesti autosta peräisin oleva öljy, joka on lojunut putkistossa pitkän tovin ennen kuin runsas sade on saanut öljyn liikkeelle.

– Meidän täytyy selvittää nyt myös, mitkä sadevesikaivot kaupunginlahteen johtaa, jotta pääsemme selvittämään mistä se öljy tulee.

Koko kaupunginlahden perukkaa ja purku-putken suu on suljettu öljypuomein.

Polttoöljyltä haiskahtavaa ölyä valuu yhä hiljalleen sadevesiviemärin kautta kaupun-ginlahteen.

Entisen Uudenkaupungin Veneveistämön rakennuksia ollaan purkamassa. Veneveistämön veneenrakennustoiminta alkoi jo 112 vuotta sitten. Se rakennettiin silloin kaupunginlahden rannalle lähelle Pietolanlahtea vuonna 1908. Samalla paikalla, mutta eri rakennuksissa (ks. ilmakuva alla) ja eri yrittäjien toimesta rakennettiin veneitä vuosikymmenien ajan.

Viimeisin yrittäjä oli vanhojen kaupunkilaisten hyvin muistama Lauri Krusberg, jonka aikana yritys rakensi paljon aluksia mm. luotsiveneiksi.

Viimeiset ajat rakennus palveli Uudenkaupungin Moottoripyöräkerhon toimitiloina. Keskeisellä ranta-alueelle ollaan suunnittelemassa uutta käyttöä, Hagalund Trotters Oy:lle alue on varattu marraskuussa v. 2018 kehittämissuunnitelman laatimista varten. Jo yhden jatkoajan saanut varausaika päättyy kesäkuun loppussa tänä vuonna. Kaupunginhallitus päättää jatkotoimista alueen käytön osalta tämän jälkeen. Alueelle on suunnitteilla asuinkiinteistöjä, joissa olisi 20-30 asuntoa.

Viittavenerunkoon Uudenkaupungin veneveistämö L. Krusbergin aikaan v. 1976 rakennettu lujitemuovivene pituus 10 m, leveys 3,25 m.

Etualalla Zachariassenin sahan piippu, vasemmalla Pietolanlahti. Sahasta kaupunkiin päin Uudenkaupungin Veneveistämö, jonka alusten lasku- ja nostopaikka on samassa paikassa kuin nykyään. Sen takana on paljon Vakka-Suomen Kivenjalostamo Oy:n Pakkahuoneen rannassa näkyy vuonna 1944 aloittaneen Vakka-Suomen Osuusliikkeen yhä edelleen pystyssä oleva silloinen myllyrakennus. Kuva alla: Veljekset Karhumäki 1950- ja 60-luvun vaihde.

U:gin maineikkaan Veneveistämön halli on purettu, sama kohtalo odottaa myös sen takana häämöttävää rakennusta. – Rakennuksen runkopalkit, näyttävät uuden veroisilta, joten toivottavasti löytyy uusiokäyttöä.

Takana häämöttävä halli on myös purettavien listalla. Viimeiset ajat rakennus palveli Uudenkaupungin Moottoripyöräkerhon toimitiloina. Keskeisellä ranta-alueelle ollaan suunnittelemassa uutta käyttöä.

Veneenrakennusta Uudenkaupungin Veneveistämöllä vuonna 1929 FM Karrakosken kuvaamana.

U:gin maineikkaan Veneveistämön hallia puretaan – uutta käyttöä alueelle suunniteilla

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 3.2.2020

Ruokolanjärven rantaan lasketaan parhaillaan uutta raakavesilinjaa. Vanha raakavesilinja kulkee Ruokolanjärven pohjaa pitkin, sitä eikuitenkaan pureta, vaan se jätetään Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen jojtaja Kim Westerholmin mukaantoistaiseksi varajärjestelmäksi paikoilleen.

Uusi linja tulee kulkemaan Ruokolanjärven rannalla olevalta korotusasemalta Vesilaitokselle rantaa kiertäen.

Asennustyö aiheuttaa jossain välissä sen, että linjan vieressä kulkeva kevyenliikenteen väylä suljetaan joksikin aikaa liikenteeltä.

Ruokolanjärven rantaan rakennetaan uutta raakavesilinjaa

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 16.2.2020

Liitupiippujen katkelmia, lasinappi ja painolastipiin paloja kerroksesta M004. Tähti/kukkaleimalla varustettu piipun koppa ajoittuu n. 1740-luvulta 1800-luvulle. Kuvaaja Elina Saloranta.

Arkeo-osteologi Auli Blåuer, Turun yliopisto:

Uudenkaupungin löydösten luuaineisto harvinaisen selkeä ja tutkijalle hyödyllinen

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 27.2.2020

Fajanssiastioiden paloja kerroksesta M010. Fajanssiastian pohjassa leima STONE CH… PINDER BOUR… BURSL… viittaa keramiikkamanufaktuuriin, jonka Thomas Shadford Pinder, Joseph Harvey Bourne ja John Hope perustivat 1851 Burslemiin Stoke on Trentiin Englantiin, tuotanto jatkui tällä nimellävuoteen 1882. Kuvaaja Elina Saloranta.

Vanhimmat rakenteet olivat kaivausalueen II itäosasta esiin tullut hirsirakenteen jäännös, mahdollisesti

viistolla katoksella varustettu kehikko. Se oli pystytetty luontaisen saven päälle merenlahden vetäytymisen

jälkeen. Kehikon länsipuolelle oli rakennettu vierekkäisistä hirsistä vetistä rantaa tukevaa tasoa. Osa

hirsitasosta oli peittynyt täyttökerroksen ja osittain luontaisen rantahiekan alle. Katoksellinen hirsikehikko oli jäänyt pois käytöstä mahdollisesti vuoden 1793 tulipalon jälkeen. Rekonstruktio rakenteesta. Jouko Pukkila.

Liljalaaksonkatu 1:n tontilla toiminut aikoinaan myös teurastamo:

Hirsirakenteen jäännös ja verstasraken-nuksen kellari rakennettu mahdollisesti jo ennen vuoden 1793 paloa

Avakka • teksti ja kuva Ilmo Suikkanen • 27.2.2020

Puumerkillä tai nimikirjaimilla va-rustettu kalastajan pyydysmerkki haluttiin kansallismuseoon.

jälkeen. Kehikon länsipuolelle oli rakennettu vierekkäisistä hirsistä vetistä rantaa tukevaa tasoa. Osa hirsitasosta oli peittynyt täyttökerroksen ja osittain luontaisen rantahiekan alle.


Rakennekokonaisuuden yhteyteen oli kertynyt veistojätettä ja esineiden katkelmia. Vanhimpaan rakentamisvaiheeseen kuului myös kaivausalueen II länsiosasta esiin tulleet rantahiekan päälle tehdyt kivilatomukset, joista toinen oli pohjois-eteläsuuntainen. Toinen oli itä-länsisuuntainen, ja jatkui länsipäästään kaivausalueen ulkopuolella. Latomusten päälle oli ajettu täyttökerroksia. Niiden käyttötarkoitus ei selvinnyt, mutta kyseessä ei ollut rakennuksen perustus.


Kun katoksellinen hirsikehikko oli jäänyt pois käytöstä mahdollisesti vuoden 1793 tulipalon jälkeen sen

päälle näyttää rakennetun sekundäärikäyttöisistä hirsistä kehikkoa ja tasoa. Rakennekokonaisuus oli

tulipalossa tuhoutunut. Paalutuksilla tuetun, pohjois-eteläsuuntaisen hirsilinjan jäännös täyttömaan

reunassa liittynee tontin rajaan.


Rantaan oli kaivettu kuoppia, joihin oli keskitetty eläinten luita, toisiin kuoppiin tulipalojen raivausjätettä, kuten tiilenpaloja, hiiltyneitä puunkappaleita, metallirojua, rikkoutuneiden astioiden, pullojen ja tasolasinsirpaleita. Vastaavaa jätettä oli myös rannan täyttökerroksissa sekä hirsirakenteiden yhteydestä kaivetussa maassa. Nautojen kalloluiden suhteellisen suuri määrä viittaa siihen, että alueelle oli keskittynyt teurasjätettä (ks. liitteet).


Hirsirakenteiden käyttötarkoitus liittyi mahdollisesti rannalla harjoitettuun veneenrakennukseen,

teurastukseen, kalastukseen ja tai laivojen lastien purkamiseen. Rakenteiden yhteyteen kertyneestä

veistojätteestä löytyi mm. puumerkillä varustettu verkonkoho, kimpipyttyjen vanteita ja kaarevia,

veneenveistoon mahdollisesti liittyneitä teelmiä. Suhteellisen runsaasti löytyi myös laivojen painolastipiitä.


Vedenjohtamiseen liittyivät pohjoinen – etelä ja itä-länsisuuntaiset kourut, joista vanhin oli rakennettu

kimpipytyistä laskemaan hirsivajasta suoraan kohti rantaa.


Rannan täyttökerrostumia ja kivilatomuksia kolmessa kerroksessa


Rannan vetistä maata oli pohjustettu täyttökerroksilla ja rannansuuntaisilla kivilatomuksilla, joita löytyi

kolme päällekkäistä kerrosta. Nuorin latomus oli vuoden 1846 palon jälkeinen. Keskimmäisen kiviladelman pohjoisreunassa kulki paaluilla tuettu vesikouru. Ladelman vieressä oli myös pyöreä tulisijan jäännös.


Kaivausalueen itäreunassa oli kahden rakennuksen perustuksia, joista vanhempi periytyy vuoden 1846 paloa edeltävältä ajalta. Tulipalon jälkeen oli rantaan levitelty kookkaita kiviä, joista osa oli palaneiden hirsien päällä. Kivet olivat kuumuudessa halkeilleita. Ne olivat mahdollisesti peräisin vanhemmasta perustuksesta.


Perustuksen vierestä löytyi keskittymänä kaakeleiden ja tasolasin paloja sekä rikkoutuneiden

talousastioiden sirpaleita. Vanhan perustuksen päälle oli pystytetty uudisrakennus, jonka purkukerroksesta löytyi mm. keskittymä rautakiiloja, jotka liittynevät rakentamisvaiheeseen. Perustuksen vieressä oli huonosti säilynyt pohjoinen – eteläsuuntaisen puisen kourun jäännös. Löydöt liittyvät pääosin rannan täyttökerroksiin.


Nykyiselle tontille oli todennäköisesti vuoden 1846 palon jälkeen levitelty soraa ja veistojätettä limittäisinä kerroksina, päällimmäiseksi oli levitelty vuoden 1846 tulipalon purkukerrosta. Kaivausalueen länsi- ja itäreunassa oli resenttiä täyttökerrosta.


Nuorin vesikouru kulki diagonaalisesti kaivausalueen halki luoteesta kaakkoon, ja näytti liittyvän vuonna 1934 rakennetun verstasrakennuksen käymälään. Kaivausalueen eteläreunassa kulki kivillä täytetty itä-länsisuuntainen salaoja, joka oli kaivettu palon jälkeiseen täyttökerrokseen. Aluetta halkoivat myös suorat kaivannot: vesijohto, viemäri ja kaivot. Kaivausalueen lounaisosassa oli koneella tehty kaivanto, joka ulottui steriiliin kerrokseen asti.


Merimies Silanderin tontin kellari saattaa olla jopa 1700-luvulta – sen päälle rakennettu verstasrakennus vuodelta 1934


Kaivausalueelta purettu kellari oli rakennettu ennen sen ympärille vuonna 1934 rakennettua verstasta,

todennäköisesti jo ennen vuoden 1846 tai jopa ennen vuoden 1793 paloa, arvelee Saloranta.  Kellari sijaitsi vuoden 1793 palaneista tonteista laaditussa kartassa keskellä pientä tonttia, jonka omisti merimies Erik Silander.


Kellarin sivuilla ja päätysivuilla oli tasapintaisia perustuskiviä, jotka lienevät peräisin kellarin päällä alun perin olleesta rakennuksesta. Kellaria oli korjailtu pariin otteeseen. Holvia oli tuettu betonipalkilla ja pilareilla todennäköisesti vuoden 1934 rakennustöiden yhteydessä. Kellari näytti rakennetun steriilin pohjasaven päälle. Koheesiopaalutusta tai puuarinaa sen alla ei havaittu.

Vuoden 1721 kartassa asuintontit ulottuivat nykyisen tontin III/1/2 pohjoisreunaan. Vielä 1730-luvun karttaluonnoksessa kaivausalue sijaitsi tulvavesien vaivaamalla ranta-alueella. Vuoden 1799 kartassa nykyinen tontti oli jo kuivalla maalla, mutta sen eteläreuna oli vielä rantavyöhykettä, sanoo tuloksia esitellyt Arkebuusin kaivauksia alueelle johtanut arkeologi Elina Saloranta.


Alku ei näyttänyt kaivauksien osalta lupaavalta. Paitsi, että kesä oli sietämättömän kuuma, alkoi epäilyttää onko kulttuurikerrosta ollenkaan, vaan vain pelkkiä täyttökerroksia. Viimein kaivausalueen itäreunasta lyötyi rakennuksen perustuksia ja hirsikehikkoja, sanoo Saloranta


Vanhimmat rakenteet olivat kaivausalueen II itäosasta esiin tullut hirsi-rakenteen jäännös, mahdollisesti viistolla katoksella varustettu kehikko.         Se oli pystytetty luontaisen saven päälle merenlahden vetäytymisen

Eläinten rakenne on Blåuerin mukaan hämmästyttävän samanlainen kuin ihmisellä. Ikämääritys tehdään hampaiden perusteella. Lisäksi suoritetaan mittaukset ja arvioidaan sairaudet.

Tutkittu ranta-alue Uudenkaupungin keskustaajaman vieressä on osteoloosi Auli Blåuerin luuanalyysin mukaan ollut aktiivisessa käytössä. Tontilta löytyi paljon aikuisten nautaeläinten kalloja, joista puuttuivat mm. alaleuan etuosat sekä turpaosat.

Alueella on teurastettu ja käsitelty eläimiä. Niistä suurin osa on ollut lehmiä, härkiä tai sonneja. Ne on ammattimaisesti teurastettu lihoiksi kotitalouksien käyttöön ja viety mahdollisesti myös ulkomaille joko lihoina tai eläviä eläimiä.

Argeologiselle luututkijalle Uudenkaupungin löydöt  ovat äärimmäisen hienoja ja hyödyllisiä, riemuitsee Auli Blåuer. Täällä olevista luukuopista löytyivät kaikki eriteltävinä, kun ne muualla yleensä ovat yhtenä sekamelskana.

– Ranta-alue kaupungin vieressä oli aktiivisesasa käytössä. Koska alueelle ei kertynyt kotitalousjätettä, ruhojen käsittelyn vaiheet ovat selkeästi nähtävissä. Toiminta on ollut erikoistunutta, vain nautoja, aikuisia elimiä, usein teurastettu kerralla, lehmiä ja härkiä tai sonneja. Luut laitettu teurastajien jätekuoppaan. – Myyntiä ollut Uudenkaupungin asukkaille ja miksei myös vientiä tynnyreissä Tukholmaan, Auli Blåuer päättelee.

Liljalaaksonkatu 1:n löydöt ovat, Auli Bläuerin mukaan osteologeille tärkeitä. Niistä tullaan julkaisemaan tieteellinen artikkeli maamme keskiajan arkeologian seuran SKAS-lehdessä. Uudenkaupungin kallo-löydöt antavat ensimmäistä kertaa yksityiskohtaista tietoa aikakauden koko teurastusprosessista.

Uudenkaupungin kaivauksilta löytynyt luuaineisto on hyvin harvinainen ja hyvin mielenkiintoinen. Se palvelee tutkimusta mainiosti, kun luuaineisto analyyseja suoritetaan, sanoo Turun yliopiston arkeo-osteologi  eli arkeo-loginen luututkija Auli Blåuer.


Kaivauksilta löydetyistä luista selvitämme lajit, ikäjakauman, sairaudet ja koon. Apunamme on luukokoelma eli referenssikokoelma ja käsikirjoja.


Asuinpaikoilta löytyvä arkeologinen eläinluuaineisto on peräisin kotitalous-jätteestä, käsityöstä tai rituaalikäytöstä. Ja kaikki ovat yleensä sekaisin samassa kuopassa. Lajien yleisyys, luiden anatominen jakauma ja eläin-ten ikä- ja sukupuolijakauma kertovat eläinten hyödyntämisestä ja miiden merkityksestä kaupunkilaisille.

Nauloja ja rautaesineiden katkelmia kerroksesta M010. Kuvaaja Elina Saloranta.

Kengänpohja ja sen tuohivälikerros kerroksen M015 pohjalta/kerroksen M048 pinnasta. Kuvaaja Elina Saloranta.

Kolmesta kimpipytystä tehty, N – S -suuntainen salaoja. Yläpuoliset kimmet olivat sortuneet, mahdollisesti osit-tain päällä olevien kerroksen M059 kivien painosta.

Painolastipiitä, liitupiipun katkelmia ja nauloja kerrok-sesta M011. Tähti/kukkaleimalla varustettu piipun koppa ajoittuu n. 1740-luvulta 1800-luvulle. Kuvaaja Elina Saloranta.

Vasemmalla vanhempi perustus R042 tulossa esiin nuoremman perustuksen R005A alta. Kuvattu N-N-W -suunnasta. Kuvaaja Elina Saloranta.

Verstasrakennuksen alta purettu mahdollisesti jo 1700-luvulla rakennettu kellari olisi ollut säilyttämisen arvoinen. Sen katon tueksi oli verstaan rakentamisen yhteydessä valettu betonipylväs (kuva alla). Huomion arvoista on, että kellari verstaan rakentamisen aikaan 1930-luvulla haluttiin säilyttää.

Tämän kirjoittajan loppukaneettina todettakoon, että onneksi esim. Turun Aboa Vetuksen alla olevat 1826 tulipalossa tuhoutuneiden rakennusten rauniot eivät sijainneet Uudessakaupungissa. Turussa ne säilytettiin nähtävyytenä, täällä ne olisi pikaisesti purettu vanhoina rumina ja rikkinäisinä. – Surullista, että into purkaa vanhaa on täällä taas voimis-saan. Nyt tiedämme, ettei päätöksellä rakentamisen takia kiirettä olisi ollut. Lehto Groupin vaikeuksien takia monttu saattaa olla tyhjänä vielä pitkään. – Vaikka museoviraston kanta oli, ettei kellaria tarvitse säilyttää, se olisi vielä nyky-äänkin palvellut esim. pyörä- ym. varastona. Sen päälle olisi voitu myös rakentaa. Ylärakenteita olisi vaikkapa Aboa Vetuksen tapaan voitu jättää osittain näkyviin varustettuna informaatiolla paikan historiasta. Todettakoon, että Elina Saloranta esitteli tilaisuudessa myös miten Turussa ja muualla on huomioitu vanhaa kaupungin historiaa. IS

Eläinten rakenne on Blåuerin mukaan hämmästyttävän samanlainen kuin ihmisellä, vaikka eisiltä näytä. Luututki-muksessa ikämääritys tehdään hampaiden perusteella. Lisäksi suoritetaan mittaukset ja arvioidaan sairaudet.

Arkebuusin Elina Salorannan Liljalaaksonkatu 1:n kaivausraportti sisältää seikkaperäisen 87-sivuisen teksti- ja kuvakoosteen

Tutkimusraportteja ja tutkimuslupapäätöksiä voi ladata osoitteesta asiat.museovirasto.fi

Siellä ei kuitenkaan ole vielä tätä Liljalaaksonkadun raporttia, mutta esim. saman tontin Muuritutkimus Oy:n laatima koekaivausrportti siellä on, kuten muitakin Uudenkaupungin kaivauksiin liittyviä asiakirjoja vuodesta 2017 eteenpäin.

“Onneksi Aboa Vetuksen alla olevat rauniot ovat

Turussa eivätkä Uudessakaupungissa”

Kellarin oven puoleisen itäpäädyn profiili. Mittausdokumentointi Jouko  Pukkila

Vasemmalla vanhempi perustus R042 tulossa esiin nuo-remman perustuksen R005A alta. Kuvattu NNW-suunasta. Kuvaaja Elina Saloranta.

Pullojen sirpaleita oli paljon – U:gin lasitehtaan tuo-tantoa ei kuitenkaan ilmeisesti ollut joukossa

Muuritutkimus ky. suoritt i 8-9.5.2018 arkeologisen koetut-kimuksen tontilla. Sen perusteella alueella todettiin täyttö-kerroksien alla säilyneitä 1700-1800-luvun rakenteita ja kulttuurikerroksia, jotka ovat paikoin tuhoutuneet putkikai-vantojen takia. Näiden kerrosten ja rakenteiden laajuuden

tarkempi selvittäminen vaati jatkotutkimuksia.

Vaihe 3:n mittausdokumentaatio (Jouko Pukkila): Hirsirakenne R017A, kouru R023/L038, perustus R042, aidanjäännös R051/ R052, kiveykset R044, R067, kivilatomus R065, tulisija R064, kerrokset M004, M025, M027/L029, M028, M036, M048, M049, M050, M055, M056, M057, resentit kaivannot L008 sekä koekuoppa.